Sinä parisuhteessa oleva, kunnollinen, tunnollinen, komea, lahjakas mies: olisiko sinulle mahdollista, että voisit rakastua ihan yhtäkkiä toiseen, vaikka olet onnellinen omassa vakituisessa suhteessasi? Haluan vain tietää, jos näin on, niin millaista se silloin sinulle on? Kärsitkö tilanteessa ja jätätkö asian siihen? Vai koetko pikemminkin onnea siitä, että näette toisianne edes joskus? Mistä se toinen osapuoli voi tietää, että myös sinun kohdallasi on tapahtunut niin? Yritätkö kaikin keinoin välttää kohtaamista tämän uuden ihastuksen kanssa, jotta et kärsi siitä vai onko niin, että itse asiassa itsekin toivot ja odotat jonkinlaista pientä vihjettä häneltä? Tiedätte, että mitään suhdetta ei voisi syntyä kuitenkaan. Haluatte olla lojaaleja puolisoillenne.
Onko täällä palstalla yhtään rakkaustutkijaa, filosofia, ihmisasiantuntijaa? Kaipaisin älykästä, monipuolista keskustelua asiasta. Ei tarvitse heittää mitään katkeria, ilkeitä kommentteja tähän tällä kertaa. Eikö voitaisi yrittää yhdessä ymmärtää tätä, miksi niin voi tapahtua? Jos läheisyyttä ja rakkautta omassa suhteessa riittää ja silti rakastuu yhdessä hetkessä samaan aikaan myös toiseen. Onko ilmiö harvinainen? Oletteko koskaan kokeneet näin?
Onko täällä palstalla yhtään rakkaustutkijaa, filosofia, ihmisasiantuntijaa? Kaipaisin älykästä, monipuolista keskustelua asiasta. Ei tarvitse heittää mitään katkeria, ilkeitä kommentteja tähän tällä kertaa. Eikö voitaisi yrittää yhdessä ymmärtää tätä, miksi niin voi tapahtua? Jos läheisyyttä ja rakkautta omassa suhteessa riittää ja silti rakastuu yhdessä hetkessä samaan aikaan myös toiseen. Onko ilmiö harvinainen? Oletteko koskaan kokeneet näin?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ensin kehut itsesi maasta taivaisiiin lahjakkaaksi, komeaksi ym ja seuraavaksi toivot jotain yleistä filosofista keskustelua, no kukin tyylillään
En kommetoi tänne enää mitään muuta kuin sen, että saavuttamattomuus tpiseen katkeroittaa ja pahimillaan sairastuttaa.
Saavuttamattomuus toiseen? Mitä tarkoitat?
Se, ettei meitä tule
Mitä helvettiä? Ei ole kovin normaalia.
Iltä tuntuu olla rakastettu
Niin, minkä siis koet olevan provoilussa ja itsensä kehumisessa normaalia? Se on taas ruokatunti kohta ja pakko yrittää keksiä jotain millä mälvätä eikös näin? Ei normaalia muuten sekään ja aiheettomat aiheet alkaa olla loppu
En täällä juuri kirjoita työajalla, ja todellakaan aloittajan mainitsema skenario ei ole normaali.
No niin, mutta sitäpä juuri kyselin, että miksi otat näitä trollauksia tosissasi, onko fantastista kuvitella, että joku nainen kirjoittaa näin kun selvästi mies itse kehuu itseään suunnattoman lahjakkaaksi. Varmasti joku yksinäinen ätmi. Minäpä vähän luulen, ettei falski päivittelysi koskaan kohdistu miesoletettuihin
Vastaukseni on osoitettu miehelle. Mitä siinä yrität maalailla
Pahoittelen erehdystä, ei kai siinä kummempaa sitten
Ihastuksia tulee ja menee parisuhteessa ehdottoman lojaali puolisolle.
Nainen sivusta
Tämä kuuluisi koppirukousosastolle.
Niin, suomi24 -palstalla ei synny mitään syvällisempää keskustelua. Tulipahan testattua. Ei kannata takertua sanoihin fiksu, komea tai lahjakas. Ne eivät kuulu siihen aiheen pääpointtiin mitenkään. Aloittaja on nainen. Keskustelun avaus jäi yritykseksi.
Tällaisia todellisuudessa munaminämiehet ovat. Otit sitten sellaisen puolisoksesi.
Kunnollisetkin ihastuu mutta ei vie ihastusta eteenpäin. Pitää kiinni siitä mihin on sitoutunut. Eli sinuun nainen. Ei petä.ei jätä.
Ei ole normaalia ihastua parisuhteessa ollessa toiseen ihmiseen. Ei ainakaan mulle. Mutta en harrastakaan ihmissuhteita tyyliin kunhan nyt on joku joka on samaa mieltä että tässä on järkeä alkaa jotain suhdetta perustamaan. Ei ole kyse rakkaudesta.
Hmm. Joudut ehkä sanoistasi vielä vastuuseen. Kyllä kaikki ihastuu,ehkäpä jopa rakastuu. Sinäkin. Mutta ihastuminen ja rakastuminenkin on ohimenevää. Ainoa pysyvä on rakkaus ja lupaus. Se ei katoa ikävuosien myötä.
Sinetöity rakkaus ja siinä pysyminen
Noo ihastunut puoliso ei pysty huomioimaan omaa puolisoaan eikä pysty hänelle rakkautta osoittamaan. Voi mennä jopa riitelyksi ja puolison haukkumiseksi onhan ihastus sentään paljon parempi kun häntä katsoo vaaleanpunaisten lasien läpi.
Onko se sitten rakkautta jossa puoliso jää sivusta katsojaksi ja tuntee itsensä hylätyksi.
Ei minusta.
Kun olen ollut tekemisissä yhden ihmisen kanssa pitkään, olen ollut sitoutunut vain tähän yhteen. Ei mulla riittäisi edes voimavarat ihastuilla/antaa huomiota kelle tahansa.
Minä käyn ainakin vieraissa.
Ei ole rakkautta se. Sellaiset ihastumiset ja rakastumiset jätetään parisuhteen ulkopuolelle.näkymättömiin. ja Tekemättömiin.
Omaa rakkainta ei tahdota satuttaa. Ei sitä,jonka kanssa on perhe ja lapset. Johon avioliitolla sitouduttiin.
Se on elämää
Kaikki ei oo kunnossa
Olen samaa mieltä tästä. Siksi asiaa ei tulla edistämään. Joku on puhunut kaksoisliekistä. Vaikka en ihan siitä termistä niin tiedä, niin jollakin tavalla kyse on siitä. Siitä, että kohtaa toisen ihmisen sellaisella arjen tason ylittävällä tavalla, niin kuin vaikkapa taiteessa ja musiikissa kohdataan.
Jos sinä lukija et ole sitä kokenut, et voi ehkä ymmärtääkään sitä, joten ihan turha on sivaltaa tähän ikävää kommenttia. Etsi sinäkin sen sijaan itsellesi hyvä kokemus toisen ihmisen kanssa.
Ei vain ole nyt hänen ja minun aika olla.
Onko se toinen ihminen tosta ”yhteydestä” samaa mieltä?
Eihän sitä tiedä. Ei varmaan