Voisiko minulla olla adhd?

Oon 16-vuotias. Aloitan kesän jälkeen lähärinä toisen asteen opinnot. Aloin epäillä jo yläasteella itselleni keskittymishäiriötä. Vihasin ja häpesin itseäni silloin. En halunnut näyttää kenellekkään että kaikki ei ole ok. Kuitenkin 9-luokalla oma luokanvalvoja oli lähellä lähettää tutkimuksiin muttei tehmyt sitä minun omasta pyynnöstä. Näin jälkeenpäin se oli paska idea kieltää asia. Geeniperimässä on herkkyytä keskittymishöiriöille sillä veljellä todettu add. Len sellainen perus sählääjä, joka unohtelee, ajatukset lähtee harhailemaan ja vaikuksia matikassa. Lisäksi häiriinnyn kaikesta häiriöstä vaikka se olisi joku auto joka näkyy ikkunasta. Ihan perus laskut erottin vaikita ja saatana ihan perus myyjänä unohtaa laskea jonkun tuotteen hintaan, myydä vanhalla kilohinnalla, unohtaa mitä oli tekemässä tms. Mahtaako edes mitään pystyä diagnosoimaan tämän ikäisenä. Onko ihan turhanpäiväistä käydä juttelemassa jollekkin koulupsygologille. En myöskään halua tätä asiaa vanhempieni tietoon, koska tiedän heidän ajattelevan tälläisistä asioista erittöin nihkeästi. Pystyykö edes niille juttelemaan asiasta ilman että laittaa minkäänlaista ilomoa vanhemmille että olen edes ollut siellä.
9254
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Luulisi että vanhemmat olisi helpottuneita jos tutkitaan onko adhd tai jotain muuta. Koska sitä myöten saisit tukitoimia opiskeluun. Koulupsykologin kautta voisit hyvin päästä eteenpäin asioissa ja lääkäri tekee diagnoosin. Tsemppiä

Äänestä
  • Joo epäilen että ei ole kovin innoissaan. Vähättelee muutnekin kaikkea mt juttuja ja naureskelee että onneksi meijän lapset ei ole noin saamattomia ja laiskoja. Siksi en todellakaan halua heille kertoa asiasta ennen kuin olen 18- ja voin tehdä mitä itse haluan.

    Äänestä

Eikö oikeasti kellään ole mielipidettä siitä onko tollaset ihan normaalia vai saattaako mulla olla adhd? Tunnistaako kukaan tuosta mitään oireita tai voisko noi selittyä jollain muulla. Nukun hyvin, syön hyvin ja muutnekin on elämässä kaikki muuten hyvin

Äänestä

No kyllähän tuossa on aika paljon adhd:n kaltaisia ja siihen sopivia oireita. Kyllä ne psygologit ilmoittaa käynneistäsi vanhemmille. Jotkut jopa saattavat ilmoittaa mitö olette puhuneet siellä en suosittele luottamaan niihin. Itse ole oppinut mielummin vain pitämään suuni kiinni.

Äänestä

Aika kauan ihmisillä kestää vastata vaikka noin sata ihmistä tämän aloituksen on lukenut????

Äänestä

Kannattaa vaan hakea tutkimuksiin. Olen yläkoulu ikäinen tyttö ja koulu lähetti mut ennen lomaa jonottamaan adhd tutkimuksiin. Suvussani on paljon keskittymisongelmia ja adhd:takin löytyy. Itselläni on jo oppimisvaikeudet ja keskittymisongelmat ja olen jo saanut tukitoimia eskarista lähtien koulussa mutta ei tiedetä riittävätkö tän hetkiset.

Äänestä

No en tiiä ehkä ku koululi vaihtus ni voisin kertoa sille terkkarille niist ongelmist tai emt. Jos en tälkertaa yrittäis olla siel vastaanotol liikkumatta ja mahollisimman normaalisti ni ehkä huomais ihan ite ne ongelmat ja lähettäis testeihi

Äänestä

Mitö mun pitäs tehä? Vaikuttaako adhdlta teistä? En halua turhan taiia mennä testeihin.

Äänestä
  • Jos suinkin voit päästä testeihin, mene!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Oon 16-vuotias. Aloitan kesän jälkeen lähärinä toisen asteen opinnot. Aloin epäillä jo yläasteella itselleni keskittymishäiriötä. Vihasin ja häpesin itseäni silloin. En halunnut näyttää kenellekkään että kaikki ei ole ok. Kuitenkin 9-luokalla oma luokanvalvoja oli lähellä lähettää tutkimuksiin muttei tehmyt sitä minun omasta pyynnöstä. Näin jälkeenpäin se oli paska idea kieltää asia. Geeniperimässä on herkkyytä keskittymishöiriöille sillä veljellä todettu add. Len sellainen perus sählääjä, joka unohtelee, ajatukset lähtee harhailemaan ja vaikuksia matikassa. Lisäksi häiriinnyn kaikesta häiriöstä vaikka se olisi joku auto joka näkyy ikkunasta. Ihan perus laskut erottin vaikita ja saatana ihan perus myyjänä unohtaa laskea jonkun tuotteen hintaan, myydä vanhalla kilohinnalla, unohtaa mitä oli tekemässä tms. Mahtaako edes mitään pystyä diagnosoimaan tämän ikäisenä. Onko ihan turhanpäiväistä käydä juttelemassa jollekkin koulupsygologille. En myöskään halua tätä asiaa vanhempieni tietoon, koska tiedän heidän ajattelevan tälläisistä asioista erittöin nihkeästi. Pystyykö edes niille juttelemaan asiasta ilman että laittaa minkäänlaista ilomoa vanhemmille että olen edes ollut siellä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu