Keskiarvo?

Anonyymi

Onko kaikkien reaalilukujen keskiarvo 0?

35

648

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jotta keskiarvo voitaisiin yleistää kaikille reaaliluvuille pitäisi sinne määritellä tiheysfunktio, josta keskiarvo lasketaan. Mehän haluaisimme laittaa tasajakauman, jotta jokainen reaaliluku olisi painotettu samalla tavalla. Ongelma on siinä, että tämä "tasajakauma" ei ole olemassa, sillä positiivisen vakion integraali reaalilukujen yli on ääretön.

    • Anonyymi

      Minusta on koska kaikkien reaalilukujen summa on 0.

      Tuo tulee siitä että kaikki reaaliluvut voidaan järjestää pareiksi x ja -x ja tuon parin summa on 0 joten kaikkien parien summa on myös 0.

      • Anonyymi

        Yhtä hyvin ne voidaan järjestää pareiksi -x ja 2x jolloin summa on ääretön. Ylinumeroituva summa ei koskaan suppene itseisesti (harjoitustehtävä) joten uudelleen järjestelemällä sen arvoksi saa mitä tahansa. Näin ollen summana keskiarvoa ei ole mielekästä määritellä. Integraalina määrittely onnistuu jos joukon mitta on äärellistä. Silloinkin tosin keskiarvo voi olla olematta äärellistä mutta ainakin se on määritelty ja tulos järkevä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtä hyvin ne voidaan järjestää pareiksi -x ja 2x jolloin summa on ääretön. Ylinumeroituva summa ei koskaan suppene itseisesti (harjoitustehtävä) joten uudelleen järjestelemällä sen arvoksi saa mitä tahansa. Näin ollen summana keskiarvoa ei ole mielekästä määritellä. Integraalina määrittely onnistuu jos joukon mitta on äärellistä. Silloinkin tosin keskiarvo voi olla olematta äärellistä mutta ainakin se on määritelty ja tulos järkevä.

        Niin siis jos summassa on ylinumeroituvan monta nollasta eroavaa termiä, niin silloin se ei suppene itseisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin siis jos summassa on ylinumeroituvan monta nollasta eroavaa termiä, niin silloin se ei suppene itseisesti.

        Kertoisitko miten reaaliluvuista muodostetaan "ylinumeroituva summa"?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kertoisitko miten reaaliluvuista muodostetaan "ylinumeroituva summa"?

        Tosiaan sen määritteleminen on jo ongelmallista, jos mukana on negatiivisiä lukuja. Ei-negatiivisille se voidaan määritellä supremumina kaikista äärellisistä osasummista.

        Tai voihan sen, jos negatiivisia mukana, niin tehdä näin:
        Negatiiviset otetaan erilleen ja jos niiden itseisarvojen summa ei ole ääretön, niin määritellään sitten koko summa positiivisten summa miinus negatiivisten summa. Mutta jos lasketaan kaikki reaaliluvut, niin päädytään tietenkin tilanteeseen ∞ - ∞ eli ei määritelty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosiaan sen määritteleminen on jo ongelmallista, jos mukana on negatiivisiä lukuja. Ei-negatiivisille se voidaan määritellä supremumina kaikista äärellisistä osasummista.

        Tai voihan sen, jos negatiivisia mukana, niin tehdä näin:
        Negatiiviset otetaan erilleen ja jos niiden itseisarvojen summa ei ole ääretön, niin määritellään sitten koko summa positiivisten summa miinus negatiivisten summa. Mutta jos lasketaan kaikki reaaliluvut, niin päädytään tietenkin tilanteeseen ∞ - ∞ eli ei määritelty.

        Taisi mennä nyt höpöstelyn puolelle tämä yhteenlasku.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taisi mennä nyt höpöstelyn puolelle tämä yhteenlasku.

        Ei, kyllä se on ihan kunnollista. Mutta ylinumeroituva summa vaan ei ole mielenkiintoinen juuri sen aluksi mainitun asian takia, että se on aina joko itse asiassa numeroituva (eli kaikki paitsi numeroituvan monta termiä on nollia) tai ääretön. Todistushan tälle on niinkin yksinkertainen kuin tarkastella joukkoja {termi > 1/n} kaikille luonnollisille luvuille n. Nämä eivät kaikki voi olla äärellisiä (eikä edes numeroituvia), jos positiivisiä termejä on ylinumeroituvan monta. Siis summassa on äärettömän monta termiä > 1/n jollekin n joten saadaan ääretön.

        Tämä tarkastelu tulee ainakin mittateoriassa vastaan, kun osoitetaan että joukon peittämiseen väleillä ei tarvitse ottaa ikinä kuin numeroituva määrä välejä. Joukon Lebesguen ulkomitta määritellään tällaisten peitteiden mittojen summan infimumina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtä hyvin ne voidaan järjestää pareiksi -x ja 2x jolloin summa on ääretön. Ylinumeroituva summa ei koskaan suppene itseisesti (harjoitustehtävä) joten uudelleen järjestelemällä sen arvoksi saa mitä tahansa. Näin ollen summana keskiarvoa ei ole mielekästä määritellä. Integraalina määrittely onnistuu jos joukon mitta on äärellistä. Silloinkin tosin keskiarvo voi olla olematta äärellistä mutta ainakin se on määritelty ja tulos järkevä.

        Voi ne reaaliluvut järjestää nelikoiksi -2x, -x, x, 2x. Ei summa ole nolla tai ääretön pelkästään lukujen järjestystä muuttamalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi ne reaaliluvut järjestää nelikoiksi -2x, -x, x, 2x. Ei summa ole nolla tai ääretön pelkästään lukujen järjestystä muuttamalla.

        Osuit nyt juuri asian ytimeen, mutta ymmärsit sen väärin päin.

        Jos lukujen summa on eri riippuen siitä, missä järjestyksessä käyt ne läpi, se ei tarkoita, että voit valita minkä vain summan haluat ja väittää sitä oikeaksi vastaukseksi, vaan summa ei silloin ole määritelty. ”Kaikkien reaalilukujen summa (tai keskiarvo)” ei tarkoita yhtään mitään.

        Jos summa on hyvin määritelty, se on sama riippumatta missä järjestyksessä lasket. Kaikkien positiivisten reaalilukujen summa on ääretön. Kaikkien negatiivisten reaalilukujen summa on miinus ääretön. Nämä toteutuvat riippumatta siitä, missä järjestyksessä käsittelet luvut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osuit nyt juuri asian ytimeen, mutta ymmärsit sen väärin päin.

        Jos lukujen summa on eri riippuen siitä, missä järjestyksessä käyt ne läpi, se ei tarkoita, että voit valita minkä vain summan haluat ja väittää sitä oikeaksi vastaukseksi, vaan summa ei silloin ole määritelty. ”Kaikkien reaalilukujen summa (tai keskiarvo)” ei tarkoita yhtään mitään.

        Jos summa on hyvin määritelty, se on sama riippumatta missä järjestyksessä lasket. Kaikkien positiivisten reaalilukujen summa on ääretön. Kaikkien negatiivisten reaalilukujen summa on miinus ääretön. Nämä toteutuvat riippumatta siitä, missä järjestyksessä käsittelet luvut.

        Yksinkertaistetaan hiukan:
        Lasketaan lukujen summa väliltä -a,a, missä a on joku reaaliluku. Ääretön ei ole reaaliluku.
        Kun tuo summa lasketaan niin saadaan nolla. Kun a kasvaa rajatta, niin summa on edelleen nolla eikä mitään äärettömiä tarvitse vähennellä toisistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksinkertaistetaan hiukan:
        Lasketaan lukujen summa väliltä -a,a, missä a on joku reaaliluku. Ääretön ei ole reaaliluku.
        Kun tuo summa lasketaan niin saadaan nolla. Kun a kasvaa rajatta, niin summa on edelleen nolla eikä mitään äärettömiä tarvitse vähennellä toisistaan.

        Nuo yhteenlaskujutut avautuu sillä, että kirjoitetaan reaaliluvut unionina
        { positiiviset reaaliluvut r > 0 } U {positiiviset reaaliluvut r > 0 } U {nolla}

        Jos x kuuluu ensimmäiseen joukkoon ja y toiseen, voidaan käydä molemmat joukot läpi pareina { x_i, y_j }, jotka vähennetään tässä toisistaan tai lisätään miinusmerkki toiseen joukkoon. Miten parit muodostetaan, voidaan ajatella funktiona. Kun kirjoitetaan erotus tarkoitetaan funktiota vastaavaa käyrää, jolla jokainen erotus d(t) on

        d(t) = x (t) - y (t),
        missä esim. x_i on nyt x (t).

        Funktion, joka on y (x), ehtona on vain, että sen x-muuttujat saavat kaikki positiiviset reaaliluvut, samalla kun maalijoukko on koko positiivinen y-akseli. Nolla poistetaan joukoista.

        Funktioksi kelpaa siten myös y (x) = 2 x, josta jokainen summattava erotuselementti on
        d (t) = d (x) = x - 2 x = -x
        Näiden elementtien summa tai integraali divergoi äärettömässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuo yhteenlaskujutut avautuu sillä, että kirjoitetaan reaaliluvut unionina
        { positiiviset reaaliluvut r > 0 } U {positiiviset reaaliluvut r > 0 } U {nolla}

        Jos x kuuluu ensimmäiseen joukkoon ja y toiseen, voidaan käydä molemmat joukot läpi pareina { x_i, y_j }, jotka vähennetään tässä toisistaan tai lisätään miinusmerkki toiseen joukkoon. Miten parit muodostetaan, voidaan ajatella funktiona. Kun kirjoitetaan erotus tarkoitetaan funktiota vastaavaa käyrää, jolla jokainen erotus d(t) on

        d(t) = x (t) - y (t),
        missä esim. x_i on nyt x (t).

        Funktion, joka on y (x), ehtona on vain, että sen x-muuttujat saavat kaikki positiiviset reaaliluvut, samalla kun maalijoukko on koko positiivinen y-akseli. Nolla poistetaan joukoista.

        Funktioksi kelpaa siten myös y (x) = 2 x, josta jokainen summattava erotuselementti on
        d (t) = d (x) = x - 2 x = -x
        Näiden elementtien summa tai integraali divergoi äärettömässä.

        Jos yhteenlaskettaviksi alkioiksi valitaan x ja -x, niin huomataan helposti että laskelmasi on hörhöilyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuo yhteenlaskujutut avautuu sillä, että kirjoitetaan reaaliluvut unionina
        { positiiviset reaaliluvut r > 0 } U {positiiviset reaaliluvut r > 0 } U {nolla}

        Jos x kuuluu ensimmäiseen joukkoon ja y toiseen, voidaan käydä molemmat joukot läpi pareina { x_i, y_j }, jotka vähennetään tässä toisistaan tai lisätään miinusmerkki toiseen joukkoon. Miten parit muodostetaan, voidaan ajatella funktiona. Kun kirjoitetaan erotus tarkoitetaan funktiota vastaavaa käyrää, jolla jokainen erotus d(t) on

        d(t) = x (t) - y (t),
        missä esim. x_i on nyt x (t).

        Funktion, joka on y (x), ehtona on vain, että sen x-muuttujat saavat kaikki positiiviset reaaliluvut, samalla kun maalijoukko on koko positiivinen y-akseli. Nolla poistetaan joukoista.

        Funktioksi kelpaa siten myös y (x) = 2 x, josta jokainen summattava erotuselementti on
        d (t) = d (x) = x - 2 x = -x
        Näiden elementtien summa tai integraali divergoi äärettömässä.

        Voit valita yhteenlaskettaviksi esimerkisi 2x ja -x, jolloin saat summaksi x, eli tuossa lasketaan yhteen positiiviset reaaliluvut ja saadaan tulokseksi ääretön. Kun äärettömästä vähennetään yksi kerrallaan negatiiviset reaaliluvut niin tulos on edelleen ääretön eli nyt on todistettu että reaalilukujen summa on ääretön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, kyllä se on ihan kunnollista. Mutta ylinumeroituva summa vaan ei ole mielenkiintoinen juuri sen aluksi mainitun asian takia, että se on aina joko itse asiassa numeroituva (eli kaikki paitsi numeroituvan monta termiä on nollia) tai ääretön. Todistushan tälle on niinkin yksinkertainen kuin tarkastella joukkoja {termi > 1/n} kaikille luonnollisille luvuille n. Nämä eivät kaikki voi olla äärellisiä (eikä edes numeroituvia), jos positiivisiä termejä on ylinumeroituvan monta. Siis summassa on äärettömän monta termiä > 1/n jollekin n joten saadaan ääretön.

        Tämä tarkastelu tulee ainakin mittateoriassa vastaan, kun osoitetaan että joukon peittämiseen väleillä ei tarvitse ottaa ikinä kuin numeroituva määrä välejä. Joukon Lebesguen ulkomitta määritellään tällaisten peitteiden mittojen summan infimumina.

        Taisi tosiaan mennä tuo höpöstelyksi.
        Siihen aikaan kun minä matematiikkaa opiskelin, oli reaalilukujen yhteen- ja kertolasku hyvin määritelty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos yhteenlaskettaviksi alkioiksi valitaan x ja -x, niin huomataan helposti että laskelmasi on hörhöilyä.

        Valitseminen on väärin. Samoin huomaaminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, kyllä se on ihan kunnollista. Mutta ylinumeroituva summa vaan ei ole mielenkiintoinen juuri sen aluksi mainitun asian takia, että se on aina joko itse asiassa numeroituva (eli kaikki paitsi numeroituvan monta termiä on nollia) tai ääretön. Todistushan tälle on niinkin yksinkertainen kuin tarkastella joukkoja {termi > 1/n} kaikille luonnollisille luvuille n. Nämä eivät kaikki voi olla äärellisiä (eikä edes numeroituvia), jos positiivisiä termejä on ylinumeroituvan monta. Siis summassa on äärettömän monta termiä > 1/n jollekin n joten saadaan ääretön.

        Tämä tarkastelu tulee ainakin mittateoriassa vastaan, kun osoitetaan että joukon peittämiseen väleillä ei tarvitse ottaa ikinä kuin numeroituva määrä välejä. Joukon Lebesguen ulkomitta määritellään tällaisten peitteiden mittojen summan infimumina.

        Vilkaisepa vaikka Wikipedia(engl.): outer measure. Kyllä siellä puhutaan käsitteestä "countable additive".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vilkaisepa vaikka Wikipedia(engl.): outer measure. Kyllä siellä puhutaan käsitteestä "countable additive".

        Eli en näe siellä ylinumeroituvia summia.


    • Anonyymi

      Kyllä on, jos laskun tekee äärettömän monella eri tavalla ja laskee tuloksista keskiarvon. Tulos lähestyy aina nollaa.

      • Anonyymi

        Höpö höpö!


    • Anonyymi

      Virhe tapahtuu siinä, että aloittaja ajattelee luvun nolla olevan jotenkin erityinen luku, joka voidaan valita lukusuoran keskimmäiseksi. Nollan sijaan äärettömän pituisen lukusuoran "keskikohdaksi" voitaisiin valita ihan mikä tahansa muukin luku. Näin ollen, jos r on valittu keskikohdaksi, kaikki muut reaaliluvut voidaan parittaa siten, että jokaisen parin keskiarvo on r, jolloin kaikkien reaalilukujen keskiarvo olisi r.

      Jos "keskimmäiseksi" luvuksi valitaan r = 0, paritus toimii siten, että kunkin luvun pari on luvun vastaluku. Tälle valinnalle on kuitenkin vaikea keksiä mitään muuta perustetta kuin se, että 0 on ihan mukava luku. Perustelu on kuitenkin tällaisenaan hyvin heikko ja koska jonkun toisen mielestä vaikkapa -5 voi olla mukava luku valita jakamaan lukusuora kahtia, ei ole mielekästä puhua reaalilukujen keskiarvosta. Selvästi tämän äärettömän joukon tapauksessa keskiarvo ei ole mielekäs käsite, sillä yksikäsitteistä arvoa ei ole tarjolla.

      • Anonyymi

        Ihan ok mutta unohdit yhden seikan josta ketjussa jo on puhuttu. Miten sinä määrittelet summan jossa lukuja on ylinumeroituva määrä?

        Jos kyseessä on vain numeroituva määrä termejä puhutaan sarjasta ja sarjan summa, jos sarja suppenee, on äärellisen summan raja-arvo.

        Jos sarja suppenee itseisesti sen termit voidaan panna toiseen järjestykseen ja saatu sarja suppenee samaan summaan kuin alkuperäinen.

        Lisäksi: jos reaaliluvut käsitetään järjestetyksi joukoksi jossa järjestys on se tavallinen reaalilukujen suuruusjärjestys niin jokainen tämän joukon hyvin järjestetetty osajoukko on numeroituva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan ok mutta unohdit yhden seikan josta ketjussa jo on puhuttu. Miten sinä määrittelet summan jossa lukuja on ylinumeroituva määrä?

        Jos kyseessä on vain numeroituva määrä termejä puhutaan sarjasta ja sarjan summa, jos sarja suppenee, on äärellisen summan raja-arvo.

        Jos sarja suppenee itseisesti sen termit voidaan panna toiseen järjestykseen ja saatu sarja suppenee samaan summaan kuin alkuperäinen.

        Lisäksi: jos reaaliluvut käsitetään järjestetyksi joukoksi jossa järjestys on se tavallinen reaalilukujen suuruusjärjestys niin jokainen tämän joukon hyvin järjestetetty osajoukko on numeroituva.

        Ongelma taitaa olla juuri tuossa keskiarvon mielekkyydessä. Jos keskimmäiseksi luvuksi valitaan jotain muuta kuin nolla (tai lasketaan -x 2x - menetelmällä tmv.), keskiarvoksi tulee aina joko ääretön tai miinus ääretön.

        Väitän kuitenkin lievemmän tuloksen pitävän paikkaansa:

        Nolla on ainoa äärellinen luku, joka voidaan laskea reaalilukujen keskiarvoksi.

        Tässä suhteessa on erityinen peruste valita keskimmäiseksi luvuksi nolla, koska se on ainoa valinta, joka tuottaa äärellisen keskiarvon. Vastaesimerkin voi halutessaan esittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelma taitaa olla juuri tuossa keskiarvon mielekkyydessä. Jos keskimmäiseksi luvuksi valitaan jotain muuta kuin nolla (tai lasketaan -x 2x - menetelmällä tmv.), keskiarvoksi tulee aina joko ääretön tai miinus ääretön.

        Väitän kuitenkin lievemmän tuloksen pitävän paikkaansa:

        Nolla on ainoa äärellinen luku, joka voidaan laskea reaalilukujen keskiarvoksi.

        Tässä suhteessa on erityinen peruste valita keskimmäiseksi luvuksi nolla, koska se on ainoa valinta, joka tuottaa äärellisen keskiarvon. Vastaesimerkin voi halutessaan esittää.

        Välttelet vieläkin itse asiaa. Miten ihmeessä määrittelet summan jossa on ylinumeroituva määrä termejä?
        Ilman tällaista määritelmää ei tuota keskiarvoa voi laskea.
        Kerropa mikä se määritelmä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Välttelet vieläkin itse asiaa. Miten ihmeessä määrittelet summan jossa on ylinumeroituva määrä termejä?
        Ilman tällaista määritelmää ei tuota keskiarvoa voi laskea.
        Kerropa mikä se määritelmä on.

        En ole viestin 04.06.2022 10:02 kirjoittaja, mutta minä tuolla aiemmin jo annoin määritelmän epänegatiivisille summattaville: Katsotaan kaikkia äärellisiä osasummia ja otetaan näistä supremum. (Ja yleistys merkillisille luvuille: jaetaan ne negatiivisiin ja epänegatiivisiin.)

        Äärellinen osasumma tarkoittaa summaa äärellisen osajoukon yli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole viestin 04.06.2022 10:02 kirjoittaja, mutta minä tuolla aiemmin jo annoin määritelmän epänegatiivisille summattaville: Katsotaan kaikkia äärellisiä osasummia ja otetaan näistä supremum. (Ja yleistys merkillisille luvuille: jaetaan ne negatiivisiin ja epänegatiivisiin.)

        Äärellinen osasumma tarkoittaa summaa äärellisen osajoukon yli.

        Ei noin synny ylinumeroituvaa summaa.Et nyt näytä tajuavan asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Välttelet vieläkin itse asiaa. Miten ihmeessä määrittelet summan jossa on ylinumeroituva määrä termejä?
        Ilman tällaista määritelmää ei tuota keskiarvoa voi laskea.
        Kerropa mikä se määritelmä on.

        Jos lasketaan yhteen x ja -x, niin summa on nolla aivan riippumatta siitä, kuinka monta kertaa tuo laskutoimitus suoritetaan. Noita voi laskea yhteen vaikka tuomiopäivään saakka ja summa on siitä riippumatta nolla.
        Minun matikankurssillani yliopistossa luku ja sen vastaluku sekä reaalilukujen yhteenlasku olivat erittäin hyvin määriteltyjä.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se on määritelmä:

        https://planetmath.org/uncountablesumsofpositivenumbers

        supremum synnyttää sen summan!

        Ramanujan laski yhteen positiivisia lukuja ja sai tulokseksi negatiivisen luvun.
        Ehkä hänellä oli joku parempi määritelmä luvulle ja yhteenlaskulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se on määritelmä:

        https://planetmath.org/uncountablesumsofpositivenumbers

        supremum synnyttää sen summan!

        Määritelmä käy ei-negatiivisille luvuille. Jotta tuo sup olisi äärellinen täytyy luvuissa olla vain numeroituva määrä nollasta eroavia lukuja.
        Ei siis synny kaikkien reaalilukujen summaa jota tuossa keskiarvossa tarvittaisiin.

        Kts. wikipedia (engl.) : series (mathematics) kohta "Families of non-negative numbers".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Määritelmä käy ei-negatiivisille luvuille. Jotta tuo sup olisi äärellinen täytyy luvuissa olla vain numeroituva määrä nollasta eroavia lukuja.
        Ei siis synny kaikkien reaalilukujen summaa jota tuossa keskiarvossa tarvittaisiin.

        Kts. wikipedia (engl.) : series (mathematics) kohta "Families of non-negative numbers".

        No voi herranen vittu, kun sitä tässä on jankattu jo vaikka kuinka monta kertaa! Luetko sinä edes aiempia viestejä?!?!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No voi herranen vittu, kun sitä tässä on jankattu jo vaikka kuinka monta kertaa! Luetko sinä edes aiempia viestejä?!?!

        Vitun kauan on kerrottu että positiivisia reaalilukuja yhteenlaskemalla saa sujuvasti äärettömän. Jotkut ovat saaneet peräti miinus äärettömän.
        Riemann sai äärettömän ja miinus äärettömän summaksi piin.


    • Anonyymi

      summa on -1/12

      • Anonyymi

        Että mittee?
        No sittee että nokkas on littee ja soat sen viijellä pennillä pittee.


    • Anonyymi

      Lukuparien valinnassa nollan ottaminen niiden keskipisteeksi on tosiaan mielivaltainen valinta. Ylinumeroituvuudesta juuri mitään ymmärtämättäkin voi siten käsittää, että kaikkien reaalilukujen keskiarvo ei ole nolla vaan ihan mitä tahansa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kela valvoo lasten tilejä.

      Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen
      Yhteiskunta
      267
      2947
    2. Nainen, tervetuloa

      Tule luokseni eka vaikka viikoks tai pariksi. Saisin helliä, kannustaa ja tukea sua ja kokata lempi herkkujasi. Pääsisit
      Ikävä
      23
      2364
    3. Mitä haluaisit sanoa hänelle

      Nyt tällä hetkellä?
      Ikävä
      127
      1775
    4. TTK-tähti Saana Akiola paljasti tv-ohjelmassa tapahtuneen ahdistelun

      Olisko pitänyt suunnitella ulostulo paremmin? Nyt lehdet soittelevat kaikki 8 läpi ja kuusi sanoo ettei koskenut häntä.
      Maailman menoa
      20
      1693
    5. Elisa laskuttaa jo sähköpostilaskusta erikseen euron

      Paperilaskuista on otettu lisämaksua jo ajat sitten, mutta nyt Elisa ottaa euron siitä että lähettävät sähköisen laskun
      Maailman menoa
      99
      1485
    6. Oho! Susanna Laine kohtasi epäonnea lomareissulla Italiassa - Avaa tilannetta: "Vähän sahaavaa..."

      Ou nou! Tsemppiä kuitenkin loppulomaan Italiassa, Susanna Laine ja mahdollinen seuralainen! Lue lisää ja katso kuvat:
      Suomalaiset julkkikset
      7
      1310
    7. Olisit ollut varovaisempi

      Nyt jos minut hylkäät ja et meidän asiasta minulle mitään ilmoita niin ettet edes anteeksi pyydä, niin tiedä että minä e
      Ikävä
      23
      1230
    8. Väliämme on noin 6 km

      Niin lähellä ja niin kaukana. Sinä olet kotona, minä olen kotona. Olet jo unessa. Mutta kun herään, olet jo töissä ja vä
      Ikävä
      9
      1063
    9. Ensitreffit alttarilla Jyrki paljastaa hääyön intiimiasioista kameroiden sammuttua: "Fyysinen..."

      Ooo-la-laa… Ensitreffit alttarilla -sarjassa alkaa hääparien välillä ns. tunteet kuumenemaan. Lue lisää: https://www.s
      Ensitreffit alttarilla
      2
      1063
    10. Odotatko vielä

      Häntä?????
      Ikävä
      61
      1018
    Aihe