Olen nuori käyttäjä. Käytän säännöllisesti erilaisia aineita, pääasiassa stimulantteja. Oon käyttänyt tosi nuoresta asti ja oon sen takia kokenu elämässä isoja muutoksia ja menetyksiä. Noin kuukausi sitten päätin että haluan vähentää, mutta olen viimeaikoina tullut tulokseen että haluan lopettaa. Kuitenkin houkutus on aina suuri, kun aineita on helposti saatavilla. Pelkään myös, että tyttöystäväni ajautuu samalle polulle kuin minä.
Entiset käyttäjät; millaista lopettaminen teillä oli? Lopetitteko vapaaehtoisesti, vai ohjattiinko teitä vierotukseen yms? Millainen polku lopettamiseen teidän mielestä oli? Näihin kysmyksiin tulevat vastaukset vähän toisi pientä tukea ja helpotusta :).
Ja tiedän että huumeita ei kannata käyttää ja ne on perseestä ymym, joten jeesustelua en tarvi.
Entiset käyttäjät; millaista lopettaminen teillä oli? Lopetitteko vapaaehtoisesti, vai ohjattiinko teitä vierotukseen yms? Millainen polku lopettamiseen teidän mielestä oli? Näihin kysmyksiin tulevat vastaukset vähän toisi pientä tukea ja helpotusta :).
Ja tiedän että huumeita ei kannata käyttää ja ne on perseestä ymym, joten jeesustelua en tarvi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lopettaminen on helppoa. Lopetat! Siinä kaikki. Ei sinuun kukaan muu aineita tunge. Asia on omissa käsissäsi.
Miksi ap "nuorentaa" itseään. Umpiruostunut talliriimukin huomaa, että sama vanha mies jälleen asialla.
Myös toinen aloitus, jossa hän kertoo olevansa nuori addikti. War ll aikana syntyneet ovat jo " varttuneita " nuoria.
Onko sulle korkea ikäsi ongelma, kun eri palstoilla arvuuttelet muiden ikiä?
Ollaan ikäihmisinä vain onnellisia siitä, että jotkut ovat vielä nuoria.
Siinä oli taas jonkun " helppoheikin " vastaus, joka pitää asiaa helppona.
Tavallaan, joo, asia on omissa käsissä, mutta kun se ei ole addiktoituneen kohdalla ihan niin yksiselitteistä.
Tarpeeksi pahassa jamassa kun on, niin on vaikeaa lähteä irtautumaan aineista.
Pakko sanoa, etten itse ole käyttänyt muuta kuin viinaa ja pillereitä, kannabista ym.
Piikittänyt en ole koskaan.
Mutta jo noistakin luetelluista ei ollut kovin helppoa irtaantua, tosin omalla kohdalla tuli pakollinen stoppi, sattuneista syistä.
Neuvona sellainen, että jos itseä vähänkin epäilyttää onnistuuko yksin, niin ilman muuta kannattaa hakea apua ja tukea. Sitä on kuitenkin saatavilla.
Retkahdukset ja sortumiset kuuluvat usein myös olennaisena mukaan lopetuskuvioihin, mutta niistä ei kannata lannistua, vaan yrittää taas uudestaan.
Joku kerta on se hyvä kerta, kun onnistuu oikeasti pääsemään eroon aineista.
Ja matka on jo hyvällä alulla, kun haluaa alkaa yrittää lopettamista. Siitä se lähtee.
Voin sanoa, että helppoa ei tule olemaan, mutta lopputulos on kuitenkin se, mikä ratkaisee, elämä ilman päihteitä on jotain sellaista, josta ei osaa edes haaveilla, ennenkuin onnistuu kokeilemaan sitä.
Ja kun onnistuu kokeilemaan päihteetöntä elämää, niin useimmiten haluaa myös päihteettömänä jatkaa.
Kaikkea hyvää sulle ap. Onneksi olet vielä nuori, voi olla hyvä elämä vasta edessä päin, ja toivottavasti onkin. Tsemppiä.
Hyvä kannustus. Tuli mieleen että myös ympäristön ja kaveripiirin vaihto tukee toisenlaista elämäntapaa. Ikävältä ja kylmältä äkkisistään vaikuttaa entisen jättäminen taakse mutta kuten alottaja totesi, paheet ovat tyrkyllä eikä lopettaminen helppoa senkään takia. Eli jos on vain päihteiden käyttöä nykyisten kavereitten kanssa, ei muuta, sama meno jatkuisi kunnes jotakin (pahaa) tapahtuu. Vaihda tyttöystäväsi kanssa paikkakuntaa eläkä samanlaisiin porukoihin eksy vaan kuntouta itseäsi paremman tulevaisuuden vuoksi
(Itse olen tupakan jättänyt kauan sitten. Se kävi yllättävän helposti, laastareiden avulla. Kadutti hieman se etten aiemmin uskaltanut tuumasta toimeen ryhtyä.)
Rohkeasti vaan tavoittelemaan uutta, parempaa.