Slaavit: mitä oikeastaan sana tarkoittaa

«Славяне»: что на самом деле означает самоназвание наших предков
2022-04-29 14:13:57, cyrillitsa.ru

Kansoita yksinäinen maapallo
Termi Slavjane «славяне» kirjallisissa lähteissä ilmestyi noin 1 000 eKr puolessa välin. Se löytyy V vuosituhannella eläneellä historioitsijalla Prokopi Kesariyskiy, Bysantialaisessa sotatraktaatissa nimeltään "Strategion" Mavrikin (VI) imperaattorin sekä skyyttäläisen kirjoittajan goottilaista aluperää olevan Iordan (Иорданиса). Viimeksi mainittu kirjoitti työssään "Geettiläisten syntyperästä ja elämästä", että slaavit elävät "Novietun kaupungista ja Mursianki järvestä Danastran asti, sekä pohjoiseen Visklyn asti; mutta kaupunkien sijasta heillä on soita ja metsiä"

Kreikkalainen variantti sanasta slavjanin - σκλαβηνός (склавенос-sklavenos) - levisi Euroopassa, saaden vähäisiä muutoksia ja saaden saksalaisen termin sklave, italialaisen schiavo, ranskalaisen esclave ja englantilaisen slave. Praslaavilaisessa kielessä sana kirjoitettiin slověninъ tai slověne (словенин или словене), Aikalaiskroniikassa muodossa - словѣне. Sanan alkuperä on edelleen tuntematonta, mikä saa tiedemiehet esittämään teorioitaan.

Slaavien nimet antoi johtaja Slaven
Historiallinen fakta, että VI luvulla itäiset slaavit muodostivat 200 heimon ryhmän: krivichi, vyatichi, polyane, drevlyane, tivertsi, ulichi, rus', ym. Yksi Novgorodin heimo kutsui itseään suoraan slovene. Iokimovskoi kroniikan kirjoittaja Novgorodista, munkki Nestor, kertoi suoraan, että heimon nimi johtui johtajan nimestä. Nestor kertoi, että muinoin asui kaksi johtajaa (князя), vanhempi oli Slaven ja nuorempi oli Skif. Johtajat sotivat koko elämänsä, valloittivat monia maita Chernomorjan rannikkoalueella ja Dunai joella.
Vanhemmalta veljeltä nimi periytyikin. Kirjoittaja lisää: «не добре сведем бе, что ся деяло у нас, славен, во Новеграде...» (vanha slaavi)

Tätä versiota kannattaa makedonialaisen kielen professori Harvardista Goras Jr. Lant, joka osoittaa, että sanat "словѣне", "словѧне" löytyivät kirjallisissa lähteissä ainoastaan XIV luvulla ja ennen sitä olisi ollut käytössä slověnji, mikä tarkoitti Slovenin heimoa, mutta itse nimellä Sloven (Словѣнъ) on esislaavien sanajuuri slow- jolla on varsin nykyaikainen merkitys «славный» tai«овеянный славой» IHMEELLINEN tai KUULUISUUDEN KIETOUTTAMA. Epäsuorasti sen todistavat johtajien nimet, joilla on sama sanajuuri kuten Goreslav, Svyatoslav, Vseslav, Izyaslav, Mstislav ja muut.

Slava alkusanan on kritisoinut neuvostoliittolainen tutkija Aleksandr Myilnyikov, joka väitti, että alkusanassa kaikissa muodoissaan oli O kirjain sanassa sloven ja siten A kirjaimen ilmestyminen liittyi kreikkalaiseen tai latinalaiseen vaikutukseen ja siten hypoteesi olisi ollut väärä.

Slovene tarkoittaa Kansa «народ»
Neuvostoliittolainen slavisti Samuil Bronshtein piti, että termi slavjane syntyy indoeurooppalaisesta slau̯os (народ) ja on verrattavissa kreikkalaiseen λᾱός. Samaa mieltä on suomalainen auktorisoitu slaavien tutkija Julius Mikkola

Slaavit eläisivät Slave joella
Venäläisen etymologisen sanakirjan kirjoittaja Max Fermer pitää, että sana slavjane oli syntynyt periaatteella drevljane tai poljane, jostakin toponyymistä kuten joki, vuori tai asutuskeskus ja levisi muiden heimojen nimiin. Esitetty, että joki olisi voinut olla Dnepr, jota muinoin kutsuttiin Slovutichem (Словутичем) Sluja Слуя, joen, serbialaisen joen Slavnitsa Славница tai puolalaisten jokien Sɫawa и Sɫawica. Todenperäisiä evidensseja kuitenkin ei ole.

Slaavi - sanasta 'sana' «слова»
Max Fermer antaa myös toisen teorian etymologisessa nimessä, jonka perusta on indoeurooppalaisessa sanajuuressa ḱleu̯- (слышать-KUULLA) ja sanassa «слово-SANA». Viimeksi mainitun puolesta puhuu se, että muinaisten vierasheimojen nimet olisivat olleet – «нѣмьци», (nemtsi) tai mykkiä, kielettömiä. Tapauksessa sana slavjane olisivat heitä, jotka puhuvat omien kieltä. Teorian tukee se, että muinaisvenäjän kielessä sana JAZIK (KIELI) «язык»(ѩзыкъ) sijaitsee NAROD (KANSA) sanan merkityksessä «народ».

Venetioista lähteneitä
Kuuluisa neuvostoliittolainen arkeologi, muinais venäjän tutkija Boris Ribakov 1958 esitti teorian siitä, että slavjane, slavene termi merkitsisi VENETTIEN kanssa sukulaisuutta. Hän kiinnitti kielitieteilijöiden huomiota sanojen slavene ja venedi samanlaisiin sanajuuriin -VEN- ja eristi termin ekan tavun -SLO-, esittäen, että slovene, slavjane olisivat ihmisiä jotka saapuivat Venedien maasta tai ihmisiä jotka juuriltaan ovat veneteja. Ribakov esitti, että aikaisemmin jopa termi olisi voinut olla muodossa SLYI-VENE «слы-вене» – слывущие венедами.