Minä olin todella iloinen, kun kaikki siviilit oli saatu pelastettua Mauriopoulin Azostalin tehdasalueen uumenista ! Nämä ihmiset olivat sinnitelleet jatkuvan kovan pommitusten ja tulitusten keskellä, tai oikeastaan alla, yli kahden kuukauden ajan. He olivat kärsineet kylmästä ja nälästä ja pesumahdollisuuksien puutteesta ja selvinneet hengissä. Mutta rohkeita olivat myös kaikki pelastajat, jotka menivät Mauriopoulin kaupunkiin; YK:n ja SPR:n avustustyöntekijät ja tietysti myös ukrainalaiset sotilaat, jotka ovat koko sodan ajan auttaneet siviili ihmisiä pelastautumaan. Toivottavasti myös Azostalin ukrainalaiset sotilaat saataisiin vielä pelastettua.
Myöskin eläimet joutuvat kärsimään ja kuolemaan tämän turhan Ukrainan sodan takia. Luin sodan alussa uutisen 26-vuotiaasta ukrainalaisesta nuoresta naisesta, joka kävi rohkeasti ruokkimassa löytöeläintalon koiria vaarallisella alueella, kerran kun hän tuli autollaan ruokkimasta koiria, niin venäläiset ampuivat hänet autoonsa !
Jotkut ukrainalaisten ihmisten lemmikkieläimet jäävät pommitusten jälkeen loukkuihin asuntoihin, jos niiden omistajat ovat joutuneet kiireessä jättämään omat lemmikit ja jotkut lemmikkien omistajat ovat kuolleet. Jos kukaan ihminen ei tiedä lemmikeistä eikä pääse pelastamaan niitä, niin lemmikit vain nääntyvät janoon ja nälkään. Jotkut lemmikit ovat jääneet ulos ilman mitään suojaa ja turvaa ja nekin voivat kuolla nälkään ja janoon.
Kissat ja koitat eivät pysty hankkimaan itselleen syötäväksi kelpaavaa ravintoa, varsinkaan sota aikana. Tietysti eläimetkin pelkäävät kaikkia sodan ääniä ja yrittävät juosta turvaan ties minne. Jos lapsella on ollut oma rakas lemmikki, niin lapselle on ollut sydäntä särkevää jättää lemmikki sodan armoille sinne Ukrainaan. Mutta monet ukrainalaiset pakoon lähteneet ihmiset ovat ottaneet koiransa tai kissansa mukaan, niitä on näkynyt sylissä, takin sisällä ja erilaisissa kantokopeissa. On ihailtavaa, että jotkut ihmiset ovat jaksaneet ja pystyneet huolehtimaan lemmikeistään sodan kauhujen keskellä.
Myöskin eläimet joutuvat kärsimään ja kuolemaan tämän turhan Ukrainan sodan takia. Luin sodan alussa uutisen 26-vuotiaasta ukrainalaisesta nuoresta naisesta, joka kävi rohkeasti ruokkimassa löytöeläintalon koiria vaarallisella alueella, kerran kun hän tuli autollaan ruokkimasta koiria, niin venäläiset ampuivat hänet autoonsa !
Jotkut ukrainalaisten ihmisten lemmikkieläimet jäävät pommitusten jälkeen loukkuihin asuntoihin, jos niiden omistajat ovat joutuneet kiireessä jättämään omat lemmikit ja jotkut lemmikkien omistajat ovat kuolleet. Jos kukaan ihminen ei tiedä lemmikeistä eikä pääse pelastamaan niitä, niin lemmikit vain nääntyvät janoon ja nälkään. Jotkut lemmikit ovat jääneet ulos ilman mitään suojaa ja turvaa ja nekin voivat kuolla nälkään ja janoon.
Kissat ja koitat eivät pysty hankkimaan itselleen syötäväksi kelpaavaa ravintoa, varsinkaan sota aikana. Tietysti eläimetkin pelkäävät kaikkia sodan ääniä ja yrittävät juosta turvaan ties minne. Jos lapsella on ollut oma rakas lemmikki, niin lapselle on ollut sydäntä särkevää jättää lemmikki sodan armoille sinne Ukrainaan. Mutta monet ukrainalaiset pakoon lähteneet ihmiset ovat ottaneet koiransa tai kissansa mukaan, niitä on näkynyt sylissä, takin sisällä ja erilaisissa kantokopeissa. On ihailtavaa, että jotkut ihmiset ovat jaksaneet ja pystyneet huolehtimaan lemmikeistään sodan kauhujen keskellä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.