(23v. kaksosmies)
Nautin impulsiivisuudesta, jonka hintana on tosin
unohteleminen ja ailahtelevaisuus. Periaatteet
on vahvat, mutta kun kaksonen on vaan niin hyvä
huijaamaan itseään. Asioista löytyy monta puolta,
jolloin totuus jää epäselväksi kaksoismielelle.
En arvosta tarkkaa tietoa.
Vapautuneessa keskustelussa pyrin paljastamaan
syvimmät ajatukset yksityiskohdista piittaamatta.
Virtaville ajatuksille, jota ohjaavat tunteet, on harvoin tilaa.
Joskus kaksonen uskaltaa paljastaa uskomattoman
ajatustenvirtansa, joka avaa sosiaalisialukkoja ja
on itsessään kaksosmielen itseilmaisun suurin
taidonnäyte. Tunteet kun ovat kaikki kaikessa kaksosille.
Sielunkumppanina jouskarinainen on ihana!
Ymmärrys sulattaa kaksosen kuoren ja antaa tilaa
paljastaa herkkä sisin, joka on piilossa siellä
kovan maailman iskuilta. Kun isku tulee, kaksonen
tekee selvän eron maailman ja itsensä välille.
"Pärjään yksin, jos on pakko" kaksonen ajattelee.
Ilmapiiri on silloin hyytävän kylmä. Usein oireet
ovat jopa fyysisiä. Veri karkaa käsistä ja sydän
salpautuu, niin että kylmä leviää koko kehoon.
Ristiriita tunteiden ja maailman välillä on
-ja pysyy. Siksi loppujen lopuksi Kaksosen pelkää
eniten satuttavansa itseään.
Nautin impulsiivisuudesta, jonka hintana on tosin
unohteleminen ja ailahtelevaisuus. Periaatteet
on vahvat, mutta kun kaksonen on vaan niin hyvä
huijaamaan itseään. Asioista löytyy monta puolta,
jolloin totuus jää epäselväksi kaksoismielelle.
En arvosta tarkkaa tietoa.
Vapautuneessa keskustelussa pyrin paljastamaan
syvimmät ajatukset yksityiskohdista piittaamatta.
Virtaville ajatuksille, jota ohjaavat tunteet, on harvoin tilaa.
Joskus kaksonen uskaltaa paljastaa uskomattoman
ajatustenvirtansa, joka avaa sosiaalisialukkoja ja
on itsessään kaksosmielen itseilmaisun suurin
taidonnäyte. Tunteet kun ovat kaikki kaikessa kaksosille.
Sielunkumppanina jouskarinainen on ihana!
Ymmärrys sulattaa kaksosen kuoren ja antaa tilaa
paljastaa herkkä sisin, joka on piilossa siellä
kovan maailman iskuilta. Kun isku tulee, kaksonen
tekee selvän eron maailman ja itsensä välille.
"Pärjään yksin, jos on pakko" kaksonen ajattelee.
Ilmapiiri on silloin hyytävän kylmä. Usein oireet
ovat jopa fyysisiä. Veri karkaa käsistä ja sydän
salpautuu, niin että kylmä leviää koko kehoon.
Ristiriita tunteiden ja maailman välillä on
-ja pysyy. Siksi loppujen lopuksi Kaksosen pelkää
eniten satuttavansa itseään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mielettömän hyvin osasit kertoa mitä kaksonen on! Olen itse kaksostyttö, enkä osaisi lisätä tohon mitään!!!
seurustelen kaksosmiehen kanssa ja kuvauksesi kuulosti erittäin tutulle. yksi piirteistä joista eniten hänessä pidän:
En arvosta tarkkaa tietoa.
Vapautuneessa keskustelussa pyrin paljastamaan
syvimmät ajatukset yksityiskohdista piittaamatta.
Virtaville ajatuksille, jota ohjaavat tunteet, on harvoin tilaa.
Kaksosmiehenä voisit selventää, miksi tuntuu siltä ettette kestä kritiikkiä lainkaan? kaksosmieheni suorastaan suuttuu ja rupeaa hermoilemaan herkästi, jos yritän keskustella asioista, joilla hän on minua loukannut?
Sanonko asiat väärään sävyyn, leijona kun olen vai missä on vika?
Pitääkö kritiikki antaa sanomalla ensin jotain hyvää ja sitten rauhallisesti selittää mistä kyse vai onko puhuminen toivotonta?
Olisi kivä oppia ymmärtämään kaksomieheni lukuisia persoonia hieman paremmin...:)
Mulla on sama juttu mun kaksosmiehen kanssa, kuin sulla jellonanainen. Kun koitan keskustella hänen kanssaan asiosta,joilla hän on pahoittanut mieleni tai loukannut minua, hän alkaa myös hermoilemaan ja lähes suuttuu. Mistähän tuossakin on kyse?
Tyypillinen piirre kaksosille kai etteivät halua puhua virheistään, koska tietävät itsekin tehneensä jotain väärin. Jostain syystä luulevat että tarkoitamme että heissä ei muuta olekaan kuin vikaa. itse olen yrittänyt sellaista lähestymistapaa että olen tyynen rauhallinen itse ja sanon ensin hänestä jotain hyvää, jonka jälkeen yritän selittää missä vika mielestäni on ja kysyn mitä hänen milestään asialle pitäisi tehdä, se auttaa... Välillä...;)
Siis mullakin on ihan sama juttu..! Oon myös sitten yrittänyt rauhallisesti aloittaa ja sanoa just ensin jotain hyvää, ja sitten.. Mutta ei sekään kyllä aina todellakaan toimi..! =/
Juuri tuo heikkohermoisuus tollasessa asiassa, missä mun mielestä ei normaalisti pitäisi suuttua, niin on hänen ärsyttävin piirteensä, ja välillä tulee sellainen olo, että ei jaksa sellaista koko lopunelämää, kunpa se vois muuttua siltä osalta, mutta eipä se kai onnistu.
no..ei kai sitä turhaan sanota ettei kalat ja kaksonen ole mikään helppo suhde.
niin en ymmärrä sitä silmitöntä raivaria ongelmia kohdatessa olisi kiva jos joku kaksonen osaisi selittää mistä tuokin johtuu ja miten pitäisi toimia?
Voihan se olla että kaksonen rauhoittuu vanhetessaan...:) ehkä?
Eikö olisi helpompi vain selvittää ongelmat ja hillitä luonteensa? Kaksoset? ;)
Kaksonen rauhoittuu vanhetessaan, raivarit ovat enää pieniä hepuleita enkä raivoa nuorisollekkaan kovin paljoa. Minusta tuntuu, että kaksonen on äänekäs ja siksi ehkä tuntuu kaikki äänenkäyttö raivoamiselta. Jotenkin tuntuu, että kaksonen raivoaa usein myös itselleen, tai sille toiselle minälleen, kun on kaksi persoonaa ja paras tapa on poistua paikalta ja antaa kaksosen rauhoittua. Silloin ei kannata ainakaan vaatia selityksiä kun hepuli on kaksosella päällä.
On muuten taivahan tosi, että kaksonen suutut itselleen (tai sille toiselle puolelleen). On ihan helpop riidellä yksinään kun aina tuntuu, että pystyy kumoamaan mielipiteensä toisella yhtä fiksulla ja katsomaan toisaalta, toisaalta.
Eli useimmiten petyn itseeni, mistä tulee ärsytys, mikä johtaa muille tiuskimiseen.
Ihan sisäisiä ongelmia vaan :)
mun kaksoseni edes suostuis tappelemaan. perhana! aivan toivoton riiteliä!joskus kunnon mekastus tekis terää. ailahteleva tapaus mutta ei kestä toisen ailahtelevaisuutta... mutta sen verran erikoinen on että puhuu tunteistaan paremmin kuin allekirjottanut :)
mun kaksonen taas rakastaa oikeaa kunnon väittelyä ja riitaa..hän mielellään oikein kaivaa jonkun aiheen mistä hän saa mun kans puhuttavaa!! (eli riideltävää :D) Tai sitten hän vain tykkää minua kiusata ja luoda kunnon "keskustelua" ;D
No kuitenkin joskus tuntuu että kiehun kaksonen järkyttävän varmojen mielipiteiden kanssa!!
Huh, huh..
"Sielunkumppanina jouskarinainen on ihana!
Ymmärrys sulattaa kaksosen kuoren ja antaa tilaa
paljastaa herkkä sisin, joka on piilossa siellä
kovan maailman iskuilta."
Meitä on minä, jouskarinainen ja kaksosmies. Vaikuttaa siltä, että välillä tuo meidän kaksonen piilottaa syvimmät tunteensa enkä aina tiedä, mikä häntä vaivaa.. Kun yritän kysellä asioista, mies ärähtää ja yrittää vetäytyä. Sitten, kun saa sen keskusteluyhteyden, tunteiden virta pääsee vapaaksi ja pääsee kuulemaan kaiken, mikä miestä painaa. Päälle ehkä parit kyyneleet, jos mies on kovasti stressaantunut, sitten halitaan ja yritetään miettiä ratkaisua. Meillä tuo mies on vähän haluton puhumaan syvistä tunteista, ne tulevat esiin sitten, kun tunnelma tiivistyy tarpeeksi..
Sama pätee isommissa riidoissa. Ensin äristään puolin ja toisin, sitten kun toinen pääsee sopimaan, puhutaan kaikki, mitä sydämestä tulee. Mitään ei salata. Sitten ehkä hiljaisuus, sitten mietimme ratkaisun ja päädymme halimaan.
Kaksosmieheni on hyvin tunteellinen ihminen loppupeleissä. Osaa olla todella hellä ja antelias aika ajoin. Mutta myös varsinainen uppiniska ja välttelee syvällisiä keskusteluja. Suhteessamme on ylä- ja alamäkiä, tosin pieniä sellaisia. Kumpikaan emme halua polttaa sormiamme rakkauden pelissä, tämän piirteen tunnistan myös itsestäni.
Terkuin, jousimies-nainen