Korjaan senverran Nato asiaa, ettei olisi väärää käsitystä

" Maallemme merkittävintä tietenkin on tuo Natohakemuksemme hyväksyminen. "
Nato hakemustamme ei suinkaan ole hyväksytty, vasta hakemus lähtenyt johon tuli Sulttaanin taholta taas uusia esteitä.
Muistetaan että -hakemus ja -hyväksyminen on kaksi eriasiaa.

1) Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenikseen keskiviikkona, kun liittokunnan valtionpäämiehet olivat koolla Madridissa.

2) Naton kokouksen päätöslauselmassa kerrotaan, että jäsenmaat ovat kutsumisen lisäksi sopineet allekirjoittavansa liittymispöytäkirjan.

3) Tämä tapahtuu mitä ilmeisimmin ensi viikon tiistaina, ei vielä Madridissa, vaikka tällaistakin tietoa kokouspaikalla liikkui.

4) Muodollisesti tapahtuvat etenevät niin, että kun Naton ylin päättävä elin eli Pohjois-Atlantin neuvosto kutsui Suomen ja Ruotsin jäseniksi, se antoi Naton pääsihteerille myös tehtäväksi kutsua hakijamaat liittymiskeskusteluihin.

5) Ne kestävät noin päivän. Suomi, Ruotsi ja Nato valmistautuivat käymään keskustelut jo toukokuussa, kunnes Turkki löi kapuloita rattaisiin, joten kaikki on hyvin pitkälle jo kertaalleen pohjustettu.

6) Natossa ei ole sääntöjä, miten liittymiskeskustelut käydään, eikä tarkkoja jäsenyyskriteereitä. Hakijamaat keskustelevat Naton sihteeristön kanssa Naton jäsenyyden velvoitteista, joihin luvataan sitoutua. Suomen ja Ruotsin osalta tästä ei taida olla epäselvyyttä.

7) Hakijamaat tietävät myös jo sen, mikä on niiden osuus Naton kolmesta erillisestä budjetista eli siviili- ja sotilastoiminnan budjetista ja turvallisuusinvestointiohjelma NSIP:sta.

8) Suomen osalta keskusteluissa kirjataan demilitarisoidun Ahvenanmaan asema.

9) Keskusteluista tehdään raportti, joka on hyvin lyhyt. Hakijamaan ulkoministeri ilmoittaa Natolle sen jälkeen, että velvoitteet on ymmärretty ja niihin sitoudutaan.

10) Keskusteluiden päätyttyä hakijamaa lähettää Naton neuvostolle aiekirjeen (Letter of Intent), jossa se vahvistaa halukkuutensa ja valmiutensa liittyä Natoon ja kertoo jäsenyyden mahdollisesti vaatimat lakimuutokset ja niiden aikataulut.

11) Pääsihteeri Jens Stoltenberg hakee keskusteluiden jälkeen valtuudet Naton neuvostolta tehdä Suomelle ja Ruotsille liittymispöytäkirja (Accession Protocol), jonka Naton jäsenmaiden suurlähettiläät allekirjoittavat. Se on muodoltaan Naton alkuperäiseen Washingtonin sopimukseen liitettävä lisäpöytäkirja.

11) Tämän jälkeen Suomesta tulee Naton tarkkailijajäsen eli invitee.

12) Lähettiläiden allekirjoittama Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirja pitää ratifioida kaikissa Naton jäsenmaissa niiden kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Osa maista hoitaa tämän hyvin nopeasti, osassa se vie enemmän aikaa.

13) Kun ratifioinnit on tehty, Nato-maat toimittavat asiakirjat Yhdysvaltain hallitukselle, joka toimii niiden tallettajana.

14) Sen jälkeen Naton pääsihteeri kutsuu Suomen ja Ruotsin liittymään Naton perussopimukseen. Myös Suomen eduskunnan on vielä osaltaan hyväksyttävä Suomen liittymissopimus.

15) Kun eduskunnan hyväksyminen on saatu, presidentti hyväksyy Suomen liittymisen Naton jäseneksi. Liittymissopimuksen voimaantulo sovitaan Naton ja Suomen kesken.

16) Toukokuussa 2022 aloitettu jäsenyyden haku muuttuu Naton täysjäsenyydeksi, kun liittymiskirja on talletettu Yhdysvaltain ulkoministeriön arkistoon.

Hakemus prosessi on jo pitkällä, ja toivon mukaan ei Sulttaani ala viivyttämään kovin paljoa. Me olemme niin valmiita Natoon kuin olla voi, ja Yliväpeli Orhonenkin toivoo kaiken edistyvän nopeasti ja tuśkattomasti.