Vaikka annoin paljon itsestäni.. Kaikki turhaan.
Mä en saanut sulta yhtään mitään
Anonyymi
22638
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Voihan itku.
Saithan pakit.
Täällä kirjoittelet jollekin kenellä annoit pakit? Onko kaikki ihan hyvin🤣
Joo, viinaa join ja sen "ilon" toiselle soin. Ei tykännyt, mutta jatkoin silti. Saanpahan nyt rauhassa juoda.
... kunnes poliisi mulle putkan ilot päättää suoda.
Kun rakaus on yksipuolista toinen käytä hyväksi! Itsekin sallein toisen hyväksi käytön rahallisen.Tuli tiensä päähän muuten juhannus aatto 2010. Meinasi minä maksan vilut meriristeily ja ruuat Helsingin saaristossa.Kieltäydyn. Sanoi lähtee Kirkkonummelle sitten yksin siellä aina hyvät grilli juhlat ?Nin helppoa oli hänen jättä minut yksin.
En ole koskaan edes pyytänyt sulta mitään.
En minäkään häneltä.
-sivusta
Tai yksi juttu saattoi kuulostaa pyynnöltä mutta se oli lähinnä kuitenkin toteamus, tietää mitä tarkoitan.
Paljon varastit ja valheita lasketit, viimein järkeni heräsi.
Mitä annoit? Roolihahmoja roolihahmon perään :(
(Nuorelle naiselle); hitto, mitä mun sitten pitäis tehdä? Kaikkeni oon yrittänyt. Sun pitää kertoa mulle, mitä haluat. Rakastan sua.
Hänkään ei saanut musta mitään vaikka annoin paljon itsestäni. Ollaan melkein samassa tilanteessa siis.
Vähän sama juttu. Annoin sen mitä pystyin niinkuin hänkin. Se että ei ymmärretty toisiamme ei ole kenenkään vika, ollaan vaan liian erilaisia että kyettäisiin ymmärtämään toisiamme. Tai ehkä vielä jollakin tasolla ymmärretäänkin, mut, no niin.. siinä se sitten onkin..
Sivusta siis tämä
Minä en edes ehtinyt antamaan, kun se oli jo ohi💔😥
Minun mielestä ihmiset stressaa ja painottaa liikaa sitä suhteen alkua ja käynnistystä. Populaarikulttuuri on luonut jonkun kaavan jonka mukaan kaikki pitäisi mennä. Se on se alku vaan ja arki on jotain muuta. Jos etsii uutta ja jännää sen uutuuden viehätyksen takia, niin se taas on eri asia. Olen törmännyt liian usein naiseen joka tuntuu etsivänsä elämänsä romanssia. Jos haistan olevani sen kohde, niin tulee suorituspaineita ja inhoreaktio. Vaikka tykkäisinkin. En ymmärrä, miksi kaiken pitäisi aina olla elämää suurempaa ja kaikesta haetaan merkitysä. Maailma on kaaosta. Ei merkitystä ole, jos sitä ei itse tee. Minulla on oma tahto enkä ole väline kenenkään onnellisuuteen. Se tie kulkee kahteen suuntaan.
Kukaan ei varmana toivo vievän uskoakaan, vai mitä
Juuri noin se on ettei olla välineitä kenenkään onnellisuuteen. Pitää osata olla onnellinen itsessään.
Turhaan aivan turhaan
Sun paljon voi olla toisen vähän :(
Hetken nautinnosta voi kehittää elämänsä hurmion.