Tarkalleen kuutisenkymmentä vuotta sitten Suomessa alettiin noudattaa uutta viisumipolitiikkaa, jonka seurauksena turistiviisumin kantajille ei sallittu henkilökohtaista aseistusta eikä ilman Laguksen tyyppihyväksyntää olevaa ajoneuvojen tuontia rajan tälle puolen. Tämä uusi määräys perustui Mikkelin pääviisumiviraston antamaan määräykseen, jonka mukaan minkäänlaista poikkeusta uuden viisumimääräyksen noudattimisesta ei sallita.
Suomen ulkomaan tuonnin, erityisesti ns. ruutiavusteisesti lentävän metalliraaka-aineen kannalta tämä määräys aiheutti hankalahkon tulkintaerimielisyyden, jonka seurauksena Suomen silloinen ulkomaalaisvirasto pystytti viisumien tarkastuspisteen.
Turistiviisumien tarkastusmääräyksien noudattaminen osoittautui hankalaksi ilman sopivia tiloja sekä heikosti Suomalaiseen uuteen käytöntöön sopeutuineita turistien vuoksi. Lisäksi riittämättömät pysäköintitilat sekä heikkokuntoiset liikenneväylät kasasivat paineita erityisesti tämän ensimmäisen turistiviisumien tarkastuspisteen kohdalla Ihantalassa. Heikkojen työskentelyolosuhteiden, viisuminleimausmusteessa olleen lentohiekan sekä silloisen Liikenneministeriön määrättyä käyttökieltoon viisumitarkastusasemalle johtanut silta mm. sillan olleiden 155 mm tupajumin reikien takia johti lopulta tiukentuneeseen turistiviisumien tarkastukäytöntöön, minka seurauksena viisumitarkastus alettiin hoitaa kenttätyönä. Tiukentunutta käytöntä alettiin soveltaa niin, että varsinainen tuontitullaus ja turistiviisumin määräyksien noudattaminen erotettiin toisistaan.
Varsinaista turistiviisumien määräyksien noudattamista alkoi valvoa tehtävään määrätty henkilökunta apunaan luotettavia Suomen pystykorvia, joiden tarkkaan visuaaliseen tarkkuuteen luottaen suoritettiin esikarsinta turistiviisumilla tulijoiden kohdalla kiellettyjen tuontituotteiden osalta. Henkilökohtaista tarkastusta hoiti punaisella linjalla ylitarkastajat Tikkakoski ja K.P Suomi. Kieliongelmien ilmetessä haettiin asian ratkaisua tulkkina toimineen isosuisen ja hidaspuheisen Emma Dekstarjevin kanssa.
Tuontitullaus tuotti erityisen suuren työtaakan tuontiylitarkastaja Lagukselle, joka ajoittain oli joutua ongelmiin yrittäessään selvittää tuontiajoneuvojen tyyppiä. Tehtaan jäljiltä oli usein tehty suuriakin muutoksia, joista suurimman osa oli suorittanut usein lyhyellä varoitusajalla apuun rientänyt Kuhlmayerin komennuskunta, jonka työnjälki kaikesta pyrkimuksistä huolimatta oli jäänyt karkeahkoksi ja osittain keskeneräiseksi.
Näiden pikaisten rakennemuutoksien ja heikon laadun vuoksi usean tuontiajoneuvon rakenne ei kestänyt Laguksen leimaa ja näin ruuhkautui ensimmäinen turistiviisumien tarkastuspiste ennenäkemättömällä tavalla, joka vieläkin muistetaan Pohjolan historian suurimpana tuontiajoneuvojen hylkäyspaikkana.
Huolimatta uuden turistiviisumimääräyksen käyttööntotossa ilmenneissä ongelmissa ja välillä lähes ylitsepääsemättömistä ongelmista saatiin kuitenkin ensimmäisen tarkastuspisteen toiminta vakiinnutettua Ihantalassa.
Myöhemmin näitä tehokkaiksi havaittuja tarkastuspisteitä perustettiin Viipurinlahdelle tarjoamaan palveluita kalastajille, sunnuntaiveneilijöille sekä muille isommillakin aluksilla liikkuneille.
Suurta suosiota saavutti myös Vuosalmen Äyräpäähän perustettu viisumitarkastuspiste, joka toimi alkuun ympäri vuorokauden palvellakseen kaikkia asiakkaita.
Näiden viisumitarkastuspisteiden joukkoon kuuluu vielä Nietjärven toimipiste.
Huolimatta menestyksellisestä toiminnasta ja menestyksellisesti käyttöön otetusta uudesta turistiviisumikäytännöstä nämä toimipisteet lakkautettiin 19. syyskuuta, kun uusi turistiviisumikäytäntöä alettiin ymmärtää myös maahan pyrkivien turistien puolelta vuonna 1944.
Huolimatta lyhytaikaisesta toiminnastaan jäi näiden ensimmäisten tarkastuspisteiden turistiviisumien tarkastusmenetelmä käyttöön myöhemmin perustettuihin tarkastuspisteisiin.
19.9.1944 virallistetun viisumitarkastusmenetelmän mahdollisten käyttöönotto-ongelmien ratkaisemiksi jätettiin ylitarkastaja Tikkakoskelle ja K.P Suomelle muutaman tarkastusviraston verran viisuminleimaus yms resursseja hajasijoitettuna pitkin poikin Suomen maata varastoituna kenneleihin sijoitettujen Suomen pystykorvien lähelle.
Tätä 60 vuotta sitten käyttöönotettua uutta turistiviisumitarkastus menetelmää kritisoitiin suuresta käännytysprosentista, ajoittain karkeahkostakin asiakaspalvelusta sekä erityisesti kovakouraisesti tuontitavaran tullausmenettelystä. Lähes 95% tullaustavarasta tuhoutui tullausmenettelyssä ja loppu 5% takavarikoitiin suoraan tullausta suorittaneiden virkakäyttöön.
Suuri käännytysprosentti, varsinkin vaakatasoon, sekä karkeahko asiakaspalvelu käännyttämismenettelyineen joskus jopa suoraan hengellisten palvelujen käyttäjäksi, aiheuttivat osaltaan sen, että turistivirta suuntautui kylmäkiskoiseksi osoittautuneesta Suomesta kohti keskisempää Eurooppaa.
Tämän turistiviisumin tarkastustavan käyttöönottokustannukset tulivat maksettavaksi takapainotteisesti aina vuoteen 1952 asti.
Tämä 60 vuotta sitten käyttöönotettu turistiviisumikäytöntä perustuu aikaisemmin kerättyihin kokemuksiin, jotka ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen, jossa juhlitaan turistiviisumikäytännön 60 vuotista käyttööntottamista, sekä harkitaan voitasiinko turistiviisumikäytäntöä nykyaikaistaa vastaamaan uusia haasteita, kuten mm. toisen alkuperäisen sopimusosapuolen ajautumista selvitystilaan 1991.
Tätä voitaneen vaatimattomasti juhlistaa Finlandiassa Finlandialla Finlandian kaikuessa tai vaikka kosken korvalla kuuntelemalla kuinka sävelkulku yhtyy kosken pauhinaan kansan kohtaloita muistellen..
1323: Pähkinäsaaren rauha
1495-97: sota Venäjää vastaan (ns. vanha viha):
Viipurin pamaus
1595: Täyssinän rauha
1617: Stolbovan rauha
1656-58: sota Venäjää vastaan
1714-21: venäläiset miehittävät Suomea (isonvihan aika)
1721: Uudenkaupungin rauha
1741-43: hattujen sota Venäjää vastaan: Suomi miehitettynä (pikkuviha)
1743: Turun rauha
1808-09: Suomen sota
17.9.1809: Haminan rauha
1899-1905: 1. sortokausi
1908-1917: 2. sortokausi
6.12.1917: Suomi itsenäistyy
1/1918-5/1918: sisällissota
3/1918: viimeiset Venäjän armeijan joukot poistuvat Suomesta
10/1920: Tarton rauhansopimus: Petsamo Suomelle
26.11.1939: Mainilan laukaukset
30.11.1939-13.3.1940: talvisota
25.6.1941-5.9.1944: jatkosota
12/1941: asemasotavaihe alkaa
2/1944: Helsingin suurpommitukset
9.6.1944: Neuvostoliiton suurhyökkäys alkaa Karjalan kannaksella
20.6.1944: neuvostoarmeija valtaa Viipurin
25.6.-6.7.1944: Tali-Ihantalan taistelu: Pohjoismaiden historian suurin taistelu
8/1944-3/1946: C.G.E. Mannerheim
4.9.1944: aselepo
15.9.1944-25.4.1945: Lapin sota
19.9.1944: välirauhansopimus
1945-50: “vaaran vuodet”: Suomi elää kommunistien vallankaappauksen ja miehityksen pelossa
8/1945-2/1946: sotasyyllisyysoikeudenkäynnit
2/1947: Pariisin rauhansopimus
4/1948: YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa
8/1952: sotakorvaukset suoritettu
1/1956: Neuvostoliitto palauttaa Porkkalan alueen Suomelle
12/1991: Neuvostoliitto lakkautetaan
Suomen ulkomaan tuonnin, erityisesti ns. ruutiavusteisesti lentävän metalliraaka-aineen kannalta tämä määräys aiheutti hankalahkon tulkintaerimielisyyden, jonka seurauksena Suomen silloinen ulkomaalaisvirasto pystytti viisumien tarkastuspisteen.
Turistiviisumien tarkastusmääräyksien noudattaminen osoittautui hankalaksi ilman sopivia tiloja sekä heikosti Suomalaiseen uuteen käytöntöön sopeutuineita turistien vuoksi. Lisäksi riittämättömät pysäköintitilat sekä heikkokuntoiset liikenneväylät kasasivat paineita erityisesti tämän ensimmäisen turistiviisumien tarkastuspisteen kohdalla Ihantalassa. Heikkojen työskentelyolosuhteiden, viisuminleimausmusteessa olleen lentohiekan sekä silloisen Liikenneministeriön määrättyä käyttökieltoon viisumitarkastusasemalle johtanut silta mm. sillan olleiden 155 mm tupajumin reikien takia johti lopulta tiukentuneeseen turistiviisumien tarkastukäytöntöön, minka seurauksena viisumitarkastus alettiin hoitaa kenttätyönä. Tiukentunutta käytöntä alettiin soveltaa niin, että varsinainen tuontitullaus ja turistiviisumin määräyksien noudattaminen erotettiin toisistaan.
Varsinaista turistiviisumien määräyksien noudattamista alkoi valvoa tehtävään määrätty henkilökunta apunaan luotettavia Suomen pystykorvia, joiden tarkkaan visuaaliseen tarkkuuteen luottaen suoritettiin esikarsinta turistiviisumilla tulijoiden kohdalla kiellettyjen tuontituotteiden osalta. Henkilökohtaista tarkastusta hoiti punaisella linjalla ylitarkastajat Tikkakoski ja K.P Suomi. Kieliongelmien ilmetessä haettiin asian ratkaisua tulkkina toimineen isosuisen ja hidaspuheisen Emma Dekstarjevin kanssa.
Tuontitullaus tuotti erityisen suuren työtaakan tuontiylitarkastaja Lagukselle, joka ajoittain oli joutua ongelmiin yrittäessään selvittää tuontiajoneuvojen tyyppiä. Tehtaan jäljiltä oli usein tehty suuriakin muutoksia, joista suurimman osa oli suorittanut usein lyhyellä varoitusajalla apuun rientänyt Kuhlmayerin komennuskunta, jonka työnjälki kaikesta pyrkimuksistä huolimatta oli jäänyt karkeahkoksi ja osittain keskeneräiseksi.
Näiden pikaisten rakennemuutoksien ja heikon laadun vuoksi usean tuontiajoneuvon rakenne ei kestänyt Laguksen leimaa ja näin ruuhkautui ensimmäinen turistiviisumien tarkastuspiste ennenäkemättömällä tavalla, joka vieläkin muistetaan Pohjolan historian suurimpana tuontiajoneuvojen hylkäyspaikkana.
Huolimatta uuden turistiviisumimääräyksen käyttööntotossa ilmenneissä ongelmissa ja välillä lähes ylitsepääsemättömistä ongelmista saatiin kuitenkin ensimmäisen tarkastuspisteen toiminta vakiinnutettua Ihantalassa.
Myöhemmin näitä tehokkaiksi havaittuja tarkastuspisteitä perustettiin Viipurinlahdelle tarjoamaan palveluita kalastajille, sunnuntaiveneilijöille sekä muille isommillakin aluksilla liikkuneille.
Suurta suosiota saavutti myös Vuosalmen Äyräpäähän perustettu viisumitarkastuspiste, joka toimi alkuun ympäri vuorokauden palvellakseen kaikkia asiakkaita.
Näiden viisumitarkastuspisteiden joukkoon kuuluu vielä Nietjärven toimipiste.
Huolimatta menestyksellisestä toiminnasta ja menestyksellisesti käyttöön otetusta uudesta turistiviisumikäytännöstä nämä toimipisteet lakkautettiin 19. syyskuuta, kun uusi turistiviisumikäytäntöä alettiin ymmärtää myös maahan pyrkivien turistien puolelta vuonna 1944.
Huolimatta lyhytaikaisesta toiminnastaan jäi näiden ensimmäisten tarkastuspisteiden turistiviisumien tarkastusmenetelmä käyttöön myöhemmin perustettuihin tarkastuspisteisiin.
19.9.1944 virallistetun viisumitarkastusmenetelmän mahdollisten käyttöönotto-ongelmien ratkaisemiksi jätettiin ylitarkastaja Tikkakoskelle ja K.P Suomelle muutaman tarkastusviraston verran viisuminleimaus yms resursseja hajasijoitettuna pitkin poikin Suomen maata varastoituna kenneleihin sijoitettujen Suomen pystykorvien lähelle.
Tätä 60 vuotta sitten käyttöönotettua uutta turistiviisumitarkastus menetelmää kritisoitiin suuresta käännytysprosentista, ajoittain karkeahkostakin asiakaspalvelusta sekä erityisesti kovakouraisesti tuontitavaran tullausmenettelystä. Lähes 95% tullaustavarasta tuhoutui tullausmenettelyssä ja loppu 5% takavarikoitiin suoraan tullausta suorittaneiden virkakäyttöön.
Suuri käännytysprosentti, varsinkin vaakatasoon, sekä karkeahko asiakaspalvelu käännyttämismenettelyineen joskus jopa suoraan hengellisten palvelujen käyttäjäksi, aiheuttivat osaltaan sen, että turistivirta suuntautui kylmäkiskoiseksi osoittautuneesta Suomesta kohti keskisempää Eurooppaa.
Tämän turistiviisumin tarkastustavan käyttöönottokustannukset tulivat maksettavaksi takapainotteisesti aina vuoteen 1952 asti.
Tämä 60 vuotta sitten käyttöönotettu turistiviisumikäytöntä perustuu aikaisemmin kerättyihin kokemuksiin, jotka ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen, jossa juhlitaan turistiviisumikäytännön 60 vuotista käyttööntottamista, sekä harkitaan voitasiinko turistiviisumikäytäntöä nykyaikaistaa vastaamaan uusia haasteita, kuten mm. toisen alkuperäisen sopimusosapuolen ajautumista selvitystilaan 1991.
Tätä voitaneen vaatimattomasti juhlistaa Finlandiassa Finlandialla Finlandian kaikuessa tai vaikka kosken korvalla kuuntelemalla kuinka sävelkulku yhtyy kosken pauhinaan kansan kohtaloita muistellen..
1323: Pähkinäsaaren rauha
1495-97: sota Venäjää vastaan (ns. vanha viha):
Viipurin pamaus
1595: Täyssinän rauha
1617: Stolbovan rauha
1656-58: sota Venäjää vastaan
1714-21: venäläiset miehittävät Suomea (isonvihan aika)
1721: Uudenkaupungin rauha
1741-43: hattujen sota Venäjää vastaan: Suomi miehitettynä (pikkuviha)
1743: Turun rauha
1808-09: Suomen sota
17.9.1809: Haminan rauha
1899-1905: 1. sortokausi
1908-1917: 2. sortokausi
6.12.1917: Suomi itsenäistyy
1/1918-5/1918: sisällissota
3/1918: viimeiset Venäjän armeijan joukot poistuvat Suomesta
10/1920: Tarton rauhansopimus: Petsamo Suomelle
26.11.1939: Mainilan laukaukset
30.11.1939-13.3.1940: talvisota
25.6.1941-5.9.1944: jatkosota
12/1941: asemasotavaihe alkaa
2/1944: Helsingin suurpommitukset
9.6.1944: Neuvostoliiton suurhyökkäys alkaa Karjalan kannaksella
20.6.1944: neuvostoarmeija valtaa Viipurin
25.6.-6.7.1944: Tali-Ihantalan taistelu: Pohjoismaiden historian suurin taistelu
8/1944-3/1946: C.G.E. Mannerheim
4.9.1944: aselepo
15.9.1944-25.4.1945: Lapin sota
19.9.1944: välirauhansopimus
1945-50: “vaaran vuodet”: Suomi elää kommunistien vallankaappauksen ja miehityksen pelossa
8/1945-2/1946: sotasyyllisyysoikeudenkäynnit
2/1947: Pariisin rauhansopimus
4/1948: YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa
8/1952: sotakorvaukset suoritettu
1/1956: Neuvostoliitto palauttaa Porkkalan alueen Suomelle
12/1991: Neuvostoliitto lakkautetaan
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.