Kiitos Lyly Rajalalle

Siis todella asiaa!! Olen joutunut kokemaan juuri saman mihin asiassa viitataan. Oma lääkäri ehdotti ainakin osa-aikaista eläkettä, mutta eläkevakuutus sen minua tapaamatta tyrmäsi. Perustelut olivat tuulesta temmattuja. Nyt käyn valituspaperisotaa ja poden suoranaista köyhyyttä. Työttömyyskassa ei takautuvasti mitään maksa ja ensin päivärahakorvausta hakiessa pitää saada kaikenmaailman todistukset asiaa varten. Olen totaalisen väsynyt!!

Suomi ei ole oikeusvaltio kuin rikkaille ja terveille, sosiaaliturva on vain sanahelinää. Miksi siis maksamme eläkevakuutusmaksuja palkastamme???

On tietysti hyvä, että Lyly Rajala on ottanut asian esille, mutta kysymyksessä ei valitettavasti ole aloite, vaan ainoastaan kirjallinen kysymys. Nämä kirjalliset kysymykset eivät käytännössä johda mihinkään ja niihin saadaan pääsääntöisesti vain ympäripyöreä vastaus ao. ministeriltä. Olisikin toivottavaa, että joku kansanedustaja ottaisi asian sydämelleen ja ryhtyisi valmistelemaan lakialoitetta tästä epäkohdasta.

Seuraavassa esimerkki näistä ympäripyöreistä vastauksista kirjallisiin kysymyksiin. Kyseessä on Sinikka Mönkäreen vastaus Sari Sarkomaan kysymykseen sairaaltyöntekijöiden altistumisesta homeelle:

(huom. teksti on ilmeisen arka aihe, koska sitä on jouduttu muuttelemaan ja poistelemaan monin kohdin)

"Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä terveydenhuollon toimintayksiköiden kosteus- ja homevaurioiden ennalta ehkäisemiseksi, vaurioiden korjaamisen mahdollistamiseksi, kosteus- ja homevaurioille altistuneiden työntekijöiden tilanteen helpottamiseksi sekä selvitysmiehen suositusten toteuttamiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kysymyksen perusteluissa viitataan seikkaperäisesti selvitysmiehen raporttiin ja suosituksiin, jotka lankeavat usean viranomaisen vastuualueille. Suosituksiin liittyvät toimet kohdistuvat paitsi sosiaali- ja terveysministeriön myös muiden ministeriöiden hallinnonalalle ja kunnille. Ongelma on laaja ja taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävä, joten se edellyttää yhteisiä toimia sairaaloita koskevan peruskorjausohjelman käynnistämiseksi.

Selvitysmiehen kertomuksessa on kuvattu otoksen perusteella sairaalalaitoksen rakennuskantaa ja sen perusteella näyttää siltä, että joissakin, jopa uusissa, rakennuksissa esiintyy kosteusvaurioita, joilla on merkitystä henkilökunnan koetulle terveydentilalle ja toimintakyvylle. Tämä ei tarkoita, että kaikissa terveydenhuollon laitoksissa ongelma olisi ajankohtainen. Ongelmarakennukset ovat useimmiten paljastuneet työsuojeluviranomaiselle tehdyn ilmoituksen kautta. Viranomaisen määräämien selvitysten perusteella on sitten rakennuksen haltija ja laitoksen johto ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ja työntekijöiden altistumisen vähentämiseksi. Työsuojeluviranomaiset laativat ohjeita näitä tilanteita varten käynnissä olevan terveydenhuoltoalan työsuojeluvalvonta-hankkeen yhteydessä.

\deleted\revauthdel1\revdttmdel1721031630 Mitä tulee t\revised\revauth1\revdttm1721031630 Terveysongelmien \deleted\revauthdel1\revdttmdel1721031630 laatuun, niiden aiheuttajien määritysten ja kynnysarvojen standardisoiminen edellyttäisi erittäin huomattavaa tutkimuspanosta. Euroopan alueella vain Alankomaissa ja Sveitsissä on vahvistettuja raja-arvoja biologisille altisteille. Ongelman vaikeus johtuu mm. siitä, että erilaisissa rakennustyypeissä mikrobikannat vaihtelevat \deleted\revauthdel1\revdttmdel1721031630 , edellyttäen että kyseessä on pääasiassa mikrobikasvun aiheuttama haitta, ja myös yksilöiden herkkyys ja yleinen terveydentila vaihtelevat. Mahdollisella standardilla voitaisi säännellä keskimääräistä altistumista, muttei todennäköisesti estää herkkien yksilöiden oirehtimista.

Pääministeri Vanhasen hallituksen hallitusohjelman mukaan kiinnitetään huomiota home- ja kosteusvaurioiden ehkäisemiseen ja kohennetaan homevaurioista kärsivien asemaa. Hallituksen \deleted\revauthdel1\revdttmdel1721031630 laatima asuntopoliittinen ohjelma sisältää toimenpiteitä tämän tavoitteen tukemiseksi.

\revised\revauth1\revdttm1721031631 Kosteus- ja homevaurioisten työskentely- ja hoitotilojen korjaaminen on toisaalta työnantajina toimivien kuntien ja kuntayhtymien ja toisaalta hoitoa antavien sairaaloiden vastuulla. Selvityshenkilö\revised\revauth1\revdttm1721031632 n tekemien ehdotusten eteenpäinviemi\revised\revauth1\revdttm1721031632 seksi tarvitaan yhteistyötä\deleted\revauthdel1\revdttmdel1721031632 nen ei onnistu yksin sairaanhoitopiirien\revised\revauth1\revdttm1721031633 , \deleted\revauthdel1\revdttmdel1721031633 tai kuntien\revised\revauth1\revdttm1721031633 ja valtion kesken\deleted\revauthdel1\revdttmdel1721031633 resurssein. Toimintaan pyritään osoittamaan myös yhteiskunnan tukea. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty sisäinen valmistelu, jossa paneudutaan esitettyihin suosituksiin ja linjataan tulevia ratkaisuja. Tarkoitus ensivaiheessa on kartoittaa tilanne selvityksen ulkopuolelle jääneissä 10 sairaanhoitopiirissä sekä selvittää sairaalarakennusten peruskorjauksiin liittyviä hyviä käytäntöjä.\revised\revauth1\revdttm1721031633 Korjaussuunnitelmia laadittaessa on myös syytä ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa esille tulevat palveluiden tuottamisjärjestelyjen \revised\revauth1\revdttm1721031634 muutokset. "