Pätevä tapa laskea tasapuolisesti ja kuluitta polttoaineen hintaa

Patteriauton toimintasäde -30 % kun ajetan 120 km/h. Tästä syystä jopa isoakkuisten Teslojen näkee usein peesaavan rekan imussa moottoritiellä

Norjassa on kaivattu erillisiä matelukaistoja tientukkona kihnuttaville patteriautoille. Norjassa käyneet tietävät, että tiet ovat siellä kapeita ja mutkaisia, joten ohituspaikkoja on niukasti.

Anonyymi kirjoitti:

Patteriauton toimintasäde -30 % kun ajetan 120 km/h. Tästä syystä jopa isoakkuisten Teslojen näkee usein peesaavan rekan imussa moottoritiellä

Norjassa on kaivattu erillisiä matelukaistoja tientukkona kihnuttaville patteriautoille. Norjassa käyneet tietävät, että tiet ovat siellä kapeita ja mutkaisia, joten ohituspaikkoja on niukasti.

Lue lisää

Polttomoottoriautoilla taloudellisin ajonopeus on useimmiten 50-60 km/h haarukassa (näkyy mm. TM tasaisen nopeuden kulutusmittauksista), mutta voi olla joillain isommilla autoilla olla 70, ehkä jopa 80 km/h pintaan.

Kulutus kasvaa nopeuden laskiessa liikaa, kun moottorin hyötysuhde heikkenee hyvin kevyelleä kuormituksella.

Patteriautoilla ei ole tätä vaivaa, joten niillä optiminopeus on paljon matalampi. Hiljaisella nopeudella vähennetään ilmanvastuksen voittamiseen kuluvaa energiaa.

Polttomoottoriautolla nopeuden nosto voi lisätä kulutusta hyvinkin maltillisesti (ja alle 50 nopeuksissa nopeuden nosto *pienentää* kulutusta), koska ilmanvastuksen kasvua kompensoi paraneva moottorin hyötysuhde. Patteriautoillla hyötysuhde ei kasva nopeuden noustetta, pikemminkin päinvastoin (sähkötekniikassa häviöt kasvavat kuormitusvirran kasvessa), joten ilmanvastuksen raju kasvu yli 80 km/h nopeuksissa tuntuu -> kulutus kasvaa ja toimintasäteestä lähtee ISO siivu. 400 km nimellinen toimintasäde = pääset 120 km/h ajaen Helsingistä Tampereelle, mutta siitten onkin tankissa elektroneja enää 50 km matkaan tjsp. Moottoritieajo kesäisellä nopeudella on aika sama juttu kuin 80 km/h köröttely paukkupakkasella; energiankulutus 50 % ja toimintasäde -30 %. Edestakaisella matkalla tarvitaan välitankkaus TAI pitää körötellä rekkaa peesaten (näitä näkee paljon), jolloin edestakainen matka sujuu ilman välitankkausta.

80-90 kihnutus 120 sijaan kasvaatta edestakaiseen matkaan kuluvaa aikaa tunnin, puolitoista. On se kumma, että niin moni valitsee tämän vaivattoman ½ h pikalatauksen sijaan? Ehkä se pikalataus ei aina sujukaan niin mutkatta kuin petterit hehkuttaa?

Yli 60 000 e uushankintahintaisille ja alle 5 vuotiailla lisää nopeutta 20 km/h ja moottoritielle 150 km/h.

Taas siellä joku mitätön marginaalijengilläinen piipittää.

Autoja myydään vajaa 100 000 vuodessa ja autokanta 2,7 miljoonaa. Suurin osa nyt myytävistä autoista on polttomoottorilla varustettuja. Polttomoottoreita myydään ainakin tämän vuosikymmenen lopulle asti, ehkä pidempäänkin. Ja vaikka leikittäisiin, että huomisesta alkaen kaikki uudet autot olisi patterileluja, niin silti näillä myyntimäärillä kestäisi liki 30 vuotta päivittää koko autokanta patterileluihin. Todellisuudessa aikaa kuluu vielä kauemmin eli tuonne 2060 luvulle.

Lisäksi raskaalla kalustolla siirtymä ei vielä ole alkanut kuin kaupunkibussien osalta. Pitkän matkan rahtiliikenteeseen ei mitään vaihtoehtoja vielä tarjolla.

Ilmastonmuutoksen ikävimpien vaihtoehtojen välttämiseksi pitäisi CO2 päästöjä saada tosissaan hillittyä jo seuraavien 10-15 vuoden aikana. Mutta patterilelujen osuus autokannasta ei kasva 2030 mennessä edes 10 prosenttiin, joten ovat mallia "too little too late". Patteriautojen vaikutus näkyy tosissaan vasta 2040...2050 luvulla.

Ainoa realistinen vaihtoehto on vaihtaa polttoaine ei-fosiiliseen. Polttoaineen tuotannon uudistaa nopeammin kuin koko autokannan ja jakelujärjestelmät. Temppu on myös todettu toimivaksi - autoliikenteen päästöjen "väistämätön" kasvu on Suomessa katkaistu jo 2008. Tärkeimpänä kikkana etanolin lisääminen bensaan.

Vaan jos polttoaine vaihdetaan CO2 päästöttömään... niin joku voi sitten hiffata, ettei olekaan mitään tulenpalavaa kiirettä siirtyä patteriautoihin!

Vrt. tiputin kaasuautolla oman liikkumiseni päästöjä 70 % jo reilut 3 vuotta sitten. Tällä on suurempi vaikutus kuin millään "ostan tulevaisuudessa patteriauton" haaveilulla. Nykyisellä hinta/laatusuhteella (TM talvitestin patteriautoissa paljon lastentauteja, heikkotehoista lämmitystä, huonoa ajettavuutta, kelvotonta käyttöliittymää) ja latausasemaverkolla (valtaväylien ja suurimpien kaupunkien ulkopuolella pelkkää eioota) ei tarvi vielä harkita.

Alle 50 nopeus nostaa kulutusta. Useimmilla autoilla optimi olisi vähän vajaa 60 km/h. Tosin kulutuksen kasvu on tuonne 80 asti hyvin vähäistä (pari desiä), mutta matkaan kuluva aika lyhenee reippaasti, jos ajetaan 80 km/h kuudenkympin sijaan.

Nopeuden noustessa yli 80 alkaa kulutus nousta jyrkemmin. Etenkin kaupunkikäyttöön tehdyillä pikkuautoilla, joiden korimuoto (hatchback huono ja crossover vieläkin huonompi) on ilmanvastuksen kannalta surkea ja moottoriakin joudutaan mahd. rääkkäämään jo epätaloudellisen puolelle menevillä kierroksilla -> 120 marssivauhdin kulutus voi heilahtaa liki 10 l/100 lukemiin, vaikka maltilliset nopeudet tahkotaan 5-6 l/100 km haarukassa.

Tollolootallakin voi suoralla tiellä päästä reilun 100 km/h nopeutta, mutta kaarteissa 60 näkyy olevan maksimi.

Taajamissa ajavat aina kaasu pohjassa. 1 korttelin matkalla nopeus nousee 40 lukemiin, 2 korttelin matkalla 60 jne. Kiihdytys jatkuun niin kauan kunnes eteen tulee kaarre tai risteys, missä on pakko hidastaa. Jyrkemmissä kaarteissa (moottoritien liittymisrampit yms.) ajo-ominaisuuksien ja tojopapan ajotaidon rajoittama vauhti näkyy olevan n. 30 km/h.

Tohjojen liikentiminen sujuu näillä periaatteilla, vallitsevista rajoituksista (joita puolisokeat papat eivät näe) riippumatta. Sama tyyli yhtälailla 30 kuin 60 rajoituksilla taajamassa ja 60-100 rajoituksilla taajaman ulkopuolella.