Mielestäni kiihdytykset tulisi tehdä hitaasti. Jostakin on tullut harhakuva että kannattaa kiihdyttää mahdollisimman nopeasti.
Polttoaineen kulutushan on pienintä jos kiihdytetään maltillisesti. Auton massan kiihdytyshän vie turhaa energiaa. Kiihdytys 50-100 20 sek. vie huomattavasti enemmän polttoainetta kuin kiihdytys 50-100 40 sek. Tiedän että matka joutuu tällöin nopeammin muttei edullisemmin. Kertokaa jos olen väärässä.
Polttoaineen kulutushan on pienintä jos kiihdytetään maltillisesti. Auton massan kiihdytyshän vie turhaa energiaa. Kiihdytys 50-100 20 sek. vie huomattavasti enemmän polttoainetta kuin kiihdytys 50-100 40 sek. Tiedän että matka joutuu tällöin nopeammin muttei edullisemmin. Kertokaa jos olen väärässä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiihdytys vie vähiten polttoainetta suhteessa kuljettuun matkaan silloin, kun ollaan parhaan väännön alueella. Siellä on myös paras hyötysuhde. Tasanopeudella taas mitä pienemmät kierrokset, sitä vähemmän vie.
Mahdollisimman nopeasti suurin käyttökelpoinen vaihde päälle. Asia kärjistäen: Ensimmäinen kilometri ykkösvaihteella kiihdyttäen, toinen kakkosella, jne. eli neljän kilometrin jälkeen vaihdat vitoselle. Älyllisempi vaihtoehto saada vitonen silmään 200m:n jälkeen, joten sinun käsityksesi on täysin väärä.
aikaa palaa...ja lisäksi aiheutat verkkaisella ajotavallasi turhaa jonoutumista.;)
Liikkeelle lähdettyäsi pyri vaihtamaan mahdollisimman nopeasti kakkosvaihteelle ja edelleen isommille vaihteille 1/3 - 1/2 -kaasulla.
Kiihdytä kullakin vaihteella vain siihen kierroslukuun asti, jolla vääntömomentti on suurin (yleensä n. 3000 r/min), jotta välttäisit moottorin käytön turhan korkeilla kierroksilla.
Ellei autossasi ole kierroslukumittaria, kiihdytä 1-vaihteella 10-15 km/h nopeuteen, 2-vaihteella 40 km/h nopeuteen, 3-vaihteella 60 km/h nopeuteen, ja 4- tai 5-vaihteella siitä ylöspäin.
Fysiikkaa: Esimerkissäsi liikemäärän lisäys on sama, tehdäänkö se 20 sekunnissa vai 40 sekunnissa. Liikemäärän muutokseen tarvittava työ on sama, eli myös tarvittava energia on sama. Siis perus fysiikan mukaan, helppoa eikö.
No, koneethan eivät ole ideaalisia. Hyötysuhde on kuitenkin parempi polttomoottorissa kuormitettuna kuin hissutellen. Eli tämä puoltaisi rivakkaampaa kiihdytystä.
Tässä se on se yksinkertainen ajattelutapa. Yleensä nopeasti kiihdyttävät jarruttavat seuraavassa risteyksessä ja hukkaavat energiaa !
Hitaasti liikenteen sujumisen huomioon ottava pääsee huomattavasti vähemmällä polttoaineella.
On se nyt tyhmemmällekin itsestään selvää, että jarruttaminen on kaikista epätaloudellisinta. Taloudellisessa ajossa tilanteiden arviointi on ylivoimaisesti tärkeintä.
Tässä keskustelussa on käsittääkseni kuitenkin kyse pikemminkin hienosäädöstä, eli kiihdyttääkkö hitaasti vai nopeasti JOS vauhtia ei tarvitse hukata jarrutukseen. Ja tähän kysymykseen bölöbö vastasi aivan oikein.
Moottori toimii parhaalla hyötysuhteella sillä hetkellä, kun kierrokset ovat vääntöhuipussa ja kuormitus n. 70%(ruisku) tai n. 90%(kaasari). Hyötysyhde kasvaa hitaasti lähestyttäessä vääntöhuippua, mutta laskee nopeasti vääntöhuipun jälkeen, joten kannattaa käyttää vääntöhuippua ennen olevaa kierrosaluetta. Näillä ohjeilla kiihdytys on väkisinkin ripeää - varsinkin jos vääntöhuippu sattuu sijaitsemaan viiden tonnin paremmalla puolella!
Yleisistä taloudellisuusajo-ohjeista poiketen väittäisin, että suurimmassa osassa autoja(etenkin moniventtiiliset bensakoneet), suurin vaihde EI sovellu suomen nopeuksissa kiihdytykseen.
T: 6,6 litraa/100 km kaupunkiajossa. 10v vanha 1.6 85kW mylly konepellin alla.
miten sä silleen kuvittelet varmaan ajannut unissaan hevosella,.et 6.6L 100km kaupungis 1.6l 85kw koneella ,,koitas nyt herätä unesta älä anna kaikkien valheitten loistaa,,mitäs sun auton moottorinkierosluku on kun ajat 100kmt ??mä tiedän vaik en ole sun autoa ajannutkkaa milliäkään