Ongelmana on, että herätejännite on vain n. 6 V, joka ei riitä releen kytkeytymiseen. Löysäsin releen sisällä olevaa jousta ja nyt rele kytkeytyy jo 4,5 V ylöspäin.
Onko tästä jousen löysentämisestä mitään haittaa? Releen läpi menee 12V, ainoastaan heräte tuon 6 V.
Onko tästä jousen löysentämisestä mitään haittaa? Releen läpi menee 12V, ainoastaan heräte tuon 6 V.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Miksi sitten pitää käyttää 12V kelalla olevaa relettä? Eikö olisi yksinkertaisempaa hommata rele jossa on 6V kelajännite?
Ennen vanhaan releet nimenomaan säädettiin noin toimimaan oikealla jännitteellä tai virralla.
nimimerkki: releitä säätänyt
Höpö höpö, 12V releen veto 6V on niin heiveröistä ettei koskettimet tee kunnon kontaktia.
Mainitsiko joku kosketinkontakteista? En minä ainakaan. Siitä ei puhuttu. Kysymys oli siitä että vetääkö rele. Niiden releiden lisäksi, joita minä virittelin ison talon ohjeiden mukaan löysin aikoinaan autotekniikan käsikirjasta ohjeen latausvirran säätämisestä juuri samalla tavalla.
nimim. Releitä säätänyt
Rele "pitää" paljon pienemmällä virralla kuin "vetää" -tietyissä ratkaisuissa releen vedettyä virtaa rajoitetaankin.
No arvasinkin jo, että varsinaista höpön höpöä oli. 🤣🤣🤣
-Niin sinun juttusi juu.
Osui ja upposi!
Ennen Helsingin puhelinyhdistyksessä oli sellainen ammattiryhmä kun relesäätäjä. Juoksi kaikki puhelinkeskukset läpi ja sääti releitä että vetää oikealla jännitteellä ja kytkee sopivalla voimalla.
Löysätty rele ei kestä yhtä suurta kontaktivirtaa kuin oikealla jousivoimalla varustettu. Kun se ajan kuluessa likaantuu niin jousivoiman ollessa liian pieni lakkaavat koskettimien väliset kontaktit toimimasta aiotulla tavalla varhaisemmassa vaiheessa kuin alkuperäisellä voimalla.
Yllättäen ongelmia voi aiheutua myös jos virta kontaktien läpi on liian pieni. Mitä pienempi kontaktivoima sitä todennäköisemmin rele toimii epäluotettavasti myös pienillä virroilla.
Jos epäluotettavuudella ei ole merkitystä niin näistä ei aiheudu ongelmaa. Jos rele tekee jotakin sellaista että sen on oikeasti toimittava niin ostaisin itse tilalle 6V jännitteellä toimivan yksilön.
Kiitos teille avusta!
Jokos alkoi höpö-ukolle totuus kelpaamaan. 🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Tuskin oli höpöä vaan puhui ajoista kun sinä poika et ollut vielä syntnytkään. Ennen autoissa oli latausrele joka lopeeti latauksen, kun aseteltu jännite saavutettiin. Jos latausrelettä hienosäädettiin alueella 13.5 - 15v, ei tällä ollut oleellista merkitystä releen toimintaan. Akun ollessa täysi nämä releet ravisti kokoajan ja vaativat muutenkin huoltoa luokkaa saman verran kuin katkojan kärjet.
Ja tyhmäkin vielä.
Ei latausreleitä voi toiminnallisesti verrata kytkentäreleisiin. Niiden vertailukohta on lähinnä säätäjät.
Aika paljon kertoo sekin kun puhuu releen "herätteestä", tarkoittaen ohjausjännitettä jolle releen vetokäämi on mitoitettu. Suoraan muinaisesta Esson baarista kuultua. 😁
Mitähän se kertoo sinusta, kun joudut suolipalstoilla päivystämään vain löytääksesi jonkun itseäsi heikomman esityksen? Jos sellainen löytyy, annat sen kyllä kuulua, samoin kuin kouluissa ja työpaikoilla sinunkin osaamisellasi pyyhitään lattiaa.
http://www.postsmaster.com/post/ego-1-knowledge-einsteins-quote-explained-1
Se on Esson baarissa ihan oma maailmansa.
Hienoa, elektroniikka palstalla jutella näistä. No jatketaan. Ei se latausrele säätänyt pelkästään jännitettä. Niissä oli myös virransäätö. Tasavirtalaturi niinkuin niitä silloin kutsuttiin anto virtaa niinpaljon kuin sieltä vain yritti ottaa. Kumminkin ei ne sitä kestä. Säätötarvetta oli, mutta merkistä riippuen säätötarve vaihteli ja huomattavasti harvemmin kuin katkojankärkiä. Oikein säädettynä toiminta aika huomaamatonta. Vaihtovirtalaturissa löyty myös latausrele. Ihan se mekaaninen vielä 90 luvun laitteissa.
Ei ole kyllä vaihtovirtalatureissa mekaanisia releitä ollut edes -70 luvulla
Kyllä oli ainakin 79 vm. Toyotassa. Rakentelin sitten siihen transirtoreilla toteutetun säätäjän.
Joskus nuorena poikana tuli tehtyä LN65 hiluxiin jännitteensäädin transistorilla ja zenerin alasvetokytkennällä. Auto oli 86 ja alkuperäinen säädin muistaakseni prässätty peltipurkki jossa mekaaninen kosketin ja käämi.
Tämän kaltainen:
https://forum.ih8mud.com/threads/voltage-regulator-ext-how-it-works.747718/
Joka tapauksessa tuo emojita joka paikkaan viljelevä es-jonne nollapostauksineen tuskin on elänyt sitä 90 lukua päivääkään.
Tässä vielä parempi kuva siitä millainen se oli. Muisti palaa pätkittäin, enne kuin Alzheimer vie kaiken hautaan.
https://forum.ih8mud.com/threads/troubleshooting-voltage-regulator-and-glow-plug-relay.1033136/
Voi sitä kokoaja parkaa 🤣
rele tarvitsee enemmän virtaa vetääkseen, kuin vain pitääkseen vetoasennossa.
Eli jos se jaksaa vetää matalalla jännitteellä, kyllä se samalla jännitteellä myös pitää.
Enemmän riskinä se, että kun löysennät palautusjousta, palauttaako se enää luotettavasti, vai voiko jäädä vetäneeseen tilaan myös ilman ohjausvirtaa ?
Ja kaikki tärinät esim. ajoneuvokäytössä. Tulee epäluotettavampi. Kun rele kytkee hitaammin, niin kipinöinti ja kuluminen on suurempaa mutta ehkä se toisissa kohteissa riittää pienemmälläkin.
Noissa magneettiventtiileissä joskus tuli sellainen ilmiö vastaan että vastaava tasavirtakäämi kuumenee enemmän kuin vaihtovirtakäämi. Tämä siksi, että ilmasydämisellä kelalla on pienempi induktanssi. Kun venttiilin kara liukuu kelan sisään, induktanssi kasvaa ja virta tippuu. Tasavirtaohjauksella sama ilmiö pitäisi tehdä vaikka aikareleellä, jolloin alennettu pitovirta kulkee vastuksen kautta.
Ei se kela ole tasavirrallakaan ilmasydäminen, rautaa kela vetää siinäkin.
Tasavirralla käämin virtaan vaikuttaa vain käämin resistanssi. Vaihtovirralla mukaan tulee lisäksi raudan ansiosta myös induktiivinen reaktanssi. Eli impedanssi Z on suurempi kuin pelkkä resistanssi R .
Tarkoitin että vetovirtaa tarvitaan aina enemmän kuin pitovirtaa. Vaihtovirtakäytöllä alennettu pitovirta tulee luonnollisena ilmiönä, halusi tai ei.
Magneettiventtiilihöpinääsi oli vastattu.