100 000 valovuotta vai 250 000 valovuotta ?
Tälläisiä arvoja netistä olen havainnut.
Mikä on tosi arvo
Linnunradan halkaisija ?
Anonyymi
36
1184
Vastaukset
- Anonyymi
Tosi arvioni on 5167363 valovuotta.
- Anonyymi
Mene hoitoon!
- Anonyymi
Linnunradan näkyvän aineen muodostama kiekko on läpimitaltaan 200 000 valovuotta eli runsaat 60 000 parsekia tai 60 kpc. Uloimmat tähdet ovat hyvin harvassa.[15] Keskuspullistuman läpimitta on 30 000 valovuotta (9 kpc) ja kiekon paksuus 700 valovuotta (200 pc).
- Anonyymi
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat. Muodoltaan Linnunrata on kiekon muotoinen sauvaspiraaligalaksi ja kooltaan keskimääräistä galaksia suurempi. Linnunradassa on satoja miljardeja tähtiä. Oma aurinkokuntamme sijaitsee 26 000 valovuoden (8 000 parsekin, pc) ± 1 400 valovuoden etäisyydellä galaksin keskustasta Orionin haaraksi kutsutussa kierteishaaran osassa. Linnunradan keskustassa on pistemäinen radiolähde Sagittarius A* ja todennäköisesti supermassiivinen musta aukko.
Linnunrata kuuluu galaksijoukkoon, jossa on kolme suurta ja yli 50 pientä kääpiögalaksia. Näistä Linnunrata on toiseksi suurin. Linnunradalla on seuralaisenaan useita kääpiögalakseja.
Johtuen sijainnistamme vain 20 valovuotta galaksin keskitason yläpuolella näemme Linnunradan yötaivaalla koko taivaankannen halki kulkevana himmeänä juovana. Pimentävien pölypilvien takia näemme siitä vain osan, mutta muilla kuin näkyvällä valon aallonpituuksilla on mahdollista havaita pölypilvien takaa tulevaa säteilyä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat. Muodoltaan Linnunrata on kiekon muotoinen sauvaspiraaligalaksi ja kooltaan keskimääräistä galaksia suurempi. Linnunradassa on satoja miljardeja tähtiä. Oma aurinkokuntamme sijaitsee 26 000 valovuoden (8 000 parsekin, pc) ± 1 400 valovuoden etäisyydellä galaksin keskustasta Orionin haaraksi kutsutussa kierteishaaran osassa. Linnunradan keskustassa on pistemäinen radiolähde Sagittarius A* ja todennäköisesti supermassiivinen musta aukko.
Linnunrata kuuluu galaksijoukkoon, jossa on kolme suurta ja yli 50 pientä kääpiögalaksia. Näistä Linnunrata on toiseksi suurin. Linnunradalla on seuralaisenaan useita kääpiögalakseja.
Johtuen sijainnistamme vain 20 valovuotta galaksin keskitason yläpuolella näemme Linnunradan yötaivaalla koko taivaankannen halki kulkevana himmeänä juovana. Pimentävien pölypilvien takia näemme siitä vain osan, mutta muilla kuin näkyvällä valon aallonpituuksilla on mahdollista havaita pölypilvien takaa tulevaa säteilyä.Itse olen aina ihmetellyt miten noita linnunradan kuvia yleensä on saatu kuvattua. Kun katselen yötaivasta, niin en ainakaan koskaan Suomen taivaalla ole mitään linnunrataa nähnyt. Ehkä en vaan osaa erottaa sitä muista tähdistä ja tähtijoukoista. Ehkä tarvitsen kiikarin tai kaukoputken? Paljain silmin en koskaan ole linnunrataa nähnyt, enkä enää näekään, koska nyt jo ikänäköä pahati :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen aina ihmetellyt miten noita linnunradan kuvia yleensä on saatu kuvattua. Kun katselen yötaivasta, niin en ainakaan koskaan Suomen taivaalla ole mitään linnunrataa nähnyt. Ehkä en vaan osaa erottaa sitä muista tähdistä ja tähtijoukoista. Ehkä tarvitsen kiikarin tai kaukoputken? Paljain silmin en koskaan ole linnunrataa nähnyt, enkä enää näekään, koska nyt jo ikänäköä pahati :)
Ns. ikänäkö vaikuttaa lähinäköön silmän linssin menettäessä joustavuttaan, joten sen ei pitäisi estää tähtien tarkkailua. Toki iän mukana silmään voi tulla ja tulee muitakin ongelmia, kuten samentumaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen aina ihmetellyt miten noita linnunradan kuvia yleensä on saatu kuvattua. Kun katselen yötaivasta, niin en ainakaan koskaan Suomen taivaalla ole mitään linnunrataa nähnyt. Ehkä en vaan osaa erottaa sitä muista tähdistä ja tähtijoukoista. Ehkä tarvitsen kiikarin tai kaukoputken? Paljain silmin en koskaan ole linnunrataa nähnyt, enkä enää näekään, koska nyt jo ikänäköä pahati :)
Johtuu siitä, ettei Linnunradan keskus näy Suomessa. Esimerkiksi Teneriffan Teide tulivuorelta avautuu sellainen näkymä Linnunradan keskustaan, että se kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, jos sielläpäin liikkuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen aina ihmetellyt miten noita linnunradan kuvia yleensä on saatu kuvattua. Kun katselen yötaivasta, niin en ainakaan koskaan Suomen taivaalla ole mitään linnunrataa nähnyt. Ehkä en vaan osaa erottaa sitä muista tähdistä ja tähtijoukoista. Ehkä tarvitsen kiikarin tai kaukoputken? Paljain silmin en koskaan ole linnunrataa nähnyt, enkä enää näekään, koska nyt jo ikänäköä pahati :)
Tiirailehan uudelleen taivaalle Specksaversilla käyntisi jälkeen!
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen aina ihmetellyt miten noita linnunradan kuvia yleensä on saatu kuvattua. Kun katselen yötaivasta, niin en ainakaan koskaan Suomen taivaalla ole mitään linnunrataa nähnyt. Ehkä en vaan osaa erottaa sitä muista tähdistä ja tähtijoukoista. Ehkä tarvitsen kiikarin tai kaukoputken? Paljain silmin en koskaan ole linnunrataa nähnyt, enkä enää näekään, koska nyt jo ikänäköä pahati :)
Kyse on valotus ajasta joten ihminen ei sitä voi ainakaan helpolla havaita mutta kaukoputkeen kiinnitetty kamera joka on galaksin suuntaan kohdistettuna 2-3 tuntia niin alkaa olemaan jo aika selkeä kuva.
- Anonyymi
Rakettiheppu kirjoitti:
Kyse on valotus ajasta joten ihminen ei sitä voi ainakaan helpolla havaita mutta kaukoputkeen kiinnitetty kamera joka on galaksin suuntaan kohdistettuna 2-3 tuntia niin alkaa olemaan jo aika selkeä kuva.
Kyllä paljaalla silmälläkin näkee, mutta silmän kunnollinen tottuminen pimeään vie minuutteja. Ja tavallisella 10x50 kiikarilla saa jo paljon yksityiskohtia näkyviin. Ne upeat värikuvat, mitä esim nettisivuilla on, ovat otettu jättiläisteleskoopeilla, kymmenien minuuttien valotusajoilla ja tuhansien suurennuskertoimilla. Hubblella pisin valotusaika on hiukan alle miljoona sekuntia, ja sillä otettiin kuuluisa ultra deep field kuva. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hubble_Ultra-Deep_Field
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä paljaalla silmälläkin näkee, mutta silmän kunnollinen tottuminen pimeään vie minuutteja. Ja tavallisella 10x50 kiikarilla saa jo paljon yksityiskohtia näkyviin. Ne upeat värikuvat, mitä esim nettisivuilla on, ovat otettu jättiläisteleskoopeilla, kymmenien minuuttien valotusajoilla ja tuhansien suurennuskertoimilla. Hubblella pisin valotusaika on hiukan alle miljoona sekuntia, ja sillä otettiin kuuluisa ultra deep field kuva. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hubble_Ultra-Deep_Field
Sanoinkin että ei voi nähdä helpolla mutta ei takerruta siihen pointti oli se että niin kuin sinäkin totesit kunnon valotus aika ja mahdollisesti seuranta moottori kamerassa/kaukoputkessa pitää olla. että saa niitä postimerkki tason kuvia
- Anonyymi
Se on ilmeisimmin paljon enemmän kuin 100000 valovuotta. Luultavasti tähtienkin määrä on arvioitu pahasti alakanttiin. Ongelma läpimitan arvioinnissa on se, että katselemme Linnunrataa sen sisältä.
Muutenkin on todella vaikea arvioida, missä ulkolaidan tähdet harvenevat niin paljon, että joku raja voidaan piirtää. Todennäköisesti Linnunradan ja Andromedan galaksien välisessä avaruudessa seilaa harvakseltaan yksittäisiä tähtiä, kokonaisia tähtikuntia planeettoineen, sekä muita astronomisia objekteja, joten selvää rajaa ei edes ole. Lisäksi Andromedalla on halo, joka ulottuu 1,3 miljoonan valovuoden etäisyydelle keskustasta. Luultavasti Linnunradalla on samanlainen.https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/andromedan-halo-ulottuu-jopa-yli-miljoonan-valovuoden-paahan-naapuristamme.html- Anonyymi
Linnunradan näkyvän aineen muodostama kiekko on läpimitaltaan 200 000 valovuotta!
- Anonyymi
Mitä hyötyä tarkasta tiedosta olisi jos joku sellaisen edes pystyisi ilmoittamaan? Onko käytännössä mitään väliä onko läpimitta 100000 vai 250000 valovuotta, molemmat ovat todella isoja arvoja? Tai ovatko molemmat oikein jos Linnunrata on soikea? Onhan jopa mahdollista että halkaisija ajan myötä muuttuu.
- Anonyymi
Jos ei ole todellisia arvoja niin silloin jokainen voi ilmoittaa aivan millaisija lukuja tahansa ja väittää niiden olevat oikeita.
Se on mutua.
- Anonyymi
Jäi vielä kysymättä .
Maapallo pyörii vastapäivään.
Aurinko pyörii vastapäivään.
Miten päin linnunratapyörii ? Myötä vai vastapäivään?- Anonyymi
Linnunrata pörii nurinpäin.
- Anonyymi
Galaksi liiksuunta muihi galakseihin , en tiedä mutta matka jatkuu en tiedä minne !
Galaksi pyörii vastapäivään galaksin pohjoisnavasta katsottuna, myötäpäivään eteläiseltä galaksinavasta katsottuna
Aurinkokunnan liikerata on spirali kierto vastapäivään: kaikki planeetat, asteroidit, komeetat pyörivät samaan suuntaan (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Aurinko pyörii akselinsa ympäri (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Ja Maa (kuten kaikki aurinkokunnan planeetat, paitsi Venus) pyörii akselinsa (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Ehkä juuri tämä galaksin ( vastapäivään / myötäpäivään) ja aurinkokunnan (vastapäivään) pyöriminen näkyy kahdeksankärkisessä säteeissä.
Aurinkokunnan liikerata galakasissa on spirali kierto vastapäivään kahdeksankärkisessä säteessä.
Aurinkokunta liikehtii galaksin säteen kärkisessä , välillä galaksin, pohjois , etelä napa alueilla.
Tämän liikkeen johdosta galaksin kierto suunta näyttää vaihtuvan.
Aurinkokunnan paikka pysyy muuttumattomana galaksin säteellä johtuen galaksin keskiöltä tuleva plasma virtauksen johdosta.
Havainne purjevene Englannin kanaalissa .
Viisi vuorokautta nopeudella 12 kn. Matka ei edennyt yhtään mpk.
Kierto suunnan määrittäminen.
Havainne kahvikuppi , kierrä kuppia myötäpäivään katso peilistä mihin suuntaan pohja puolen sanka kiertää.
Tähtitieteilijöiden keskuudessa on useiden vuosien ajan keskusteltu siitä, mihin suuntaan spiraaligalaksit pyörivät. Pyörivätkö ne vetämällä spiraalisia oksia perässään eli kiertymässä? Vai kääntävätkö ne spiraalin oksien päitä eteenpäin, puristaen?
Kahdeksankärki säteiden päät menevät galaksin vetovoima alueen ulkopuolelle .
Tästä johtuu se ettei kahdeksankärki säteiden päissä ei ole tähtiä yms .... ne on poistuneet galaksin vetovoima kentästä.
Ja tämä on tosi tyhjä väittää vastaan.
- Anonyymi
Kolme metriä.
- Anonyymi
Tosi tieteellistä .
- Anonyymi
Esko Valtaoja .
Nauraa näille tähtitieteen , kosmologian amatöörille tai sitten ei.
Kyllä tekisi hyvää näihin "perus asioihin liittyvät tosiasiat saada selville"
Jos tosi aseita ei saada esille on tämä tähtitiede palsta yhtä tyhjän kanssa. - Anonyymi
Ihan sama asia, kuin ihmettelisi, että haiseeko pieru vielä metrin vaiko kahden metrin päästä tosi pahalle.
- Anonyymi
Ihan sama asia, kuin ihmettelisi, että
haiseeko pieru vielä metrin
vaiko kahden metrin päästä tosi pahalle pierun lähtö paikasta mitattuna?
Paikkoja missä pierun hajuetäisyyttä voi mitata ; Palju , Kostea huoneilma , Ulkon tyynenä kosteana päivänä , Ulkona tyynenä 20% kosteudelle, Vesisade päivä , Rankka vesisade päivä , Kovan tuulen päivä myötä vastatuuleen , Talvella kovapakkanen , lauha , lumimyrsky , ynnä muut sää variantit .
Tutkimuksen tarkoitus :
Selvittää eri pierujen käyttäytyminen eri tiloissa.
Välineet :
Hernekeitto , pavut , ruisleipä , piimä , yksi peräreikä .
Mittavälineet :
Mittanauha , mittauspöytäkirja , hyvän hajuaistin omaavia nenäpareja.
Rahoitus :
Eu , ESA , NASA , TUKES , Maailman ilmatieteen järjestö WMO (engl. World Meteorological Organization )
Tutkimuksen tulosten soveltaminen kosmologia tutkimuksiin . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan sama asia, kuin ihmettelisi, että
haiseeko pieru vielä metrin
vaiko kahden metrin päästä tosi pahalle pierun lähtö paikasta mitattuna?
Paikkoja missä pierun hajuetäisyyttä voi mitata ; Palju , Kostea huoneilma , Ulkon tyynenä kosteana päivänä , Ulkona tyynenä 20% kosteudelle, Vesisade päivä , Rankka vesisade päivä , Kovan tuulen päivä myötä vastatuuleen , Talvella kovapakkanen , lauha , lumimyrsky , ynnä muut sää variantit .
Tutkimuksen tarkoitus :
Selvittää eri pierujen käyttäytyminen eri tiloissa.
Välineet :
Hernekeitto , pavut , ruisleipä , piimä , yksi peräreikä .
Mittavälineet :
Mittanauha , mittauspöytäkirja , hyvän hajuaistin omaavia nenäpareja.
Rahoitus :
Eu , ESA , NASA , TUKES , Maailman ilmatieteen järjestö WMO (engl. World Meteorological Organization )
Tutkimuksen tulosten soveltaminen kosmologia tutkimuksiin .Oma pieru ei haise pahalle vaikka sen päästäisi sadan metrin päässä.
- Anonyymi
Nykytiedon mukaan Linnunradan näkyvän aineen muodostama kiekko on läpimitaltaan 200 000 valovuotta ja Andromeda 220 000 valovuotta.
Vielä viimevuositiuhannella vielä pidetiin että Andromeda olisi paljon suurempi.
Massaltaan ne on saman kokoisia. Joten Adoromeda on löyhempää.- Anonyymi
Onko varmaa että se halkaisija ei olekaan 200 001 valovuotta niinkuin aikaisemmin tiedettiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko varmaa että se halkaisija ei olekaan 200 001 valovuotta niinkuin aikaisemmin tiedettiin.
En tietenkään, nou on ne luvut mitä nykytiedä ilmoittaa, Jos avaajan tiedot on 80. luvulta. Jolloin epäiltiin n 100 000 valovuotta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tietenkään, nou on ne luvut mitä nykytiedä ilmoittaa, Jos avaajan tiedot on 80. luvulta. Jolloin epäiltiin n 100 000 valovuotta.
Joka varmaan on vanhassa kirjallisuudessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joka varmaan on vanhassa kirjallisuudessa.
Jokainen painettu kirja on vanha. Jotkut on vielä vanhempia.
- Anonyymi
Mistä mihin on usein myös teemana.
- Anonyymi
Linnunrata on pelkkä teoreettinen oletus, kuten myös sen keskustassa oleva musta aukko. Todennäköisesti Linnunrataa ei edes ole olemassa. Todennäköisempää on, että aurinkokuntamme sijaitsee muutamien pitkäksi venähtäneiden tähtiklustereiden muodostamassa ryhmässä. Tämä klusteriryhmä on liian nuori, ja lisäksi ilman mustaa aukkoa, joten siitä ei ole ehtinyt muodostua galaksia.
- Anonyymi
Halkaisija on200 000 vly korkeus 180 000 vly , halon kehä 100 000 x2 x 3,14 = 628 000 vly
Galaksi liiksuunta muihi galakseihin , en tiedä mutta matka jatkuu en tiedä minne !
Galaksi pyörii vastapäivään galaksin pohjoisnavasta katsottuna, myötäpäivään eteläiseltä galaksinavasta katsottuna
Aurinkokunnan liikerata on spirali kierto vastapäivään: kaikki planeetat, asteroidit, komeetat pyörivät samaan suuntaan (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Aurinko pyörii akselinsa ympäri (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Ja Maa (kuten kaikki aurinkokunnan planeetat, paitsi Venus) pyörii akselinsa (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Ehkä juuri tämä galaksin ( vastapäivään / myötäpäivään) ja aurinkokunnan (vastapäivään) pyöriminen näkyy kahdeksankärkisessä säteeissä.
Aurinkokunnan liikerata galakasissa on spirali kierto vastapäivään kahdeksankärkisessä säteessä.
Aurinkokunta liikehtii galaksin säteen kärkisessä , välillä galaksin, pohjois , etelä napa alueilla.
Tämän liikkeen johdosta galaksin kierto suunta näyttää vaihtuvan.
Aurinkokunnan paikka pysyy muuttumattomana galaksin säteellä johtuen galaksin keskiöltä tuleva plasma virtauksen johdosta.
Havainne purjevene Englannin kanaalissa .
Viisi vuorokautta nopeudella 12 kn. Matka ei edennyt yhtään mpk.
Kierto suunnan määrittäminen.
Havainne kahvikuppi , kierrä kuppia myötäpäivään katso kupinpohjasta mihin suuntaan pohja puolen sanka kiertää.
Tähtitieteilijöiden keskuudessa on useiden vuosien ajan keskusteltu siitä, mihin suuntaan spiraaligalaksit pyörivät. Pyörivätkö ne vetämällä spiraalisia oksia perässään eli kiertymässä? Vai kääntävätkö ne spiraalin oksien päitä eteenpäin, puristaen?
Kahdeksankärki säteiden päät menevät galaksin vetovoima alueen ulkopuolelle .
Tästä johtuu se ettei kahdeksankärki säteiden päissä ei ole tähtiä yms .... ne on poistuneet galaksin vetovoima kentästä.
Ja tämä on tosi tyhjä väittää vastaan.- Anonyymi
"Kahdeksankärki säteiden päät menevät galaksin vetovoima alueen ulkopuolelle ."
Kahdeksankärki taitaa olla housuissasasi. Selitäpä sitten, kuinka galaksi pysyy kasassa, jos joku sen osa on sen gravitaation vaikutuksen ulkopuolella. Samalla voit vastata kysymykseen, miksi Andromeda ja Linnunrata lähestyvät toisiaan 600 km/s, jos ne eivät vaikuta painovoimallaan toisiinsa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kahdeksankärki säteiden päät menevät galaksin vetovoima alueen ulkopuolelle ."
Kahdeksankärki taitaa olla housuissasasi. Selitäpä sitten, kuinka galaksi pysyy kasassa, jos joku sen osa on sen gravitaation vaikutuksen ulkopuolella. Samalla voit vastata kysymykseen, miksi Andromeda ja Linnunrata lähestyvät toisiaan 600 km/s, jos ne eivät vaikuta painovoimallaan toisiinsa.No se on sinun näkemys asiasta .
Nopeudesta voit olla aivan mitä miltä vain , et pysty perustelemaan , ainoastaan mutu.
Ja sitten voit vain inttää .........
- Anonyymi
Jaa, niitä on eri kokoisia.
- Anonyymi
Kollivapunen on saivartelija!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde192460- 1482214
Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän292132Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.522109Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti201674Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3871583Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään961506- 2771388
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131369- 1301346