Olen ajatellut sinua paljon lähiaikoina, mutta en ole kehdannut ottaa yhteyttä. Itsehän et tietenkään pysty ottamaan minuun yhteyttä koska vaihdoin puhelinnumeroni.
Ehkä on paras etten vaan ota yhteyttä, sillä se sama rumba varmaan jatkuisi ja päättyisi samalla tavalla. Se olisi molempien ajanhaaskausta yrittää rakentaa mitään. Olit juuri kaikkea sitä mitä toivoin mutta olit myös paljon enemmän ja se oli minulle liikaa.
Kuinka voisinkaan unohtaa sinut? Olen puskenut sinut ajatuksieni syövereihin yrittäen tukahduttaa sinut mielestäni, mutta aina sieltä pilkahdat takaisin esiin. Puolet minusta haluaa rikkoa jään välillämme ja ottaa yhteyttä, toinen puoliskoni haluaa pysyä erossa sinusta.
Toivottavasti olet löytänyt jonkun etkä joudu olemaan yksin, mutta epäilen...
Ehkä on paras etten vaan ota yhteyttä, sillä se sama rumba varmaan jatkuisi ja päättyisi samalla tavalla. Se olisi molempien ajanhaaskausta yrittää rakentaa mitään. Olit juuri kaikkea sitä mitä toivoin mutta olit myös paljon enemmän ja se oli minulle liikaa.
Kuinka voisinkaan unohtaa sinut? Olen puskenut sinut ajatuksieni syövereihin yrittäen tukahduttaa sinut mielestäni, mutta aina sieltä pilkahdat takaisin esiin. Puolet minusta haluaa rikkoa jään välillämme ja ottaa yhteyttä, toinen puoliskoni haluaa pysyä erossa sinusta.
Toivottavasti olet löytänyt jonkun etkä joudu olemaan yksin, mutta epäilen...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kannattaa yrittää niin kauan kun on mahdollista.
Olen ajatellut myös sinua siitä lähtien kun tiemme erosivat, olen ottanut sinuun yhteyttä, etsin numerosi, lähestyin varoen tekstiviestillä jossa kysyin että oletko oikea henkilö. Ensimmäiseen viestiini et vastannut tuntiin, toiseen vastasit, sitten ymmärsin että olet ollut täällä, olen harmitellut sitä että
en ole ollut täällä talvella, silloin en vielä tiennyt että olet täällä, ennen en ole kirjoitellut minnekkään keskustelusivustolle, sinun takia olen tänne kuukauden aikana kirjoittanut, ketään muuta en ole ollut täällä etsimässä.
Tuo ajanjakso sopii kouluvuosiini. Mutta epäilen, että olisit hän.
En nyt vuoan jaksa vastata mitteen....,,
Ei kumpikaan ole unohtanut, astuimme silloin niin lähelle toisiamme. Toisen voi siirtää mielessään sivummalle, mutta kokonaan hävittäminen onkin toinen juttu.
Kiva nähdä, että se puoli, joka haluaisi rikkoa jään, pääsi voitolle ainakin siksi aikaa, että kirjoitit tämän.
Terapeutitar?
Mulla oli samanlaisehko tilanne, mutta mä en sure sitä, että se päättyi. Mä olen onnellinen, että oli se, mitä oli. Se on mun lempimuisto!!!!
Enkä pelkäisi, vaikka tulisi toinen samanlainen!!!!! Mieluummin toinen sellainen, kuin ei ollenkaan.
Mielelläni ottaisin toisenkin lempimuiston!
Ehkä on paras että otat vaan yhteyttä ja tällä kertaa asiat voivat mennä toisin. Kun se yksi päättymö on jo nähty ja huonoksi todettu eikä kumpikaan ole päässyt toisesta yli, niin varmasti on otettu opiksi.
Olen tosiaan ottanut opiksi, väärinkäsityksiä tulee vain koko ajan lisää, jos en tee mitään.
Olipa aika 1972. Oli oli