Otsikon tilanne eli liki leskimies kuollut - aviopuolison aiemmin kuoltua pesä on sitlä osin selvitetty. Jaettavana siis vain lesken omaisuus.
Pariskunnalla ei ollut yhteisiä lapsia, mutta on vainajan kuolleen sisaren kaksi lasta (tai kenties heidän jälkeläisiään) "jossain Ruotsissa" - eli (ilmeisesti ainakin) kaksi perintökaari-perillistä löytyy.
Sitten on testamentti, missä kaikki määrätään yhdelle henkilölle (= vainajan kuolleen puolison lapsenlapselle), joka nyt siis testamentin nojalla on kolmas kuolinpesän osakas.
Pesän omaisuus luokkaa 15ke.
Oiskohan tällaisessa tapauksessa mitään keinoa, ettei hankalaa sukulaisten etsimistä (= kalliiden lakimiesten taholta) tarvisi tehdä "vain" perukirjoituksen ja testamentin tiedoksiannon takia - kun siis ao. sukulaisten perintöosuus kuitenkin on 0?
Mahtaisikohan Valtiokonttori tällaisessa tapauksessa suostua toimimaan perillisten sijaisena hyväksymään testamentin?
Vai miten muuten voisi / kantsisi toimia?
Pariskunnalla ei ollut yhteisiä lapsia, mutta on vainajan kuolleen sisaren kaksi lasta (tai kenties heidän jälkeläisiään) "jossain Ruotsissa" - eli (ilmeisesti ainakin) kaksi perintökaari-perillistä löytyy.
Sitten on testamentti, missä kaikki määrätään yhdelle henkilölle (= vainajan kuolleen puolison lapsenlapselle), joka nyt siis testamentin nojalla on kolmas kuolinpesän osakas.
Pesän omaisuus luokkaa 15ke.
Oiskohan tällaisessa tapauksessa mitään keinoa, ettei hankalaa sukulaisten etsimistä (= kalliiden lakimiesten taholta) tarvisi tehdä "vain" perukirjoituksen ja testamentin tiedoksiannon takia - kun siis ao. sukulaisten perintöosuus kuitenkin on 0?
Mahtaisikohan Valtiokonttori tällaisessa tapauksessa suostua toimimaan perillisten sijaisena hyväksymään testamentin?
Vai miten muuten voisi / kantsisi toimia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Perunkirjoituksen kutsun näille ruotsalaisille voi laistaa, koska laki toteaa, että jollei se ilman sanottavaa hankaluutta onnistu, sen voi jättää tekemättä.
Testamentti on tietenkin saatava annettua tiedoksi. Jollei se yrityksistä huolimatta onnistu, voi käräjäoikeudesta hakea edunvalvojaa mainituille henkilöille, joka ottaa testamentin tiedoksiannon vastaan ja valvoo poissaolevien etua.
Testamentti on mahdollista jossain tapauksissa antaa tiedoksi kuuluttamalla. Silloin, kun tiedoksiannon vastaanottajaa eikä hänen vastaanottamista varten valtuuttamansa henkilön olinpaikasta ole tietoa saatavissa. Tuomioistuin on tällöin vastuussa testamentin tiedoksiantamisesta kuuluttamalla. Jotta testamentti tulisi lainvoimaiseksi, tulee se olla annettu tiedoksi.
Testamentin tiedoksiannossa kuuluttamalla, siitä annettava asiakirja liitteineen pidetään nähtävillä tuomioistuimessa ja ilmoitus tästä julkaistaan virallisessa lehdessä jonkin kuukauden ensimmäisessä numerossa ja tuomioistuimen harkinnan mukaan myös sanomalehdessä. On myös tuomioistuimen päätettävissä, missä sanomalehdessä ilmoitus julkaistaan. Testamentti on tiedoksiannettu kuuluttamalla, kun ilmoitus on saatettu julkaistuksi virallisessa lehdessä. Maksua ei peritä, kun tuomioistuin huolehtii. (Minilex)
Em, edellyttää, ettei sukulaisista asiallisista yrityksistä huolimatta ole saatu tietoa.
Testamentin tiedoksianto kuuluttamalla ei ole joistakin nettiteksteistä huolimatta mahdollista.
Tämä perustuu siihen, että oikeudenkäymiskaaren 11 lukua ei sovelleta, jos muualla laissa säädetään toisin. [OK 11:27 "Tämän luvun säännöksiä tiedoksiannosta ei sovelleta, kun siitä muualla laissa säädetään toisin."]
Testamentin tiedoksiannosta säädetään perintökaaren 14 luvun 4 § eikä sen mukaan ole muuta tiedoksiantotapaa kuin haastemies tai muutoin todistettavasti tehty tiedoksianto. Viimeksi mainittu tarkoittaa, että lakimääräinen perillinen henkilökohtaisesti allekrjoittaa tiedoksiantotodistuksen esim. testamnetinsaajan toimittaessa testamentin hänelle.
Sen sijaan perintökaaren 7 luvussa on sallittu tiedoksianto kuuluttamalla, kun perillinen antaa tiedoksi lakiosavaatimuksen testamentisaajalle. Ks. PK 7:5,3
"Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä."
Eli jos perillistä ei tavoiteta testamentin tiedoksiantoa varten, pitää hakea edunvalvojaa tuomioistuimesta, joka voi ottaa tiedoksiannon vastaan.
Tässä ap...
Kiitoksia asiallisista kommenteista!
Ekan lauseen alku..
"Otsikon tilanne eli liki leskimies kuollut.."
..tietysti kuuluu olla..
"Otsikon tilanne eli leskimies kuollut.."
Sorry ko. typosta!
Rutsissa asuvien henkilöiden etsiminen ei nyt kuitenkaan ole kuin tunnin homma ja sitten saa samalla pesän jaettua nopeasti. Kuulutukset ja muut vaativat tuntien asianajotyötä ja aikaakin menee vähintään se puoli vuotta.
Miksi tehdä helposta siasta vaikean? eri asia jos ne toissijaiset perilliset asuisivat vaikka Yhdysvalloissa tai Pohjois-Koreassa, silloin tiedoksiannon perillesaattaminen saattaisi olla lain trakoittaman vaikeaa!
Tässä ap.
Hyvä pointti - kiitokset!