Elikkäs kyselisin,miten toimisin,
ku kaveri (17v,hyvästä perheestä jne,kaikin puolin ihan hyvä elämä)
on tosi masentunut.
Joskus se puhuu mulle asioista ja kuuntelen,toisinaan kun yritän kysyä,
että mikä nyt on,niin kaveri on ku myrskyvaroitus ja
alkaa uhkaan jopa itsemurhalla.
Tottakai kaverina kuuntelen ja
oon hyvin onnellinen,että se edes puhuu asioistaan,mutta itelläki alkaa kohta hermot palaan!
Joskus vaan tekis mieli huutaa sille että "herää jo perkele todellisuuteen,
ku elämä lipuu edestä" mutta minkäs teet...
Mitä siis teen?
Kohta luovutan ja annan asian olla,
jos se itsemurha sen onnelliseksi tekee,
niin vittu tappakoot ittensä
ku kaveri (17v,hyvästä perheestä jne,kaikin puolin ihan hyvä elämä)
on tosi masentunut.
Joskus se puhuu mulle asioista ja kuuntelen,toisinaan kun yritän kysyä,
että mikä nyt on,niin kaveri on ku myrskyvaroitus ja
alkaa uhkaan jopa itsemurhalla.
Tottakai kaverina kuuntelen ja
oon hyvin onnellinen,että se edes puhuu asioistaan,mutta itelläki alkaa kohta hermot palaan!
Joskus vaan tekis mieli huutaa sille että "herää jo perkele todellisuuteen,
ku elämä lipuu edestä" mutta minkäs teet...
Mitä siis teen?
Kohta luovutan ja annan asian olla,
jos se itsemurha sen onnelliseksi tekee,
niin vittu tappakoot ittensä
Vastaukset 5
Vanhimmat
vie kouluterveydenhoitajalle. Jos ette, vie terv.keskukseen sair.hoitajalle, sieltä ohjataan eteenpäin. tai papin ljos on helppoo niin. Nuorisotyöntekijä, sun isä/äiti/kummi/ukki/sisko/veli joku muu aikuinen.
Hyvä kun itse olet tukena.
ole myös varovainen oman jaksamisesi kanssa. älä ole kaverisi ainoa syy elää, tai kohta olet itsekin jonossa hoitoon. muista omat voimavarasi, sano kaverillesi selkeesti, kun ei sovi (se ei ole tyhmä, vaan masentunu, se tajuu kyllä) ja RAAHAA SE SINNE SAAKELIN HOITOON!!!! älä kuitenkaan luovuta, jos muutosta ei heti näy, se vie aikaa.
ole kiltti ja usko mua, kun sanon, että masennus on liian suurina annoksina tarttuvaa, mulle nääs kävi niin. voi olla, ettet ole niin herkkä, kuin mä, mutta älä pliis kokeile. se ei ole kivaa nähdä tärkeen ihmisen kärsivän, mutta mikään, mitä sä sille sanot, tuskin auttaa pitkällä tähtäimellä. juuri sen erehdyksen mä tein, luulin olevani niin terapeuttia..
jos haluat jakaa ajatuksiasi, tai kysyy jotakin, niin mailaa: [email protected]
Hoitoon oisin vienykki jo aikoja sitte,
mutta sille se on niin jyrkkä EI.
toisaalta en halua välejä pilata,
kun voin ihan suorilta sanoa,
että se ei siellä ala käymään.
Ainahan voi yrittää mutta..vittu ku ei osaa asettua yhtään sen tilanteeseen.
Jospa kävisin puhuun terveydenhoitajan kaa asiasta...
terkka sais päättää mitä tehään,
mä en jaksa.
En minä voi masentua :),
jos nyt suoraan sanon,
niin oon aina aatellu,
että ei masnnus oo ees sairaus,
se on joidenki huomionkipeitten paskanjauhamista..mutta nyt ku tuo sattuu kaverin kohalle,nii..höh..
No,mielipiteissäni olen jyrkkä,mutta kaveristani en olis vielä valmis luopumaan.. :(
ystäväsi on hyvästä perheestä. Eli ota yhteyttä vanhempiin ja pyydä heitä auttamaan. Puhelimitse tai mene käymään silloin, kun ystäväsi ei ole kotona. Saat puhua rauhassa. Jos ystäväsi kestää, puhu kun hän on paikalla. Vaikea paikka sinulla.
tai ei se terkalle menokaan tilannetta pahenna. kenelle tahansa aikuiselle. se, että ei oo liian läheinen (porukat) voi olla ainakin sun urakalle apua. kyl kaikki järjestyy, kun antaa mennä vaa.