Missä mun H nainen?
Anonyymi
1772
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Hanna nukkuu todennäköisesti ketä h kaipaat
Ei ollu sun Hanna joka tuon laittoi, joten ei toimi.
🧡💛 varmasti niitä täälläkin vaikka kuinka, kaunis laulu kenelle Hoolle sitten sen omistitkin.
En tiedä, ketä rakastat, mutta olen aina inhonnut tuota kappaletta. Se on mielestäni”lasi on puoliksi tyhjä” - kappale. Se ei ole Kaurismäkeläusellä tavalla asioita ymmärtävä ja esittävä vaan muuten vain tympeällä ja ontolla tavalla asiat toteava. Kuuluu inhokkien listaani.
Haluat kuitenkin sanoa naiselle jotain…. Oma viestisi on maailman kauneimmat sanat, jos joku sanoisi minulle noin, olisin ikionnellinen. Varsinkin jos se olisi M, joka sanoisi noin. Eihän se tietysti ole. Kiitos ja pahoittelut :) Rakkaus on kaunis!
Voi sentään, kyllä M:kin voisi sanoa, sanan tai pari - kaunista, valittua
sydämen valitulle
vaan ei hän täällä niitä huutele eikä huutokauppaa
tyhjään ilmoille
tuuleen muiden riepoteltaviksi
arvokkaita ovat
kauniit sanat
tärkeimmät
Mistä tulee sanojen arvo?
Toisen alentamisesta tai lyttäämisestä palstalla tai muuten?
Mutta nyt lähden seuraamasta tätä parodiaa :)
Bye ;)
😳😳😳😳
Eipä sillä yön jäsenetkin inhosivat alkuun sitä, vaikka klassikko onkin 😆
Minäkin inhosin nuorena tuota laulua. Mielestäni se oli pateettinen ja masentava ja ihmettelin, miksi kukaan näkee maailmaa sillä tavalla, kuin laulussa kerrotaan. Nuorena sitä uskoo ettei mikään tai kukaan eikä itsekään koskaan muuttuisi...
Näin lähes 40 vuotta myöhemmin ajattelen, että kappale on todella kaunis ja sanat viiltävän oivaltavat. Ehkä nuorilla on tästä samasta myös jo aavistus, että ne sanat eivät voisi osua enempää oikeaan, ja siksi he inhoavatkin sitä. Nuoruus, kauneus ja rakkaus, kaikki ne ovat hujauksessa ohimenevää. 👵
Kyllä. Asia on juuri noin, mutta toisaalta sitten haluan pitää kiinni tähtipölystä. https://youtu.be/M8Bdw2USpPk
Vähän tähän tapaan: Entä jos olitkin elämäni rakkaus, jonka menetin. Kannan sinua mukanani jokainen hetki elämäni loppuun asti. Olet jokainen päivä mielessäni, en koskaan voisi unohtaa sinua. Olen rakastanut sinua ensi hetkestä, olet minun tähtipölyni. Rakas.
Olipas kaunista, tuntematon kultaseni, mutta eiköhän se ole vain hilsettä. Joten puuuh tähtipölyisille olkapäillesi 🌬 😏👵
Tietysti noin ajateltuna tuntemattomalle, mutta kantajalleen ajatus on tähtipölyä :)
linkkasin ton kappaleen tänne joskus. Omit sen jollekin jota käyny hässimäs vuonna 1994.
Mut mä olin joku 15 v kun kuuntelin tota ja sen pointti oli sanat
”Taas hetken lähempänä kuolemaa
Ei haihdu tuska milloinkaan
Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa
Tuo tuska kiinni saa kenet vaan
Tuo tuska kiinni saa kenet vain haluaa”
Ja itseasiassa sitä kuunteli eka yks psykiatrisella nuoriso-osastolla ja 3 v vanhempi muija popitti sitä täysiä viereisessa huoneessa.
Olin 14 v niin se likka oli sit 17 v
Se on itsemurha biisi. Se muija yleensä viilteli kun kuunteli tota tai sit sai jokun raivarin ja heitteli kukkaruukkuja seinille käytävillä.
Mä taas yritin itsemurhaa
Ja siis nuorisopsykiatrisella olin 3 kk masennuksen ja itsemurhayritysten takia hoidossa.
Siellä näki aika kauheita asioita. Joku psykoottinen näki piruja huoneessaan. Toinen käveli yöllä huoneeseeni varottaan mua vaarasta ja kutsui mua tytön nimellä joka en ollu. Antoi mulle joululahjan kutsuen toisen nimiseksi. Oli vissiin psykoottinen sekin.
Sitten oli väkivaltaisia nuoria. Useimmiten pojat siellä räiski. Viereisen huoneen poika sai päivittäin raivokohtauksia. Se repi irti vaatekaapin oven. Löi nyrkillä potilashuoneen oveen kun näki isänsä.
Heitteli potilashuoneen tuoleja ja pöytiä pitkin seiniä.
Tytöt oli harvinaisempia riehujia mutta tää joka kuunteli tota joutsenlaulua ennen mun siitä tykästymistä. Se sai noin 2-3 kertaa viikossa raivokohtauksen.
Yleensä osaston käytävillä ja sillon lensi kukkaruukut, käytävän tuolit ja sitten juoksi hoitajia kansliasta sitä taltuttaan. Kaksi tai kolme hoitajaa kampitti sen vatsalleen lattialle ja piti paikoillaan kunnes raivokohtaus meni ohi.
Sit se vietiin tarkkailuhuoneeseen lepositeisiin rauhottuun
Lisäks yks vissiin kans psykoottinen oli viiltäny käsivartensa niin täyteen viiltoja että näytti kuin sen iho olis vuoltu irti.
Se makas päivähuoneen sohvalla kättä roikottaen. Kädestä valu verta.
Mulle tuli vähän traumoja noista
En ole viillellyt itseäni koskaan, olen ajatellut, mutta ei sen enempää.
Täällä rakastan häntä, mutta et ole hän. H