Valuvälipohjan maadoitus

maasäteily, kun ei enään mengneettipohjalliset auta.

syynä tämä kirjoitti:

maasäteily, kun ei enään mengneettipohjalliset auta.

1. vaihtoehto maadoita kaikki siis ihan kaikki ja vielä itselle cu 25" käteen niin on maissa.

paras loputulos on jos hitsat harjateräksestä täydellisen häkkin talon ympäri niin saat aikaiseksi niin sanotun faradeyn häkkin ja olet turvassa myös salaman iskuilta

2. lissä tietoa maasäteilystä ja maadoitamisesta saa myös paikaliselta terveyskeskus lääkäriltä

Ps. muista mainita että oletet tehnyt tuon häkkin!

CHT kirjoitti:

1. vaihtoehto maadoita kaikki siis ihan kaikki ja vielä itselle cu 25" käteen niin on maissa.

paras loputulos on jos hitsat harjateräksestä täydellisen häkkin talon ympäri niin saat aikaiseksi niin sanotun faradeyn häkkin ja olet turvassa myös salaman iskuilta

2. lissä tietoa maasäteilystä ja maadoitamisesta saa myös paikaliselta terveyskeskus lääkäriltä

Ps. muista mainita että oletet tehnyt tuon häkkin!

Tehdä määräysten mukaan? Riman alitus säästää euroja, mutta ei tee hyvää mieltä oikein tehdystä työstä!

CHT kirjoitti:

1. vaihtoehto maadoita kaikki siis ihan kaikki ja vielä itselle cu 25" käteen niin on maissa.

paras loputulos on jos hitsat harjateräksestä täydellisen häkkin talon ympäri niin saat aikaiseksi niin sanotun faradeyn häkkin ja olet turvassa myös salaman iskuilta

2. lissä tietoa maasäteilystä ja maadoitamisesta saa myös paikaliselta terveyskeskus lääkäriltä

Ps. muista mainita että oletet tehnyt tuon häkkin!

Häkkiin!

edellyttää betoniterästen yhdistämistä pääpotentiaalintasaukseen, joten kysyjä on ihan oikealla asialla.

Viisainta olisi nostaa yhteenkytketyistä betoniteräksistä yksi pystyyn keskuksen alla seinän sisällä. Silloin teräs/Cu-johdin-liitoksen saa ulos betonista ja sen kuntoa voidaan seurata.

Selvittelen vuosittain useita peseytymistilojen sähkösikutapauksia ja tavallisin syy niihin on vika sähköasennuksissa ja puuttuva betonilattian pääpotentiaalintasaus. Vikajännite leviää betoniteräksiä pitkin ympäri rakennusta ja esim. pesuhuoneessa ihminen saa jännitteisen lattian lisäksi kiinni maapotentiaalissa olevasta suihkusuuttimesta. Joakinen arvaa varmaan seuraukset.

vts00x kirjoitti:

edellyttää betoniterästen yhdistämistä pääpotentiaalintasaukseen, joten kysyjä on ihan oikealla asialla.

Viisainta olisi nostaa yhteenkytketyistä betoniteräksistä yksi pystyyn keskuksen alla seinän sisällä. Silloin teräs/Cu-johdin-liitoksen saa ulos betonista ja sen kuntoa voidaan seurata.

Selvittelen vuosittain useita peseytymistilojen sähkösikutapauksia ja tavallisin syy niihin on vika sähköasennuksissa ja puuttuva betonilattian pääpotentiaalintasaus. Vikajännite leviää betoniteräksiä pitkin ympäri rakennusta ja esim. pesuhuoneessa ihminen saa jännitteisen lattian lisäksi kiinni maapotentiaalissa olevasta suihkusuuttimesta. Joakinen arvaa varmaan seuraukset.

järkevin tapa tehdä se betoniterästen maadoitus. Kustannuksia ei tule juurikaan ja liittimiä ei tarvitse laitella valuun märäntymään. Tuo on totta. Standardissahan se lukee selvästi. Mutta joskus on asiasta ollut epäselvyyksiä ja se on johtunut (ainakin kerran) siitä, että D1 julkaisussa asiaa ei pidetä ollenkaan pakollisena, jos rakennuksen ympäri on asennettu maadoituselektrodi. Maadoituselektrodin katkeamisesta ei aiheudu samanlaista ongelmaa kuin asennettaessa elektrodi vain kaapelikanavaan yhdessä syöttökaapelin kanssa.
Olen sitä mieltä, että betoniteräkset kannattaa aina maadoittaa. Mutta tuo D1 aiheuttaa pientä epäselvyyttä. D1:stä luetaan urakointiliikkeissä ehkä enemmän, koska sehän on ikäänkuin selitys osa standardille ja sitä käytetään oppikirjanakin joissakin oppilaitoksissa. Itsellä on D1-98. En tiedä onko siitä tullut jo uusi osa.

Ted Nugent kirjoitti:

järkevin tapa tehdä se betoniterästen maadoitus. Kustannuksia ei tule juurikaan ja liittimiä ei tarvitse laitella valuun märäntymään. Tuo on totta. Standardissahan se lukee selvästi. Mutta joskus on asiasta ollut epäselvyyksiä ja se on johtunut (ainakin kerran) siitä, että D1 julkaisussa asiaa ei pidetä ollenkaan pakollisena, jos rakennuksen ympäri on asennettu maadoituselektrodi. Maadoituselektrodin katkeamisesta ei aiheudu samanlaista ongelmaa kuin asennettaessa elektrodi vain kaapelikanavaan yhdessä syöttökaapelin kanssa.
Olen sitä mieltä, että betoniteräkset kannattaa aina maadoittaa. Mutta tuo D1 aiheuttaa pientä epäselvyyttä. D1:stä luetaan urakointiliikkeissä ehkä enemmän, koska sehän on ikäänkuin selitys osa standardille ja sitä käytetään oppikirjanakin joissakin oppilaitoksissa. Itsellä on D1-98. En tiedä onko siitä tullut jo uusi osa.

D1-2002 (ja -95). En ole kyseistä kohtaa edes kirjasta tarkistanut, koska kyseessä EI ole normi (vaan kummallinen sekoitus vanhoja määräyksiä, jotka eivät ole määräyksiä enää ja kulloinkin voimassa olevaa standardia!), kuten olen täällä useasti maininnut. Kertoisitko luvun numeron, niin tarkistan tiedon oikeellisuuden uudemmasta versiosta. Minulla on nyt kuitenkin sellainen tunne, että tässä menevät nyt sekaisin pääpotentiaalintasaus ja käyttömaadoitus, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa (korvausmielessä). Rakennuksen ympäri asennettu elektrodi kun ei auta yhtään mitään, jos laatta on jätetty kelluvaksi maapotentiaalin nähden.

vts00x kirjoitti:

D1-2002 (ja -95). En ole kyseistä kohtaa edes kirjasta tarkistanut, koska kyseessä EI ole normi (vaan kummallinen sekoitus vanhoja määräyksiä, jotka eivät ole määräyksiä enää ja kulloinkin voimassa olevaa standardia!), kuten olen täällä useasti maininnut. Kertoisitko luvun numeron, niin tarkistan tiedon oikeellisuuden uudemmasta versiosta. Minulla on nyt kuitenkin sellainen tunne, että tässä menevät nyt sekaisin pääpotentiaalintasaus ja käyttömaadoitus, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa (korvausmielessä). Rakennuksen ympäri asennettu elektrodi kun ei auta yhtään mitään, jos laatta on jätetty kelluvaksi maapotentiaalin nähden.

D1-98
"Pääpotentiaalintasaukseen liitettävät osat:"

Sivulla 230 kohta 2) "... jos käytetään muun tyyppistä elektrodia, esim. rakennusta syöttävän kaapelin kanssa samaan kaapeliojaan asennettua johdinta, kannattaa potentiaalintasaukseen liittää myös perustuksia kiertävät betoniteräkset.

Siis "jos", "kannattaa"

sivulla 231 kohdassa 4) "... soveltuvin osin .. metallisia rakenneosia, jotka voidaan liittää potentiaalin tasaukseen ovat esimerkiksi betoniteräkset,... kannattaa tehdä.."

Siis "soveltuvin osin", "kannattaa tehdä"

Nämä edelliset on siis kohdassa 547 potentiaalintasaus

Asioita sekoittaa varmaankin sivulla 204,542.2 kohdat 1) ... 4), missä on asiaa elektrodista. Varsinkin kohdassa 1) mainitaan selkeesti, jos on koko rakennuksen perustuksien kiertävä elektrodi, niin perustuksien betoniraudoksien liittäminen pientaloissa potentiaalintasaukseen ei ole enää välttämätöntä.

Minusta kyseiset kohdat hieman sekoittaa asioita ja se betoniterästen maadoitus kuulostaa äkkiä aivan vapaaehtoiselta.

Omasta mielestä ja näin urakoitsijana, pientalon käyttömaadoitus, elektrodien asennukset ja potentiaalintasaukset käsitetään käytännössä yleisesti aivan samaksi asiaksi ja asennustekniseksi kokonaisuudeksi. Keskuksen alle asennetaan yleensä potentiaalintasauskisko ja siihen liitetään talon kaikki maadoitukset. Asentajat tekee hommat vanhan kaavan mukaan aina ja heitä ei kiinnosta mikä on virallinen termi. Minusta tuo D1 kirja pitäisi saada ajan tasalle. Kyseessä on tietenkin vain selitysosa standardeille. Tuo kirja aikoinaan mainostettiin juurin sillä, että siinä on ne käytännön sovellutukset..., Sitä myös luetaan ennemmin kuin standardia, koska se on kätevämpi asennusteknisessä mielessä. Olen käsittänyt, että sitä käytetään oppikirjanakin. Samaan tapaan itselläni oli aikoinaan oppikirjana "Rakennusten sähköasennukset". Siinä oli usein viittaus stm:än kyseiseen pykälään ja lisäksi selkeä selitys, miten asiat hoidetaan käytännössä. Kyllä näitä tämän tapaisia kirjoja käytetään apuna enemmän kuin virallisia määräyksiä ja standardeja. Siksi ne täytyisi tehdä standardien ja määräysten mukaisiksi.
No mullahan on tuo vanha kirja.
On totta, että käyttömaadoitus ja potentiaalintasaus on eriasia, mutta kuitenkin.

Ted Nugent kirjoitti:

D1-98
"Pääpotentiaalintasaukseen liitettävät osat:"

Sivulla 230 kohta 2) "... jos käytetään muun tyyppistä elektrodia, esim. rakennusta syöttävän kaapelin kanssa samaan kaapeliojaan asennettua johdinta, kannattaa potentiaalintasaukseen liittää myös perustuksia kiertävät betoniteräkset.

Siis "jos", "kannattaa"

sivulla 231 kohdassa 4) "... soveltuvin osin .. metallisia rakenneosia, jotka voidaan liittää potentiaalin tasaukseen ovat esimerkiksi betoniteräkset,... kannattaa tehdä.."

Siis "soveltuvin osin", "kannattaa tehdä"

Nämä edelliset on siis kohdassa 547 potentiaalintasaus

Asioita sekoittaa varmaankin sivulla 204,542.2 kohdat 1) ... 4), missä on asiaa elektrodista. Varsinkin kohdassa 1) mainitaan selkeesti, jos on koko rakennuksen perustuksien kiertävä elektrodi, niin perustuksien betoniraudoksien liittäminen pientaloissa potentiaalintasaukseen ei ole enää välttämätöntä.

Minusta kyseiset kohdat hieman sekoittaa asioita ja se betoniterästen maadoitus kuulostaa äkkiä aivan vapaaehtoiselta.

Omasta mielestä ja näin urakoitsijana, pientalon käyttömaadoitus, elektrodien asennukset ja potentiaalintasaukset käsitetään käytännössä yleisesti aivan samaksi asiaksi ja asennustekniseksi kokonaisuudeksi. Keskuksen alle asennetaan yleensä potentiaalintasauskisko ja siihen liitetään talon kaikki maadoitukset. Asentajat tekee hommat vanhan kaavan mukaan aina ja heitä ei kiinnosta mikä on virallinen termi. Minusta tuo D1 kirja pitäisi saada ajan tasalle. Kyseessä on tietenkin vain selitysosa standardeille. Tuo kirja aikoinaan mainostettiin juurin sillä, että siinä on ne käytännön sovellutukset..., Sitä myös luetaan ennemmin kuin standardia, koska se on kätevämpi asennusteknisessä mielessä. Olen käsittänyt, että sitä käytetään oppikirjanakin. Samaan tapaan itselläni oli aikoinaan oppikirjana "Rakennusten sähköasennukset". Siinä oli usein viittaus stm:än kyseiseen pykälään ja lisäksi selkeä selitys, miten asiat hoidetaan käytännössä. Kyllä näitä tämän tapaisia kirjoja käytetään apuna enemmän kuin virallisia määräyksiä ja standardeja. Siksi ne täytyisi tehdä standardien ja määräysten mukaisiksi.
No mullahan on tuo vanha kirja.
On totta, että käyttömaadoitus ja potentiaalintasaus on eriasia, mutta kuitenkin.

vastauksesta. Huomasin kyllä, että ensimmäiseen versioon olin vetänyt tuohon kohtaan (se oli siis jo -95 -versiossa samassa muodossa) jo ylivetokynällä paljon punaista!

Mielestäni asia on asennusstandardin kohdan 413.1.2.1 periaatteiden vastainen, vaikka D1 käyttää termejä "pientalossa" ja "perustusten betoniraudoituksien" ja standardissa puhutaan rakennuksista yleensä ja betonirakenteiden pääteräksistä.

Olen keskustellut asiasta tänään viranomaisen kanssa ja laittanut myös kirjan päätoimittajalle viestiä asiasta. Saapa nähdä tapahtuuko asian suhteen mitää edistystä kummassakaan julkaisussa tai saanko edes vastausta. Ongelmana on lähinnä ero vaatimusten minimitasossa, standardin tekstissä "soveltuvin osin" sekä toisaalta hyvässä asennustavassa.

teen näin. Laitan Cu16 lenkin ja sidon tiuhasti kiinni betoniverkkoon, lenkin pituus 25m, tuntuu ehkä liioittelulta mutta toimii varmasti potentiaalin tasaajana.

ja siksi esimerkiksi pientalon liesituulettimen kanavanpätkä katolle taas on jokseenkin turha liittää pääpotentiaalintasaukseen. Sen saa toki halutessaan tehdä, käyttäen 6 mm^2 johdinta ilman suojaputkea tai 2,5 mm^2 johdinta suojaputkessa. 16 mm^2 johdin on joka tapauksessa liioittelua, vaikka veto olisi lyhytkin.

vts00x kirjoitti:

ja siksi esimerkiksi pientalon liesituulettimen kanavanpätkä katolle taas on jokseenkin turha liittää pääpotentiaalintasaukseen. Sen saa toki halutessaan tehdä, käyttäen 6 mm^2 johdinta ilman suojaputkea tai 2,5 mm^2 johdinta suojaputkessa. 16 mm^2 johdin on joka tapauksessa liioittelua, vaikka veto olisi lyhytkin.

siitä 16mm2 kaapelista lienee "iloa" vain silloin jos salama päättää iskeä nasauttaa siihen liesituulettimen poistotötteröön. 6mm2 piuha räpsähtänee moisessa poikki.

raksaaja--sh kirjoitti:

siitä 16mm2 kaapelista lienee "iloa" vain silloin jos salama päättää iskeä nasauttaa siihen liesituulettimen poistotötteröön. 6mm2 piuha räpsähtänee moisessa poikki.

Itse en ymmärrä 16mm2 vaatimusta.

muistaakseni SFS6000:ssa on määritelty antennia varten cu 6mm2 potentiaali maadoitusjohtimeksi. Taitaa salama keretä lyömään läpi kuparijohtimen poikki ennemmin, kuin koksi ehtii sulata :)