Moi.. Mitä oireita bulimiaan kuuluu? Itse en tiedä mikä olen..ehkä enemmän anorektikko..oikeastaan kait bulimarektikko.
Pelkääkö bulimikot lihoamista ihan kamalasti? Itse pelkään niin hulvattomasti että jättäisin saamatta lähes mitä vain etten lihoaisi vain laihtuisin. Laihtuuko bulimikot?
Kiitos vastauksista!
Pelkääkö bulimikot lihoamista ihan kamalasti? Itse pelkään niin hulvattomasti että jättäisin saamatta lähes mitä vain etten lihoaisi vain laihtuisin. Laihtuuko bulimikot?
Kiitos vastauksista!
Vastaukset 4
Vanhimmat
mikä on bulimikko tai anorektikko niin oletkohan kumpaakaan?
Tietysti molemmissa tapauksissa pelätään lihomista, halutaan laihtua.
Kumpaakaan ei kannata haluta, sen voin sanoa!
Menepäs vaikkapa tuonne anoreksia-osastolle, ja lue kirjoitus "Nennasta".
Mieti hetki ihan ajtuksella, haluatko tulla sairaaksi?
Itselläni se ei auttanut, vaikka ihan kamala juttu onkin, mutta olen siinä vaiheessa, ettei minulta löydä paljon päätäntävaltaa itseeni.
Olen menettämässä otettani...päivä päivältä enemmän, 3 vuotta anoreksian ja bulimian hidasta riutumista takana, tulevaisuudesta en jaksa enkä uskalla suunnitella päivääkään eteenpäin.
Ennen jokainen päivä, jolloin olin syömättä, tai oksensin, tuntui voitolta, onnistumiselta.
Nykyisin jokainen päivä, jolloin syön ja saan jotakin jäämään sisälleni, on pienempi tappio.
siis olen´anoreksiaa sairastanut puolivutta ja sitä ennen lapsuudessani...kauan. Nyt en vain tiedä olenko menossa enemmän tuonne bulimian suuntaan. Siksi halusin tiedostella bulimian oireista. Syömishäiriön valta itsessäni on sen verran kova, etten pysty enään edes itse ajattelemaan.
vastaukset bulimian oireisiin ovat edelleen tervetulleita!!
bulimian oirita... minulla alkoi sellaisesta "wannabe" vaiheesta joskus teini-ikäisenä... olin varmaan 13v. siitä kehkeytyi pikkuhiljaa tapa. 15 vuotiaana tajusin, että ei näin voi elää. ok... hyvin meni muutaman vuoden ei mitään oireita ollut. kunnes alkoi armoton ahminta kierre ja sitä kautta oksentaminen.
nyt siis olen jo 25 vuotias ja edelleen kamppailen ruuan kanssa. nyt vain on tullut ongelmaksi se, että en syö juurikaan mitään. jos syön jotain "kielletyltä" listalta, niin se on päästävä oksentamaan.jopa kaurapuuro pitää oksentaa.Käytän mahantoimitus lääkkeitä/peräruiskeita, että saisin ylimääräiset pois kehosta... tietty juoksen puntarille katsomaan miten paljon lähti. Joka helevetin päivä vannon,että nyt loppuu, mutta se ei vaan lopu.
kait sitä pitäs apua hakea, mutta kun ei kehtaa...
voi sua. Yritä edes. Aluks avun hakeminen tuntuu kamalalta/hävettävältä, mutta kaikki kelle kerrot asiasta (lääkärit/psykiatrit..) varmasti tietävät kuinka vakavasta sairaudesta on kyse! Ja he takuu varmasti TIETÄVÄT että et kerta kaikkiaan PYSTY lopettamaan, eivät ajattele että teet tuon tahallasi. LUPAAN SEN SULLE! Hae apua, ole kiltti. Mä joudun huomenna verikokeisiin ja pelottaa tulokset...mutta sen jälkeen tiedän enemmän mitä vahinkoa olen itselleni aiheuttanut. Toivottavasti eivät pistä sairaallaan.
Mutta...ymmärrän sinua hyvin ja lupaan että jos haet apua, se ei ole enään noloa. Mäki vaa itkin ja kerroin psykiatrille. NE YMMÄRTÄÄ!