Vanhempien ja eksän hyvät välit

Anonyymi

Eli millaisia ajatuksia otsikko teissä herättää? Mitä mieltä olisitte kumppanitarjokkaasta, jonka eksä on erittäin hyvissä väleissä tämän vanhempien kanssa? Olisiko tuo teistä hyvä asia, huono asia vai neutraali juttu?

Eli siis olen eronnut viitisen vuotta takaperin. Itse en ole eksän kanssa tekemisissä muutoin kun muksun asioissa. Emme ole riidoissa, mutta ei nyt ole tarvetta olla tekemisissä. Vaan eksäni on hyvissä väleissä erityisesti isäni kanssa. Jos isä tarvitsee jotain remppa tmv. apua niin soittelee aina eksälleni ja muutenkin ovat yhteyksissä ja juttelevat niitä näitä, käyvät joskus kalassa, ym.

Isäni kysyin minulta aikanaan onko asia minulle ok ja sanoin joo, kunhan minua ei siihen sotketa. Ei ole sotkettu, eikä mulle ole eksän asioista puhuttu, eikä mun asioistani eksälle. Mä en ole koskaan kokenut vanhempieni puuttuneen meidän eroomme jne.

Taustasta sen verran, että menimme aikanaan tosi nuorina yhteen. Eksäni oma isä oli kuollut jo aiemmin ja mun isäni oli hänelle jonkinlainen varaisä. Hänen äitinsäkin menehtyi parisuhteemme aikana. Eksälläni on yksi sisar, mutta ei tosiaan muuta lähisukua enää. Hän menee aina välillä muksunkin kanssa "mummollaan" eli siis mun vanhemmilleni. Kysyin asiaa tuossa aiemmin äidiltäni ja äiti sano siihen tyylin, että he kokevat eksäni vähän kuin omaksi ottopojakseen. Mulla on yksi sisko, joten eksäni on ollut vanhemmilleni jotenkin "se poika, jota heillä ei ollut".

En ole asiaa aiemmin syvemmin pohtinut, mut nyt on itsestä alkanut tuntua, että voisin olla valmis miettimään uutta suhdetta. En vaan todellakaan yhtään tiedä miten eksästäni pitäisi mahdolliselle tarjokkaalle mainita, vai pitäisikö mainita? Onko asia syytä sanoa, vai olisko parempi olla sanomatta? Mä tunnen vanhempani ja tiedän, että he eivät lähde vertailemaan. He ovat varsin reiluja ihmisiä, mutta voiko tuossa silti tulla tunne verratuksi tulemisesta?

-pulmallista(ko)-

47

128

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei mua haittais. Omakin exäni käy viikottain vanhemmillani kylässä. On usein siellä ollut silloinkin kun me käydään nyksän ja lasten kanssa vanhemmillani.

      Ei kai kaikkia ihmissuhteita tarvi tuhota, vaikka pari eroaa? Minusta ei.

      𝕵𝖆𝖘𝖚

      • Anonyymi

        Ja ei haittaa mun exää eikä nyksääkään olla jopa samalla sohvalla vierekkäin. Ja juttelevat keskenään. Riippuu ihmisistä kuka on mitenkin kiusaantunut tai epävarma tilanteesta. Oma nyksäni ei ole kiusaantunut, ei exäkään, enkä minä. Eikä mun vanhemmatkaan.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja ei haittaa mun exää eikä nyksääkään olla jopa samalla sohvalla vierekkäin. Ja juttelevat keskenään. Riippuu ihmisistä kuka on mitenkin kiusaantunut tai epävarma tilanteesta. Oma nyksäni ei ole kiusaantunut, ei exäkään, enkä minä. Eikä mun vanhemmatkaan.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Oletko kertonut tosta avoimesti jo ihan alussa, vai miten "pääsitte" tohon tilanteeseen? En tarkota ihan alulla sitä, että mitenkään samantien ensimmäisenä, mutta koska ja miten? Lähinnä nyt mietin sitä, että pakkohan se on kertoa, ettei tule ainakaan tunnetta salailusta tai jotain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko kertonut tosta avoimesti jo ihan alussa, vai miten "pääsitte" tohon tilanteeseen? En tarkota ihan alulla sitä, että mitenkään samantien ensimmäisenä, mutta koska ja miten? Lähinnä nyt mietin sitä, että pakkohan se on kertoa, ettei tule ainakaan tunnetta salailusta tai jotain.

        No kyllä kerroin jo siinä kohtaa asiasta, kun vielä olin exäni kanssa yhdessä. :D

        Olen ollut aviossa, kun tutustuin ensin nykyiseeni kaverina, mutta ihastuin häneen ja meistä tuli sitten pari n kuukautta ennen virallista avioliiton raukeamista. Eli kyllä, voisivat olla vihamiehiä keskenään vaan eivät ole.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä kerroin jo siinä kohtaa asiasta, kun vielä olin exäni kanssa yhdessä. :D

        Olen ollut aviossa, kun tutustuin ensin nykyiseeni kaverina, mutta ihastuin häneen ja meistä tuli sitten pari n kuukautta ennen virallista avioliiton raukeamista. Eli kyllä, voisivat olla vihamiehiä keskenään vaan eivät ole.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        En missään vaiheessa salannut edes sitä, että kirjoittelen säännöllisesti miehen kanssa, johon törmäsin keskustelupalstalla.

        En halunnut valehdella, seuraustenkaan pelossa. Edes sitä kun ihastuin. En halua olla feikki enkä valehtelija. Rehellisyys voi satuttaa, mutta rehellisyys on silti ainoa oikea tapa elää.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kyllä kerroin jo siinä kohtaa asiasta, kun vielä olin exäni kanssa yhdessä. :D

        Olen ollut aviossa, kun tutustuin ensin nykyiseeni kaverina, mutta ihastuin häneen ja meistä tuli sitten pari n kuukautta ennen virallista avioliiton raukeamista. Eli kyllä, voisivat olla vihamiehiä keskenään vaan eivät ole.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Ok. Toi on varmaan monin tavoin aika eri asia. Se toisen osapuolen olemassaolo ei voi tossa olla minkäänlainen "järkytys". Jotenkin vaan tuntuu, että monet ihmiset on nykyään vähän neuroottisiakin näissä asioissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok. Toi on varmaan monin tavoin aika eri asia. Se toisen osapuolen olemassaolo ei voi tossa olla minkäänlainen "järkytys". Jotenkin vaan tuntuu, että monet ihmiset on nykyään vähän neuroottisiakin näissä asioissa.

        Onhan se eri tilanne, kun sinkkuna lähdet luomaan suhdetta tai varattuna vaihdat ja exään tutustuttamaan sitten vanhempien pitäessä ystävyyssuhdetta hänen kanssa.

        Mutta kuten sanoin rehellisyys on minusta ainoa oikea tapa. Joka ei niele vanhempiesi ihmissuhteita vielä jos teillä on yhteinen lapsikin mitä mulla ja exällä ei edes ole, niin ei taida toimia uuden kanssa olemassa olevat ihmissuhteet. Kantsii miettiä omat ehtosi valmiiksi. Ja pitää niistä kiinni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan se eri tilanne, kun sinkkuna lähdet luomaan suhdetta tai varattuna vaihdat ja exään tutustuttamaan sitten vanhempien pitäessä ystävyyssuhdetta hänen kanssa.

        Mutta kuten sanoin rehellisyys on minusta ainoa oikea tapa. Joka ei niele vanhempiesi ihmissuhteita vielä jos teillä on yhteinen lapsikin mitä mulla ja exällä ei edes ole, niin ei taida toimia uuden kanssa olemassa olevat ihmissuhteet. Kantsii miettiä omat ehtosi valmiiksi. Ja pitää niistä kiinni.

        Mun vanhemmt kysyi silloin, kun erosin että voiko he pitää ystävyyttä yllä exäni kanssa ja mä sanoin, että mulle ok. Kysyin nyksältäkin ja hänkin totesi, että ei haittaa häntä.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mun vanhemmt kysyi silloin, kun erosin että voiko he pitää ystävyyttä yllä exäni kanssa ja mä sanoin, että mulle ok. Kysyin nyksältäkin ja hänkin totesi, että ei haittaa häntä.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Enemmän olin exäni mielipahasta huolissani, kun muitten. Miten kipeää voi tehdä mähdä mut uuden kanssa, etenkin kun suhde loppui tökerösti. Kyllä se varmaan on ollut arkakin asia alkuun, mutta jotenkin exäni on suurisydäminen ja ymmärtäväinen ihminen.

        En ehkä ansaitsis sitä, minähän se idyllin rikoinkin. Joten olen aika nöyrä siinä kohtaa häntä kohtaan. Arvostan häntä enemmän kun älysin arvostaa aiemmin.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan se eri tilanne, kun sinkkuna lähdet luomaan suhdetta tai varattuna vaihdat ja exään tutustuttamaan sitten vanhempien pitäessä ystävyyssuhdetta hänen kanssa.

        Mutta kuten sanoin rehellisyys on minusta ainoa oikea tapa. Joka ei niele vanhempiesi ihmissuhteita vielä jos teillä on yhteinen lapsikin mitä mulla ja exällä ei edes ole, niin ei taida toimia uuden kanssa olemassa olevat ihmissuhteet. Kantsii miettiä omat ehtosi valmiiksi. Ja pitää niistä kiinni.

        No siis omassa tilanteessani ei olisi oikeastaan mitään tarvetta tutustuttaa ketään. Enhän minäkään hänen kanssaan tekemisissä ole. En muista montaa kertaa näiden vuosien aikana, että olisin häneen vaikka nyt vanhempieni luona törmännyt - ehkä kahdesti, kun olen ihan itse kulkenut täysin ilmoittamatta.

        Toki itselleni on jo alusta lähtien selvää, että tämä kuvio on mikä on ja siihen sen tarjokkaan on pakko sopeutua. Ei tämä tule tästä mihinkään muuttumaan. Vaan tässäkin, kuten niin monissa muissakin asioissa, sillä on väliä miten asiat sanotaan ja koska. Siksi tuota nyt tässä pohdin, että miten sinkut tällaiseen tilanteeseen suhtautuvat. Onko jo lähtökohtaisesti jokin ongelma ja miten sen voisi hoitaa fiksusti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siis omassa tilanteessani ei olisi oikeastaan mitään tarvetta tutustuttaa ketään. Enhän minäkään hänen kanssaan tekemisissä ole. En muista montaa kertaa näiden vuosien aikana, että olisin häneen vaikka nyt vanhempieni luona törmännyt - ehkä kahdesti, kun olen ihan itse kulkenut täysin ilmoittamatta.

        Toki itselleni on jo alusta lähtien selvää, että tämä kuvio on mikä on ja siihen sen tarjokkaan on pakko sopeutua. Ei tämä tule tästä mihinkään muuttumaan. Vaan tässäkin, kuten niin monissa muissakin asioissa, sillä on väliä miten asiat sanotaan ja koska. Siksi tuota nyt tässä pohdin, että miten sinkut tällaiseen tilanteeseen suhtautuvat. Onko jo lähtökohtaisesti jokin ongelma ja miten sen voisi hoitaa fiksusti.

        Minusta sun kannatta hyvin pian kertoa tuo kuvio uudelle ehdokkaalle. Kun avoimesti kerrot asiasta, niin kun se on niin ei siinä minusta mitään poppakonsteja kaivata. :)

        Reagoi miten reagoi.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta sun kannatta hyvin pian kertoa tuo kuvio uudelle ehdokkaalle. Kun avoimesti kerrot asiasta, niin kun se on niin ei siinä minusta mitään poppakonsteja kaivata. :)

        Reagoi miten reagoi.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Itse koen idioottimaiseksi lähteä keskustelemaan jostain eksistä. Itseäni kun ei pennin vertaa toisen eksät kiinnosta - ovat ketä ovat ja missä ovat, ei se mulle kuulu. Juuri siksi mua kiinnostaakin juuri niiden sinkkujen mielipiteet, että millainen tunne tällaisesta tilanteesta tulee ja kokeeko tarpeelliseksi, että siitä pitäisi heti kuulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse koen idioottimaiseksi lähteä keskustelemaan jostain eksistä. Itseäni kun ei pennin vertaa toisen eksät kiinnosta - ovat ketä ovat ja missä ovat, ei se mulle kuulu. Juuri siksi mua kiinnostaakin juuri niiden sinkkujen mielipiteet, että millainen tunne tällaisesta tilanteesta tulee ja kokeeko tarpeelliseksi, että siitä pitäisi heti kuulla.

        Itse kun tosiaan kokisin huomattavasti paljon oudommaksi sen, jos eksästä ylipäänsä on tarve alkaa keskustella. Mä kun oletan automaattisesti jokaisella olevan historiansa, eikä mulle tarvitse niitä selitellä. Toki niistä voidaan joskus puhua, mutta heti aluksi kokisin sen hieman oudoksi. Vaan jos ei tällaisesta tilanteesta sanota heti aluksi mitään, niin tuntuuko se muista arveluttavammalta myöhemmin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse koen idioottimaiseksi lähteä keskustelemaan jostain eksistä. Itseäni kun ei pennin vertaa toisen eksät kiinnosta - ovat ketä ovat ja missä ovat, ei se mulle kuulu. Juuri siksi mua kiinnostaakin juuri niiden sinkkujen mielipiteet, että millainen tunne tällaisesta tilanteesta tulee ja kokeeko tarpeelliseksi, että siitä pitäisi heti kuulla.

        No hölmömpää se on pimittää toiselta ja sitten lätkästä pläsiin, kun toinen jo luonut mielikuvan olosuhteista joihin on menossa mukaan ja sitten jokin ei täsmääkkään. Muijan exä istuu anoppilassa yllätys!

        Ei kai existä muuten tarvikkaan lässyttää, mutta tuo kuvio on aika a ja o. Jo yhteisen mukulankin takia.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No hölmömpää se on pimittää toiselta ja sitten lätkästä pläsiin, kun toinen jo luonut mielikuvan olosuhteista joihin on menossa mukaan ja sitten jokin ei täsmääkkään. Muijan exä istuu anoppilassa yllätys!

        Ei kai existä muuten tarvikkaan lässyttää, mutta tuo kuvio on aika a ja o. Jo yhteisen mukulankin takia.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Toki mä nyt oonkin itse suoraluontonen, tykkään alusta asti puhua kuten asiat on ja nään ne. Toivon sitä samaa toiseltakin, avoimuutta ja rehellisyyttä. Mielummin kertoo hankalat asiat mitkä tulee vaikuttamaan muhunkin jo alussa, kun yllättää mut ikävästi myöhemmin.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No hölmömpää se on pimittää toiselta ja sitten lätkästä pläsiin, kun toinen jo luonut mielikuvan olosuhteista joihin on menossa mukaan ja sitten jokin ei täsmääkkään. Muijan exä istuu anoppilassa yllätys!

        Ei kai existä muuten tarvikkaan lässyttää, mutta tuo kuvio on aika a ja o. Jo yhteisen mukulankin takia.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Miten se, että ei itse koe joitain asioita lainkaan oleellisiksi, on pimittämistä? Itse en tosiaan kokisi asiaa tietämisen arvoiseksi, jos tilanne olisi toisinpäin. Kokisin tosiaan oudommaksi, jos siitä eksästä alettaisiin puhua. Voisin hyvin miettiä, että onko siitä suhteesta aidosti päässyt yli, jos tarvitsee eksästä puhua. Jos ihmisellä lapsia on niin oletan olevan myös eksä, ei mulla itselläni tosiaan olisi tarvetta tietää enempää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten se, että ei itse koe joitain asioita lainkaan oleellisiksi, on pimittämistä? Itse en tosiaan kokisi asiaa tietämisen arvoiseksi, jos tilanne olisi toisinpäin. Kokisin tosiaan oudommaksi, jos siitä eksästä alettaisiin puhua. Voisin hyvin miettiä, että onko siitä suhteesta aidosti päässyt yli, jos tarvitsee eksästä puhua. Jos ihmisellä lapsia on niin oletan olevan myös eksä, ei mulla itselläni tosiaan olisi tarvetta tietää enempää.

        Niin, että ei voi puhua edes että on yhteinen lapsi exän kanssa ja exä muuten on hyvissä väleissä entisten appivanhempiensa kanssa ja käy kylässäkin?

        No jo on herkkähipiäistä, jos tuon vertaa ei kestä exästä puhetta. Ei jatkoon sanoisin.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, että ei voi puhua edes että on yhteinen lapsi exän kanssa ja exä muuten on hyvissä väleissä entisten appivanhempiensa kanssa ja käy kylässäkin?

        No jo on herkkähipiäistä, jos tuon vertaa ei kestä exästä puhetta. Ei jatkoon sanoisin.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Eikö se nyt ole suhteellisen itsestäänselvää, että lapsella on kaksi vanhempaa? Ja jos se lapsi välillä on jossain muualla kuin "kotona" niin eiköhän se siellä toisen vanhemman luona ole? Tarvitseeko siitä vielä erikseen joku keskustelukin käydä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö se nyt ole suhteellisen itsestäänselvää, että lapsella on kaksi vanhempaa? Ja jos se lapsi välillä on jossain muualla kuin "kotona" niin eiköhän se siellä toisen vanhemman luona ole? Tarvitseeko siitä vielä erikseen joku keskustelukin käydä?

        No jos et halua järkyttää uutta yllärillä, exä käy mummolassa autorempalla tms. :P

        Täytyy olla aika heikoissa kantimissa a) luotto b) itsetunto c) jotain outoa jos ei kestä sanaakaan exästä. :D

        Mun nyksä sano jo alkuun, että hällä on yks exä jota kohtaan on aina jotain tunteita ja jos näkee hänet muistaa kyllä ne ajat yhdessä.

        Mulle fine.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jos et halua järkyttää uutta yllärillä, exä käy mummolassa autorempalla tms. :P

        Täytyy olla aika heikoissa kantimissa a) luotto b) itsetunto c) jotain outoa jos ei kestä sanaakaan exästä. :D

        Mun nyksä sano jo alkuun, että hällä on yks exä jota kohtaan on aina jotain tunteita ja jos näkee hänet muistaa kyllä ne ajat yhdessä.

        Mulle fine.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Eikä se ole itsestäänkään selviö, että lapsella on kaksi vanhempaa.

        Tulee mieleen eräs keskustelu kerran missä mulle lesbo totesi, ettei haluisi tietää lasten alkuperää, jos olisi parisuhteessa äiti immeisen kanssa. Aika vaikee olis lasten iskäkin piilottaa. :D

        Kyllä toisen menneet täytyy vaan hyväksyä, jos mielii yhdessä pötkiä eteenpäin.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jos et halua järkyttää uutta yllärillä, exä käy mummolassa autorempalla tms. :P

        Täytyy olla aika heikoissa kantimissa a) luotto b) itsetunto c) jotain outoa jos ei kestä sanaakaan exästä. :D

        Mun nyksä sano jo alkuun, että hällä on yks exä jota kohtaan on aina jotain tunteita ja jos näkee hänet muistaa kyllä ne ajat yhdessä.

        Mulle fine.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Kuten sanoin jo aiemmin niin en ole itsekään eksääni porukoillani yllättäen törmännyt. Mahdollisuus siihen, että joku toinen törmäisi, on olematon. Mun suvussani ei vaan ole tapana ilmaantua paikalle ilmoittamatta.

        Itse en tollaseen kuvioon lähtisi, jossa asioita ei ole aikanaan käsitelty loppuun. En vaan näkisi tarvetta sotkeentua tollaseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikä se ole itsestäänkään selviö, että lapsella on kaksi vanhempaa.

        Tulee mieleen eräs keskustelu kerran missä mulle lesbo totesi, ettei haluisi tietää lasten alkuperää, jos olisi parisuhteessa äiti immeisen kanssa. Aika vaikee olis lasten iskäkin piilottaa. :D

        Kyllä toisen menneet täytyy vaan hyväksyä, jos mielii yhdessä pötkiä eteenpäin.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Kyllä se ihan selviö on, että lapsella on aina kaksi vanhempaa. Toinen ei ehkä ole lainkaan kuviossa mukana, mutta (vähintään) kaksi niitä ihan aina on - jos nyt ei ole törmännyt Neitsyt Mariaan. Järkevin ensiolettama on, että siinä ainakin se toinen voi olla, vaan tosiaan useampikin on mahdollista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten sanoin jo aiemmin niin en ole itsekään eksääni porukoillani yllättäen törmännyt. Mahdollisuus siihen, että joku toinen törmäisi, on olematon. Mun suvussani ei vaan ole tapana ilmaantua paikalle ilmoittamatta.

        Itse en tollaseen kuvioon lähtisi, jossa asioita ei ole aikanaan käsitelty loppuun. En vaan näkisi tarvetta sotkeentua tollaseen.

        Eiku nimenomaan ne on käsitelty loppuun ja sinut menneisyyden kanssa.

        Tapaus jossa existä pitää pelätä puhua on käsittelyt vielä kesken, pahasti ja menneet ei ole sinut.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiku nimenomaan ne on käsitelty loppuun ja sinut menneisyyden kanssa.

        Tapaus jossa existä pitää pelätä puhua on käsittelyt vielä kesken, pahasti ja menneet ei ole sinut.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Ihmiset jotka on menneitten kanssa sinut ja sovussa, hyväksyy ne ja ei tarvi pelkäillä puhuakkaan niistä.

        Epävarmuus ilmenee puheen välttelynä ja kertoo mulle ettet ole sinut, kun arastelet aihetta ex.

        Vöhän kun toiset ujostelee pissalla käyntiä poikakaverilla, ettei se vaan kuule lirinää pönttöön, että sussakin on rakko ja pissaa.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiku nimenomaan ne on käsitelty loppuun ja sinut menneisyyden kanssa.

        Tapaus jossa existä pitää pelätä puhua on käsittelyt vielä kesken, pahasti ja menneet ei ole sinut.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Et näköjään tajua, että tarve puhua on eria asia kuin pelko. Itselläni ainakin on maailmassa valtavasti asioita, joista en koe minkäänlaista tarvetta puhua. Yhtään niistä asioista en pelkää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et näköjään tajua, että tarve puhua on eria asia kuin pelko. Itselläni ainakin on maailmassa valtavasti asioita, joista en koe minkäänlaista tarvetta puhua. Yhtään niistä asioista en pelkää.

        Juu, tajuan tarpeen ja ei tarpeen eron. Jos nyt kuitenkin aloitusta mietitään, niin ei ole oikotietä onneen. Joutuu kertoo ihmettelevälle uudelle jossain kohtaa ja mielummin ennemmin, kun myöhemmin jolloin herkempi ottaa nokkiinsa ettet ole ennen kertonut sun exän kaveeraavan vanhempies kanssa. Miksi pimitit tiedon? Onko sulla salattavaa? Mitä vastaat?


        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, tajuan tarpeen ja ei tarpeen eron. Jos nyt kuitenkin aloitusta mietitään, niin ei ole oikotietä onneen. Joutuu kertoo ihmettelevälle uudelle jossain kohtaa ja mielummin ennemmin, kun myöhemmin jolloin herkempi ottaa nokkiinsa ettet ole ennen kertonut sun exän kaveeraavan vanhempies kanssa. Miksi pimitit tiedon? Onko sulla salattavaa? Mitä vastaat?


        𝕵𝖆𝖘𝖚

        No, itse nyt olen ihminen, jolla nyt ei ole mitään tarvetta puhua menneestä parisuhteestani. Se on niin moneen kertaan vatvottu ja niin loppuunkaluttu, ettei mulla ole siinä mitään puhuttavaa. En myöskään koe minkäänlaista tarvetta keskustella muiden menneistä parisuhteista. Mennyt on mennyttä ja se siitä. Jos noista tarvitsee puhua niin se tarve tulee nimenomaan sen toisen osapuolen taholta ja kysymys kuuluu aina miksi sillä toisella olisi tarve käydä keskustelua eksästään. Mikä se tarve on ja mistä se kumpuaa, ei ainakaan minusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, itse nyt olen ihminen, jolla nyt ei ole mitään tarvetta puhua menneestä parisuhteestani. Se on niin moneen kertaan vatvottu ja niin loppuunkaluttu, ettei mulla ole siinä mitään puhuttavaa. En myöskään koe minkäänlaista tarvetta keskustella muiden menneistä parisuhteista. Mennyt on mennyttä ja se siitä. Jos noista tarvitsee puhua niin se tarve tulee nimenomaan sen toisen osapuolen taholta ja kysymys kuuluu aina miksi sillä toisella olisi tarve käydä keskustelua eksästään. Mikä se tarve on ja mistä se kumpuaa, ei ainakaan minusta.

        Yym, kuten jo sanoin niin eihän niistä existä tarvitse sen enempää lässyttää. Mutta aloituksen aihetta ajatellen joutuu kertomaan kyllä exän pyörivän kuvioissa myös vanhemmilla. Ja minusta siinä ei ole mitään tuollasta vatvomiseen liittyvää mistä sä puhut.

        Vain asian julki tuominen simppelisti.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yym, kuten jo sanoin niin eihän niistä existä tarvitse sen enempää lässyttää. Mutta aloituksen aihetta ajatellen joutuu kertomaan kyllä exän pyörivän kuvioissa myös vanhemmilla. Ja minusta siinä ei ole mitään tuollasta vatvomiseen liittyvää mistä sä puhut.

        Vain asian julki tuominen simppelisti.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Ja mitä tulee exiin ja menneisiin yleensä, niin itse taas tykkään jos toinen pystyy kertomaan mulle asioista etenkin, jotka voi vaikuttaa yhä jotenkin arkeen tai kanssakäymiseen.

        Traumaattiset kokemukset muun muassa on asioita jotka on hyvä tietää ja tiedostaa, että osaa ottaa ne huomioon toisen kanssa.

        Mä kyllä taas arvostan ihmistä, joka mulle uskaltaa kertoa ja luottaa muhun etten satuta tiedolla häntä. Näin ymmärrän paremmin häntä ja hänen kokemuksiin liittyvää puoltakin.

        Itse en halua olla torjuva kumppanilleni, että hänen pitäis olla hiljaa existäänkään jos niihin liittyy kipeitä asioita tai jotain erityisen hyviäkin. On ihan ok että kumppanini on ollut onnellinen ennen muakin ja kokenut jotain kaunista jonkun kanssa.

        Saa sen mulle kertoa eikä se mua loukkaa. Hänellä oli elämää ennen muakin kuten mullakin oli ennen häntä.

        Minusta kumppanuus on just sitä, että voi olla avoin kaikesta ja hyväksytty itsenään kumppanilleen ja yhdessä muodostetaan tiimi joka toimii ehkä entisiin elämiinkin nähden mukavemmin.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja mitä tulee exiin ja menneisiin yleensä, niin itse taas tykkään jos toinen pystyy kertomaan mulle asioista etenkin, jotka voi vaikuttaa yhä jotenkin arkeen tai kanssakäymiseen.

        Traumaattiset kokemukset muun muassa on asioita jotka on hyvä tietää ja tiedostaa, että osaa ottaa ne huomioon toisen kanssa.

        Mä kyllä taas arvostan ihmistä, joka mulle uskaltaa kertoa ja luottaa muhun etten satuta tiedolla häntä. Näin ymmärrän paremmin häntä ja hänen kokemuksiin liittyvää puoltakin.

        Itse en halua olla torjuva kumppanilleni, että hänen pitäis olla hiljaa existäänkään jos niihin liittyy kipeitä asioita tai jotain erityisen hyviäkin. On ihan ok että kumppanini on ollut onnellinen ennen muakin ja kokenut jotain kaunista jonkun kanssa.

        Saa sen mulle kertoa eikä se mua loukkaa. Hänellä oli elämää ennen muakin kuten mullakin oli ennen häntä.

        Minusta kumppanuus on just sitä, että voi olla avoin kaikesta ja hyväksytty itsenään kumppanilleen ja yhdessä muodostetaan tiimi joka toimii ehkä entisiin elämiinkin nähden mukavemmin.

        𝕵𝖆𝖘𝖚

        Että menneistä on jotain opittu ja yritetään muodostaa yhdessä toimiva tiimi, jossa avoimuus, luottamus ja ymmärrys olisi läsnä tukea unohtamatta, saatika rakkautta unohtamatta.

        𝕵𝖆𝖘𝖚


    • Anonyymi

      Toi on juri sitä typerää ajatusmaailmaa.Kun esimerkis aviolitosta erotaan tai avolitosta ja on lapsia. Nin ei lapset eroa heillä on oikeus isovanhempin ja molempien puolten sukuun. Sama koskee kun sukset mene ristin omien vanhempien kassa.Lapsen lapsen revitän irti iso vanhemista. Kateus katkerus. Rolipelit.Halitan vanhempia lasten psyken varjolla: huono mummi ja ukki.Et näe nitä enää.Täläisisä tapauksissa usein se mumi tai ukki on ollut ainut läheinen ja hoivaava ihminen lapsen lapselle.Ei se isi tai äiti.

      • Anonyymi

        Ai siis mikä on? Se, että pohtii miten tilanne tuotaisiin fiksusti ilmi?


    • No mahdollinen uusi kumppanisi voisi kokea joutuvansa äänettömän vertailun kohteeksi, mutta sehän lähinnä kertoisi uuden kumppanisi itsetunnosta.

      Näkisin, että eihän tuosta tarvitse sanoa mitään ennen kuin kiikutat uuden kumppanisi vanhemmillesi näytille. Ei ehkä vielä silloinkaan, mutta muutaman visiitin jälkeen näkisin, että olisi ihan paikallaan kertoa exäsi suhteesta vanhempiisi aivan kuten kerroit tuossa aloituksessakin. Siinä asia oli avattu riittävän hyvin ja samalla sille tilanteelle oli kerrottu ilmeiset syyt eli se, että omat vanhempasi päätyivät exäsi varavanhemmiksi. Minusta on hienoa, että heillä kemiat kohtaavat ja exäsi sai "uudet" vanhemmat biologisten menehdyttyä.

      • Anonyymi

        No tuota juuri olen pohtinut, että onko tuosta tarpeen jotenkin mainita, ennen kun se on jotenkin oleellista? Onko aikuisille ihmisille oikeasti sen toisen aikuisen ihmisen vanhemmilla niin hirveän suurta väliä? Jotenkin tajua, että keskenkasvuiset ehkä noita pohtivat, mutta pohtivatko aikuiset oikeasti? Ja siis toisaalta kun ihmiset tuntuvat nykyään olevan jotenkin kauhean herkkänahkaisia jotenkin oudoistakin asioista. Tuntuu, että eksän kanssa yhteinen kaveripiirikin on joillekin ongelma - mitä näitä ystävien deittailuyrityksiä on seurannut. Ikäänkuin sen eksän pitäisi jotenkin kadota savuna ilmaan, kun erotaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No tuota juuri olen pohtinut, että onko tuosta tarpeen jotenkin mainita, ennen kun se on jotenkin oleellista? Onko aikuisille ihmisille oikeasti sen toisen aikuisen ihmisen vanhemmilla niin hirveän suurta väliä? Jotenkin tajua, että keskenkasvuiset ehkä noita pohtivat, mutta pohtivatko aikuiset oikeasti? Ja siis toisaalta kun ihmiset tuntuvat nykyään olevan jotenkin kauhean herkkänahkaisia jotenkin oudoistakin asioista. Tuntuu, että eksän kanssa yhteinen kaveripiirikin on joillekin ongelma - mitä näitä ystävien deittailuyrityksiä on seurannut. Ikäänkuin sen eksän pitäisi jotenkin kadota savuna ilmaan, kun erotaan.

        Niin, kyllä nuo ongelmia joillekin, mutta lähinnä kertoo siitä, että kokevat sen toissijaisen ihmissuhteen uhaksi. Suhteen alussa tuota voi pitää normaalinakin, mutta ei sitten kun suhde on jo vakiintunut ja on nähty, että mitään uhkaa ei todellakaan ole olemassa, mennyt on mennyttä.

        En nostaisi tuossa sinun tilanteessasi erikseen asiaa esille ennen kuin uusi suhde on vakiintunut niin paljon, että uutta kumppania viedään näytille. Siinä kohden näkisin, että on oikeus ja kohtuus kertoa exän väleistä omiin vanhempiin. Mutta kuten sanoin, esitit asian aloituksessasi todella hyvin eikä kellään täyspäisellä pitäisi olla mitään ongelmaa sen kanssa.

        Olen itse jäänyt yhtä vaille kaikkien exieni kanssa hyviin väleihin, vaikkei yhteyttä juurikaan pidetä. Ja senkin yhden osalta, jonka kanssa välit eivät jääneet huonoiksi, mutta joita ei oikeastaan voi sanoa olleen olemassakaan, jäin todella hyviin väleihin siskojensa ja ex-anoppini kanssa.

        Sen myönnän, että niin valmis en itsekään ole ihmisenä etteikö läheinen exä nostaisi karvoja pystyyn, mutta se vain suhteen alussa ja siitäkin olen oppinut puhumaan niin, ettei se aiheuta ongelmia, vaan on vain yksi asia muiden joukossa, tiedostettu kasvun paikka itselle.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Niin, kyllä nuo ongelmia joillekin, mutta lähinnä kertoo siitä, että kokevat sen toissijaisen ihmissuhteen uhaksi. Suhteen alussa tuota voi pitää normaalinakin, mutta ei sitten kun suhde on jo vakiintunut ja on nähty, että mitään uhkaa ei todellakaan ole olemassa, mennyt on mennyttä.

        En nostaisi tuossa sinun tilanteessasi erikseen asiaa esille ennen kuin uusi suhde on vakiintunut niin paljon, että uutta kumppania viedään näytille. Siinä kohden näkisin, että on oikeus ja kohtuus kertoa exän väleistä omiin vanhempiin. Mutta kuten sanoin, esitit asian aloituksessasi todella hyvin eikä kellään täyspäisellä pitäisi olla mitään ongelmaa sen kanssa.

        Olen itse jäänyt yhtä vaille kaikkien exieni kanssa hyviin väleihin, vaikkei yhteyttä juurikaan pidetä. Ja senkin yhden osalta, jonka kanssa välit eivät jääneet huonoiksi, mutta joita ei oikeastaan voi sanoa olleen olemassakaan, jäin todella hyviin väleihin siskojensa ja ex-anoppini kanssa.

        Sen myönnän, että niin valmis en itsekään ole ihmisenä etteikö läheinen exä nostaisi karvoja pystyyn, mutta se vain suhteen alussa ja siitäkin olen oppinut puhumaan niin, ettei se aiheuta ongelmia, vaan on vain yksi asia muiden joukossa, tiedostettu kasvun paikka itselle.

        No siis juuri noin, että ihan alussa lienee täysin tavallista, että ihmiset ovat vähän tuntosarvet herkillä ja tarkastelevat joitain asioita ehkä vähän liiankin herkästi. Että onko siinä kohtaa mitään järkeä lähteä kaikkea avaamaan? Vaan jos ei avaa niin kokeeko sen sitten monikin salailuksi?

        Sen kyllä tajua, että jos ihan itse henkilökohtaisesti on sen eksän kanssa läheinen, niin se varmaan käy suht nopeasti ilmi. Vaan se, jos on yhteisiä ihmisiä, joiden kanssa ollaan läheisiä, mutta keskenään ei.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No siis juuri noin, että ihan alussa lienee täysin tavallista, että ihmiset ovat vähän tuntosarvet herkillä ja tarkastelevat joitain asioita ehkä vähän liiankin herkästi. Että onko siinä kohtaa mitään järkeä lähteä kaikkea avaamaan? Vaan jos ei avaa niin kokeeko sen sitten monikin salailuksi?

        Sen kyllä tajua, että jos ihan itse henkilökohtaisesti on sen eksän kanssa läheinen, niin se varmaan käy suht nopeasti ilmi. Vaan se, jos on yhteisiä ihmisiä, joiden kanssa ollaan läheisiä, mutta keskenään ei.

        No voihan sen tilanteen hieman myöhemmin avaamisen jotkut ottaa salailunakin, ei yllättäisi, ei etenkään jos kyseinen ihminen on kokenut pettymyksiä suhteissaan ja on ehkä keskimääräistä enemmän varpaillaan. Toisaalta luulisi, että useimmat niin reagoivistakin suostuisivat kuuntelemaan, jos heille kertoo, ettei halunnut heti alussa kaataa kaikkea omaa menneisyyttään uuden ihmisen niskaan.

        Niin, kyllä siitä mielestäni kannattaa kertoa aika nopeastikin, jos exä on jotenkin aktiivisesti mukana elämässä vielä tai jos exän kanssa on yhteydenpitoa eri tavoin. Ne on kuitenkin asioita, jotka tosiaan tulevat ilmi muutenkin nopeasti, niin olisi parempi jos niistä ehtii varoittaa etukäteen. Kun tunteet on pelissä ja suhde aluillaan, ne ovat helposti herkkiä hetkiä vaikka niistä olisi varoitettukin etukäteen.

        Niin ne oli aikanaan itsellekin hankalia hetkiä, vaikka ne asiat oli puhuttu läpi etukäteen eikä yllätyksiä ollut tarjolla. Mutta syvältä ne silti riipaisivat ja oli hankala olla. Sitten vaan lisää puhetta, että toinenkin tietää miltä tuntui ja siitä se sitten tasoittui. Ihan vain puhumalla, tunteista.


    • Anonyymi

      Kannattaa muistaa, että pitkissä ja varsinkin nuorena solmituissa suhteissa, ihmiset solmii suhteita myös toisiinsa. Ero EI tarkoita, että välit poikki kaikkien kanssa heti. Aikuiset voi pitää yhteyttä toisiinsa, tykkäsit tai et. Ole suora ja rehellinen, normaali ihminen ymmärtää kyllä.

      • Anonyymi

        Miksi taas oletetaan, että asia häiritsisi minua? Kai olisin sen alunperin sanonut, jos se minua häiritsisi? Kyllä mä silti tiedostan, että ei tämä se tavallisin tilanne ole.


    • No varmaan se, miten rennosti sä kerrot tuon kuvion uudelle kumppanille, on merkitsevää.

      Itsestä tuntuu oikeastaan vaan aikuismaiselle ja fiksulle, jos entinen kumppani on hyvissä väleissä. Varsinkin jos kuviossa on lapsia.

      Eikä .un tarttis puolison vanhempiin saada samanlaista suhdetta kuin se exä. Esimerkiksi mä en erityisemmin ole kalamiehiä. 😁

      Joten avoimin mielin vaan nappasee joku kaiffari kylkeen ja anna tapahtua mitä tapahtuu. 😊👌

      • Anonyymi

        Just tuo rentous ettei tee kamalan vaikeeta kertomisesta, kun se nyt sattuu ole exä. 👍

        Tabu tai mörkö asia.


        𝕵𝖆𝖘𝖚


      • Anonyymi

        "Itsestä tuntuu oikeastaan vaan aikuismaiselle ja fiksulle, jos entinen kumppani on hyvissä väleissä. Varsinkin jos kuviossa on lapsia."

        Vaan siis kun enhän MINÄ ole hänen kanssaan sen kummemmin väleissä. Joo, en riidoissa, mutta en juuri tekemisissä. Ei noissa muksun asioissa juuri hoitamista ole. En mä esim. ole vaihtanut eksän kanssa sanaakaan sitten joulun, kun toivotettiin hyvät joulut. Ei meillä vaan ole enää nykyään toisillemme mitään asiaa. Hän on hyvissä väleissä ja tekemisissä mun vanhempieni kanssa, että minun. Hän on tekemisissä lapsensa kanssa, ei minun. Tuossa se pointti, kun se asia ihan aidosti ei oikeastaan koskaan kosketa minun elämääni ja olemistani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Itsestä tuntuu oikeastaan vaan aikuismaiselle ja fiksulle, jos entinen kumppani on hyvissä väleissä. Varsinkin jos kuviossa on lapsia."

        Vaan siis kun enhän MINÄ ole hänen kanssaan sen kummemmin väleissä. Joo, en riidoissa, mutta en juuri tekemisissä. Ei noissa muksun asioissa juuri hoitamista ole. En mä esim. ole vaihtanut eksän kanssa sanaakaan sitten joulun, kun toivotettiin hyvät joulut. Ei meillä vaan ole enää nykyään toisillemme mitään asiaa. Hän on hyvissä väleissä ja tekemisissä mun vanhempieni kanssa, että minun. Hän on tekemisissä lapsensa kanssa, ei minun. Tuossa se pointti, kun se asia ihan aidosti ei oikeastaan koskaan kosketa minun elämääni ja olemistani.

        Tarkotan, että eikö siis olis asiatonta ottaa tosta jotain irtopisteitä?


      • Anonyymi

        "Eikä .un tarttis puolison vanhempiin saada samanlaista suhdetta kuin se exä. Esimerkiksi mä en erityisemmin ole kalamiehiä. 😁"

        Niin, itse ajelen jopa niin, ettei mulla ole mitään pakottavaa tarvetta olla lainkaan tekemisissä toisen vanhempien kanssa, jos se olis jostain syystä kovin vaikeaa. Siis toki yrittäisin ja sietäisinkin, jos toinen toivoisi niin. Vaan ei sillä mulle niin suurta merkitystä olisi, vaikkei koskaan edes "vietäisi näytille". Se nyt vain ei ole mulle lainkaan oleellinen asia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Itsestä tuntuu oikeastaan vaan aikuismaiselle ja fiksulle, jos entinen kumppani on hyvissä väleissä. Varsinkin jos kuviossa on lapsia."

        Vaan siis kun enhän MINÄ ole hänen kanssaan sen kummemmin väleissä. Joo, en riidoissa, mutta en juuri tekemisissä. Ei noissa muksun asioissa juuri hoitamista ole. En mä esim. ole vaihtanut eksän kanssa sanaakaan sitten joulun, kun toivotettiin hyvät joulut. Ei meillä vaan ole enää nykyään toisillemme mitään asiaa. Hän on hyvissä väleissä ja tekemisissä mun vanhempieni kanssa, että minun. Hän on tekemisissä lapsensa kanssa, ei minun. Tuossa se pointti, kun se asia ihan aidosti ei oikeastaan koskaan kosketa minun elämääni ja olemistani.

        Niin... ei siis kannata tehdä siitä numeroa. Onhan siitä hyvä kertoa uudelle kumppanille avoimesti, mutta vain ilmoitusluonteisesti. 😊

        Ja siis hyvät välit exään ei tarkoitakkaan jatkuvaa yhteydenpitoa, vaan, että asiat hoituu. 😊


    • Anonyymi

      Kerro kuvitelmasi kumpparille, Nokialaiselle jalkineellekin.

    • Anonyymi

      En nyt ihan heti lähtisi kertomaan. Suhteen edetessä kylläkin jollain tyylikkään rennolla tavalla.

      Sheena

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      239
      3706
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      27
      2264
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2111
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      90
      2005
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      92
      1685
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      24
      1391
    7. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      8
      1291
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1277
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1227
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1208
    Aihe