Hahmotuksesta

Venäläinen kosmismin filosofia pyrkii yhdistämään ja harmonisoimaan keskenään modernin teknokraattisen transhumanismin ja toisaalta perinteisen humanismin.

http://planetaryproject.com/blog/The_Moral_Philosophy_of_Russian_Cosmism_as_a_Forerunner_of_Planetary_Ethics

https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_cosmism

Tietyssä mielessä Gurdjieff ja P.D. Ouspensky olivat 1900-luvun alussa tällaisen perinteisen luonnontieteellisen materialismin ja mekanismin ja toisaalta ns. transkendentaalisen superhumanismin yhteensovittamisen pionereja ja samaa perinnettä hieman paradoksaalisesti harrastettiin kylmän sodan aikana Neuvostoliitossa kun tutkittiin parapsykologisia kykyjä ja ilmiöitä sekä ns. "esoteerista" fysiikkaa (esim. E.T. Whittaker, Tesla, Einsteinin 1928 yhtenäiskenttäteoria) ja niiden mahdollisia sovelluksia mm. sotilaallisiin tarkoituksiin joita mm. Thomas Bearden ja Joseph P. Farrell ovat esitelleet lukuisissa teoksissaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/G._I._Gurdjieff

https://en.wikipedia.org/wiki/P._D._Ouspensky

Vaikka Neuvostoliiton virallinen ideologia oli tiukasti sekulaaria ja materialistista niin se ei estänyt heitä tutkimasta kaikkia sellaisia ilmiöitä jotka perinteisesti liitettiin uskontoihin ja mystiikkaan toisin kuin länsimaissa pääsääntöisesti vaikka sielläkin Neuvostoliiton esimerkkiä varmuuden vuoksi seuraten tutkittiin salaisissa projekteissa kaukonäkemistä ja muidenkin paranormaaleiksi miellettyjen kykyjen mahdollisia käytännön sovelluksia vaikka tiedeyhteisön julkinen ja virallinen kanta sellaisiin asioihin oli lännessä yleensä äärimmäisen kielteinen.

Samanlaista esoterismin laajamittaista tutkimusta harrastettiin natsien toimesta Saksassa 1930 & 1940-luvuilla mm Ahnenerbe projektissa ja periaatteessa natsien toimintatemplaatti siirtyi sellaisenaan sodan jälkeen Yhdysvaltoihin CIA:n ja Darpan projekteihin paperclip natsitutkijoiden mukana sekä myös Neuvostoliittoon joka sai oman osuutensa natsitutkijoista vaikka natsien komentoketju säilyi toiminnassa sodan jälkeenkin ja periaatteessa hyödynnettiin isäntämaiden veronmaksajia natsien salaisten sodanjälkeisten projektien rahoituksessa. Jonkin verran tähän liittyvää aineistoa löytyy tästä linkistä:

https://archive.org/details/pdfy-pC6_IXVbumNQ_4AB

Transhumanismi sellaisenaan pyrkii eliminoimaan kokonaan ihmisten tarpeen ja vaikutuksen yhteiskunnassa ja kulttuurissa ja sitä on pohjustettu jo hyvin kauan koulutusjärjestelmien ja teollistumisen kautta.

Tällainen teknokraattinen ja yksipuolinen mekanististinen trendi on varsin vaarallinen ja itsetuhoinen mm. sen takia että mikään tietotekninen järjestelmä ei ole turvallinen ja immuuni hakkeroinnille ja sellainen systeemi on myös äärimmäisen haavoittuvainen jos joudutaan jostain syystä sellaisiin olosuhteisiin missä sitä järjestelmää tukeva infra voi romahtaa tai vaurioiutua merkittävässä määrin jolloin voidaan käytännössä joutua helposti takaisin kivikauden tasolla tai vielä heikompaan tilanteeseen koska ihmisten tietotaito on dramaattisesti romahtanut tietotekniikan käyttöönoton ja infrariippuvuuden vuoksi eli peruselossapysymisen taitoja ei ole enää kuin vain hyvin harvoilla.

Oikeastaan aito ja toimiva transhumanismi voi onnistua vain perinteisen esoterismin metodein jonka jotkut nykyiset teknokraatit ovat osittain ehkä jo tiedostaneet tai joutuvat tiedostamaan lähitulevaisuudessa kun huomaavat että pelkkään tietotekniikkaan ja tekoälyyn perustuva transhumanismi ei ole oikeasti toimivaa eikä luotettavaa sellaisenaan vaan se edellyttää myös ihmisen itsensä muuntamista mutta ei konemaiseen suuntaan vaan päinvastaiseen suuntaan kohti perinteisten uskontojen ja mystiikan oppeja ja perinteistä eettis-moraalista humanismia jolloin ei tuoteta kaaosta eikä idioluutiota vaan ihmiskunta muuntautuu toimimaan sellaisella tavalla minkä kanssa mekanistinen tietotekniikka ja tekoäly ei pysty kunnolla kilpailemaan eli kulttuurissa, taiteessa, tieteessä, filosofiassa ja muissa toiminnoissa jotka edellyttävät omaperäisyyttä,yksilöllisyyttä ja luovuutta eli esim. renesanssiajan esimerkkiä seuraten.

Renesanssiajasta on kulunut n. 500 vuotta ja ihmiskunnan historiassa suuret ja mullistavat syklit ovat toistuneet n. 500 vuoden välein. Viime syklin aikana kehitettiin kirjapainotaito joka kumosi kirkon yksinoikeuden tietoon ja nyt internet on mullistanut tiedeyhteisön yksinoikeuden tieteen harjoittamiseen ja tiedon hankkimiseen ja ns. viralliset instituutiot pyrkivät taaskin vaikeuttamaan tällaista kulttuurivallankumousta joka tukee väistämättä tapahtumaan vastavoimista ja inertiasta huolimatta.

XPR-0509:

"Käsitteitä käytettäessä tavoitteena on luoda sellainen abstrakti malli, joka on laskennallisesti tehokkaasti käsiteltävissä oleva, koska todellisuus on; suhteellisen triviaaleja kohteita lukuunottamatta, aivan liian kompleksinen mallinnettavissa tarkasti. "

Kyllä tuollainen mallinnus tietysti palvelee hyvin erityisesti teknologian kehitystä ja käsitteenmuodostus tietenkin on myös ihmisen arkitasolla äärimmäisen hyödyllistä mutta ei kuitenkaan mitenkään ongelmatonta ja saattaa tuottaa suuriakin virhearviointeja tilanteissa joissa ympäristö muuttuu nopeasti ja/tai odottamattomasti.

Minusta kompleksisuus ei ole ainoa ongelma ja todellisuuden aspekti vaan pitää ottaa myös huomioon nimenomaan se hahmotus eli se miten havainto tulkitaan ja se tulkinta pääsääntöisesti tapahtuu aina ennakko-oletusten ja uskomusten mukaan jotka taas ovat kehittyneet sen mukaan mitä aikaisemmin on tapahtunut ja mihin on totuttu.

Hahmotus on juuri se ihmisen kognition ominaisuus joka saa esim. tulkitsemaan musteläikät ja tuottamaan erilaisia hahmotuksia joista esim. psykologi voi päätellä miten ko. yksilö kokee ympäristöään ja minkälaiseksi sen tunnistaa ja miten hän siihen asennoituu.

Saalis-saalistaja vuorovaikutuksessa hahmotus näyttelee hyvin tärkeää osaa koska siinä kognition tarkkuus ja oikeellisuus ei ole se tärkein asia vaan hengissä säilyminen eli vaikka esim. liikkuva varjo ei olisikaan saalistaja niin sen saaliin kannalta on parempi tulkita väärin ja säilyä hengissä kuin tulkita oikein ja tarkasti joka edellyttää tarkempaa tutkimusta ja joutumista todennäköisimmin saaliiksi. Se lienee yksi syy minkä takia evoluutio optimoinut kognition kelpoisuuteen eli hengissäsäilymiseen eikä niinkään totuuteen.

Tieteilijälle myös totuus voi olla toissijainen esim. urakehityksen kannalta varsinkin jos ympäristö eli kolleegat ja tutkimuksen rahoittajat ovat vahvasti ja tiukasti sitoutuneet tietynlaisiin odotuksiin ja maailmankuvaan mikä on hyvin pitkälle nimenomaan hahmotukseen perustuvaa. Tästä syntyy ryhmäajattelua eli luodaan mielikuvien tasolla konsensusta joka ei välttämättä mitenkään vastaa todellisuutta vaan lähinnä paikallisia kelpoisuustarpeita eli esim. maineeseen, kunniaan, rahaan ja valtaan liittyviä asioita.



"Varjopuolena tietysti tosiaan on se, että abstraktiot eivät; nimensä mukaisesti, kuvaa todellisuutta tarkasti, mutta periaatteessahan tieteen tehtävänä on juurikin pyrkiä falsifioimaan teorioita, jotka ko. abstraktioita hyödyntävät."

Tarkkuus ei ole minusta ollenkaan se olennaisin pointti vaikka varsinkin matematisoiduissa tieteissä kilpaillaan esim. desimaalien tarkkuudella ikäänkuin se muka sellaisenaan osoittaisi sen teorian pätevyyden ja ylivertaisuuden.

Mitä falsifiointi tieteellisten teorioiden ja muidenkin uskomusten ja oletusten tapauksessa oikeasti tarkoittaa?

Minusta se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että jokin teorian ennuste on todettu paikkansapitämättömäksi mikä taas edellyttää jonkinlaista täydellistä determinismiä sen tutkittavan järjestelmän ja myös se koko ympäristön eli maailmankaikkeuden osalta.

Tietyssä mielessä tilastollisissa järjestelmissä ei edes voi olla mitään ehdotonta ja täydellistä falsifiointia koska niissä periaatteessa melkein mikä tahansa voi toteutua vaikkakin äärimmäisen pienellä todennäköisyydellä juuri siinä tutkittavassa tapauksessa tai tutkittavien tapausten joukossa joka aina liittyy johonkin tiettyyn aikaan ja paikkaan.

Tuota aika- paikka riippuvuutta ei vielä tieteessä kunnolla ymmärretä vaikka se on selkeästi oletettavissa varsinkin sellaisissa systeemeissä jotka muuttuvat jotenkin syklisesti eli esim. aurinkokunta planeettoineen jotka kiertävät aurinkoa ja aurinko vastaavasti kiertää galaksin keskustaa ja suuri osa taivaankappaleista myös kiertää oman akselinsa ympäri jolloin syntyy sähkömagneettisten ja gravitaatiokenttien jatkuvaa säännöllisesti toistuvaa paikallista vaihtelua jokaisessa sijainnissa ja vaikka nykyään oletetaankin ns. luonnonlait universaaleiksi niin ne on kuitenkin formuloitu sellaisen oletuksen pohjalta että ne ovat jotenkin universaaleja vaikka sellainen oletus on hyvin spekulatiivinen koska kaikki havainnot ovat kuitenkin tähän mennessä olleet hyvin lokaaleja maapallokeskeisiä ja viimeisen korkeintaan n. 150 v aikana suhteellisen tarkasti tehtyjä ja epätarkkoja aistihavaintoja on tehty kirjallisesti tallentuneina ehkä korkeintaan n. 6000 vuotta eli mitään varmaa tietoa ei ole sen vanhemmista olosuhteista ja sen takia tiede onkin olettanut gradualismin eli hitaan kehityksen eli sen että mitään suuria ja nopeita mullistuksia ei ole tapahtunut eikä edes voi tapahtua.

Havaitsijariippuvuus on myös mahdollista jos esim. William Tillerin idea joukkointention vaikutuksesta fysikaaliseen todellisuuteen pitää paikkansa.

jatkuu...

Anonyymi kirjoitti:

XPR-0509:

"Käsitteitä käytettäessä tavoitteena on luoda sellainen abstrakti malli, joka on laskennallisesti tehokkaasti käsiteltävissä oleva, koska todellisuus on; suhteellisen triviaaleja kohteita lukuunottamatta, aivan liian kompleksinen mallinnettavissa tarkasti. "

Kyllä tuollainen mallinnus tietysti palvelee hyvin erityisesti teknologian kehitystä ja käsitteenmuodostus tietenkin on myös ihmisen arkitasolla äärimmäisen hyödyllistä mutta ei kuitenkaan mitenkään ongelmatonta ja saattaa tuottaa suuriakin virhearviointeja tilanteissa joissa ympäristö muuttuu nopeasti ja/tai odottamattomasti.

Minusta kompleksisuus ei ole ainoa ongelma ja todellisuuden aspekti vaan pitää ottaa myös huomioon nimenomaan se hahmotus eli se miten havainto tulkitaan ja se tulkinta pääsääntöisesti tapahtuu aina ennakko-oletusten ja uskomusten mukaan jotka taas ovat kehittyneet sen mukaan mitä aikaisemmin on tapahtunut ja mihin on totuttu.

Hahmotus on juuri se ihmisen kognition ominaisuus joka saa esim. tulkitsemaan musteläikät ja tuottamaan erilaisia hahmotuksia joista esim. psykologi voi päätellä miten ko. yksilö kokee ympäristöään ja minkälaiseksi sen tunnistaa ja miten hän siihen asennoituu.

Saalis-saalistaja vuorovaikutuksessa hahmotus näyttelee hyvin tärkeää osaa koska siinä kognition tarkkuus ja oikeellisuus ei ole se tärkein asia vaan hengissä säilyminen eli vaikka esim. liikkuva varjo ei olisikaan saalistaja niin sen saaliin kannalta on parempi tulkita väärin ja säilyä hengissä kuin tulkita oikein ja tarkasti joka edellyttää tarkempaa tutkimusta ja joutumista todennäköisimmin saaliiksi. Se lienee yksi syy minkä takia evoluutio optimoinut kognition kelpoisuuteen eli hengissäsäilymiseen eikä niinkään totuuteen.

Tieteilijälle myös totuus voi olla toissijainen esim. urakehityksen kannalta varsinkin jos ympäristö eli kolleegat ja tutkimuksen rahoittajat ovat vahvasti ja tiukasti sitoutuneet tietynlaisiin odotuksiin ja maailmankuvaan mikä on hyvin pitkälle nimenomaan hahmotukseen perustuvaa. Tästä syntyy ryhmäajattelua eli luodaan mielikuvien tasolla konsensusta joka ei välttämättä mitenkään vastaa todellisuutta vaan lähinnä paikallisia kelpoisuustarpeita eli esim. maineeseen, kunniaan, rahaan ja valtaan liittyviä asioita.



"Varjopuolena tietysti tosiaan on se, että abstraktiot eivät; nimensä mukaisesti, kuvaa todellisuutta tarkasti, mutta periaatteessahan tieteen tehtävänä on juurikin pyrkiä falsifioimaan teorioita, jotka ko. abstraktioita hyödyntävät."

Tarkkuus ei ole minusta ollenkaan se olennaisin pointti vaikka varsinkin matematisoiduissa tieteissä kilpaillaan esim. desimaalien tarkkuudella ikäänkuin se muka sellaisenaan osoittaisi sen teorian pätevyyden ja ylivertaisuuden.

Mitä falsifiointi tieteellisten teorioiden ja muidenkin uskomusten ja oletusten tapauksessa oikeasti tarkoittaa?

Minusta se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että jokin teorian ennuste on todettu paikkansapitämättömäksi mikä taas edellyttää jonkinlaista täydellistä determinismiä sen tutkittavan järjestelmän ja myös se koko ympäristön eli maailmankaikkeuden osalta.

Tietyssä mielessä tilastollisissa järjestelmissä ei edes voi olla mitään ehdotonta ja täydellistä falsifiointia koska niissä periaatteessa melkein mikä tahansa voi toteutua vaikkakin äärimmäisen pienellä todennäköisyydellä juuri siinä tutkittavassa tapauksessa tai tutkittavien tapausten joukossa joka aina liittyy johonkin tiettyyn aikaan ja paikkaan.

Tuota aika- paikka riippuvuutta ei vielä tieteessä kunnolla ymmärretä vaikka se on selkeästi oletettavissa varsinkin sellaisissa systeemeissä jotka muuttuvat jotenkin syklisesti eli esim. aurinkokunta planeettoineen jotka kiertävät aurinkoa ja aurinko vastaavasti kiertää galaksin keskustaa ja suuri osa taivaankappaleista myös kiertää oman akselinsa ympäri jolloin syntyy sähkömagneettisten ja gravitaatiokenttien jatkuvaa säännöllisesti toistuvaa paikallista vaihtelua jokaisessa sijainnissa ja vaikka nykyään oletetaankin ns. luonnonlait universaaleiksi niin ne on kuitenkin formuloitu sellaisen oletuksen pohjalta että ne ovat jotenkin universaaleja vaikka sellainen oletus on hyvin spekulatiivinen koska kaikki havainnot ovat kuitenkin tähän mennessä olleet hyvin lokaaleja maapallokeskeisiä ja viimeisen korkeintaan n. 150 v aikana suhteellisen tarkasti tehtyjä ja epätarkkoja aistihavaintoja on tehty kirjallisesti tallentuneina ehkä korkeintaan n. 6000 vuotta eli mitään varmaa tietoa ei ole sen vanhemmista olosuhteista ja sen takia tiede onkin olettanut gradualismin eli hitaan kehityksen eli sen että mitään suuria ja nopeita mullistuksia ei ole tapahtunut eikä edes voi tapahtua.

Havaitsijariippuvuus on myös mahdollista jos esim. William Tillerin idea joukkointention vaikutuksesta fysikaaliseen todellisuuteen pitää paikkansa.

jatkuu...

Lue lisää

jatkoa:

Perinteisesti luonnontieteissä on oletettu tietoisuudesta riippumattomuus mutta on useita erilaisia kokeita (mm. Robert G. Jahn Princeton Engineering Anomalies) joiden perusteella on todettu että voimakaalla koherentilla intentiolla kyetään manipuloimaan todennäköisyysjakaumia tilastollisesti merkittävässä määrin ja joukkointention vaikutus voi olla jo selkeästi ilman mittauslaitteita havaittavaa ja jopa hyvinkin dramaattista vaikutusiltaan esim. sään manipuloinnissa vaikka siinä on aina jonkin verran viivettä mukana.

Jos taas oletetaan falsifioiminen toimivaksi strategiaksi niin falsifioituuko ko. teoria/malli kokonaisuudessaan vai vain siltä osin kuin se yrittää ennustaa jotain?
Ilmiöiden käyttäytymisen tarkasti ennustaminen edellyttää selkeää säännönmukaisuutta joka on aina matematisoitavissa kaavaksi

"Moderniin ANN-perusteiseen tekoälyyn liittyen mielenkiintoista on se, että se ei välttämättä käytä käsitteitä lainkaan, vaan nimenomaan tunnistaa ja hahmottaa oleelliset seikat ja yhteydet raakadatasta ja paljon ihmistä paremmin ja tarkemmin. Eli, esim. AlphaZero voitti v. 2017 sadan shakkipelin sarjassa silloisen vahvimman "shakki-entiteetin" Stockfish 8:n luvuin: 28-72-0 (voitot, tasapelit, häviöt). Tuon muistaakseni mahdollisti se, että AlphaZero pelasi ensin 9 tuntia itseään vastaan. Näissä tekniikoissa oleellista on todella massiivisen laskentatehon käyttö siinä vaiheessa, kun ANN altistetaan opetusaineistolle."

Toisin kuin ehkä voisit ajatella niin minua kiehtoisi saada tekoälyominaisuuksia esim. omiin tietokoneisiini ja kokeilla ohjelmallisesti leikkiä niillä.

Shakkipelit ja muut vastaavat suljetun ja tarkasti määritellyn sääntökokoelman pelit ovat tietysti optimaalisia tekoälyn soveltamiselle.

Todellisuus on minusta kuitenkin paljon dynaamisempi. monitasoisempi ja monimuotoisempi ja pidän mahdollisena että myös ns. luonnonlait muuttuvat ja kehittyvät samalla kuin kokonaisjärjestelmä kehittyy ja mahdollisesti myös uudelleenorganisoituu kokonaisvaltaisesti jos sen osien (kuten tietoisten olioiden) kehitys saavuttaa jonkin kriittisen pisteen koska en pidä maailmankaikkeutta koneena (joita on oikasti olemassa vain ihmisten tai vastaavien olioiden tuottamina) vaan jonkinlaisena itseorganisoituvana metaorganismina.


"Tekoälyn on täysin mahdollista olla yli-inhimillinen myös ns. luovuutta vaativissa tehtävissä, koska luovuus redusoituu tietyt laatukriteerit täyttävän ns. teeman variaatioon, käytettävissä olevan syöteaineiston pohjalta, minkä osalta ihmisen etulyöntiasema perustuu lähinnä juurikin volyymiin, eli ihmisen elämänaikaisiin kokemuksiin, joiden tietosisältö on valtava, kuten myös se prosessointiteho, jolla ko. tiedot on käsitelty ja organisoitu, luokiteltu ja tiivistetty muistiin."

Kyllä tekoäly voidaan opettaa esim. tuottamaan samankaltaista taidetta kuin ihmiskunnan suurimpien taitelijoiden tuotokset mutta se perustuu siihen että niiden taitelijoiden tuotanto on opetusmateriaalia sille tekoälylle jolloin voidaan tuottaa monenlaisia variaatioita siitä aineistosta ja ne kaikki vaikuttavat yhtä laadukkailta kuin ne alkuperäiset.

Luovuus EI kuitenkaan redusoidu eikä voi redusoitua pelkkään teeman variaatioon koska ilman sitä teemaa ei ole variaatioita eikä ilman opetusmateriaalia ei ole dataa mistä tekoäly voisi oppia.Ilman J.S. Bachia, Mozartia,Vivaldia, Bob Dylania jne ei voi olla sellaista musiikkia joka olisi heidän kehittämiensä teemojen variaatioita ja sama pätee kaikkeen muuhunkin eli ensin pitää olla jotain mitä voi varioida.

Tekoälyn yleistyessä on syytä luopua bulkkituotteiden tuotannosta ihmistyövoimalla vaan pikemminkin keskittyä mahdollisimman yksilölliseen ja omaperäiseen tuotantoon jossa parhaat tulokset syntyvät ilman ulkoista säätelyä ja kontrollia eli kulttuuri muodostuu kaikkein tärkeimmäksi asiaksi ihmisille eli ts. ihmiskunta ei muutu tarpeettomaksi tekoälyn takia vaan tekoäly voi olla myös myönteinen mahdollisuus.
Kaikki riippuu siitä miten tuota tekoälyä välineenä käytetään ja joka tapauksessa seurauksena lienee jonkinlainen kriisi ja/tai vallankumous.

" Sekä ihmisten, että tekoälyn jne. rajoitteena on mm. se, että ne eivät kykene ratkaisemaan sellaisia tehtäviä, joiden ratkaisuun tarvittavaa tietoa niillä ei ole käytettävissään."

Ihmisen voi soveltaa vaikka esim. kaukonäkemistä kun taas tekoälyllä ei ole sellaista kapasiteettia ainakaan ilman jonkinlaista fuusiota elolliseen ja jonkinlaisia viitteitä on esim. siitä että alienien ufoalukset ovat sekä keinotekoisia että myös eläviä ja tietoisia eli esim. geeniteknologialla ja sen kehittyneemmän syvemmän tason sähkämagneettisten morfisten kenttien teknologialla melkein kaikki kuviteltavissa oleva on mahdollista eli maailmankaikkeus kaikkine mahdollisine aspekteineen on täydellisesti muokattavissa halutunlaiseksi minkä suhteen realisoituvat samalla myös massiiviset riskit ja vaarat.

jatkuu..

Anonyymi kirjoitti:

jatkoa:

Perinteisesti luonnontieteissä on oletettu tietoisuudesta riippumattomuus mutta on useita erilaisia kokeita (mm. Robert G. Jahn Princeton Engineering Anomalies) joiden perusteella on todettu että voimakaalla koherentilla intentiolla kyetään manipuloimaan todennäköisyysjakaumia tilastollisesti merkittävässä määrin ja joukkointention vaikutus voi olla jo selkeästi ilman mittauslaitteita havaittavaa ja jopa hyvinkin dramaattista vaikutusiltaan esim. sään manipuloinnissa vaikka siinä on aina jonkin verran viivettä mukana.

Jos taas oletetaan falsifioiminen toimivaksi strategiaksi niin falsifioituuko ko. teoria/malli kokonaisuudessaan vai vain siltä osin kuin se yrittää ennustaa jotain?
Ilmiöiden käyttäytymisen tarkasti ennustaminen edellyttää selkeää säännönmukaisuutta joka on aina matematisoitavissa kaavaksi

"Moderniin ANN-perusteiseen tekoälyyn liittyen mielenkiintoista on se, että se ei välttämättä käytä käsitteitä lainkaan, vaan nimenomaan tunnistaa ja hahmottaa oleelliset seikat ja yhteydet raakadatasta ja paljon ihmistä paremmin ja tarkemmin. Eli, esim. AlphaZero voitti v. 2017 sadan shakkipelin sarjassa silloisen vahvimman "shakki-entiteetin" Stockfish 8:n luvuin: 28-72-0 (voitot, tasapelit, häviöt). Tuon muistaakseni mahdollisti se, että AlphaZero pelasi ensin 9 tuntia itseään vastaan. Näissä tekniikoissa oleellista on todella massiivisen laskentatehon käyttö siinä vaiheessa, kun ANN altistetaan opetusaineistolle."

Toisin kuin ehkä voisit ajatella niin minua kiehtoisi saada tekoälyominaisuuksia esim. omiin tietokoneisiini ja kokeilla ohjelmallisesti leikkiä niillä.

Shakkipelit ja muut vastaavat suljetun ja tarkasti määritellyn sääntökokoelman pelit ovat tietysti optimaalisia tekoälyn soveltamiselle.

Todellisuus on minusta kuitenkin paljon dynaamisempi. monitasoisempi ja monimuotoisempi ja pidän mahdollisena että myös ns. luonnonlait muuttuvat ja kehittyvät samalla kuin kokonaisjärjestelmä kehittyy ja mahdollisesti myös uudelleenorganisoituu kokonaisvaltaisesti jos sen osien (kuten tietoisten olioiden) kehitys saavuttaa jonkin kriittisen pisteen koska en pidä maailmankaikkeutta koneena (joita on oikasti olemassa vain ihmisten tai vastaavien olioiden tuottamina) vaan jonkinlaisena itseorganisoituvana metaorganismina.


"Tekoälyn on täysin mahdollista olla yli-inhimillinen myös ns. luovuutta vaativissa tehtävissä, koska luovuus redusoituu tietyt laatukriteerit täyttävän ns. teeman variaatioon, käytettävissä olevan syöteaineiston pohjalta, minkä osalta ihmisen etulyöntiasema perustuu lähinnä juurikin volyymiin, eli ihmisen elämänaikaisiin kokemuksiin, joiden tietosisältö on valtava, kuten myös se prosessointiteho, jolla ko. tiedot on käsitelty ja organisoitu, luokiteltu ja tiivistetty muistiin."

Kyllä tekoäly voidaan opettaa esim. tuottamaan samankaltaista taidetta kuin ihmiskunnan suurimpien taitelijoiden tuotokset mutta se perustuu siihen että niiden taitelijoiden tuotanto on opetusmateriaalia sille tekoälylle jolloin voidaan tuottaa monenlaisia variaatioita siitä aineistosta ja ne kaikki vaikuttavat yhtä laadukkailta kuin ne alkuperäiset.

Luovuus EI kuitenkaan redusoidu eikä voi redusoitua pelkkään teeman variaatioon koska ilman sitä teemaa ei ole variaatioita eikä ilman opetusmateriaalia ei ole dataa mistä tekoäly voisi oppia.Ilman J.S. Bachia, Mozartia,Vivaldia, Bob Dylania jne ei voi olla sellaista musiikkia joka olisi heidän kehittämiensä teemojen variaatioita ja sama pätee kaikkeen muuhunkin eli ensin pitää olla jotain mitä voi varioida.

Tekoälyn yleistyessä on syytä luopua bulkkituotteiden tuotannosta ihmistyövoimalla vaan pikemminkin keskittyä mahdollisimman yksilölliseen ja omaperäiseen tuotantoon jossa parhaat tulokset syntyvät ilman ulkoista säätelyä ja kontrollia eli kulttuuri muodostuu kaikkein tärkeimmäksi asiaksi ihmisille eli ts. ihmiskunta ei muutu tarpeettomaksi tekoälyn takia vaan tekoäly voi olla myös myönteinen mahdollisuus.
Kaikki riippuu siitä miten tuota tekoälyä välineenä käytetään ja joka tapauksessa seurauksena lienee jonkinlainen kriisi ja/tai vallankumous.

" Sekä ihmisten, että tekoälyn jne. rajoitteena on mm. se, että ne eivät kykene ratkaisemaan sellaisia tehtäviä, joiden ratkaisuun tarvittavaa tietoa niillä ei ole käytettävissään."

Ihmisen voi soveltaa vaikka esim. kaukonäkemistä kun taas tekoälyllä ei ole sellaista kapasiteettia ainakaan ilman jonkinlaista fuusiota elolliseen ja jonkinlaisia viitteitä on esim. siitä että alienien ufoalukset ovat sekä keinotekoisia että myös eläviä ja tietoisia eli esim. geeniteknologialla ja sen kehittyneemmän syvemmän tason sähkämagneettisten morfisten kenttien teknologialla melkein kaikki kuviteltavissa oleva on mahdollista eli maailmankaikkeus kaikkine mahdollisine aspekteineen on täydellisesti muokattavissa halutunlaiseksi minkä suhteen realisoituvat samalla myös massiiviset riskit ja vaarat.

jatkuu..

Lue lisää

jatkoa:


"Kuitenkin, ihmisellä on ainakin periaatteessa silti siinä merkityksessä etulyöntiasema, että ihminen on jatkuvasti erittäin monipuolisesti kytketty, etenkin tiedostamattomalla tasolla ympäristöönsä, tarkoittaen sitä, että ihmisellä on käytettävissään paljon enemmän informaatiota, kuin miltä tilanne vaikuttaa tietoisella tasolla. Jostain syystä tietoisuus on ns. niukka resurssi."

Tietoisuus ei ole sama asia kuin metakognitio vaikka ns. arkitajunta onkin hyvin suppea ja lähinnä Gurdjieffin formatoorisen apparaatin kuvauksen mukainen. Erilaisilla meditaatiotekniikoilla, kaukonäkemisellä ja muiden ns. esoteeristen metodien avulla voimme olla ylivoimaisia ns. taviksiin että myös nykyisenkaltaiseen tekoälyyn verrattuna eli lähes muinaisten myyttien ja tarujen jumalolentojen kaltaisia sekä hyvässä että pahassa.

Mielenkiintoista onkin että muinaisen taruston mukaan inhimilliset heikkoudet säilyvät vaikka tekniset kyvyt ovatkin valtavat mistä voinee päätellä jotain myös ns. alienien suhteen.

Belisario

(vastailen jatkossa harvakseltaan koska tämäntyyppinen tajunnanvirtatuotanto on aika uuvuttavaa eikä sitä jaksa kovin usein ja tyypillinen palstakeskustelun vänkäämismoodi taas ei enää jaksa kiinnostaa itseäni eikä se ole energeettisesti kovin optimaalista :D)

Anonyymi kirjoitti:

jatkoa:

Perinteisesti luonnontieteissä on oletettu tietoisuudesta riippumattomuus mutta on useita erilaisia kokeita (mm. Robert G. Jahn Princeton Engineering Anomalies) joiden perusteella on todettu että voimakaalla koherentilla intentiolla kyetään manipuloimaan todennäköisyysjakaumia tilastollisesti merkittävässä määrin ja joukkointention vaikutus voi olla jo selkeästi ilman mittauslaitteita havaittavaa ja jopa hyvinkin dramaattista vaikutusiltaan esim. sään manipuloinnissa vaikka siinä on aina jonkin verran viivettä mukana.

Jos taas oletetaan falsifioiminen toimivaksi strategiaksi niin falsifioituuko ko. teoria/malli kokonaisuudessaan vai vain siltä osin kuin se yrittää ennustaa jotain?
Ilmiöiden käyttäytymisen tarkasti ennustaminen edellyttää selkeää säännönmukaisuutta joka on aina matematisoitavissa kaavaksi

"Moderniin ANN-perusteiseen tekoälyyn liittyen mielenkiintoista on se, että se ei välttämättä käytä käsitteitä lainkaan, vaan nimenomaan tunnistaa ja hahmottaa oleelliset seikat ja yhteydet raakadatasta ja paljon ihmistä paremmin ja tarkemmin. Eli, esim. AlphaZero voitti v. 2017 sadan shakkipelin sarjassa silloisen vahvimman "shakki-entiteetin" Stockfish 8:n luvuin: 28-72-0 (voitot, tasapelit, häviöt). Tuon muistaakseni mahdollisti se, että AlphaZero pelasi ensin 9 tuntia itseään vastaan. Näissä tekniikoissa oleellista on todella massiivisen laskentatehon käyttö siinä vaiheessa, kun ANN altistetaan opetusaineistolle."

Toisin kuin ehkä voisit ajatella niin minua kiehtoisi saada tekoälyominaisuuksia esim. omiin tietokoneisiini ja kokeilla ohjelmallisesti leikkiä niillä.

Shakkipelit ja muut vastaavat suljetun ja tarkasti määritellyn sääntökokoelman pelit ovat tietysti optimaalisia tekoälyn soveltamiselle.

Todellisuus on minusta kuitenkin paljon dynaamisempi. monitasoisempi ja monimuotoisempi ja pidän mahdollisena että myös ns. luonnonlait muuttuvat ja kehittyvät samalla kuin kokonaisjärjestelmä kehittyy ja mahdollisesti myös uudelleenorganisoituu kokonaisvaltaisesti jos sen osien (kuten tietoisten olioiden) kehitys saavuttaa jonkin kriittisen pisteen koska en pidä maailmankaikkeutta koneena (joita on oikasti olemassa vain ihmisten tai vastaavien olioiden tuottamina) vaan jonkinlaisena itseorganisoituvana metaorganismina.


"Tekoälyn on täysin mahdollista olla yli-inhimillinen myös ns. luovuutta vaativissa tehtävissä, koska luovuus redusoituu tietyt laatukriteerit täyttävän ns. teeman variaatioon, käytettävissä olevan syöteaineiston pohjalta, minkä osalta ihmisen etulyöntiasema perustuu lähinnä juurikin volyymiin, eli ihmisen elämänaikaisiin kokemuksiin, joiden tietosisältö on valtava, kuten myös se prosessointiteho, jolla ko. tiedot on käsitelty ja organisoitu, luokiteltu ja tiivistetty muistiin."

Kyllä tekoäly voidaan opettaa esim. tuottamaan samankaltaista taidetta kuin ihmiskunnan suurimpien taitelijoiden tuotokset mutta se perustuu siihen että niiden taitelijoiden tuotanto on opetusmateriaalia sille tekoälylle jolloin voidaan tuottaa monenlaisia variaatioita siitä aineistosta ja ne kaikki vaikuttavat yhtä laadukkailta kuin ne alkuperäiset.

Luovuus EI kuitenkaan redusoidu eikä voi redusoitua pelkkään teeman variaatioon koska ilman sitä teemaa ei ole variaatioita eikä ilman opetusmateriaalia ei ole dataa mistä tekoäly voisi oppia.Ilman J.S. Bachia, Mozartia,Vivaldia, Bob Dylania jne ei voi olla sellaista musiikkia joka olisi heidän kehittämiensä teemojen variaatioita ja sama pätee kaikkeen muuhunkin eli ensin pitää olla jotain mitä voi varioida.

Tekoälyn yleistyessä on syytä luopua bulkkituotteiden tuotannosta ihmistyövoimalla vaan pikemminkin keskittyä mahdollisimman yksilölliseen ja omaperäiseen tuotantoon jossa parhaat tulokset syntyvät ilman ulkoista säätelyä ja kontrollia eli kulttuuri muodostuu kaikkein tärkeimmäksi asiaksi ihmisille eli ts. ihmiskunta ei muutu tarpeettomaksi tekoälyn takia vaan tekoäly voi olla myös myönteinen mahdollisuus.
Kaikki riippuu siitä miten tuota tekoälyä välineenä käytetään ja joka tapauksessa seurauksena lienee jonkinlainen kriisi ja/tai vallankumous.

" Sekä ihmisten, että tekoälyn jne. rajoitteena on mm. se, että ne eivät kykene ratkaisemaan sellaisia tehtäviä, joiden ratkaisuun tarvittavaa tietoa niillä ei ole käytettävissään."

Ihmisen voi soveltaa vaikka esim. kaukonäkemistä kun taas tekoälyllä ei ole sellaista kapasiteettia ainakaan ilman jonkinlaista fuusiota elolliseen ja jonkinlaisia viitteitä on esim. siitä että alienien ufoalukset ovat sekä keinotekoisia että myös eläviä ja tietoisia eli esim. geeniteknologialla ja sen kehittyneemmän syvemmän tason sähkämagneettisten morfisten kenttien teknologialla melkein kaikki kuviteltavissa oleva on mahdollista eli maailmankaikkeus kaikkine mahdollisine aspekteineen on täydellisesti muokattavissa halutunlaiseksi minkä suhteen realisoituvat samalla myös massiiviset riskit ja vaarat.

jatkuu..

Lue lisää

Profalle ja Belisariolle.

Lyhyesti shkista ja AlphaZerosta.

Stockfish8 ja Alphan peli oli mielenkiintoinen, shakin vahvuusluvun mukaan
Alpha oli noin 60 pistettä parempi kuin Stock8, se vastaa nykyään maaiman
parhaan pelaajan ja kakkospelaajan eroa.

Tosin pelissä oli heikennetty Stock8 :n ominaisuuksia, joten kovin reilu peli
se ei ollut.
Mitä sitten Alpha ajatteli pelin aikana, se oli hermoverkkokone, joten emme
saa tietää mitä mielessä liikkui.
Harjoitteluvaiheen aikana kerättiin tilastoja kehityksestä, mm mitä aloituksia
se suosi, ne olivat ihmiselle nöyryyttäviä, aloitukset mitä ihminen pitää
vahvoina, niistä Alpha oli eri mieltä.

Jos hieman spekuloidaan, Jos Jumala pelaisi shakkia, eikä petkuttaisi
muuttamalla sääntöjä vaivihkaa, hän tietenkin voittaisi kaikki pelit.
Ihmisten sarjassa Jumalan teholuku olisi 1000 pistettä enemmän kuin toisen.
Tietokonesarjassa tulos olisi samanlainen, aina kun tulisi tehokkaampi
tietokone, Jumala voittaisi kaikki ottelut, siis 1000 pistettä eroa.

Belisario moitti shakin rajattua siirtoavaruutta, kuitenkaan tietokoneet eivät
pysty laskemaan tyhjäksi tuota siirtomäärää, kovat koneet näkevät 30-35
siirtoa eteenpäin riippuen tilanteesta laudalla.
Alphan siirtomääränlasku oli pienempi kuin Stock8, joka yritti laskea
mahdollisimman monta asemaa. Sama näkyy nykyään, hermoverkkoavusteiset
eivät yritä laskea mahdollisuuksia tyhjäksi.

Shakissa on nippu sääntöjä joilla lyhennetään peliaikaa, muutenhan pelit
kestäisivät liian kauan ja päättyisivät usein tasapeliksi.

Vaikka jotkut shakkipelikoneet joskus ilmoittavat että matti 1000 siirron päässä,
ei säännöt salli 1000 siirron peliä. Konehuumoria.

Belisariolle.
Vaikka tekolyä ei tavallisille koneille ole saatavissa, niin ohjelmointikykyiselle
on kyllä saatavissa ohjelmointikieliä, joilla voi kokeilla tekoälyn osasia ja pientä
rutiinien testausta, kielen valinnan kanssa pitää olla huolellinen ettei haukkaa
liian isoa möhkälettä.