Ongelmana on, että herätejännite on vain n. 6 V, joka ei riitä releen kytkeytymiseen. Löysäsin releen sisällä olevaa jousta ja nyt rele kytkeytyy jo 4,5 V ylöspäin.
Onko tästä jousen löysentämisestä mitään haittaa? Releen läpi menee 12V, ainoastaan heräte tuon 6 V.
12 V releen heräte
Anonyymi
28
2646
Vastaukset
- Anonyymi
Miksi sitten pitää käyttää 12V kelalla olevaa relettä? Eikö olisi yksinkertaisempaa hommata rele jossa on 6V kelajännite?
- Anonyymi
Ennen vanhaan releet nimenomaan säädettiin noin toimimaan oikealla jännitteellä tai virralla.
nimimerkki: releitä säätänyt- Anonyymi
Höpö höpö, 12V releen veto 6V on niin heiveröistä ettei koskettimet tee kunnon kontaktia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö, 12V releen veto 6V on niin heiveröistä ettei koskettimet tee kunnon kontaktia.
Mainitsiko joku kosketinkontakteista? En minä ainakaan. Siitä ei puhuttu. Kysymys oli siitä että vetääkö rele. Niiden releiden lisäksi, joita minä virittelin ison talon ohjeiden mukaan löysin aikoinaan autotekniikan käsikirjasta ohjeen latausvirran säätämisestä juuri samalla tavalla.
nimim. Releitä säätänyt - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö, 12V releen veto 6V on niin heiveröistä ettei koskettimet tee kunnon kontaktia.
Rele "pitää" paljon pienemmällä virralla kuin "vetää" -tietyissä ratkaisuissa releen vedettyä virtaa rajoitetaankin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mainitsiko joku kosketinkontakteista? En minä ainakaan. Siitä ei puhuttu. Kysymys oli siitä että vetääkö rele. Niiden releiden lisäksi, joita minä virittelin ison talon ohjeiden mukaan löysin aikoinaan autotekniikan käsikirjasta ohjeen latausvirran säätämisestä juuri samalla tavalla.
nimim. Releitä säätänytNo arvasinkin jo, että varsinaista höpön höpöä oli. 🤣🤣🤣
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No arvasinkin jo, että varsinaista höpön höpöä oli. 🤣🤣🤣
-Niin sinun juttusi juu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-Niin sinun juttusi juu.
Osui ja upposi!
- Anonyymi
Ennen Helsingin puhelinyhdistyksessä oli sellainen ammattiryhmä kun relesäätäjä. Juoksi kaikki puhelinkeskukset läpi ja sääti releitä että vetää oikealla jännitteellä ja kytkee sopivalla voimalla.
- Anonyymi
Löysätty rele ei kestä yhtä suurta kontaktivirtaa kuin oikealla jousivoimalla varustettu. Kun se ajan kuluessa likaantuu niin jousivoiman ollessa liian pieni lakkaavat koskettimien väliset kontaktit toimimasta aiotulla tavalla varhaisemmassa vaiheessa kuin alkuperäisellä voimalla.
Yllättäen ongelmia voi aiheutua myös jos virta kontaktien läpi on liian pieni. Mitä pienempi kontaktivoima sitä todennäköisemmin rele toimii epäluotettavasti myös pienillä virroilla.
Jos epäluotettavuudella ei ole merkitystä niin näistä ei aiheudu ongelmaa. Jos rele tekee jotakin sellaista että sen on oikeasti toimittava niin ostaisin itse tilalle 6V jännitteellä toimivan yksilön. - Anonyymi
Kiitos teille avusta!
- Anonyymi
Jokos alkoi höpö-ukolle totuus kelpaamaan. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokos alkoi höpö-ukolle totuus kelpaamaan. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Tuskin oli höpöä vaan puhui ajoista kun sinä poika et ollut vielä syntnytkään. Ennen autoissa oli latausrele joka lopeeti latauksen, kun aseteltu jännite saavutettiin. Jos latausrelettä hienosäädettiin alueella 13.5 - 15v, ei tällä ollut oleellista merkitystä releen toimintaan. Akun ollessa täysi nämä releet ravisti kokoajan ja vaativat muutenkin huoltoa luokkaa saman verran kuin katkojan kärjet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuskin oli höpöä vaan puhui ajoista kun sinä poika et ollut vielä syntnytkään. Ennen autoissa oli latausrele joka lopeeti latauksen, kun aseteltu jännite saavutettiin. Jos latausrelettä hienosäädettiin alueella 13.5 - 15v, ei tällä ollut oleellista merkitystä releen toimintaan. Akun ollessa täysi nämä releet ravisti kokoajan ja vaativat muutenkin huoltoa luokkaa saman verran kuin katkojan kärjet.
Ja tyhmäkin vielä.
Ei latausreleitä voi toiminnallisesti verrata kytkentäreleisiin. Niiden vertailukohta on lähinnä säätäjät. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja tyhmäkin vielä.
Ei latausreleitä voi toiminnallisesti verrata kytkentäreleisiin. Niiden vertailukohta on lähinnä säätäjät.Aika paljon kertoo sekin kun puhuu releen "herätteestä", tarkoittaen ohjausjännitettä jolle releen vetokäämi on mitoitettu. Suoraan muinaisesta Esson baarista kuultua. 😁
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika paljon kertoo sekin kun puhuu releen "herätteestä", tarkoittaen ohjausjännitettä jolle releen vetokäämi on mitoitettu. Suoraan muinaisesta Esson baarista kuultua. 😁
Mitähän se kertoo sinusta, kun joudut suolipalstoilla päivystämään vain löytääksesi jonkun itseäsi heikomman esityksen? Jos sellainen löytyy, annat sen kyllä kuulua, samoin kuin kouluissa ja työpaikoilla sinunkin osaamisellasi pyyhitään lattiaa.
http://www.postsmaster.com/post/ego-1-knowledge-einsteins-quote-explained-1 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitähän se kertoo sinusta, kun joudut suolipalstoilla päivystämään vain löytääksesi jonkun itseäsi heikomman esityksen? Jos sellainen löytyy, annat sen kyllä kuulua, samoin kuin kouluissa ja työpaikoilla sinunkin osaamisellasi pyyhitään lattiaa.
http://www.postsmaster.com/post/ego-1-knowledge-einsteins-quote-explained-1Se on Esson baarissa ihan oma maailmansa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuskin oli höpöä vaan puhui ajoista kun sinä poika et ollut vielä syntnytkään. Ennen autoissa oli latausrele joka lopeeti latauksen, kun aseteltu jännite saavutettiin. Jos latausrelettä hienosäädettiin alueella 13.5 - 15v, ei tällä ollut oleellista merkitystä releen toimintaan. Akun ollessa täysi nämä releet ravisti kokoajan ja vaativat muutenkin huoltoa luokkaa saman verran kuin katkojan kärjet.
Hienoa, elektroniikka palstalla jutella näistä. No jatketaan. Ei se latausrele säätänyt pelkästään jännitettä. Niissä oli myös virransäätö. Tasavirtalaturi niinkuin niitä silloin kutsuttiin anto virtaa niinpaljon kuin sieltä vain yritti ottaa. Kumminkin ei ne sitä kestä. Säätötarvetta oli, mutta merkistä riippuen säätötarve vaihteli ja huomattavasti harvemmin kuin katkojankärkiä. Oikein säädettynä toiminta aika huomaamatonta. Vaihtovirtalaturissa löyty myös latausrele. Ihan se mekaaninen vielä 90 luvun laitteissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hienoa, elektroniikka palstalla jutella näistä. No jatketaan. Ei se latausrele säätänyt pelkästään jännitettä. Niissä oli myös virransäätö. Tasavirtalaturi niinkuin niitä silloin kutsuttiin anto virtaa niinpaljon kuin sieltä vain yritti ottaa. Kumminkin ei ne sitä kestä. Säätötarvetta oli, mutta merkistä riippuen säätötarve vaihteli ja huomattavasti harvemmin kuin katkojankärkiä. Oikein säädettynä toiminta aika huomaamatonta. Vaihtovirtalaturissa löyty myös latausrele. Ihan se mekaaninen vielä 90 luvun laitteissa.
Ei ole kyllä vaihtovirtalatureissa mekaanisia releitä ollut edes -70 luvulla
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole kyllä vaihtovirtalatureissa mekaanisia releitä ollut edes -70 luvulla
Kyllä oli ainakin 79 vm. Toyotassa. Rakentelin sitten siihen transirtoreilla toteutetun säätäjän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole kyllä vaihtovirtalatureissa mekaanisia releitä ollut edes -70 luvulla
Joskus nuorena poikana tuli tehtyä LN65 hiluxiin jännitteensäädin transistorilla ja zenerin alasvetokytkennällä. Auto oli 86 ja alkuperäinen säädin muistaakseni prässätty peltipurkki jossa mekaaninen kosketin ja käämi.
Tämän kaltainen:
https://forum.ih8mud.com/threads/voltage-regulator-ext-how-it-works.747718/
Joka tapauksessa tuo emojita joka paikkaan viljelevä es-jonne nollapostauksineen tuskin on elänyt sitä 90 lukua päivääkään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joskus nuorena poikana tuli tehtyä LN65 hiluxiin jännitteensäädin transistorilla ja zenerin alasvetokytkennällä. Auto oli 86 ja alkuperäinen säädin muistaakseni prässätty peltipurkki jossa mekaaninen kosketin ja käämi.
Tämän kaltainen:
https://forum.ih8mud.com/threads/voltage-regulator-ext-how-it-works.747718/
Joka tapauksessa tuo emojita joka paikkaan viljelevä es-jonne nollapostauksineen tuskin on elänyt sitä 90 lukua päivääkään.Tässä vielä parempi kuva siitä millainen se oli. Muisti palaa pätkittäin, enne kuin Alzheimer vie kaiken hautaan.
https://forum.ih8mud.com/threads/troubleshooting-voltage-regulator-and-glow-plug-relay.1033136/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuskin oli höpöä vaan puhui ajoista kun sinä poika et ollut vielä syntnytkään. Ennen autoissa oli latausrele joka lopeeti latauksen, kun aseteltu jännite saavutettiin. Jos latausrelettä hienosäädettiin alueella 13.5 - 15v, ei tällä ollut oleellista merkitystä releen toimintaan. Akun ollessa täysi nämä releet ravisti kokoajan ja vaativat muutenkin huoltoa luokkaa saman verran kuin katkojan kärjet.
Voi sitä kokoaja parkaa 🤣
- Anonyymi
rele tarvitsee enemmän virtaa vetääkseen, kuin vain pitääkseen vetoasennossa.
Eli jos se jaksaa vetää matalalla jännitteellä, kyllä se samalla jännitteellä myös pitää.
Enemmän riskinä se, että kun löysennät palautusjousta, palauttaako se enää luotettavasti, vai voiko jäädä vetäneeseen tilaan myös ilman ohjausvirtaa ?- Anonyymi
Ja kaikki tärinät esim. ajoneuvokäytössä. Tulee epäluotettavampi. Kun rele kytkee hitaammin, niin kipinöinti ja kuluminen on suurempaa mutta ehkä se toisissa kohteissa riittää pienemmälläkin.
Noissa magneettiventtiileissä joskus tuli sellainen ilmiö vastaan että vastaava tasavirtakäämi kuumenee enemmän kuin vaihtovirtakäämi. Tämä siksi, että ilmasydämisellä kelalla on pienempi induktanssi. Kun venttiilin kara liukuu kelan sisään, induktanssi kasvaa ja virta tippuu. Tasavirtaohjauksella sama ilmiö pitäisi tehdä vaikka aikareleellä, jolloin alennettu pitovirta kulkee vastuksen kautta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja kaikki tärinät esim. ajoneuvokäytössä. Tulee epäluotettavampi. Kun rele kytkee hitaammin, niin kipinöinti ja kuluminen on suurempaa mutta ehkä se toisissa kohteissa riittää pienemmälläkin.
Noissa magneettiventtiileissä joskus tuli sellainen ilmiö vastaan että vastaava tasavirtakäämi kuumenee enemmän kuin vaihtovirtakäämi. Tämä siksi, että ilmasydämisellä kelalla on pienempi induktanssi. Kun venttiilin kara liukuu kelan sisään, induktanssi kasvaa ja virta tippuu. Tasavirtaohjauksella sama ilmiö pitäisi tehdä vaikka aikareleellä, jolloin alennettu pitovirta kulkee vastuksen kautta.Ei se kela ole tasavirrallakaan ilmasydäminen, rautaa kela vetää siinäkin.
Tasavirralla käämin virtaan vaikuttaa vain käämin resistanssi. Vaihtovirralla mukaan tulee lisäksi raudan ansiosta myös induktiivinen reaktanssi. Eli impedanssi Z on suurempi kuin pelkkä resistanssi R . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se kela ole tasavirrallakaan ilmasydäminen, rautaa kela vetää siinäkin.
Tasavirralla käämin virtaan vaikuttaa vain käämin resistanssi. Vaihtovirralla mukaan tulee lisäksi raudan ansiosta myös induktiivinen reaktanssi. Eli impedanssi Z on suurempi kuin pelkkä resistanssi R .Tarkoitin että vetovirtaa tarvitaan aina enemmän kuin pitovirtaa. Vaihtovirtakäytöllä alennettu pitovirta tulee luonnollisena ilmiönä, halusi tai ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitin että vetovirtaa tarvitaan aina enemmän kuin pitovirtaa. Vaihtovirtakäytöllä alennettu pitovirta tulee luonnollisena ilmiönä, halusi tai ei.
Magneettiventtiilihöpinääsi oli vastattu.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valtion alijäämä = yritystukien määrä = 10 mrd. euroa
Mutta persut eivät vaan suostu tasapainottamaan valtion budjettia, vaikka yritystuet on tiedetty haitallisiksi. Miksi p1117825Suomi käyttää sosiaalietuuksiin suhteessa eniten rahaa koko maailmassa
Suomi käyttää sosiaaliturvaetuuksiin enemmän rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin mikään muu maa maailmassa. Su3766939Grahn-Laasonen: "Kansalainen joutuu pettymään, jos demareita äänestää"
Ministeri viittaa tuoreeseen Helsingin Sanomien juttuun, jossa demarijohtajan keinoja Suomen suunnan muuttamiseksi esite774291Vähän fiksumpi Nimi kisa ? :=)
Kirjoita teidän etunimet allekkain. Jos nimissä on joku kirjain sama, poista se. Tee sama tarkistus kaikille kirjaimill294009Mikä on suurin luonne- eroavuus sinussa
Ja kaivatussasi? Vaikuttaako se huonoon vai hyvään suuntaan siinä, että teistä voisi tulla jotain?2022468Kenen haluaisit voittavan Amazing Racen: Tuomas ja Esko, Millu ja Karoliina vai Maria ja Vilma?
Amazing Race Suomi huipentuu lauantaina finaaliin. Jäljellä on kolme paria ja tiedossa on tehtäviä, jotka järkyttävät os302189- 842055
Gallup: Katsotko Salkkareita tai oletko katsonut?
Salatut elämät on suomalaisten suosikkisarja vuosikymmenestä toiseen. Salkkareiden parissa viettää aikaa sukupolvet laps201879Amazing Race Tomas rehellisenä Esko-appiukon, 63, tilasta: "Sairastelut ja..."
Tomas Grekov ja Esko Rotola-Pukkila ovat mukana Amazing Race Suomi -kisassa. Ja nyt vuorossa on finaali. Hankaluuksia m11747Elämäni biisi starttaa uudessa muodossa - Voi olla pettymys faneille!
Elämäni biisi ja juontaja Katja Ståhl ovat suomalaisten suosikkeja. Lauantai-iltaisin ohjelma on vetänyt tv-katsojat arv11740