Liekki syttyi taas

Haluaisin päästää irti mutta en kykene siihen ja jos pääsisi irti ei sekään tuntuisi oikealta.

Anonyymi kirjoitti:

Haluaisin päästää irti mutta en kykene siihen ja jos pääsisi irti ei sekään tuntuisi oikealta.

Se on pakko päästää irti. Jos et sitä tee, niin liekin toinen puolisko pakenee vielä enemmän. Koita olla hyvä itsellesi ja pysähdy aloillesi. Anna liekin toiselle puoliskolle mahdollisuus lähestyä sinua kun/ja jos on siihen joskus valmis. Hän kyllä välittää sinusta, mutta pelkää sitä yhteyttä välillänne ja ei tiedä todennäköisesti mistä on kyse ja epäilee omaa mielenterveyttänsä.
Tiedän, että on vaikeaa olla "jahtaava" osapuoli, mutta sun on pakko vaan antaa sille toiselle aikaa. Mitä nopeammin pystyt keskittymään oman hyvinvointisi kehittämiseen, niin sitä helpommaksi tuo erovaihe tulee lopulta. Ja hyvin mahdollisesti kohtaatte vielä tässä elämässä jos kyse on oikesta liekkisuhteesta.

Anonyymi kirjoitti:

Haluaisin päästää irti mutta en kykene siihen ja jos pääsisi irti ei sekään tuntuisi oikealta.

Haluaisi vapauttaa energian irtipäästämällä, mutta tuntuu siltä, että jotain on kesken. Irtipäästäminen ei oikein onnistu. Miten edes määrittelisi tällaista tilannetta…

Anonyymi kirjoitti:

Se on pakko päästää irti. Jos et sitä tee, niin liekin toinen puolisko pakenee vielä enemmän. Koita olla hyvä itsellesi ja pysähdy aloillesi. Anna liekin toiselle puoliskolle mahdollisuus lähestyä sinua kun/ja jos on siihen joskus valmis. Hän kyllä välittää sinusta, mutta pelkää sitä yhteyttä välillänne ja ei tiedä todennäköisesti mistä on kyse ja epäilee omaa mielenterveyttänsä.
Tiedän, että on vaikeaa olla "jahtaava" osapuoli, mutta sun on pakko vaan antaa sille toiselle aikaa. Mitä nopeammin pystyt keskittymään oman hyvinvointisi kehittämiseen, niin sitä helpommaksi tuo erovaihe tulee lopulta. Ja hyvin mahdollisesti kohtaatte vielä tässä elämässä jos kyse on oikesta liekkisuhteesta.

Päästin jo irti vuosiksi, eikä tilanne tai tunne ole muuttanut muotoaan..

Anonyymi kirjoitti:

Haluaisi vapauttaa energian irtipäästämällä, mutta tuntuu siltä, että jotain on kesken. Irtipäästäminen ei oikein onnistu. Miten edes määrittelisi tällaista tilannetta…

Koen tämän sekavana mutta silti niin selkeänä

Anonyymi kirjoitti:

Koen tämän sekavana mutta silti niin selkeänä

Samat tuntemukset. Olen tuo vastaaja, joka jakoi tunteesi ja kirjoitti energian vapauttamisesta. Jokin rauha ympäröi myös minua, kun ajattelen häntä. Samalla tajuan, miten sekava koko vyyhti on ja miten mielikuvat yhdistyvät helposti luomaan itselle jotain sellaista rakennetta mieleen, etten edes tiedä, mikä niistä mielikuvista olisi mitenkään totuudenmukainen.

Anonyymi kirjoitti:

Se on pakko päästää irti. Jos et sitä tee, niin liekin toinen puolisko pakenee vielä enemmän. Koita olla hyvä itsellesi ja pysähdy aloillesi. Anna liekin toiselle puoliskolle mahdollisuus lähestyä sinua kun/ja jos on siihen joskus valmis. Hän kyllä välittää sinusta, mutta pelkää sitä yhteyttä välillänne ja ei tiedä todennäköisesti mistä on kyse ja epäilee omaa mielenterveyttänsä.
Tiedän, että on vaikeaa olla "jahtaava" osapuoli, mutta sun on pakko vaan antaa sille toiselle aikaa. Mitä nopeammin pystyt keskittymään oman hyvinvointisi kehittämiseen, niin sitä helpommaksi tuo erovaihe tulee lopulta. Ja hyvin mahdollisesti kohtaatte vielä tässä elämässä jos kyse on oikesta liekkisuhteesta.

Vat? :D oot mies kyllä melkoinen ruuneperi

Anonyymi kirjoitti:

Se on pakko päästää irti. Jos et sitä tee, niin liekin toinen puolisko pakenee vielä enemmän. Koita olla hyvä itsellesi ja pysähdy aloillesi. Anna liekin toiselle puoliskolle mahdollisuus lähestyä sinua kun/ja jos on siihen joskus valmis. Hän kyllä välittää sinusta, mutta pelkää sitä yhteyttä välillänne ja ei tiedä todennäköisesti mistä on kyse ja epäilee omaa mielenterveyttänsä.
Tiedän, että on vaikeaa olla "jahtaava" osapuoli, mutta sun on pakko vaan antaa sille toiselle aikaa. Mitä nopeammin pystyt keskittymään oman hyvinvointisi kehittämiseen, niin sitä helpommaksi tuo erovaihe tulee lopulta. Ja hyvin mahdollisesti kohtaatte vielä tässä elämässä jos kyse on oikesta liekkisuhteesta.

Näihän se on, jos toinen haluaa mennä, sitä on parempi kunnioittaa. Tosin en usko, että se johtaa myöhemminkään lähestymiseen. Vaikka sitä toista alkaisi antamansa pakit kaduttamaan, ei sen myöntäminen itselle ja toiselle ääneen ole kovin helppoa. Helpompi on vain ”ottaa” joku toinen ihana, joka ei aiheuta niin kipeitä tunteita eikä tunteiden vuoristorataa.

Ne kipeät tunteet taitaa olla pelkoa siitä ettei riitä ja siitä, on epävarma, Ne on pelkoa siitä, että jo valmiiksi (ennen kuin ollaan edes alussa) voimalliset tunteet syvenee edelleen ja sitten on altis myös syville haavoille, jos kaikki ei menekään hyvin.

Jos kohtaat suuren rakkauden, ja uskallat tarttua siihen, ymmärrät ehkä miten suuri etuoikeus sellaisen kokeminen on. Se tunne voi voimistaa ja voi myös korjata, koska sellaisessa rakkaudessa kelpaa sellaisenaan kuin mitä on (vaikka juuri sitä kelpaamista eniten pelkää).

Ulkopuolelta ei toisen tunteita voi kovin hyvin arvioida. Yhtä hyvin voi olla, että tunteita ei ole romanttisessa mielessä tai sitten niitä on liikaa. Ainakin omalla kohdallani vastapuoli on ollut vuorovaikutuksessaan ehkä hieman ristiriitainen. Se hänelle sallittakoon! Itse voin vain antaa aikaa ja katsoa palaako hän asiaan oma-aloitteisesti vai haluaako pysyä etäällä.

Anonyymi kirjoitti:

Samat tuntemukset. Olen tuo vastaaja, joka jakoi tunteesi ja kirjoitti energian vapauttamisesta. Jokin rauha ympäröi myös minua, kun ajattelen häntä. Samalla tajuan, miten sekava koko vyyhti on ja miten mielikuvat yhdistyvät helposti luomaan itselle jotain sellaista rakennetta mieleen, etten edes tiedä, mikä niistä mielikuvista olisi mitenkään totuudenmukainen.

Minä taas sanoisin että saan häneltä energiaa eikä kuluta sitä. Hän olemuksellaan rauhoittaa minut vaikka hänen ollessa lähistöllä olen levoton. Koitan pitää ne mielikuvat ja oletukset erillään tästä vaikka ne eivät kovin eroa todellisuudesta. Sitä en tiedä kuinka paljon meidän todellisuudet eroaa toisistaan ja voin olla ihan hakoteillä ajatuksien kanssa ja hän ei edes ajattele minua muutakuin jos näemme ja silloinkin tilanteen "pakosta."

Anonyymi kirjoitti:

Minä taas sanoisin että saan häneltä energiaa eikä kuluta sitä. Hän olemuksellaan rauhoittaa minut vaikka hänen ollessa lähistöllä olen levoton. Koitan pitää ne mielikuvat ja oletukset erillään tästä vaikka ne eivät kovin eroa todellisuudesta. Sitä en tiedä kuinka paljon meidän todellisuudet eroaa toisistaan ja voin olla ihan hakoteillä ajatuksien kanssa ja hän ei edes ajattele minua muutakuin jos näemme ja silloinkin tilanteen "pakosta."

Tuossa hattaraisessa olotilassa todellisuus on helposti romanttisella tavalla värittynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa hattaraisessa olotilassa todellisuus on helposti romanttisella tavalla värittynyt.

En kyllä romantiikkaa tähän keittoon sekottaisi. Enkä muutenkaan usko kaksoisliekkeihin enkä ikuiseen rakkauteen. Yhteys on toiseen ihmiseen jota ei pysty määrittelemään eikä ilmeisesti kuolettamaan.