Aviopari A ja B. Yhteinen lapsi C.
A kuolee, varallisuus 100te. B varallisuus 300te, ei avioehtoa, käyttää lesken tasinkoprivilegiä.
Kannattaako kuolinpesän ja B:n välillä tehdä ositus huomioiden seuraava verottajan ohje: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48577/ensin_kuolleen_puolison_tai_lesken_jalk/ ja tästä kohta 3.4
Ymmärsinkö ohjeen oikein: Oletetaan, että B:llä on kuollessaan omaisuutta 500te. Jos ositusta ei ole tehty, C perii B:ltä 500te - (300te/2) = 350te. C perii myös lopun 150te mutta laskennallisena osituksena A:n kautta. Eli tällöin perintöveroa maksettaisiin 350te ja 250te perinnöistä.
Mikäli ositus olisi tehty, perintöä maksettaisiin 500te ja 100te perinnöistä.
Jälkimmäisessä tapauksessa perintövero olisi käsittääkseni tuhansia euroja korkeampi progression vuoksi. Meneekö todella näin?
Perintö. tasinkoprivilegi, ei ositusta, verotus
86
1135
Vastaukset
- Anonyymi
Perintökaaren 23 luvun 1 pykälän 2 momentti: "Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus."
- Anonyymi
Ennen vastaamista olisi toivottavaa myös lukea ja ymmärtää kysymys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ennen vastaamista olisi toivottavaa myös lukea ja ymmärtää kysymys.
Tossa kysymyksessä ei mikään luku täsmää keskenään.
100 300t€ omaisuus on yhteensä 400t€. Miten siitä tulee välillä 500 ja välillä 600?.
Kysytkö vielä selvinpäin uudestaan sen mitä haluat tietää.
Jokatapauksessa henkilöiden A ja B omaisuus yhteensä 400 000€. Eli tasongon jälkeen molemmilla 200 000€. Henkilölle C jää siis 2x 200 000€, jos omaisuuden arvo ei muutu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ennen vastaamista olisi toivottavaa myös lukea ja ymmärtää kysymys.
Tuo on kyllä itseasiassa oikea vastaus. Eli eipä kannata kiirehtiä jakoa ja sitä ennen ositusta jokaisen.
"Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on kyllä itseasiassa oikea vastaus. Eli eipä kannata kiirehtiä jakoa ja sitä ennen ositusta jokaisen.
"Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon."Miten se voi olla oikea vastaus, kun kysymys oli täysin eri?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se voi olla oikea vastaus, kun kysymys oli täysin eri?
"Kannattaako kuolinpesän ja B:n välillä tehdä ositus..."
Ei kannata usein oli tuo vastauskin, kun ei ole pakko hätäpäissään jakaa heti lähivuosina lesken vielä eläessä.
Vain perintöä jakaessa on pakko tehdä ositus. - Anonyymi
Näissä korostuu syyt miksi on syytä olla hyvät välit lapsiinsa/lapseensa nämäkin kun pitkälti asioita joista voi sovussa yhdessä lasten kanssa sopia asianajaja vain laatii paperin joka toimitetaan verottajalle jonka mukaan verot maksetaan asia riitautettaessa voi lopputuloksena käydä niin että menee välit lapseensa ja voi kysyä että oliko se sen arvoista toki testamentti helpottaa näissä asioissa huomattavasti ja ensisijaisesti menehtyneen/kuolleen toivetta tulisi kunnioittaa siltikin muistaen kuinka suku/läheiset ovat toinen toisiaan kohdelleet
- Anonyymi
Alkuperäisin luvuin: A kuolee, varallisuus 100te. B varallisuus 300te, ei avioehtoa, käyttää lesken tasinkoprivilegiä.
Perinnöt a) kun ositus B:n eläessä toimitetaan ja B vetoaa lesken tasinkoprivilegiin; b) kun ositus toimitetaan vasta B:n kuoltua kuolinpesien välillä:
a) C perii A:lta 100te ja aikanaan B:ltä 300te
b) C perii A:lta 200te ja B:ltä 200te.- Anonyymi
Näin minäkin (aloittaja) asian käsitin (jätetään tässä kohtaa huomiotta B:n omaisuuden kasvu vuosien varrella) eli kohdassa b) B:n kuolinpesästä osa tosiaan palautuisi A:n kuolinpesälle ja sitä kautta päästäisiin pienempiin perintöveroprosentteihin.
Aika mielenkiintoinen tulkinta verottajalta mutta jos siinä veroissa säästää niin ei haittaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin minäkin (aloittaja) asian käsitin (jätetään tässä kohtaa huomiotta B:n omaisuuden kasvu vuosien varrella) eli kohdassa b) B:n kuolinpesästä osa tosiaan palautuisi A:n kuolinpesälle ja sitä kautta päästäisiin pienempiin perintöveroprosentteihin.
Aika mielenkiintoinen tulkinta verottajalta mutta jos siinä veroissa säästää niin ei haittaa.Tulkinta ei varsinaisesti ole Verottajan, vaan tuo perustuu vanhaan tuomioon. Ja siinä on sitten vielä ehto ettei kuolemat tapahdu liian lähellä toisiaan ja asiaa voida korjata oikaisulla. En nyt muista koska tuo tapaus oli mutta kirjallisuudesta se löytyy kun osaa etsiä.
- Anonyymi
>>>>> Jos lesken avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on vainajan avio-oikeuden alaista säästöä suurempi, leski voi kieltäytyä luovuttamasta omaisuutta ensin kuolleen puolison perillisille. Tällaisessa tilanteessa vainajan perillisillä verotetaan vainajan omaisuuden säästö....... Perintöverotusta varten on selvitettävä, aikooko leski vedota tasinkoetuoikeuteen hänen ja ensin kuolleen puolison kuolinpesän välillä toimitettavassa osituksessa. <<<<<<
Jos leski vetoaa ja kieltäytyy luovuttamasta omaisuutta, lapsi C maksaa perintöveroa vainajan A osuudesta eli 100 t€:sta.
>>>>> Jos leski on ensin kuolleen puolison jälkeen vedonnut tasinkoetuoikeuteensa, ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen ei ole verotettu puolta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, vaan koko lesken omaisuus tulee verotettavaksi hänen kuolemansa jälkeen.<<<<<
Lapsi C maksaa B:n kuoltua veron koko yhteisestä omaisuudesta eli 400 t€:sta.
>>>>> Perintöverotusta varten tulee perukirjassa tai muutoin selvittää, onko leski ensin kuolleen puolison perintöverotukseen ilmoittanut vaativansa tasinkoetuoikeutta, jos ositusta ei ole toimitettu loppuun ennen lesken kuolemaa.
Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö. <<<<<
Lesken on itse vedottava tasinkoprivilegiin osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison jälkeen eli jäämistöosituksessa. Lesken tulee vedota tasinkoprivilegiinsä ennen kuin ositus saatetaantosiasiallisesti loppuun, jotta ilmoitus tasinkoprivilegin käytöstä olisi mahdollisimman tehokas.
Oletetaan että kaikki avauksen summat ovat suoria säästöjä.
Jos ositusta ei ole suoritettu ennen privilegiin vedonneen lesken kuolemaa, ensin kuolleen puolison perillisillä on perintöoikeus tasinkoon. Tasingon määrä on nyt laskennallisesti 100 t€.
Lapsi C maksaa veroa ensin kuolleen A:n jäljiltä 100 t€:sta. Tasinkovelvoitteesta syntyy veronmaksuvelvoite ensin kuolleelle puolisolle A, joka siirtyy kuolinpesälle maksettavaksi uutena perintönä.
Huom! Tässä on kummallisuus sanamuodoissa. Perintökaaressa periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Siitä huolimatta nyt tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Sanakikkailua.
Lapsi C maksaa siis perintöveroa sekä suoraan A:lta saamastaan perinnöstä että välillisesti A:n kuolinpesän kautta. Sen lisäksi C maksaa perintöveroa B:ltä saamastaan perinnöstä, josta on vähennetty tasinko.
Verot C:lle, kolme eri verovaihetta
1) 100t€ A:lta perintöverona.
2) 100t€ A:n kuolinpesän kautta, jossa jo kuollut A on saanut uuden perinnön (tasingon) B:ltä; A saa tehdä puolisovähennyksen 100t€; rintaperillisenä 20t€ verottumuusraja.
3) 200t€ B:ltä perintöverona; rintaperillisenä 20t€ verottomuusraja.
C siis saa käytännössä kaksi perintöä, yhden A:lta ja yhden B:ltä, joista molemmista C saa käyttää kaksi verottumuusrajaa.- Anonyymi
Taidan aavistaa, minkä palstalla pyörivän kirjoittajan vastaus tuo oli. Vai puolisovähennys tasingosta :D :D :D :D
Mihin hävisi se 200te, jonka B on kerryttänyt puolisonsa kuoleman jälkeen? :D
Ja vai 100te A:lta perintöverona :D :D :D :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taidan aavistaa, minkä palstalla pyörivän kirjoittajan vastaus tuo oli. Vai puolisovähennys tasingosta :D :D :D :D
Mihin hävisi se 200te, jonka B on kerryttänyt puolisonsa kuoleman jälkeen? :D
Ja vai 100te A:lta perintöverona :D :D :D :D"Taidan aavistaa, minkä palstalla pyörivän kirjoittajan vastaus tuo oli."
En ole Lawetti, vaan kirjoitin tosissani.
"Vai puolisovähennys tasingosta :D :D :D :D"
Naurattaa pahasti, mutta asia kyllä selittyy, kun siihen tutustut alla. Itku pitkästä ilosta.
"Mihin hävisi se 200te, jonka B on kerryttänyt puolisonsa kuoleman jälkeen?"
En ymmärrä kysymystä.
"Ja vai 100te A:lta perintöverona."
Taas naurattaa kovasti...?!
Tärkein asia suoraan verottajan sivuilta: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Siis, tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Tästähän minä sinulle jo vastauksessani kerroin! Tasinkovelvoite siis verotetaan uutena PERINTÖNÄ ja kuolleelta henkilöltä. Kuulostaa perintökaaren mukaan järjettömältä, mutta näin verottajan sanamuoto kuuluu.
Vieläkö naurattaa?
Jos tasinkovelvoite verotetaan verottajan ohjeen (uutena) perintönä, siihen myös kohdistetaan perintöverotuksen määräykset. Ymmärrätkö? Ja perintöverotuksessa puoliso tekee puolisovähennyksen, joka on tällä hetkellä 100 000€! Eikö niin?
Vieläkö naurattaa?
Lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö.
Kerro vielä, kuinka paljon asia naurattaa, kun ymmärrät verottajan tarkoituksen. Hyytyykö hymysi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Taidan aavistaa, minkä palstalla pyörivän kirjoittajan vastaus tuo oli."
En ole Lawetti, vaan kirjoitin tosissani.
"Vai puolisovähennys tasingosta :D :D :D :D"
Naurattaa pahasti, mutta asia kyllä selittyy, kun siihen tutustut alla. Itku pitkästä ilosta.
"Mihin hävisi se 200te, jonka B on kerryttänyt puolisonsa kuoleman jälkeen?"
En ymmärrä kysymystä.
"Ja vai 100te A:lta perintöverona."
Taas naurattaa kovasti...?!
Tärkein asia suoraan verottajan sivuilta: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Siis, tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Tästähän minä sinulle jo vastauksessani kerroin! Tasinkovelvoite siis verotetaan uutena PERINTÖNÄ ja kuolleelta henkilöltä. Kuulostaa perintökaaren mukaan järjettömältä, mutta näin verottajan sanamuoto kuuluu.
Vieläkö naurattaa?
Jos tasinkovelvoite verotetaan verottajan ohjeen (uutena) perintönä, siihen myös kohdistetaan perintöverotuksen määräykset. Ymmärrätkö? Ja perintöverotuksessa puoliso tekee puolisovähennyksen, joka on tällä hetkellä 100 000€! Eikö niin?
Vieläkö naurattaa?
Lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö.
Kerro vielä, kuinka paljon asia naurattaa, kun ymmärrät verottajan tarkoituksen. Hyytyykö hymysi?Liian vaikeaa ihmiselle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Taidan aavistaa, minkä palstalla pyörivän kirjoittajan vastaus tuo oli."
En ole Lawetti, vaan kirjoitin tosissani.
"Vai puolisovähennys tasingosta :D :D :D :D"
Naurattaa pahasti, mutta asia kyllä selittyy, kun siihen tutustut alla. Itku pitkästä ilosta.
"Mihin hävisi se 200te, jonka B on kerryttänyt puolisonsa kuoleman jälkeen?"
En ymmärrä kysymystä.
"Ja vai 100te A:lta perintöverona."
Taas naurattaa kovasti...?!
Tärkein asia suoraan verottajan sivuilta: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Siis, tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Tästähän minä sinulle jo vastauksessani kerroin! Tasinkovelvoite siis verotetaan uutena PERINTÖNÄ ja kuolleelta henkilöltä. Kuulostaa perintökaaren mukaan järjettömältä, mutta näin verottajan sanamuoto kuuluu.
Vieläkö naurattaa?
Jos tasinkovelvoite verotetaan verottajan ohjeen (uutena) perintönä, siihen myös kohdistetaan perintöverotuksen määräykset. Ymmärrätkö? Ja perintöverotuksessa puoliso tekee puolisovähennyksen, joka on tällä hetkellä 100 000€! Eikö niin?
Vieläkö naurattaa?
Lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö.
Kerro vielä, kuinka paljon asia naurattaa, kun ymmärrät verottajan tarkoituksen. Hyytyykö hymysi?Naurun kyseenalaistaja on ymmärtänyt verottajan ohjeen osittain väärin. Perintö jakautuu siten kuin ylempänä olen esittänyt:
"Perinnöt a) kun ositus B:n eläessä toimitetaan ja B vetoaa lesken tasinkoprivilegiin; b) kun ositus toimitetaan vasta B:n kuoltua kuolinpesien välillä:
a) C perii A:lta 100te ja aikanaan B:ltä 300te
b) C perii A:lta 200te ja B:ltä 200te."
Kun siis ositusta A:n perillisten ja B:n kesken ei ole B:n eläessä toimitettu, se toimitetaan A:n perillisten ja B:n perillisten välillä näin:
(A 100te B 300te) : 2 = avio-osat 200te
B:n tasinko A:lle = 100te
Perintöverotettavat jäämistöt
A 200te (verosta vähennetään 100te:sta maksettu vero)
B 200te
Mitään puolisovähennystä tässä ei ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Naurun kyseenalaistaja on ymmärtänyt verottajan ohjeen osittain väärin. Perintö jakautuu siten kuin ylempänä olen esittänyt:
"Perinnöt a) kun ositus B:n eläessä toimitetaan ja B vetoaa lesken tasinkoprivilegiin; b) kun ositus toimitetaan vasta B:n kuoltua kuolinpesien välillä:
a) C perii A:lta 100te ja aikanaan B:ltä 300te
b) C perii A:lta 200te ja B:ltä 200te."
Kun siis ositusta A:n perillisten ja B:n kesken ei ole B:n eläessä toimitettu, se toimitetaan A:n perillisten ja B:n perillisten välillä näin:
(A 100te B 300te) : 2 = avio-osat 200te
B:n tasinko A:lle = 100te
Perintöverotettavat jäämistöt
A 200te (verosta vähennetään 100te:sta maksettu vero)
B 200te
Mitään puolisovähennystä tässä ei ole.Tyhjännauraja on väärässä puolisovähennyksestä. Sanamuoto on täysin selvä, kyse on perinnöstä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tyhjännauraja on väärässä puolisovähennyksestä. Sanamuoto on täysin selvä, kyse on perinnöstä.
Naurun kyseenalaistaja on ymmärtänyt "täysin selvän sanamuodon" väärin, eikä oikaisu tälle väärinymmärtäjälle näytä menevän perille. Rautalankaa:
Kyseisessä tapauksessa perillisenä ei ole puoliso A, vaan puolison oikeudenomistaja lapsi C, joka - tietenkään - ei ole oikeutettu puolisovähennykseen.
Sitä paitsi puolisovähennys voidaan tehdä leskelle vain perintönä eli perintökaaren säännösten mukaisesti saadusta omaisuudesta, EI tasinkona eli avioliittolain säännösten mukaisesti saadusta omaisuudesta (joka on verosta vapaata). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Naurun kyseenalaistaja on ymmärtänyt "täysin selvän sanamuodon" väärin, eikä oikaisu tälle väärinymmärtäjälle näytä menevän perille. Rautalankaa:
Kyseisessä tapauksessa perillisenä ei ole puoliso A, vaan puolison oikeudenomistaja lapsi C, joka - tietenkään - ei ole oikeutettu puolisovähennykseen.
Sitä paitsi puolisovähennys voidaan tehdä leskelle vain perintönä eli perintökaaren säännösten mukaisesti saadusta omaisuudesta, EI tasinkona eli avioliittolain säännösten mukaisesti saadusta omaisuudesta (joka on verosta vapaata).Älä selitä itsestään selviä asioita, tyhjännauraja, vai sotketko tahallasi puurot ja vellit?
Et ilmeisesti puhu samasta asiasta kuin minä! Puhun lesken kuoleman takia kesken jääneestä osituksesta ja tasingosta.
Miten vaikeaa sinun on tätä verottajan kappaletta ymmärtää: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
TASINKOVELVOITE VEROTETAAN UUTENA PERINTÖNÄ ENSIN KUOLLEELTA PUOLISOLTA, jos tasinkoetuoikeuteen on vedottu, mutta ositusta ei ole vielä toimitettu.
Jos tasinkovelvoite verotetaan perintönä ensin kuolleelta puolisolta, ensin kuollut puoliso voi käyttää puolisovähennyksen. Kaikki tämä johtuu siitä, että asia on jäänyt ns. vaiheeseen, ja olemassa oleva velvoite verotetaan perintöverotuksen mukaisesti.
Edellisellä vältetään myös se, että lapsi C, välttyy kaksinkertaiselta verotukselta, jos tasinkoetuoikeuteen on vedottu, mutta ositusta ei ole vielä toimitettu. Ennen kuin lapsi C on asiassa ensisijainen oikeudenomistaja, puolisoiden A ja B tasinkoon vetoamiset pitää olla hoidettuna, joka tarkoittaa nyt sitä, että molemmat vanhemmat ovat kuolleet lyhyen ajan kuluessa toisistaan. Tasinko verotetaan ensin kuolleelta puolisolta perintöverotuksen ohjeiden mukaisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä selitä itsestään selviä asioita, tyhjännauraja, vai sotketko tahallasi puurot ja vellit?
Et ilmeisesti puhu samasta asiasta kuin minä! Puhun lesken kuoleman takia kesken jääneestä osituksesta ja tasingosta.
Miten vaikeaa sinun on tätä verottajan kappaletta ymmärtää: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
TASINKOVELVOITE VEROTETAAN UUTENA PERINTÖNÄ ENSIN KUOLLEELTA PUOLISOLTA, jos tasinkoetuoikeuteen on vedottu, mutta ositusta ei ole vielä toimitettu.
Jos tasinkovelvoite verotetaan perintönä ensin kuolleelta puolisolta, ensin kuollut puoliso voi käyttää puolisovähennyksen. Kaikki tämä johtuu siitä, että asia on jäänyt ns. vaiheeseen, ja olemassa oleva velvoite verotetaan perintöverotuksen mukaisesti.
Edellisellä vältetään myös se, että lapsi C, välttyy kaksinkertaiselta verotukselta, jos tasinkoetuoikeuteen on vedottu, mutta ositusta ei ole vielä toimitettu. Ennen kuin lapsi C on asiassa ensisijainen oikeudenomistaja, puolisoiden A ja B tasinkoon vetoamiset pitää olla hoidettuna, joka tarkoittaa nyt sitä, että molemmat vanhemmat ovat kuolleet lyhyen ajan kuluessa toisistaan. Tasinko verotetaan ensin kuolleelta puolisolta perintöverotuksen ohjeiden mukaisesti.> Jos tasinkovelvoite verotetaan perintönä ensin kuolleelta puolisolta, ensin kuollut puoliso voi käyttää puolisovähennyksen.
Puheoikeutta siis käyttää kuolinpesä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Naurun kyseenalaistaja on ymmärtänyt "täysin selvän sanamuodon" väärin, eikä oikaisu tälle väärinymmärtäjälle näytä menevän perille. Rautalankaa:
Kyseisessä tapauksessa perillisenä ei ole puoliso A, vaan puolison oikeudenomistaja lapsi C, joka - tietenkään - ei ole oikeutettu puolisovähennykseen.
Sitä paitsi puolisovähennys voidaan tehdä leskelle vain perintönä eli perintökaaren säännösten mukaisesti saadusta omaisuudesta, EI tasinkona eli avioliittolain säännösten mukaisesti saadusta omaisuudesta (joka on verosta vapaata)."Sitä paitsi puolisovähennys voidaan tehdä leskelle vain perintönä eli perintökaaren säännösten mukaisesti saadusta omaisuudesta, EI tasinkona eli avioliittolain säännösten mukaisesti saadusta omaisuudesta."
Kerro lisää tuosta, sillä väitteesi näyttäisi olevan tasan ristiriidassa verohallinnon julkaiseman tiedon kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Jos tasinkovelvoite verotetaan perintönä ensin kuolleelta puolisolta, ensin kuollut puoliso voi käyttää puolisovähennyksen.
Puheoikeutta siis käyttää kuolinpesä.Ei toki kukaan ole luvannut puolisovähennystä kuolinpesälle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei toki kukaan ole luvannut puolisovähennystä kuolinpesälle.
Jos molemmat puolisot ovat kuolleet, kuka sitä puhevaltaa sitten käyttää? Tuskin vainaja itse nousee arkusta tai uurnasta itse vahtimaan oikeuksiaan.
Koska oikeuteen on vedottu, lesken kuollessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Jos tasinkovelvoite verotetaan perintönä, miten ihmeessä asia verotetaan kuin puolisovähennystä ei olisi? Kyllä se vähennys on olemassa.
Kuolinpesä saa kuolinvuodelta esitäytetyn veroilmoituksen ja verotus toimitetaan kuin henkilö olisi elossa. Kuolinpesä saa esitäytetyn veroilmoituksen vielä siltä vuodelta, jolloin perintö on jaettu. Sen jälkeen osakkaat ilmoittavat saamansa tulot ja varat veroilmoituksessaan, ja kuolinpesän verotus päättyy.
Vieläkö naurattaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos molemmat puolisot ovat kuolleet, kuka sitä puhevaltaa sitten käyttää? Tuskin vainaja itse nousee arkusta tai uurnasta itse vahtimaan oikeuksiaan.
Koska oikeuteen on vedottu, lesken kuollessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Jos tasinkovelvoite verotetaan perintönä, miten ihmeessä asia verotetaan kuin puolisovähennystä ei olisi? Kyllä se vähennys on olemassa.
Kuolinpesä saa kuolinvuodelta esitäytetyn veroilmoituksen ja verotus toimitetaan kuin henkilö olisi elossa. Kuolinpesä saa esitäytetyn veroilmoituksen vielä siltä vuodelta, jolloin perintö on jaettu. Sen jälkeen osakkaat ilmoittavat saamansa tulot ja varat veroilmoituksessaan, ja kuolinpesän verotus päättyy.
Vieläkö naurattaa?L-höppänältä vaikuttaa edellä oleva siltäkin osin, että ei mene perille, ei!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
L-höppänältä vaikuttaa edellä oleva siltäkin osin, että ei mene perille, ei!
Mitä yritit sanoa? Suu käy ja sormet toimii, mutta asiaa ei vain tule.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä yritit sanoa? Suu käy ja sormet toimii, mutta asiaa ei vain tule.
No kunhan sanoin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos molemmat puolisot ovat kuolleet, kuka sitä puhevaltaa sitten käyttää? Tuskin vainaja itse nousee arkusta tai uurnasta itse vahtimaan oikeuksiaan.
Koska oikeuteen on vedottu, lesken kuollessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Jos tasinkovelvoite verotetaan perintönä, miten ihmeessä asia verotetaan kuin puolisovähennystä ei olisi? Kyllä se vähennys on olemassa.
Kuolinpesä saa kuolinvuodelta esitäytetyn veroilmoituksen ja verotus toimitetaan kuin henkilö olisi elossa. Kuolinpesä saa esitäytetyn veroilmoituksen vielä siltä vuodelta, jolloin perintö on jaettu. Sen jälkeen osakkaat ilmoittavat saamansa tulot ja varat veroilmoituksessaan, ja kuolinpesän verotus päättyy.
Vieläkö naurattaa?Kyllä ne perintöverot tulevat aivan henkilökohtaisesti perillisille tuossakin tapauksessa. Kaikki on laskettu siinä aivan oikein.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ne perintöverot tulevat aivan henkilökohtaisesti perillisille tuossakin tapauksessa. Kaikki on laskettu siinä aivan oikein.
Missä "siinä" ne on laskettu oikein?
Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Koska tasinkovelvoite verotetaan perintönä, asiassa otetaan huomioon myös puolisovähennys. Lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö.
Eli missä ne on laskettu oikein? Missä siinä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kunhan sanoin.
Vieläkö naurattaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä "siinä" ne on laskettu oikein?
Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Koska tasinkovelvoite verotetaan perintönä, asiassa otetaan huomioon myös puolisovähennys. Lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö.
Eli missä ne on laskettu oikein? Missä siinä?Verottajan perintöverolaskelmassa jokaiselle perilliselle henkilökohtaisesti tietenkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Verottajan perintöverolaskelmassa jokaiselle perilliselle henkilökohtaisesti tietenkin.
Mistä sinä tiedät että ne on siinä oikein laskettu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä sinä tiedät että ne on siinä oikein laskettu?
Siinä on noudatettu kunkin vuosikymmenen perintöveroprosenttia ja verosta vapaa määräkin on otettu huomioon riippuen kuka lopullinen perillinen lieneekin. Siellä saattaa olla jo seuraava sukupolvi tai joku muukin perimässä, kun myös perilliset kuolevat yleensä aikanaan.
Kyllä sen laskelman pystyy tarkistamaankin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
L-höppänältä vaikuttaa edellä oleva siltäkin osin, että ei mene perille, ei!
Ehei ole, älä ny koira pissi väärän puun jiurelle.
Olen huvittuneena seuranneet väittelyänne.
Tässä perintö kaaren 18lku, lukekaa ymmärtäen : " 1 §
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. ===≥>>Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ===>>ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja".
Verottaja/valtioinstanssit yrittää olla ovela.
Katsokaas nyt kun laissa selkeästi pidetään kuolinpesä yhdessä, eli tehdään perukirjaositus (3kk määräaika) jolloinka syntyy privilegiongelma, siis kun tehdään omaisuus ja velka erotteleva perukirja joka on ositus, mutta tällähän systeemillä tienaa aasinajajat ja valtio.
Haluatteko lisää analysointia?
Aivan samoin
- Anonyymi
Kerrokko kuinka 400000 tuli yhtä äkkiä 500000
- Anonyymi
Jos ensin kuolleen puolison ja lesken välillä ei ole toimitettu ositusta ennen lesken kuolemaa, lesken ja ensin kuolleen puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta osa on jo verotettu ensin kuolleen puolison jälkeen. Tätä omaisuutta ei enää uudelleen veroteta lesken jälkeen. Perukirjan summasta muodostuu avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö lesken kuolinhetkellä. Siitä puolet verotetaan lesken perillisillä ja toinen puolikas kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille.
Jos leski on ansainnut tai saanut esimerkiksi lahjana tai perintönä omaisuutta ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen, tämä omaisuus ei ole avio-oikeuden alaista eikä siitä osaakaan kuulu ensin kuolleen puolison perillisille. Tämä omaisuus kuuluu verottaa vain lesken perillisillä.
Jos leski on ensin kuolleen puolison jälkeen vedonnut tasinkoetuoikeuteensa, ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen ei ole verotettu puolta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, vaan koko lesken omaisuus tulee verotettavaksi hänen kuolemansa jälkeen.
Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö.
1) Ositus toimitetaan B:n eläessä hänen vedottuaan tasinkoprivilegiin:
C perii A:lta 100t€
C perii myöhemmin B:ltä 300t€
Maksettava vero C:lle on yhteensä 8700€ 37700€ = 46400€.
2) Ositus toimitetaan B:n kuoltua hänen vedottuaan tasinkoprivilegiin:
C perii A:lta 100t€
A perii tasinkovelvoitteena B:ltä 100t€ ("uusi perintö", jossa hyödynnetään puolisovähennys)
C perii A:lta "uuden perinnön", joka lisätään A:n kuolinpesän säästöön
C perii B:ltä 200t€
Maksettava vero on C:lle yhteensä 21700€ 21700€ = 43400€.
C:n kannalta olisi siis verotuksellista etua siitä, että B vetoaa tasinkoprivilegiin, mutta ositusta ei suoriteta.
Osituksen lykkääminen sen sijaan tuo mukanaan useita muita haasteita.- Anonyymi
Tasinkoprivilegi ei siirry erillisenä oikeutena lesken perillisille. Hallituksen esityksen mukaan tasinkoprivilegi on lesken henkilökohtainen oikeus, eikä se siirry lesken perillisten eduksi, jos ositusta ei ole lesken eläessä toimitettu.
Verotuksen kannalta ongelmallisia ovat tilanteet, joissa leski ilmoittaa perukirjassa
vetoavansa tasinkoprivilegiin, muttei kuitenkaan todellisuudessa näin tee. Tarkoituksena
on siis ainoastaan se, että lesken oikeuden pääomitettu arvo vähennetään perillisten
verotettavasta saannosta.
Myös perillisillä saattaa olla KKO:n ratkaisun 2001:12 motiivi pitkittää ositusta ja perinnönjakoa siinä toivossa, että leski kuolee ennen osituksen loppuun saattamista. Aarnio ja Kangas toteavat, että keinottelun välttämiseksi on lesken ja ensiksi kuolleen perillisten välillä toimitettava ”ositus ja vain ositus”. Koska pelkkä perukirjassa annettu ilmoitus siitä, että leski vetoaa tasinkoprivilegiinsä, ei riitä, mm. edunvalvojan tulee huolehtia, että jäämistöositus toimitetaan lesken eläessä. Jos ositus toimitetaan vasta lesken kuoltua, ei lesken tasinkoprivilegi-ilmoituksella ole mitään virkaa.
Tasinkoprivilegi ei ole etuus, joka olisi tarkoitettu tulevan perillistahon hyväksi silloin, kun perillistaho tulee osituksen toiseksi osapuoleksi.
Edellisen valossa asiaa ei kannata pitkittää, sillä se voidaan tulkita veronkierroksi.
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2001/20010012 - Anonyymi
"2) Ositus toimitetaan B:n kuoltua hänen vedottuaan tasinkoprivilegiin:
C perii A:lta 100t€
A perii tasinkovelvoitteena B:ltä 100t€ ("uusi perintö", jossa hyödynnetään puolisovähennys)"
Edelleen liirum-laarumia!
A ei peri mitään, koska on kuollut ennen puolisoaan B:tä - eikä perisi muutoinkaan, koska B:llä on lapsi C, joka perii. C siis perii vanhempansa B:n. Mitään "tasinkovelvoitetta" saati puolisovähennystä tähän perintötapahtumaan EI liity, koska ainoa perillinen C ei ole B:n puoliso ja koska B oli vedonnut tasinkoprivilegiinsä, jolloin hänen perintönsä menee vähentämättömänä C:lle.
Sekoilija on joko palstan hupimaakari L-höpsö tahi hänen opetuslapsensa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"2) Ositus toimitetaan B:n kuoltua hänen vedottuaan tasinkoprivilegiin:
C perii A:lta 100t€
A perii tasinkovelvoitteena B:ltä 100t€ ("uusi perintö", jossa hyödynnetään puolisovähennys)"
Edelleen liirum-laarumia!
A ei peri mitään, koska on kuollut ennen puolisoaan B:tä - eikä perisi muutoinkaan, koska B:llä on lapsi C, joka perii. C siis perii vanhempansa B:n. Mitään "tasinkovelvoitetta" saati puolisovähennystä tähän perintötapahtumaan EI liity, koska ainoa perillinen C ei ole B:n puoliso ja koska B oli vedonnut tasinkoprivilegiinsä, jolloin hänen perintönsä menee vähentämättömänä C:lle.
Sekoilija on joko palstan hupimaakari L-höpsö tahi hänen opetuslapsensa.Äläs nyt taas hermostu, vaan ota herneet pois nenästä ja opettele lukemaan.
Mitä tässä Verohallinnon lausunnossa sanotaan: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Siis uudelleen toistaen "tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta".
Koska kuvittelet olevasi niin paljon fiksumpi kuin muut, suomenna meille muille tuo Verohallinnon ohje. En toki pidättele hengitystäni vastaustasi odottaessani.
Minulla ei ole mitään syytä muuttaa laskelmiani. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tasinkoprivilegi ei siirry erillisenä oikeutena lesken perillisille. Hallituksen esityksen mukaan tasinkoprivilegi on lesken henkilökohtainen oikeus, eikä se siirry lesken perillisten eduksi, jos ositusta ei ole lesken eläessä toimitettu.
Verotuksen kannalta ongelmallisia ovat tilanteet, joissa leski ilmoittaa perukirjassa
vetoavansa tasinkoprivilegiin, muttei kuitenkaan todellisuudessa näin tee. Tarkoituksena
on siis ainoastaan se, että lesken oikeuden pääomitettu arvo vähennetään perillisten
verotettavasta saannosta.
Myös perillisillä saattaa olla KKO:n ratkaisun 2001:12 motiivi pitkittää ositusta ja perinnönjakoa siinä toivossa, että leski kuolee ennen osituksen loppuun saattamista. Aarnio ja Kangas toteavat, että keinottelun välttämiseksi on lesken ja ensiksi kuolleen perillisten välillä toimitettava ”ositus ja vain ositus”. Koska pelkkä perukirjassa annettu ilmoitus siitä, että leski vetoaa tasinkoprivilegiinsä, ei riitä, mm. edunvalvojan tulee huolehtia, että jäämistöositus toimitetaan lesken eläessä. Jos ositus toimitetaan vasta lesken kuoltua, ei lesken tasinkoprivilegi-ilmoituksella ole mitään virkaa.
Tasinkoprivilegi ei ole etuus, joka olisi tarkoitettu tulevan perillistahon hyväksi silloin, kun perillistaho tulee osituksen toiseksi osapuoleksi.
Edellisen valossa asiaa ei kannata pitkittää, sillä se voidaan tulkita veronkierroksi.
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2001/20010012Kuoleman vuoksi lesken perilliset ovat ratkaisun KKO 2001:12 kannan mukaan velvollisia luovuttamaan tasinkoa ensin kuolleen perillisille.
Tämä KKO:n kannanotto ei kuitenkaan ole suoraan kohdistettavissa muihin tapauksiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"2) Ositus toimitetaan B:n kuoltua hänen vedottuaan tasinkoprivilegiin:
C perii A:lta 100t€
A perii tasinkovelvoitteena B:ltä 100t€ ("uusi perintö", jossa hyödynnetään puolisovähennys)"
Edelleen liirum-laarumia!
A ei peri mitään, koska on kuollut ennen puolisoaan B:tä - eikä perisi muutoinkaan, koska B:llä on lapsi C, joka perii. C siis perii vanhempansa B:n. Mitään "tasinkovelvoitetta" saati puolisovähennystä tähän perintötapahtumaan EI liity, koska ainoa perillinen C ei ole B:n puoliso ja koska B oli vedonnut tasinkoprivilegiinsä, jolloin hänen perintönsä menee vähentämättömänä C:lle.
Sekoilija on joko palstan hupimaakari L-höpsö tahi hänen opetuslapsensa.Onko tämä Nix-Nax, joka istui Ellilän veljesten luennolla 1950-luvulla?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko tämä Nix-Nax, joka istui Ellilän veljesten luennolla 1950-luvulla?
Taitaa olla Lawetti.
- Anonyymi
Kuitenkaan normaalioloissa muutoinkaan ei ole mitään tarvetta ositukseen. Kuollut leski ei koe enää tarvetta kieltäytyyä tasingosta, kun tasinko suoritetaan ensiksi kuolleen perillisille.
Pitkittynyt ositusten on ratkaistu tuolla oikeustapauksella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Äläs nyt taas hermostu, vaan ota herneet pois nenästä ja opettele lukemaan.
Mitä tässä Verohallinnon lausunnossa sanotaan: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Siis uudelleen toistaen "tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta".
Koska kuvittelet olevasi niin paljon fiksumpi kuin muut, suomenna meille muille tuo Verohallinnon ohje. En toki pidättele hengitystäni vastaustasi odottaessani.
Minulla ei ole mitään syytä muuttaa laskelmiani."Koska kuvittelet olevasi niin paljon fiksumpi kuin muut, suomenna meille muille tuo Verohallinnon ohje."
Ei taida näkyä suomennosta.
"En toki pidättele hengitystäni vastaustasi odottaessani."
Se olisikin ihan turhaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuitenkaan normaalioloissa muutoinkaan ei ole mitään tarvetta ositukseen. Kuollut leski ei koe enää tarvetta kieltäytyyä tasingosta, kun tasinko suoritetaan ensiksi kuolleen perillisille.
Pitkittynyt ositusten on ratkaistu tuolla oikeustapauksella."Edelleen liirum-laarumia."
Silti Lawetti ei vastaa mitään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuoleman vuoksi lesken perilliset ovat ratkaisun KKO 2001:12 kannan mukaan velvollisia luovuttamaan tasinkoa ensin kuolleen perillisille.
Tämä KKO:n kannanotto ei kuitenkaan ole suoraan kohdistettavissa muihin tapauksiin.Öööö, ny menee huuli pyöreeks, (vaikka viskiki vaikuttaa jo tähän aikaan) nii langeena loveen, ei kun lawetorderillaki.
Siis edesmenneen perilliset ovat lesken perillisiä jotka luovuttavat tasinkoa edesmenneen perillisille?
Niin tätähän se tietää uusarkkius eli nyt melkein mennään satavarmaan uusioperseeseen lain tölkinnässä..
T. Lawetorder Z via V
- Anonyymi
Täällä on esitetty epäluotettavia tietoja, joissa esimerkiksi puolisovähennyksen on väitetty olevan 100 000 euroa, vaikka se on 90 000 euroa. Ja kannattaa googlata vaikka "tasinko verotus", niin löytää useita luotettavia lähteitä, jotka kommentoivat sitä, maksetaanko tasingosta veroa.
- Anonyymi
Mitä tässä Verohallinnon lausunnossa sanotaan: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
MIKSI ET VASTAA. kun katsot olevasi niin paljon fiksumpi kuin muut?
Puolisovähennys on 90 000 euroa, ei 100 000 euroa. Samoin alaikäisyysvahennys on 60 000 euroa, eikä 50 000 euroa. - Anonyymi
Täällä esiintyy myös besser-wissereitä, joilta ei saa vastausta, vaan vastauksena on tyytyminen haukkumiseen ja mutinaan.
Osituspakkoa laki ei tunne. Vaativat tapaukset koskevat seikkoja, joissa päätetään, onko kyseessä erityisesti avioliittolain vaiko perintökaaren mukaiset ja edellisiin liittyvät muiden lakien määräykset.
Jos maksussa on käytetty osituslaskelman ulkopuolisia varoja, ei kyseessä ole enää verovapaa ositussaanto. Lisäksi on useita erinäisiä tapauksia, joissa suoritetaan varainsiirtoveroa. Kyseeseen voi tulla myös luovutusvoittoveron maksu. Kun vakuutuskorvaus ohjataan kuolinpesään, lesken osuus voi olla osituksessa verovapaata tasinkoa, mutta ei tietenkään aina. Jos tasingosta luovutaan yhden perillisen hyväksi, on lahjaveroriski olemassa. Luopuminen tasingosta ilman lahjaveroa ei voi tapahtua enää vuosien päästä.
Ilmeisesti kirjoittajalla oli ajatus, että veroja tasingosta ei makseta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä on useita erlaisia tapauksia, joissa veroja siis maksetaan.
Mitä, jos kyseessä on toteutumaton tasinkoetuoikeus, eikä ositusta ole toimitettu ennen lesken kuolemaa?
1. Lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon.
2. Tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta.
3. Lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö.
Tasinkovelvoite verotetaan siis uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Tasinkoa ja tasinkovelvoitetta ei siis kohdella samalla tavalla, eivätkä ne ole verotuksellisesti yksi ja sama asia. - Anonyymi
Tasinko-osa verotetaan erikseen uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja loput verotetaan lesken perillisillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä esiintyy myös besser-wissereitä, joilta ei saa vastausta, vaan vastauksena on tyytyminen haukkumiseen ja mutinaan.
Osituspakkoa laki ei tunne. Vaativat tapaukset koskevat seikkoja, joissa päätetään, onko kyseessä erityisesti avioliittolain vaiko perintökaaren mukaiset ja edellisiin liittyvät muiden lakien määräykset.
Jos maksussa on käytetty osituslaskelman ulkopuolisia varoja, ei kyseessä ole enää verovapaa ositussaanto. Lisäksi on useita erinäisiä tapauksia, joissa suoritetaan varainsiirtoveroa. Kyseeseen voi tulla myös luovutusvoittoveron maksu. Kun vakuutuskorvaus ohjataan kuolinpesään, lesken osuus voi olla osituksessa verovapaata tasinkoa, mutta ei tietenkään aina. Jos tasingosta luovutaan yhden perillisen hyväksi, on lahjaveroriski olemassa. Luopuminen tasingosta ilman lahjaveroa ei voi tapahtua enää vuosien päästä.
Ilmeisesti kirjoittajalla oli ajatus, että veroja tasingosta ei makseta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä on useita erlaisia tapauksia, joissa veroja siis maksetaan.
Mitä, jos kyseessä on toteutumaton tasinkoetuoikeus, eikä ositusta ole toimitettu ennen lesken kuolemaa?
1. Lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon.
2. Tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta.
3. Lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö.
Tasinkovelvoite verotetaan siis uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Tasinkoa ja tasinkovelvoitetta ei siis kohdella samalla tavalla, eivätkä ne ole verotuksellisesti yksi ja sama asia.Verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta.
Onko kyseessä nyt todella huono suomen kieli?
Toteutumaton tasinkoetuoikeus on uutta perintöä ensin kuolleen puolison perillisille, ja tämä lienee ihan selvää. Mutta verotetaanko kyseinen uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta (tod, kuolinpesä) vaiko ensin kuolleelta puolisolta saatuna uutena perintönä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta.
Onko kyseessä nyt todella huono suomen kieli?
Toteutumaton tasinkoetuoikeus on uutta perintöä ensin kuolleen puolison perillisille, ja tämä lienee ihan selvää. Mutta verotetaanko kyseinen uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta (tod, kuolinpesä) vaiko ensin kuolleelta puolisolta saatuna uutena perintönä?Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tässä Verohallinnon lausunnossa sanotaan: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
MIKSI ET VASTAA. kun katsot olevasi niin paljon fiksumpi kuin muut?
Puolisovähennys on 90 000 euroa, ei 100 000 euroa. Samoin alaikäisyysvahennys on 60 000 euroa, eikä 50 000 euroa.Inttäjä inttää inttämästä päästyään YMMÄRTÄMÄTTÄ, mikä asiassa on oikeudellisesti merkitsevää eli relevanttia. Kysymys on ollut siitä sovelletaanko tapaukseen puolisovähennystä 90.000 € vai eikö sovelleta. Inttäjän mukaan sovelletaan. Tässä vielä inttämys:
" Mitä tässä Verohallinnon lausunnossa sanotaan: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Tilanteessa ensiksi kuollut PUOLISO A ei peri mitään (kuollut ei voi periä!), perillinen sen sijaan on ensiksi kuolleen jälkeläinen eli hänen lapsensa C. Verottaja: "tasinkovelvoite verotetaan uutena =>perintönä ensin kuolleelta puolisolta<=." Perintö siis tulee ko. puolisoLTA, ei ko. puolisoLLE. Jos perintö tulisi puolisolle, puolisovähennys tulisi kysymykseen. Mutta kun perintö tulee C:lle, joka EI ole puoliso, puolisovähennysta ei voida häneen soveltaa. Entä mikä on perinnön suuruus? Se on A:n kuolinhetken varallisuus 100te ositukseen perustuva veroton tasinko B:ltä 100te eli yhteensä 200te. Tältä osin eli A:n perinnöstä C:n perintövero on 21.700 €, mistä vähennetään aikaisemmin 100.000 eurosta määrätty perintövero 8.700 €, joten maksettavaksi nyt tulee 13.000 €.
Kun inttämiseen keskeisesti kuuluu sen jatkaminen ikuisuuteen, inttäjä jatkakoon yksin niin pitkälle kuin intoa riittää . . . Sehän on yksi tämän palstan "perusoikeuksista", joka vetää paikalle pätemään halukkaita kaiken sorttisia "tietäjiä". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Inttäjä inttää inttämästä päästyään YMMÄRTÄMÄTTÄ, mikä asiassa on oikeudellisesti merkitsevää eli relevanttia. Kysymys on ollut siitä sovelletaanko tapaukseen puolisovähennystä 90.000 € vai eikö sovelleta. Inttäjän mukaan sovelletaan. Tässä vielä inttämys:
" Mitä tässä Verohallinnon lausunnossa sanotaan: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Tilanteessa ensiksi kuollut PUOLISO A ei peri mitään (kuollut ei voi periä!), perillinen sen sijaan on ensiksi kuolleen jälkeläinen eli hänen lapsensa C. Verottaja: "tasinkovelvoite verotetaan uutena =>perintönä ensin kuolleelta puolisolta<=." Perintö siis tulee ko. puolisoLTA, ei ko. puolisoLLE. Jos perintö tulisi puolisolle, puolisovähennys tulisi kysymykseen. Mutta kun perintö tulee C:lle, joka EI ole puoliso, puolisovähennysta ei voida häneen soveltaa. Entä mikä on perinnön suuruus? Se on A:n kuolinhetken varallisuus 100te ositukseen perustuva veroton tasinko B:ltä 100te eli yhteensä 200te. Tältä osin eli A:n perinnöstä C:n perintövero on 21.700 €, mistä vähennetään aikaisemmin 100.000 eurosta määrätty perintövero 8.700 €, joten maksettavaksi nyt tulee 13.000 €.
Kun inttämiseen keskeisesti kuuluu sen jatkaminen ikuisuuteen, inttäjä jatkakoon yksin niin pitkälle kuin intoa riittää . . . Sehän on yksi tämän palstan "perusoikeuksista", joka vetää paikalle pätemään halukkaita kaiken sorttisia "tietäjiä".Ei jaksa lukea tuota kokonaan, kun kirjoittajalla on herne todella niin syvällä nenässä.
Käyttäessään tasinkoetuoikeuttaan osituksessa leski ei siis luovuta omaa omaisuuttaan vainajan perillisille, vaan säilyy oman omaisuutensa omistajana. Periaatteessahan omaisuus ei perillisiltä häviä minnekään, vaan he saavat varakkaamman vanhempansa omaisuuden käyttöönsä vasta tämänkin kuoltua. Leski on kuolinpesän osakas siihen asti kunnes mahdollinen tasinko on hänelle maksettu, tai vaihtoehtoisesti siihen asti kunnes ositus tulee lainvoimaiseksi, mikäli leski on vedonnut tasinkoetuoikeuteensa tai on todettu etteivät ensiksi kuolleen puolison perilliset ole velvollisia maksamaan tasinkoa.
--
Lainattu: "Huom! Tässä on kummallisuus sanamuodoissa. Perintökaaressa periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Siitä huolimatta nyt tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Sanakikkailua."
Lainattu: "Onko kyseessä nyt todella huono suomen kieli?.... Toteutumaton tasinkoetuoikeus on uutta perintöä ensin kuolleen puolison perillisille, ja tämä lienee ihan selvää. Mutta verotetaanko kyseinen uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta (tod. kuolinpesä) vaiko ensin kuolleelta puolisolta saatuna uutena perintönä?"
Tasinkoetuoikeus verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Inttäjä inttää inttämästä päästyään YMMÄRTÄMÄTTÄ, mikä asiassa on oikeudellisesti merkitsevää eli relevanttia. Kysymys on ollut siitä sovelletaanko tapaukseen puolisovähennystä 90.000 € vai eikö sovelleta. Inttäjän mukaan sovelletaan. Tässä vielä inttämys:
" Mitä tässä Verohallinnon lausunnossa sanotaan: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Tilanteessa ensiksi kuollut PUOLISO A ei peri mitään (kuollut ei voi periä!), perillinen sen sijaan on ensiksi kuolleen jälkeläinen eli hänen lapsensa C. Verottaja: "tasinkovelvoite verotetaan uutena =>perintönä ensin kuolleelta puolisolta<=." Perintö siis tulee ko. puolisoLTA, ei ko. puolisoLLE. Jos perintö tulisi puolisolle, puolisovähennys tulisi kysymykseen. Mutta kun perintö tulee C:lle, joka EI ole puoliso, puolisovähennysta ei voida häneen soveltaa. Entä mikä on perinnön suuruus? Se on A:n kuolinhetken varallisuus 100te ositukseen perustuva veroton tasinko B:ltä 100te eli yhteensä 200te. Tältä osin eli A:n perinnöstä C:n perintövero on 21.700 €, mistä vähennetään aikaisemmin 100.000 eurosta määrätty perintövero 8.700 €, joten maksettavaksi nyt tulee 13.000 €.
Kun inttämiseen keskeisesti kuuluu sen jatkaminen ikuisuuteen, inttäjä jatkakoon yksin niin pitkälle kuin intoa riittää . . . Sehän on yksi tämän palstan "perusoikeuksista", joka vetää paikalle pätemään halukkaita kaiken sorttisia "tietäjiä".Asia ei ole vaikea.
Tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Inttäjä inttää inttämästä päästyään YMMÄRTÄMÄTTÄ, mikä asiassa on oikeudellisesti merkitsevää eli relevanttia. Kysymys on ollut siitä sovelletaanko tapaukseen puolisovähennystä 90.000 € vai eikö sovelleta. Inttäjän mukaan sovelletaan. Tässä vielä inttämys:
" Mitä tässä Verohallinnon lausunnossa sanotaan: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Tilanteessa ensiksi kuollut PUOLISO A ei peri mitään (kuollut ei voi periä!), perillinen sen sijaan on ensiksi kuolleen jälkeläinen eli hänen lapsensa C. Verottaja: "tasinkovelvoite verotetaan uutena =>perintönä ensin kuolleelta puolisolta<=." Perintö siis tulee ko. puolisoLTA, ei ko. puolisoLLE. Jos perintö tulisi puolisolle, puolisovähennys tulisi kysymykseen. Mutta kun perintö tulee C:lle, joka EI ole puoliso, puolisovähennysta ei voida häneen soveltaa. Entä mikä on perinnön suuruus? Se on A:n kuolinhetken varallisuus 100te ositukseen perustuva veroton tasinko B:ltä 100te eli yhteensä 200te. Tältä osin eli A:n perinnöstä C:n perintövero on 21.700 €, mistä vähennetään aikaisemmin 100.000 eurosta määrätty perintövero 8.700 €, joten maksettavaksi nyt tulee 13.000 €.
Kun inttämiseen keskeisesti kuuluu sen jatkaminen ikuisuuteen, inttäjä jatkakoon yksin niin pitkälle kuin intoa riittää . . . Sehän on yksi tämän palstan "perusoikeuksista", joka vetää paikalle pätemään halukkaita kaiken sorttisia "tietäjiä".Eipä aivan noinkaan eli älä ala itse laskemaan myöhemmin verottajan määräämää veroa euroissa tai edes prosenteissa itse tietämättömänä eri vuosikymmenien veroista.
Leski voi elää myös monia vuosikymmeniä pidempään ja ensiksi kuolleen alkuperäiset/alkuperäinen rintaperillinen saattaa olla jo kuollut tai kieltäytyä perinnöstä. Tilalla olevaa perillistä on tietämättömänä turha spekuloida. Prosenteissa perintövero on saattanut jo muuttua kuten verosta vapaa osuuskin. Missään ei myöskään kerrota, että laskutoimitus tapahtuu juuri noin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asia ei ole vaikea.
Tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta.Siis verotetaan ensin kuolleelta puolisolta?
Vai verotetaan ensin kuolleelta puolisolta perintönä saatuna? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei jaksa lukea tuota kokonaan, kun kirjoittajalla on herne todella niin syvällä nenässä.
Käyttäessään tasinkoetuoikeuttaan osituksessa leski ei siis luovuta omaa omaisuuttaan vainajan perillisille, vaan säilyy oman omaisuutensa omistajana. Periaatteessahan omaisuus ei perillisiltä häviä minnekään, vaan he saavat varakkaamman vanhempansa omaisuuden käyttöönsä vasta tämänkin kuoltua. Leski on kuolinpesän osakas siihen asti kunnes mahdollinen tasinko on hänelle maksettu, tai vaihtoehtoisesti siihen asti kunnes ositus tulee lainvoimaiseksi, mikäli leski on vedonnut tasinkoetuoikeuteensa tai on todettu etteivät ensiksi kuolleen puolison perilliset ole velvollisia maksamaan tasinkoa.
--
Lainattu: "Huom! Tässä on kummallisuus sanamuodoissa. Perintökaaressa periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Siitä huolimatta nyt tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta. Sanakikkailua."
Lainattu: "Onko kyseessä nyt todella huono suomen kieli?.... Toteutumaton tasinkoetuoikeus on uutta perintöä ensin kuolleen puolison perillisille, ja tämä lienee ihan selvää. Mutta verotetaanko kyseinen uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta (tod. kuolinpesä) vaiko ensin kuolleelta puolisolta saatuna uutena perintönä?"
Tasinkoetuoikeus verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta.Tässä EDELLEEN, rautalangasta huolimatta, sama ite-tietäjien kömmähdys siitä, kuka perii ja keta verotetaan.
"Tasinkoetuoikeus verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta." Tarkoittaa, että
a) mainittu perintö (joka käsittää B:ltä A:n kuolinpesälle maksettavan tasingon - koska ositusta ei B:n eläessä ollut toimitettu) tulee ensin kuolleelta puoliso A:lta;
b) perintövero määrätään A:n perilliselle C:lle.
A ei ole B:n perillinen, joten puolisovähennys ei tule kysymykseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä aivan noinkaan eli älä ala itse laskemaan myöhemmin verottajan määräämää veroa euroissa tai edes prosenteissa itse tietämättömänä eri vuosikymmenien veroista.
Leski voi elää myös monia vuosikymmeniä pidempään ja ensiksi kuolleen alkuperäiset/alkuperäinen rintaperillinen saattaa olla jo kuollut tai kieltäytyä perinnöstä. Tilalla olevaa perillistä on tietämättömänä turha spekuloida. Prosenteissa perintövero on saattanut jo muuttua kuten verosta vapaa osuuskin. Missään ei myöskään kerrota, että laskutoimitus tapahtuu juuri noin.Naiivisuus kukoistaa tässäkin:
"Leski voi elää myös monia vuosikymmeniä pidempään ja ensiksi kuolleen alkuperäiset/alkuperäinen rintaperillinen saattaa olla jo kuollut tai kieltäytyä perinnöstä. Tilalla olevaa perillistä on tietämättömänä turha spekuloida. Prosenteissa perintövero on saattanut jo muuttua kuten verosta vapaa osuuskin."
Voi ja voi . . . Ap:n avauksessa on kerrottu, että puolisoista A kuoli ensin ja sitten B sekä että kumpaisenkin perillinen on heidän yhteinen lapsensa C. B ilmoitti vetoavansa lesken tasinkoprivilegiin, mutta ositusta ei hänen eläessään toimitettu. Silloin on turha nimimerkin tavoin spekuloida vuosikymmeniä pitempään, kun vastaus voidaan perustaa annettuihin faktoihin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä EDELLEEN, rautalangasta huolimatta, sama ite-tietäjien kömmähdys siitä, kuka perii ja keta verotetaan.
"Tasinkoetuoikeus verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta." Tarkoittaa, että
a) mainittu perintö (joka käsittää B:ltä A:n kuolinpesälle maksettavan tasingon - koska ositusta ei B:n eläessä ollut toimitettu) tulee ensin kuolleelta puoliso A:lta;
b) perintövero määrätään A:n perilliselle C:lle.
A ei ole B:n perillinen, joten puolisovähennys ei tule kysymykseen.Koska tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta, ensin kuollut puoliso joutuu maksamaan verot? Vai mitä tarkoitat?
Koska siis verotetaan ensin kuolleelta puolisolta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis verotetaan ensin kuolleelta puolisolta?
Vai verotetaan ensin kuolleelta puolisolta perintönä saatuna?Verotetaan tietenkin ensin kuolleen puolison perintönä aikanaan häneltä, jolle perintö lopulta tulee. Joskus ne lapsetkin sattuvat jo kuolemaan ennen pidempään eloonjäänyttä leskeä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Verotetaan tietenkin ensin kuolleen puolison perintönä aikanaan häneltä, jolle perintö lopulta tulee. Joskus ne lapsetkin sattuvat jo kuolemaan ennen pidempään eloonjäänyttä leskeä.
Mutta tasinkovelvoitetta ei siis veroteta uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta tasinkovelvoitetta ei siis veroteta uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta?
Ei, vaan tasinkovelvoitete verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei, vaan tasinkovelvoitete verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta.
Siis keneltä tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä? Kuka maksaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis keneltä tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä? Kuka maksaa?
Miten vaikeaa asia voi olla? Verottajan mukaan tasinkovelvoitete verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten vaikeaa asia voi olla? Verottajan mukaan tasinkovelvoitete verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta.
Miten tasinkovelvoite voidaan verottaa uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten tasinkovelvoite voidaan verottaa uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta?
Se verotetaan ensiksi kuolleen puolison sen hetkisiltä perillisiltä. Vero määrätään näille, jotka ovat perimässä lesken kuollessa. Kyseessähän voivat olla kokonaan tai osittain eri perilliset. Kerrottiin, että verotetaan uutena perintönä muutoinkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se verotetaan ensiksi kuolleen puolison sen hetkisiltä perillisiltä. Vero määrätään näille, jotka ovat perimässä lesken kuollessa. Kyseessähän voivat olla kokonaan tai osittain eri perilliset. Kerrottiin, että verotetaan uutena perintönä muutoinkin.
MIksi verottaja sitten sanoo, että tasinkovelvoite verotetaan ensin kuolleelta puolisolta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
MIksi verottaja sitten sanoo, että tasinkovelvoite verotetaan ensin kuolleelta puolisolta?
Eipä verottaja sano, vaan hänen jo kuolleen aivan uutena perintönä verotetaan silloisilta perillisiltä, kun aikaakin on voinut kulua jo välissä vuosikymmen ja useampiakin.
Eli perintönä verotetaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä verottaja sano, vaan hänen jo kuolleen aivan uutena perintönä verotetaan silloisilta perillisiltä, kun aikaakin on voinut kulua jo välissä vuosikymmen ja useampiakin.
Eli perintönä verotetaan.Verottaja sanoo näin: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta eli ensin kuollut puoliso maksaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
MIksi verottaja sitten sanoo, että tasinkovelvoite verotetaan ensin kuolleelta puolisolta?
"Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta..."
Teksti on näin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta..."
Teksti on näin.Eli verotetaan puolisolta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli verotetaan puolisolta.
Uutena perintönä kuolleelta puolisolta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uutena perintönä kuolleelta puolisolta.
Mutta verotetaan siis uutena perintönä kuolleelta puolisolta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta verotetaan siis uutena perintönä kuolleelta puolisolta.
Verotetaan siis kuolleelta puolisolta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Inttäjä inttää inttämästä päästyään YMMÄRTÄMÄTTÄ, mikä asiassa on oikeudellisesti merkitsevää eli relevanttia. Kysymys on ollut siitä sovelletaanko tapaukseen puolisovähennystä 90.000 € vai eikö sovelleta. Inttäjän mukaan sovelletaan. Tässä vielä inttämys:
" Mitä tässä Verohallinnon lausunnossa sanotaan: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Tilanteessa ensiksi kuollut PUOLISO A ei peri mitään (kuollut ei voi periä!), perillinen sen sijaan on ensiksi kuolleen jälkeläinen eli hänen lapsensa C. Verottaja: "tasinkovelvoite verotetaan uutena =>perintönä ensin kuolleelta puolisolta<=." Perintö siis tulee ko. puolisoLTA, ei ko. puolisoLLE. Jos perintö tulisi puolisolle, puolisovähennys tulisi kysymykseen. Mutta kun perintö tulee C:lle, joka EI ole puoliso, puolisovähennysta ei voida häneen soveltaa. Entä mikä on perinnön suuruus? Se on A:n kuolinhetken varallisuus 100te ositukseen perustuva veroton tasinko B:ltä 100te eli yhteensä 200te. Tältä osin eli A:n perinnöstä C:n perintövero on 21.700 €, mistä vähennetään aikaisemmin 100.000 eurosta määrätty perintövero 8.700 €, joten maksettavaksi nyt tulee 13.000 €.
Kun inttämiseen keskeisesti kuuluu sen jatkaminen ikuisuuteen, inttäjä jatkakoon yksin niin pitkälle kuin intoa riittää . . . Sehän on yksi tämän palstan "perusoikeuksista", joka vetää paikalle pätemään halukkaita kaiken sorttisia "tietäjiä".Kysymys, kenellä on tasinkovelvoite, leskellähän sitä ei ole, vaan oikeuskieltäytyä tasingon antamisesta.
Velvoite on ainoastaan varakkaammaksi jääneellä kuolinpesällä leskelle.
Nyt jos kuolinpesä on antanut leskelle tasinkoa joka vähentää kuolinpesän varallisuutta, niin verottaja verottaa kahteen kertaan, ensin siitä osasta joka jää kuolinpesään, nyt kun verotuksen jälkeen kuolinpesä antaa tasinkoa, niin tasingon osuudesta uudelleen.
Tämän on verottaja hämäännyttänyt ns tasinkovelvoitteella, ennen ositusta ja muulla liirumlaarumalla.
- Anonyymi
Lainaus verottajan sivuilta: "Jos ositusta ei ole toimitettu ennen tasinkoetuoikeuteen vedonneen lesken kuolemaa, lesken kuolinhetkellä syntyy ensin kuolleen puolison perillisille perintöoikeus tasinkoon. Tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta ja lesken perillisillä verotetaan lesken laskennallinen osuus avio-oikeuden alaisen pesän säästöstä sekä lesken avio-oikeuden ulkopuolisen omaisuuden säästö."
Siis "tällaisessa tilanteessa tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä ensin kuolleelta puolisolta."
Todella erinomaisen huonoa suomen kieltä, jollaista uusien juristien on kehotettu välttämään.
Perintökaaren mukaan periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Avioliittolain mukaan, jos avioliitto päättyy avioeroon, tehdään ositus puolisoiden välillä. Jos avioliitto taas päättyy toisen puolison kuolemaan, perintökaaren mukaan ositus tehdään lesken ja perillisten välillä.
Tasinkovelvoitetta ei siis voida verottaa ensin kuolleelta puolisolta, koska periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä, vaikka kyse kuitenkin onkin avioparin joskus yhteisestä omaisuudesta. Ja vaikka ositus on kesken. Kyseeseen ei silloin tietenkään tule myöskään puolisovähennys, eikä avio-oikeuteen perustuva tasinko ole perintöä eikä lesken tarvitse maksaa tasingon perusteella saamastaan omaisuudesta perintöveroa. Oikeus periä, velvoite tasingon maksuun ja velvollisuus maksaa veroja on Verohallinnon tekstissä sekoitettu puurojen ja vellien kaltaiseksi sekametelisopaksi.
Verohallinnon sanamuoto siis tarkoittaa suomeksi sitä, että "lesken kuolinhetkellä ensin kuolleen puolison perillisille syntyy tasinkoon perintöoikeus, ja tasinkovelvoite verotetaan ensin kuolleen puolison perillisiltä uutena perintönä."
Ensin kuolleen puolison perillisillä on siis olemassa oleva perimisoikeus, joten he myös ovat se taho, joka verot maksaa. Ensin kuolleelta puolisolta ei siis veroteta yhtään mitään, sillä kuollut ei peri. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kuolleella voisi olla asiaa koskevia (siirtyviä) oikeuksia. Verohallinto kuitenkin kuvaa kaiken perintöoikeuteen, ei avio-oikeuteen, kuuluvaksi.- Anonyymi
>>>> Verohallinnon sanamuoto siis tarkoittaa suomeksi sitä, että "lesken kuolinhetkellä ensin kuolleen puolison perillisille syntyy tasinkoon perintöoikeus, ja tasinkovelvoite verotetaan ensin kuolleen puolison perillisiltä uutena perintönä." >>>>
Onko tuo sama asia? Verottaja on halunnut sanoa, että tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä kuolleelta puolisolta. Ellei muuta lakia tunne, äidinkielessä tuo ilmaus tarkoittaisi, että tasinkovelvoite verotetaan kuolleelta puolisolta. Perintökaari kuitenkin estää sen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>>>> Verohallinnon sanamuoto siis tarkoittaa suomeksi sitä, että "lesken kuolinhetkellä ensin kuolleen puolison perillisille syntyy tasinkoon perintöoikeus, ja tasinkovelvoite verotetaan ensin kuolleen puolison perillisiltä uutena perintönä." >>>>
Onko tuo sama asia? Verottaja on halunnut sanoa, että tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä kuolleelta puolisolta. Ellei muuta lakia tunne, äidinkielessä tuo ilmaus tarkoittaisi, että tasinkovelvoite verotetaan kuolleelta puolisolta. Perintökaari kuitenkin estää sen.Ei veroteta perillisiltä uutena perintönä, jos eivät ole kuolleet. Perintöä tulee yleensä kuolleilta perillisille. Kuolleen tasingonkin he saavat aikanaan. Elävillä ei ole vanhaa tai uutta perintöä. Kuolleiden perintö verotetaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei veroteta perillisiltä uutena perintönä, jos eivät ole kuolleet. Perintöä tulee yleensä kuolleilta perillisille. Kuolleen tasingonkin he saavat aikanaan. Elävillä ei ole vanhaa tai uutta perintöä. Kuolleiden perintö verotetaan.
Mitä tuossa sanottiin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei veroteta perillisiltä uutena perintönä, jos eivät ole kuolleet. Perintöä tulee yleensä kuolleilta perillisille. Kuolleen tasingonkin he saavat aikanaan. Elävillä ei ole vanhaa tai uutta perintöä. Kuolleiden perintö verotetaan.
Keneltä tuo tasinkovelvoite siis verotetaan, uusi tai vanha?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tuossa sanottiin?
Jonkun suomentama sanamuoto on väärin. Verohallinnon ohje on oikein, kun verotettava perintö tulee aina kuolleilta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keneltä tuo tasinkovelvoite siis verotetaan, uusi tai vanha?
Perillisiltä verotetaan aina oli sitten uusi tai vanha perintö.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jonkun suomentama sanamuoto on väärin. Verohallinnon ohje on oikein, kun verotettava perintö tulee aina kuolleilta.
Juuri näin. Tasinkovelvoite verotetaan siis uutena perintönä kuolleelta puolisolta.
Kuollut puoliso siis toimii maksajana. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri näin. Tasinkovelvoite verotetaan siis uutena perintönä kuolleelta puolisolta.
Kuollut puoliso siis toimii maksajana."Tasinkovelvoite verotetaan siis uutena perintönä kuolleelta puolisolta."
Kuollut puoliso ei toimii maksajana, vaan tasinkovelvoite verotetaan kuolleelta puolisolta uutena perintönä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tasinkovelvoite verotetaan siis uutena perintönä kuolleelta puolisolta."
Kuollut puoliso ei toimii maksajana, vaan tasinkovelvoite verotetaan kuolleelta puolisolta uutena perintönä.Jos tasinkovelvoite siis verotetaan uutena perintönä kuolleelta puolisolta, maksajana on kuollut puoliso. Silloin on mahdollista käyttää puolisovähennys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos tasinkovelvoite siis verotetaan uutena perintönä kuolleelta puolisolta, maksajana on kuollut puoliso. Silloin on mahdollista käyttää puolisovähennys.
Perillisiltä verotetaan oli sitten kyseessä uusi tai vanha perintö. Verotettava on jo kerrottu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perillisiltä verotetaan oli sitten kyseessä uusi tai vanha perintö. Verotettava on jo kerrottu.
Verohallinnon sivuilla sanotaan, että tasinkovelvoite verotetaan uutena perintönä kuolleelta puolisolta. Ellei muuta lakia tunne, tämä tarkoittaisi suomeksi sitä, että tasinkovelvoite verotetaan kuolleelta puolisolta. Ilmeisesti asia ei kuitenkaan ole niin, vaikka kyseessä onkin erityistapaus.
Kapulakielestä pitävä verovirkailija lienee tarkoittanut, että lesken kuolinhetkellä ensin kuolleen puolison perillisille syntyy tasinkoon perintöoikeus, ja tasinkovelvoite verotetaan ensin kuolleen puolison perillisiltä uutena perintönä. Maksajana ovat siis ensin kuolleen puolison perilliset.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta
Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul4303065Timo Vornanen kilahti
Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise1062421Tollokin tajuaa että Timo Vornanen
oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest3672217Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen
EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti1582005Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä
https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d71827Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!
Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm231257- 1661255
No kerros nyt nainen
Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.971176Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä
Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa711082Nainen, mietit miten minä jaksan
En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite88957