Hulluttoman paljon uskon menettäjiä!

Mihin he menettivät uskonsa? Ihmisoppeihin?

Jos luopuu uskosta mutta ei ole Jeesuksen valittu niin ei siinä mitään menetä.

Kyse ei välttämättä ole uskon menettämisestä.

Olet varmasti tietoinen käsitteestä aivopesu. Enkä ota sitä termiä esiin rienatakseni tai kiusatakseni. Vaan kirjoitan oman kokemukseni pohjalta.

Mitä on oikea usko? Jos sellaista ylipäätään olisi, pitäisi sen edustaa kaikessa hyvää, rakentavaa ja rakkautta edustavaa, pyyteettömyyttä, jne.. Ei riitä, että sanotaan olevansa oikeassa uskossa, vaan tulee myös käyttäytyä ja elää niin. On nimittäin liian paljon luvattu itsestä ja uskostaan, jos mielestänsä muut uskovat väärin.

Vanhoillislestadiolaisessa kilvoittelussa on niin paljon epäkohtia, että en katsonut sen opin täyttämään uskonelämäni tarpeita ( enkä minkään muunkaan porukan, sillä kaikki ovat vain omaan napaansa tuijottajia, kuten saalemilaisetkin palstalla todistavat)

Monikin on oivaltanut tämän ja haluaa elää vailla yhteisön taholta tulevaa painostusta ja manipulointia, elää vapaana.

Minäpä kerron.... nyt on raamatullisesti Luopumuksen aika ja Jumala eroittelee jyvät akanoista ne jotka rakastaa maailmaa enemmän kuin Jeesusta...nyt myös samalla puhdistetaan ne ,jotka Herran luo pyrkii .....puhdistetaan kuin kulta.Sulatetaan ja kuona palaa ja taas sulatus ,että kuona ja epäjalot ainekset putoaa pois...sitä tämä on ja sitten ilmestyy antikristus ja pian sen jälkeen Kuningas Jeesus hakemaan omansa.
Se tapahtuu pian..pian...nyt on se aika.

Ei kai se niin kamalaa ole tämä kamalaton aika.

Miksi lestadiolaisuudesta irtautuneet näyttävät menettäneen uksonsa kokonaan? Antaahan yhteisö vääristyneen kuvan Jumalasta ja Jeesuksesta julistaessaan, ettei pelastusta ole liikkeen ulkopuolella. Miten nämä irtautuneet ovat vielä niin tämän harhaopin lumoissa, että kadottavat koko uskonsa? Älkää rakkaat lestadiolaisuudesta luopuneet menettäkö uskoanne, Jeesus Kristus on pelastajanne ja syntienne sovittaja myös yhteisön ulkopuolella.

Nyt covidin aikana oli 2 vuotta aikaa miettiä ilman pakkoa. Kokea vapautta henkisesti. Muutos tuli sitä kautta. Se vanha lakihenkinen saarnaaminen ei enää mene läpi. Ei tarvi sanoa mitään, on vaan helppoa jäädä pois. Vapaaehtoista niinkuin osallistuminenkin.

No kun ei ole Jumalaa, eikä Jeesusta. On pahuutta ja on hyvyyttä. On elämä ja kuolema. Alku ja loppu.

Näkeehän sen tälläkin palstalla objektiivisesti katsoen, että näyttöä pyhästä hengestä ei ole näissäkään ihmisissä. Eikä muissa.

On kummallista, että pitäisi käyttää elämänsä tuollaisiin kotkotuksiin. Tarinoihin vailla realismia.

Koska elämme viimeisiä aikoja, jolloin laittomuus valtaa tässä ajassa. Lue Tess. 2 luku. Laittomuuden ihminen tulee ja eksyttää niitä, jotka eivät valvo. Raamattu kertoo laittomuuden ihmisestä, eli Antikristuksesta.

Room.9:27-33 Mutta Esaias huudahtaa Israelista: Vaikka Israelin lapset olisivat luvultaan kuin meren hiekka, niin pelastuu heistä vain jäännös. Sillä sanansa on Herra toteuttava maan päällä lopullisesti ja rutosti. Niinkuin Esaias myös on ennustanut: Ellei Herra Sebaot olisi jättänyt meille siementä, niin meidän olisi käynyt niinkuin Sodoman, ja me olisimme tulleet Gomorran kaltaisiksi. Mitä me siis sanomme? Että pakanat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saavuttaneet vanhurskauden, mutta sen vanhurskauden, joka tulee uskosta; mutta Israel, joka tavoitteli vanhurskauden lakia, ei ole sitä lakia saavuttanut. Minkätähden? Sentähden, ettei se tapahtunut uskossa, vaan ikäänkuin teoista; sillä he loukkautuivat loukkauskiveen, niinkuin kirjoitettu on: Katso, minä panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion, ja joka häneen uskoo, se ei häpeään joudu. Jes.8:14. 28:14-16

Jeesuksen opetuslapsena on helppoa. Uskoo häneen ja sanaan eikä tarvitse istua kirkossa eikä seuroissa. Jeesus teki minusta vapaan kun tunnen hänet ja totuuden.
Joh. 8:30-32

Nyt on kyllä hieman vaikea uskoa että jotkut aikaisemmista vastaajista olisivat tosissaan eivätkä trolleja. Uskosta luopuminen oli itselleni pitkä prosessi joka alkoi sillä että yritin uskottomille todistaa Jumalan olemassaolon mutta päädyinkin siihen ettei ole tarpeeksi hyvää syytä uskoa.

Voi rakas ystävä. Ymmärtäisit syyn huolenaiheisiisi jos etsit säännöllisesti vastauksia kysymyksiisi ympäröivän maailman hulluudesta Raamatusta. Silloin emme rasita itseämme turhaan liiallisella epätoivolla, huolestuneiduudella ja kalvavalla pelolla tulevaisuutta kohtaan.
Aivan vastaava tilanne sattui 2000 vuotta sitten ihastuttavassa oliivipuutarhassa Öljymäellä, jonka rinteille oli kokoontunut Jeesus ja muutama opetuslapsi. Yllättäen nämä kysyivät Jeesukselta, mikä olisi hänen tulemuksensa ja aikakauden lopun tunnusmerkki. Juutalainen kansakunta asui Rooman hallinnon puristeessa. He olivat kyllästyneet Rooman tyranniaan, poliittisen itsenäisyytensä menettämiseen ja epäoikeudenmukaiseen raskaaseen verotukseen, joka vaikeutti ihmisten toimeentuloa.
Jeesus tietenkin avasi heille Jumalan päätöksiä tulevaisuuteen liittyviin opetuslasten kysymyksiin. Hän mainitsi mm. tuon nimenomaisen ajanjakson tunnusmerkin eri piirteinä lopun läheisyydestä sodat, sanomat sodista, nälänhädän jne. Löydämme tästä maininnan Matteuksen luvusta 24 ja Luukkaan evankeliumin loppuluvuista. Paavali käsitteli myös samaa teemaa lisäten siihen muita lopunajan tunnusmerkkejä esimerkiksi tottelemattomuuden vanhempia kohtaan, ihmisten tarpeen rakastaa rahaa ja aineellista enemmän kuin Jumalaa, pelon tunteen joka liittyy tulevaisuuden suhteen ja muita tämänkaltaisia selvästi havaittavia ennusmerkkejä. Erityisen kiinnostavaa tässä yhteydessä mielestäni oli Paavalin lyhyt maininta yleisellä tasolla ”uskovien” ihmisten tuottamasta pettävästä hengellisyydestä todetessaan ”heillä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he osoittautuisivat pettymykseksi sen voimaan nähden”.

Eli lukemattomat ihmiset väittäisivät palvovansa Jumalaa ja seuraavansa Jeesusta, mutta heidän elämäntapansa osoittavat kaikkea muuta. He olisivat hengellisesti haaleita, tapakristittyjä, joille Raamatun arvot ja Jumala osoittauvat arjen todellisuudessa toisarvoisiksi, vähemmmän tärkeiksi heidän elämässä. Raamatun totuus ja usko eivät ole juurtuneet osaksi heidän sisäistä maailmaa ja identiteettiään. Näin oli jo Paavalin ajan ihmisten keskuudessa, mutta huomattavasti enemmän näemme tämän profetian toteutuvan tämän ajamme monissa kristillisissä uskonnoissa.

Tuo tunnusmerkki jota kauan sitten opetuslasten taholta tiedusteltiin Jeesukselta täyttyi osaksi, kun Roomalaiset tuhosivat Jeesuksen esittämien ennustuksien täyttymykseksi Jerusalemin loistoisan temppelin ja kaupungin sekä tietysti myös juutalaisen palvontajärjestelmän. Kaikki profetoitu tuho tapahtui ja täyttyi historiallisena tosiasiana vuonna 70 jkr. Tilan puutteen vuoksi en voi tätä enempää käsitellä tässä. Toinen profetian täyttymys tapahtuisi tuhansien vuosien kuluttua Jerusalemin temppelin hävityksestä meidän aikanamme juuri tänään. Kysymys on erittäin vakavasta asiasta. Elämme nyt noiden täyttyvien tunnusmerkkien aikaa juuri ennen Jeesuksen toista tulemusta.

Olisi syytä.......todella tarkastella omaa hengellistä asemaa ja elämäntapaa ennenkuin joudumme jokainen Jumalan taivaallisen tuomioistuimen edessä kuuntelemaan oikeudenmukaisen tuomion hänen edessä eletystä elämästä ja tekemistämme valinnoista. Jumala muistaa elämänvaiheistamme ja teoistamme, myös niistä, joita olemme tehneet salassa....... kaiken. Hän muistaa ja näkee todella syvälle sisäiseen maailmaamme. Kaikki se mitä olemme todellisesti paljastetaan. Emme voi pettää Jumalaa. Toisiamme voimme esittämällä olevamme jotakin muuta kuin todellisuudessa olemme. Mikään ei jää häneltä huomaamatta. Joudumme vastaamaan hänelle kaikesta.




Raamattu kuvaa, millaista lopunaika on ja millaista on varsinkin juuri ennen Jeesuksen paluuta. Se puhuu sodista, nälänhädästä ja maanjäristyksistä (Matt 24:6-7). Tai se sanoo, että lopunaikana ihmiset ovat vanhemmilleen tottelemattomia ja rakastavat vain rahaa (2 Tim 3:1-9). Ahdistus maan päällä on suuri ja monet luopuvat pois oikeasta uskosta. On pahoja sairauksia ja kristittyjä vainotaan. Raamattu ei lupaa, että maan päälle saataisiin paratiisi. Ennemminkin se piirtää sen kuvan, että kuljemme kohti yhä vaikeampia aikoja. Ja vasta sitten, kun Herramme saapuu ja tekee tästä maailmasta lopun, kasvava pahuus loppuu. Sotia, nälänhätää, luonnonmullistuksia ja kristittyjen vainoja on ollut ennenkin, mutta Raamattu kuvaa, että mitä lähemmäksi viimeistä päivää tullaan, sitä suurempina nämä toteutuvat. Ihmiskunnan historia on osoittanut Raamatun olevan tässäkin oikeassa. Keskiajalla sodassa saattoi kuolla kymmeniä tuhansia ihmisiä, toisessa maailmansodassa kuolleita oli kymmeniä miljoonia.

Tuossa alkaen tekstistä ”Raamattu kuvaa, millaista lopunaika on......olen lainannut lopputekstin Internetistä löytämästäni mielenkiintoisesta kirjoituksesta, jossa sivuttiin lopun aikaa. Jäi tekstin lainaus osuudesta alusta pois sana ”lainaus” ja heittomerkki.

Ihan hullutisti on lähteny porukkaa ja se on surullista. Toivottavasti saavat palaamisen armon!