Kertokaa rehellisesti janottaako vanha suola koskaan?
Janottaako vanha suola?
Anonyymi
621207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Ei janota toivoton on entinen tapaus.
Kyllä, mutta olen muuttunut ihmisenä niin paljon (masennus, eristyneisyys) etten enää usko että kykenisin mihinkään hänen kanssaan vaikka tahtoisinkin.
Aivan kun omasta kynästä. Jäljet jätti ja ei vaan helpota olo. Pahalta tuntuu edelleenkin.
n sivusta
En ole suolaa muuten ostanut kaupasta vuosiin.
😂...
En minäkään varmaan koskaan Sitten menin ostamaan sellaisen pienen. Jäänyt käyttämättä sekin.
keitätkö perunat, riisin ja makaronin suolattomassa vedessä, etkö syö kananmunia?
Ei oikeasti koskaan. Ne ihmiset (joiden kanssa on ollut suhde) on oikeasti historiaa. Ajatus intiimistä kanssakäymisestä sellaisen kanssa tuntuu vastemieliseltä ja vaivaannuttavalta. Kiinnostaa uusi ihminen, jota en ole edes koskettanut koskaan (tai no hipaissut olen..).
Ei ikinä, luojan kiitos🙏.. oon vähän hankala tapaus, kun jotain päätän se on sit siinä.
Semmonen opetus että en unohda ja hiton kalliiksi tuli. Viihdyn hyvin ilman seuraa "parempi yksin kun huonossa seurassa" tuo pitää mun kohdalla paikkansa kun olen vastenmielinen ja inhottavakin. Harva nainen on varmasti saanut haukkumista siinä määrin kuin minä.
Surullista!
Pistin suolan kasvamaan jouluna. Kauniita purkkeja tuli.
Janottaa edelleen. (Se ihana nainen)
Ei se koskaan lakkaa kokonaan janottamasta, mutta sen kanssa on vain elettävä.
Ei, exät ovat jääneet taakse ja joskus tietysti tulee muisteltua niitä hyviä hetkiä ja hauskoja muistoja, mitä jäi. Hyviä miehiä olivat, mutta parisuhde ei vain toiminut. Muutama entinen ihastus ovat sellaisia, että haluan pysyä aika kaukana ja hyvä etten nää ikinä missään, olisi vaan noloa
Ei janota. Muistan toki hyviä asioita kaikista tuntemistani ihmisistä, mutten kaipaa entiseen ihmissuhteeseen, josta olen joskus päättänyt erota. On päätös perusteltu. Eteenpäin.
Janottaa vuosikymmenet. Elämäni rakkaus❤, niin syvältä. Onneksi ei menty avioon tän ensirakkauden kanssa - ois rakkaus muuttanut muotoaan tai loppunut😅. Nyt hyvällä muistelen. Voisin kyllä janoni sammuttaa💋.
Sanotaan että aika parantaa haavat, mutta ei se paranna jos rakastaa sitä toista eron jälkeen edelleenkin. Siinä menee vaan surun kanssa läpi elämänsä ja yrittää päivistä selviytyä jotenkin. Janottaa tietenkin kun on se tunteista suurin.
Niin surullista, erot kannattaa käsitellä, mä käsittelin oman eroni vuosia aikaisemmin, ennen kuin pistin tavarat kasaan, on ollut yllättävän helppoa noin, mut mä onkin nainen.
* oonkin.
Totta, minä olen "kärsinyt"..no väärä sana..jo yli 30 vuotta.
Ei oikein ehtinyt kunnolla suhde edes alkaa, ehkä noin pari kuukautta kesti. Kova jano jäi.
Kuinka vanhasta tässä nyt puhutaan? Osa olisi mahdottomia jo elämäntilanteen muuttumisen vuoksi. Osa taas... niin.
Ei janota.
On kova jano
Ei. Kun joku suhde tai edes yritelmä on osoittautunut toimimattomaksi, niin eteenpäin meneminen on erittäin helppoa
Siksikö täällä? Helppoilemassa.
Mitähän hiivattia, tämä on ymmärtääkseni keskustelupalsta eikä mikään alusta jossa pitää ottaa tuikituntemattomien mielipahoja ja syytöksiä vastaan. Keskustelupalstat ja senssipalstat on erikseen, tämä kannattaa sisäistää
Maailmassa kun on miljardeja ihmisiä, niin mahdatko sinä ymmärtää, että kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta kaivata jotakin huonoksi osoittautunutta tai alun alkaenkin huonohkoa suhdetta?
Ihmiset voivat kaivata aivan muita ihmisiä, joita sinä et edes tunne.
Ihax totta pensselisetä ? 🤯
Sama. Yleensä on helpotus, ettei tarvitse kestää niitä jonkun huonoja puolia enää jatkossa!
:-)
En ole mikään pensselisetä. Mutta jatkahan sinäkin harjoituksia.
Etiäppäin sano mummo lumessa.....ei ole tarvetta haikailla menneitä.
Ei näillä koordinaateilla.
Nyt täytyy todeta että viikonlopun italialainen kyllä vieläkin turvottaa ja janottaa. 😁
Eimialle terkut: jos hoitaa suhteen hyvin ja ero myös, ei jää mitään janottamaan eikä myöskään vihaa ja kaunaa kostettavaksi.
Et vissiin oo osannu erota aikuisen tavoin kun hampaan koloon jäi asioita joita täällä purat vihan vimmalla täysin tuntemattomiin.
Paraskin puhuja: puit menneitä suhteitasi täällä jatkuvasti.
Se että niitä ei lakase maton alle ja kiellä niitä ei tarkota et niistä ei ole yli
Itsensä ja menneisyytensä kieltäminen sen sijaan tarkottaa sitä
Vai onko susta ihan tervettä kieltää et osaa sun elämästä ei ole koskaan ollutz?
Minusta se on tapahtumien pakenemista koska ei pääse yli siitä mitä vaikeita tunteita ne herättää
Esim. Jos joku ei puhu mitään ex suhteistaan mä jätän. Miksi? Minusta henkilö on edelleen kiinni niissä suhteissaan.
Lisäksi: jos kiellät 20 vuotta elämästäs 30 vuotiaana kiellät yli puolet eletystä elämästäs.
Tarkottaa sitä että kiellät sen kuka olet nykyisin.
Parisuhteet kasvattaa ja muokkaa ihmisen luonnetta ja käytöstä
Mut esim on suhteissa muutettu todella erilaiseksi kuin mitä olin 15 vuotiaana
Eli jos kiellän kaikki tapahtumat mitä parisuhteissa ollut. Kiellän samalla sen kuka olen nyt, niiden jälkeen.
Miksi ruokit tuota miestrollia ja hänen mielikuvitustaan olemattomiin ihmissuhteisiin joita puidaan "välillä" eli lähes koko ajan naista esittäen
Mitä miehiä? Ei täällä oke kuin naisia. Olet eimia seksisuhteissa naisten kanssa ollu. Luulet vaan hekumoissas et ne on miehiä
Keskity sinä omiin suhteisiisi. Palsta olisi ihan erinäköinen, kun toi sun eimia elämäsi ei olisi täällä törkyineen päivineen!
Älä nyt sinäkään jaksa sille puhella kuin se olisi nainen, se laiva jäi jo satamaan ja kaikki tajuaa miten asia on, muuten olet ihan yhtä surkuhupaisa kuin oudon fanituksesi kohdekin eli tuo mies
Et se dinäkään ihan täysillä käy. Toinen luulee joksikin eimieksi kaikki, toinen taas kaikki joksikin mieheksi.
Auttaisko teitä pesäero palstaan?
EI janota. Niin hyvää suolaa koskaan ollutkaan, että olisi syytä kaivata jälkeenpäin.
Tosiasia on että kaipaan paljon. Hän ei kuitenkaan ollut onnellinen kanssani. Ja jokainen ansaitsee olla onnellinen. Enkä minä olisi häntä osannut onnelliseksi tehdä. Eli parempi näin.
Sitä en tiedä vielä, onko vanhalla ja uudella suolalla mitään eroa, mut haluan uskoa sen, että molemmat janottaa. En käytä suolaa ruuan kanssa, mut syön ruokia, joissa on suolat jo valmiina, en söisi, jos suolat olisi erillisenä pussina ruoan mukana.
Raksa-alalla on parhaimmat ammattitaudit valuuttakramppitonnista mainitsemattakaan.
Ei janota.
Ei janota. No yksi poikkeus ehkä olis sääntöön jos hän jostainsyystä kääntäs rakkauskatkaisijan on asentoon. Onneksi hän ei sitä tee vaan pysyy järkevänä, joskus ihmettelen miten hän siihen pystyy koska tiedän et hänellä on vielä tunteita minua kohtaan ja tiedän et saisin hänet itselleni jos haluaisin. Ehkä parasta olla repimättä vanhoja haavoja auki. Toivon hänelle vain onnea ja kaikkien toiveiden toteutumista.
Kerroin vain ajatukseni asiasta, ei mitään sen kummempaa.
Siitä ei pelkoa, että janottaisi..naiselta
Jaa, ei nyt oikeastaan. Toista eksääni en huolisi takaisin mistään hinnasta. Toista taas olisi ihan turha ottaa takaisin. Lopputulos olis tasan sama, kuin aiemminkin. Yhteiseloa kokeiltiin pariin kertaan ja siitä ei todellakaan tule mitään.
Janottaa. Vain sitä yhtä, elämäni rakkautta.
Kyllä se janottaa, jos liikaa suolaa syöpi.
Ei, tai mopo https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f0f4e2a5-217a-4549-8f80-a37341dc8077
EI Yhtään, mennyt on mennyttä kohti tulevaisuutta kohti.
Ainoa jota janoan on ensirakkaus Henna. Ehkä enemmän kaipaan juttelua pitkästä aikaa,
mutta ajatus sänkyyn menosta saa välittömästi kovenemaan.
Tottahan se välillä janottaa, tulee ns. ajan kultaamia muistoja mieleen, mutta fakta on se, että niille eroille on ollut hyvät syynsä ja kun on aikaa välissä paljonkin, niin eihän sitä toista edes tunne enää. Ja sen myötä jalat palaavat maan pinnalle taas...
Kai se nyt kaikki suola ihan samalla tavalla janottaa. Ei sillä mitään päiväystä ole.
Se kemia mihinkään häviä jos se kerran on ollut ja kun se kerran käyttöön valjastamallakin vielä vahvistettu se sidos. Tietenkään mitään suhdetta enää jos se ei kerran ottanut onnistuakseen. Mutta joo, nähdessään kieltämättä tulee aina mieleen tuon fyysisen puolen verestäminen. Ihan jo siksikin ettei nyt normi-ihmisellä noita iholle päässeitä tungokseksi asti ole, erityisiähän ne ovat kaikki siinä mielessä. Siellä täällä kuksivat sitten oma lajinsa, ja niille varmaan sitte enemmänki yhtä tyhjän kanssa satunnainen petikaverinsa.
Ei janota ja oma tilanne se ettei kukaan ns, janota. Ei ole tarvetta läheisydelle kenenkään kanssa, sellainen on kaikki jo mennyttä .