Suomi kulkee kohti Ruotsin mallia

Taistelu Helsingistä oli ohi kahdessa vuorokaudessa. Työväentalon torniin tammikuun lopussa vallankumouksen merkiksi sytytetty punainen lyhty sammui ja punaviiri repesi tykkitulessa. Punakaarti antautui 13. huhtikuuta 1918.
Saksalaisten etujoukko saapui Espoon Leppävaaraan 11. huhtikuuta. Siellä olivat venäläisten rakentamat, vankkoina pidetyt puolustuslinjat tykkeineen, joita hyökkääjän arveltiin kunnioittavan.

Tykkejä ei kuitenkaan osattu käyttää ja noin 1 500 punakaartilaisen vastarinta murtui hetkessä. Näin saksalaisille aukesi tie luoteesta kohti Helsinkiä.
Saman illan aikana saksalaisjoukot etenivät Haagaan ja Pikku-Huopalahteen.
Hyökkäys Helsinkiin aamuvarhaisella 12. huhtikuuta

Varsinainen hyökkäys kaupungin keskustaan käynnistyi perjantaiaamuna 12. huhtikuuta aamuviideltä Vähä-Huopalahden ja Meilahden kautta.
Punaisten johto oli torjunut tätä ennen viimeisen antautumisvaatimuksen.
Saksalaiset lähtivät etenemään nykyistä Mannerheimintietä kohti etelää. Punaiset puolustajat ottivat vihollisensa vastaan aamukuudelta Tilkan sotilassairaalan kallioilla.

Saksalaiset valtasivat Tilkan kalliot yhdeksältä. Siitä seuraava punaisten puolustusasema oli nykyisen Mannerheimintien ja Pihlajatien risteyksen kohdalla.
Saksalaiset saivat vallattua idempänä sijaitsevan Pasilan rautatieaseman puolenpäivän jälkeen.
Saksalaiset saivat vallattua idempänä sijaitsevan Pasilan rautatieaseman puolenpäivän jälkeen.

Eräs divisioonan kärkikomppania oli hyökännyt aamuvarhaisella Ilmalan korkealla kalliolla sijaitsevaan Meteorologisen laitoksen observatorioon (kalliolla on nykyään isot vesitornit).(Videolla kohdassa 02:20.)

Ilmalan kallion valtauksessa vuosi myös saksalaista verta. Kuva: Tuntematon

Se vallattiin pian ja Saksan lippu nostettiin observatorion katolle, jonka jälkeen tykit ajettiin asemiin otolliselle näköalapaikalle. (Videolla kohdassa 02:35.)

Meilahden suunnalta tulleet saksalaiset juuttuivat taisteluun Töölöntullissa, mutta etenivät pian Nordenskjöldinkadulle.

Saksalaisyksiköt etenivät kahden pääjoukon voimin. Toinen tunkeutui keskikaupungille nykyistä Mannerheimintietä pitkin, ja toinen Hietalahden kautta kaupungin eteläosiin. Pasilan suunnalta saksalaiset etenivät rataa pitkin kohti keskustaa. (Videolla kohdassa 03:20.)
Suomalainen valkokaartin esikunta antoi joukoilleen käskyn liittyä taisteluun pian puolenpäivän jälkeen.

Taistelu jättimäisestä Turun kasarmista
Kello 16:n jälkeen saksalaiset pääsivät Kansallismuseon kohdalle. He joutuivat pysähtymään, koska punaiset sylkivät tulta jättimäisestä Turun kasarmista, joka sijaitsi nykyisen Lasipalatsin kohdalla.
Turun kasarmin valtaus nousikin muutamaksi tunniksi tapahtumien keskiöön.

Punaiset kykenivät sieltä käsin hallitsemaan laajaa aluetta keskustassa. Kaarti oli sijoittanut konekiväärejä rakennuksen ikkunoihin, katolle ja kellariluukkuihin.
C.L. Engelin piirtämää Helsingin suurinta rakennusta puolusti alun perin noin 400 punakaartilaista, joukossa myös naiskaartilaisia.

Saksalaiset saartoivat kasarmialueen ja pääsivät tulittamaan sitä takaa, entisen linja-autoaseman puolelta. Tuo nykyään jo muussa käytössä oleva linja-autoasemarakennus oli alunperin Turun kasarmin huoltorakennus sekä hevostalli.

Lopulta Saksalaiset päättivät sytyttää Turun kasarmin tuleen. Se onnistui ja rakennus tuhoutui pahoin pohjoissiipeä lukuun ottamatta. Ainakin 80 punaista antautui ja loput pakenivat syvemmälle kaupunkiin.

Tampereen taistelu päättyi kenraali C.G.E. Mannerheimin johtaman valkoisen armeijan voittoon.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005639435.html



Myös pääministeri Sanna Marin kehui Mannerheimiä joka oli uutta sosialiteilta.

Ammattimainen nopeus pelasti Helsingin tuholta ja Tampereen myös.
Punikit eivät kerta kaikkiaan ehtineet kostaa tappiolle jäämistään polttamalla rakennuksia, tuhomalla tuotantolaitoksia ja etsimällä ammuttavia asunnoista.

Nämä on käsittelemättä historiassa kun YYA esti sen ääneen kertomisen. Suomi olisi linkitetty tiukasti Venäjään, josta ei olisi paluuta edes 1990 jälkeen.
kts presidentti Koiviston 80v haastattelu.

SDP teki katalan teon 1917 vastustamalla eduskunta äänestyksessä Suomen itsenäisyyttä ja hyökkäämällä asein tammikuussa 1918 Suomen laillista hallitusta vastaan. Hävittyään punaiset pakeni Venäjälle, jossa vielä Stalin tapatti heitä30-luvulla 35000.

Edellinen kommentti tuli tässä juuri todistettua oikeaksi.

Olet sinä melkoinen iivana, kun sisällissota on yhä edelleen kohdallasi kesken. Onko kylmän pierusi oletettu ajankohta lähestymässä, kun iniset tuosta Stasi-listasta alinomaa?

Valkoisen terrorin kannattaja?