Tuulivoimalat ovat pitkäikäisiä

Ja hihhulia harmittaa kun uskonnolle nauretaan.

Aloittajalla oli selvästi tarkoituksena johtaa harhaan. Uutinen oli tuulivoiman kannalta positiivinen.

"Viimeksi tänä kesänä Suomen Hyötytuuli purki Porin Tahkoluodossa kolme vuonna 1999 valmistunutta voimalaa. Ne olivat Suomen ensimmäiset teollisen mittakaavan voimalat."

Mitä ikään tulee, niin ensimmäisten teollisen mittakaavan voimaloiden tekniset ratkaisut eivät varmasti ole samalla tasolla kuin nyt.
Syynä purkamiselle voi olla pelkästään se, että jo luvitetuille paikoille on edullista rakentaa paljon tehokkaammat myllyt tilalle. Motivan kukaan 1998 valmistettujen voimaloiden nimellisteho oli 1000 kW. Kymmenen vuotta myöhemmin meni 1 MW raja rikki ja nyt puhutaan 5 - 7 MW:n voimaloista. Yhden voimalan nimellisteho on siis alle neljännesvuosisadassa noussut 50 - 70 kertaiseksi. Kertoo jotain kehityksen suunnasta sekin.

Aika on ajanut ilmastodenialismin ohi.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittajalla oli selvästi tarkoituksena johtaa harhaan. Uutinen oli tuulivoiman kannalta positiivinen.

"Viimeksi tänä kesänä Suomen Hyötytuuli purki Porin Tahkoluodossa kolme vuonna 1999 valmistunutta voimalaa. Ne olivat Suomen ensimmäiset teollisen mittakaavan voimalat."

Mitä ikään tulee, niin ensimmäisten teollisen mittakaavan voimaloiden tekniset ratkaisut eivät varmasti ole samalla tasolla kuin nyt.
Syynä purkamiselle voi olla pelkästään se, että jo luvitetuille paikoille on edullista rakentaa paljon tehokkaammat myllyt tilalle. Motivan kukaan 1998 valmistettujen voimaloiden nimellisteho oli 1000 kW. Kymmenen vuotta myöhemmin meni 1 MW raja rikki ja nyt puhutaan 5 - 7 MW:n voimaloista. Yhden voimalan nimellisteho on siis alle neljännesvuosisadassa noussut 50 - 70 kertaiseksi. Kertoo jotain kehityksen suunnasta sekin.

Aika on ajanut ilmastodenialismin ohi.

Lue lisää

Korjaan. Kymmenen vuotta myöhemmin meni 3 MW:n raja rikki. Nimellisteho on 5 - 7 kertaa suurempi, eikä 50 - 70 kertainen. Tosin suurimmat merituulivoimalat ovat jo 10 MW teholtaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittajalla oli selvästi tarkoituksena johtaa harhaan. Uutinen oli tuulivoiman kannalta positiivinen.

"Viimeksi tänä kesänä Suomen Hyötytuuli purki Porin Tahkoluodossa kolme vuonna 1999 valmistunutta voimalaa. Ne olivat Suomen ensimmäiset teollisen mittakaavan voimalat."

Mitä ikään tulee, niin ensimmäisten teollisen mittakaavan voimaloiden tekniset ratkaisut eivät varmasti ole samalla tasolla kuin nyt.
Syynä purkamiselle voi olla pelkästään se, että jo luvitetuille paikoille on edullista rakentaa paljon tehokkaammat myllyt tilalle. Motivan kukaan 1998 valmistettujen voimaloiden nimellisteho oli 1000 kW. Kymmenen vuotta myöhemmin meni 1 MW raja rikki ja nyt puhutaan 5 - 7 MW:n voimaloista. Yhden voimalan nimellisteho on siis alle neljännesvuosisadassa noussut 50 - 70 kertaiseksi. Kertoo jotain kehityksen suunnasta sekin.

Aika on ajanut ilmastodenialismin ohi.

Lue lisää

Noinhan se on.
Kahdenkymmenen vuoden kuluttua nyt rakennettavat tuulivoimalat pannaan myllyyn ja niistä tehdään lisää sementtiä.
Ja maailma pelastuu jälleen kerran.

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se on.
Kahdenkymmenen vuoden kuluttua nyt rakennettavat tuulivoimalat pannaan myllyyn ja niistä tehdään lisää sementtiä.
Ja maailma pelastuu jälleen kerran.

Lue lisää

Nuo ensimmäisetkin olivat jauhamassa energiaa n. 23 vuotta. Tekniikan kehittyessä uusimpien tuulivoimaloiden ikä lienee selvästi pidempi.
Eikä tuulivoimaloista kierrätetä sementtiin kuin lavat. Ja silloin voi olla tehokkaampiakin kierrätystapoja.
Yrität tukea virheellisiä käsityksiäsi vääristelemällä ensin aloitusta ja nyt tuossa kommentissasi väitteelläsi, että tuulivoimalat kokonaisuudessaan käytettäisiin sementtiin ja että elinkaari olisi vain 20 vuotta.

Ottaako se noin koville myöntää olleensa väärässä, sillä väärässähän sinä olet. Kehitys on pyyhkäissyt sinun tietämyksesi ohi, jos sinulla oikeaa tietoa on ollut ikinä.

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se on.
Kahdenkymmenen vuoden kuluttua nyt rakennettavat tuulivoimalat pannaan myllyyn ja niistä tehdään lisää sementtiä.
Ja maailma pelastuu jälleen kerran.

Lue lisää

Betonia tarkoittanet?

Anonyymi kirjoitti:

Betonia tarkoittanet?

Ei sementtiuunissa mitään betonia tehdä. Sementtiuunissa tehdään sementtiä.
Kun sementtiin sekoitetaan soraa ja vettä, niin saadaan betonia.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo ensimmäisetkin olivat jauhamassa energiaa n. 23 vuotta. Tekniikan kehittyessä uusimpien tuulivoimaloiden ikä lienee selvästi pidempi.
Eikä tuulivoimaloista kierrätetä sementtiin kuin lavat. Ja silloin voi olla tehokkaampiakin kierrätystapoja.
Yrität tukea virheellisiä käsityksiäsi vääristelemällä ensin aloitusta ja nyt tuossa kommentissasi väitteelläsi, että tuulivoimalat kokonaisuudessaan käytettäisiin sementtiin ja että elinkaari olisi vain 20 vuotta.

Ottaako se noin koville myöntää olleensa väärässä, sillä väärässähän sinä olet. Kehitys on pyyhkäissyt sinun tietämyksesi ohi, jos sinulla oikeaa tietoa on ollut ikinä.

Lue lisää

Lienee on yhtä hieno ilmastonlämpenemistieteellinen sana kuin ovat skenaario ja ennustetaan.
Noista on hyvä jatkaa ilmastoteologisten liturgioiden säveltämistä.

Anonyymi kirjoitti:

Lienee on yhtä hieno ilmastonlämpenemistieteellinen sana kuin ovat skenaario ja ennustetaan.
Noista on hyvä jatkaa ilmastoteologisten liturgioiden säveltämistä.

Sen verran olen ollut tieteen kanssa tekemisissä, että osaan välttää absoluuttisia totuusväittämiä. "On todennäköistä" on tutkijan sanomana usein varmempaa kuin maallikon "absoluuttinen totuus."

Mutta kun peruskoulukin on tainnut neidiltä jäädä kesken, ei luetun ymmärtäminenkään liene kovin korkealla tasolla, ainakaan keskimääräisesti. Ennuste elämässä menestymiselle on myös keskimääräistä heikompi, vaikka yksittäisen ihmisen kohdalla kovin pitkälle meneviä skenaarioita ei voikaan vetää.

Anonyymi kirjoitti:

Sen verran olen ollut tieteen kanssa tekemisissä, että osaan välttää absoluuttisia totuusväittämiä. "On todennäköistä" on tutkijan sanomana usein varmempaa kuin maallikon "absoluuttinen totuus."

Mutta kun peruskoulukin on tainnut neidiltä jäädä kesken, ei luetun ymmärtäminenkään liene kovin korkealla tasolla, ainakaan keskimääräisesti. Ennuste elämässä menestymiselle on myös keskimääräistä heikompi, vaikka yksittäisen ihmisen kohdalla kovin pitkälle meneviä skenaarioita ei voikaan vetää.

Lue lisää

Minkähän ikäinen neiti onkaan nyt kommentoimassa? Ettei vain olisi joku hiukan iäkäs vanha punikkifrmakko joka mieltää itsensä viheriäiseksi niinkuin Satu Hassi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sementtiuunissa mitään betonia tehdä. Sementtiuunissa tehdään sementtiä.
Kun sementtiin sekoitetaan soraa ja vettä, niin saadaan betonia.

Ei siitä lasikuidusta mitään sementtiä voi tehdä.
Betoniin voi ehkä sekoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Minkähän ikäinen neiti onkaan nyt kommentoimassa? Ettei vain olisi joku hiukan iäkäs vanha punikkifrmakko joka mieltää itsensä viheriäiseksi niinkuin Satu Hassi.

Vähän Hassia nuorempi kokoomusta äänestävä harmaa setämies.
Eli kristallipallosi himmertää pahasti.

Sähkötekniikan dippainssinä Satu Hassi saattaa tuntea himpun verran sinua paremmin eri sähkötuotannon tekniikat.
Vai mikä mahtaakaan olla sinun koulutuksesi? Rippikoulu ja tanssikoulu kesken jääneen peruskoulun jälkeen?

Anonyymi kirjoitti:

Vähän Hassia nuorempi kokoomusta äänestävä harmaa setämies.
Eli kristallipallosi himmertää pahasti.

Sähkötekniikan dippainssinä Satu Hassi saattaa tuntea himpun verran sinua paremmin eri sähkötuotannon tekniikat.
Vai mikä mahtaakaan olla sinun koulutuksesi? Rippikoulu ja tanssikoulu kesken jääneen peruskoulun jälkeen?

Lue lisää

Satuinpa olemaan samalla kurssilla Satu Hassin kanssa TKK:lla.
Mikä on sinun pätevyytesi?

Anonyymi kirjoitti:

Ei siitä lasikuidusta mitään sementtiä voi tehdä.
Betoniin voi ehkä sekoittaa.

Jos et ymmärrä lukea artikkelia niin voihan tuon selittää lyhyestikin:
Sementtiuuniin syötetään murskattu lujitemuovi. Muovi palaa ja tuottaa energian lasin ja muun materiaalin sulattamiseksi.
Oliko riittävän selvästi ilmaistu?

Anonyymi kirjoitti:

Korjaan. Kymmenen vuotta myöhemmin meni 3 MW:n raja rikki. Nimellisteho on 5 - 7 kertaa suurempi, eikä 50 - 70 kertainen. Tosin suurimmat merituulivoimalat ovat jo 10 MW teholtaan.

Lue lisää

Edellyttää tietenkin että tuulee

Jäteongelma siivotaan vain eri paikkaan. Nerokasta todella.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittajalla oli selvästi tarkoituksena johtaa harhaan. Uutinen oli tuulivoiman kannalta positiivinen.

"Viimeksi tänä kesänä Suomen Hyötytuuli purki Porin Tahkoluodossa kolme vuonna 1999 valmistunutta voimalaa. Ne olivat Suomen ensimmäiset teollisen mittakaavan voimalat."

Mitä ikään tulee, niin ensimmäisten teollisen mittakaavan voimaloiden tekniset ratkaisut eivät varmasti ole samalla tasolla kuin nyt.
Syynä purkamiselle voi olla pelkästään se, että jo luvitetuille paikoille on edullista rakentaa paljon tehokkaammat myllyt tilalle. Motivan kukaan 1998 valmistettujen voimaloiden nimellisteho oli 1000 kW. Kymmenen vuotta myöhemmin meni 1 MW raja rikki ja nyt puhutaan 5 - 7 MW:n voimaloista. Yhden voimalan nimellisteho on siis alle neljännesvuosisadassa noussut 50 - 70 kertaiseksi. Kertoo jotain kehityksen suunnasta sekin.

Aika on ajanut ilmastodenialismin ohi.

Lue lisää

Tuulivoimaloiden teho on kasvanut koska myllyjen koko on kasvanut. 20 vuotta sitten pyyhkäisykorkeus oli n. 50m. Ja nyt rakennetaan myllyjä joissa se on lähes 300m.!
Tälläisiä myllyjä ei tosin rakenneta kuin sellaisiin 'banaanivaltiohin', joissa kansalaisista ja heidän elämisen laadusta ei välitetä myllyjen läheisyydessä, kuten Suomessa.
Jättimyllyt ovat terveysriski fyysisesti ja psyykkisesti.
Yhden jättimyllyn ultraääni värähtelee jopa 50km. Päähän myllystä. Tämä aiheuttaa erilaisia negatiivisia muutoksia mm. Verisuoniin ja sydämeen. Myllyt muuttavat tuhansia neliökilometrejä luontoa teollisuusalieeksi. On ihme että ei rakenneta enemmän ns. Ilmaruuveja, joiden haitat ovat vähäisempiä, mm. Paineenvaihtelu myllyn läheisyydessä on vähäistä. Tälläisen voisi rakentaa vaikka kerrostalon yhteyteen.
Mitä tulee ilmastonmuutokseen, ihmisen toiminnasta vapautuvalla hiilidioksidilla ei ole mitään vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmasto muuttuu ja on muuttunut jatkuvasti, ihminen ei voi pysäyttää esim. Maailman lämpötiloja johonkin tiettyyn tilaan.

Et usko vai? No tässä pyynnöstäsi vielä linkki ulkomaiselle sivulle, josta löytyy yhteenvetotaulukko useammastakin tutkimuksesta.

https://yaleclimateconnections.org/2021/06/whats-the-carbon-footprint-of-a-wind-turbine/

Anonyymi kirjoitti:

Et usko vai? No tässä pyynnöstäsi vielä linkki ulkomaiselle sivulle, josta löytyy yhteenvetotaulukko useammastakin tutkimuksesta.

https://yaleclimateconnections.org/2021/06/whats-the-carbon-footprint-of-a-wind-turbine/

Lue lisää

Uskominen on tärkeää kun viestejä poistellaan.

Anonyymi kirjoitti:

Uskominen on tärkeää kun viestejä poistellaan.

Ylläpito nähtävästi kyllästyi tylsien latteuksien toistoon.

Anonyymi kirjoitti:

Ylläpito nähtävästi kyllästyi tylsien latteuksien toistoon.

Uskomine on siitä huolimatta tärkeää.

Anonyymi kirjoitti:

Uskomine on siitä huolimatta tärkeää.

Niin sitä pitää! Kun on uskoa on toivoa!

Täyttä puppua !

Anonyymi kirjoitti:

Täyttä puppua !

Siis viestin 19.07.2022 13:30 päästöluvut.

Propellin akseli on tuettu ja laakeroitu vain toisesta päästään, joten siihen kohdistuu valtava kuormitus. Jos olisi kaksi runkoa, joiden välillä molemmista päistään laakeroitu läpiakseli, jossa propelli, niin laakerointirasitus olisi vain murto-osan nykyisestä.
Kalliimpi toteuttaa, mutta laakerien kestävyys paranisi oleellisesti. Lisäksi laakerien voiteluun pitäisi olla jatkuva voiteluöljyn syöttö.
Kun tuolla aiemmin viitattiin vanhoihin puroihin laitettuihin vesivoimaloihin, niin niissähän siipipyörä on akseloitu molemmin puolin oleviin tukiin ja laakereilla on säännällisesti täytettävät rasvakupit.
Niinsanotut "kestovoidellut" laakerit ovat lyhytikäistä kertakäyttötavaraa.

Anonyymi kirjoitti:

Propellin akseli on tuettu ja laakeroitu vain toisesta päästään, joten siihen kohdistuu valtava kuormitus. Jos olisi kaksi runkoa, joiden välillä molemmista päistään laakeroitu läpiakseli, jossa propelli, niin laakerointirasitus olisi vain murto-osan nykyisestä.
Kalliimpi toteuttaa, mutta laakerien kestävyys paranisi oleellisesti. Lisäksi laakerien voiteluun pitäisi olla jatkuva voiteluöljyn syöttö.
Kun tuolla aiemmin viitattiin vanhoihin puroihin laitettuihin vesivoimaloihin, niin niissähän siipipyörä on akseloitu molemmin puolin oleviin tukiin ja laakereilla on säännällisesti täytettävät rasvakupit.
Niinsanotut "kestovoidellut" laakerit ovat lyhytikäistä kertakäyttötavaraa.

Lue lisää

Ei kai sentään.

Akseli on laakeroitu vähintään kahdesta kohtaa, siipien painon vaikutus laakeripisteiden välille, tai niiden ulkopuolelle ei ole merkittävä ongelma, ja momentin, joka on määräävä kuormitus, laakeroinnin sijoituksella ei ole merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai sentään.

Akseli on laakeroitu vähintään kahdesta kohtaa, siipien painon vaikutus laakeripisteiden välille, tai niiden ulkopuolelle ei ole merkittävä ongelma, ja momentin, joka on määräävä kuormitus, laakeroinnin sijoituksella ei ole merkitystä.

Lue lisää

Toimiskohan sellainen, että laittaisi akselin molempiin päihin propellin ja voisivatko ne silloin olla jopa pienempiä? Luulisi että laakerirasitus ei ainakaan silloin olisi paha, mutta miten lie pyörteilyn laita. Tosin hintaa tulisi tuplapropelleista enemmän - varmaan on insinöörit moneen kertaan pähkäilleet ja laskeskelleet että on päädytty juuri yhteen kolmilapaiseen potkuriin.

Anonyymi kirjoitti:

Toimiskohan sellainen, että laittaisi akselin molempiin päihin propellin ja voisivatko ne silloin olla jopa pienempiä? Luulisi että laakerirasitus ei ainakaan silloin olisi paha, mutta miten lie pyörteilyn laita. Tosin hintaa tulisi tuplapropelleista enemmän - varmaan on insinöörit moneen kertaan pähkäilleet ja laskeskelleet että on päädytty juuri yhteen kolmilapaiseen potkuriin.

Lue lisää

Lisää tehoa tuplapropelli tuskin tuottaisi ja laakerirasitus vain kasvaisi painon kasvaessa.
Kyllä insinöörit ovat asian miettineet.

Anonyymi kirjoitti:

Lisää tehoa tuplapropelli tuskin tuottaisi ja laakerirasitus vain kasvaisi painon kasvaessa.
Kyllä insinöörit ovat asian miettineet.

Tutkailin vähän asiaa, ja itse asiassa tuplapotkurimyllyjä on kokeiltu. Mutta ei niin kuin kuvittelin, vaan ne pyörivät vastakkaisiin suuntiin (kuten on käytetty ilma- ja vesialuksissa). Ovat joko peräkkäin tai konehuoneen kahtapuolta. Väittävät että voisivat tuottaa noin 20% enemmän tehoa, mutta huonoina puolina juuri kalliimpi hinta ja pyörteily.

Sähkön varastoiminen eli sen muuttaminen johonkin toiseen energiamuotoon, on sekä aurinkosähkön, että tuulisähkön kohdalla toistaiseksi melko heikosti ratkaistu ongelma. Varastoimaan pystytään, mutta heikolla hyötysuhteella. Toisaalta ylituotantotilanteessa huonokin hyötysuhde, kuten vedyn syntetisoiminen, on parempi kuin ei mitään.

Muistaakseni LUT on laskenut, että tuulivoiman tehovaihtelun lisäkustannus Suomen oloissa on noin 15 e/MWh. Joskus VTT on arvioinut, että korkeintaan 10 % verkon tehosta saisi olla vaihtelevaa tuulivoimaa.

Varastointiin on useita keinoja. Karkea nyrkkisääntö on, että se tuplaa sähkön hinnan. Eli "varaston kautta ajetun" tuulivoiman hinta olisi luokkaa 100 e/MWh. Nyt Suomen aluehinta vuorokausimarkkinoilla on 223 €/MWh.

Anonyymi kirjoitti:

Varastointiin on useita keinoja. Karkea nyrkkisääntö on, että se tuplaa sähkön hinnan. Eli "varaston kautta ajetun" tuulivoiman hinta olisi luokkaa 100 e/MWh. Nyt Suomen aluehinta vuorokausimarkkinoilla on 223 €/MWh.

Lue lisää

Eräs varastointitapa on pumppuvoimala. Pumpataan vettä korkealla olevaan altaaseen kovalla tuulella ja lasketaan se vesiturbiinin läpi sähköksi, kun ei tuule. Tällaisen prosessin energiahyötysuhde on luokkaa 60 %. Suurin kustannus aiheutuu siis sähkön hävikistä.

Anonyymi kirjoitti:

Eräs varastointitapa on pumppuvoimala. Pumpataan vettä korkealla olevaan altaaseen kovalla tuulella ja lasketaan se vesiturbiinin läpi sähköksi, kun ei tuule. Tällaisen prosessin energiahyötysuhde on luokkaa 60 %. Suurin kustannus aiheutuu siis sähkön hävikistä.

Lue lisää

Sähköstä saadaan parhaimmillaan vetyä 80 % hyötysuhteella. Vedystä saadaan parhaimmillaan sähköä polttokennolla 60 % hyötysuhteella. Tällöin energiahävikki on 50 % luokkaa.

Akkukustannus on nykyisillä auton akkujen hinnoilla noin 100 e/MWh.

Tällä hetkellä tuulitehoa on verkossa 760 MW ja vesivoimaa 1800 MW. Joskus tuulivoimathoa on ollut jopa lähes 3000 MW. Silloin tietysti vesivoimaa voidaan pihdata ja nostaa altaiden pintaa, mutta rajansa siinäkin on.

Anonyymi kirjoitti:

Eräs varastointitapa on pumppuvoimala. Pumpataan vettä korkealla olevaan altaaseen kovalla tuulella ja lasketaan se vesiturbiinin läpi sähköksi, kun ei tuule. Tällaisen prosessin energiahyötysuhde on luokkaa 60 %. Suurin kustannus aiheutuu siis sähkön hävikistä.

Lue lisää

Eilen aamuyöllä sähköenergian pörssihinta oli 0.12 e/kWh ja aamulla 0.41 e/kWh eli 3.4-kertainen. Tuossa voisi jo pumppuvoimalallakin tehdä rahaa, mutta energian "törsäämistä" monet karsastavat.

Anonyymi kirjoitti:

Tällä hetkellä tuulitehoa on verkossa 760 MW ja vesivoimaa 1800 MW. Joskus tuulivoimathoa on ollut jopa lähes 3000 MW. Silloin tietysti vesivoimaa voidaan pihdata ja nostaa altaiden pintaa, mutta rajansa siinäkin on.

Lue lisää

Imatralla vedenpintaa voi säätää ainoastaan ohijuoksutuksilla, mikä tulee kyseeseen tolkuttoman lumisten talvien jälkeen.
Tuulivoimaloiden tehon voi säätää nollille ihan milloin vain ja säätää lavat sementtiuuniin ja tornit sulattoon. Niin yksinkertaista on ongelmajätteiden poisto maisemista.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköstä saadaan parhaimmillaan vetyä 80 % hyötysuhteella. Vedystä saadaan parhaimmillaan sähköä polttokennolla 60 % hyötysuhteella. Tällöin energiahävikki on 50 % luokkaa.

Akkukustannus on nykyisillä auton akkujen hinnoilla noin 100 e/MWh.

Lue lisää

Tosiasia on että autossa saadaan vedyn tuotantoon käytetystä energiasta hyödyksi 25%.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiasia on että autossa saadaan vedyn tuotantoon käytetystä energiasta hyödyksi 25%.

Se on paljon parempi kuin ylimääräisen sähköntuoton 0 %.

Ossi Tiihonen on mm. ilmasto-, korona- ja vaalivilppisalaliittoja levittelevä hörhö, joka vaihtaa puoluettakin kuin paitaa, taitaa nykyään vetää omaa puoluetta. Kannattaa EU-eroa ja vastustaa Nato-jäsenyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Ossi Tiihonen on mm. ilmasto-, korona- ja vaalivilppisalaliittoja levittelevä hörhö, joka vaihtaa puoluettakin kuin paitaa, taitaa nykyään vetää omaa puoluetta. Kannattaa EU-eroa ja vastustaa Nato-jäsenyyttä.

Lue lisää

Itse asiaan et osannut ottaa kantaa, ja kirjoitus on ihan toisen henkilön tekemä, joten sepustuksesi on pelkkää argumentointivirhettä.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiaan et osannut ottaa kantaa, ja kirjoitus on ihan toisen henkilön tekemä, joten sepustuksesi on pelkkää argumentointivirhettä.

Otin kantaa siihen, että saman dippainssin kirjoitus olisi kyllä löytynyt vähän "neutraalimmankin" näköisiltä sivuilta, mutta päätit linkittää juuri Tiihoseen.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiaan et osannut ottaa kantaa, ja kirjoitus on ihan toisen henkilön tekemä, joten sepustuksesi on pelkkää argumentointivirhettä.

Argumentointivirhe? Ai kuten Tiihosen vastaus ainoalle juttua kommentoineelle?

Nikkivaras on suhupierun pierijää pahempi. (Vanha nettikansan sananlasku)

Jutun mukaan villiintyneen voimalan yksi lapa osui runkoon ja siksi hajosi. USA:sta mainitaan yksi vastaava tapaus. Jo tuolloin 2014 arveltiin että samalle paikalle tuskin tulee uusia voimaloita, koska nykynormien mukaan ovat liian lähellä asutusta.

Itse asiassa tuulivoima tuottaa enemmän talvella kuin kesällä.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa tuulivoima tuottaa enemmän talvella kuin kesällä.

Tänään sähkö maksaa 80 snt/kWh.
Tuulivoima ei auta!

Anonyymi kirjoitti:

Tänään sähkö maksaa 80 snt/kWh.
Tuulivoima ei auta!

Ja tuo johtuu myös paskoista ydinvoimaloista. Loviisan toinen ydinreaktori laitettiin tänään vuosihuoltoon eikä sitä käynnistetä kuukauteen, jonka jälkeen toinen ydinreaktori menee vuosihuoltoon kuukaudeksi. Eli Loviisassa toimii vain 1 reaktori seuraavat 2 kuukautta. Eikä OL3:takaan ole vielä saatu käynnistettyä. Nykyisten tietojen mukaan se käynnistyisi illalla, mutta tätä on koko ajan siirretty.

Lisäksi tuulivoima auttoi viime viikolla, kun sähkön hinta oli lähellä nollaa useamman päivän ajan. Välillä alle 2 snt/kWh. Mutta ethän sinä silloin katsonut sähkön hintaa katsonut.

Eipä tuo ydinvoimakaan kovin toimivalta. Nytkin Loviisassa on seuraavat 2 kuukautta vuosihuoltoja jolloin vain 1 reaktori toimii kerrallaan. Ja OL3 ei vieläkään ole käynnissä. Tämä tarkoittaa, että yli puolet ydinvoimasta ei ole käytössä ongelmien takia.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä tuo ydinvoimakaan kovin toimivalta. Nytkin Loviisassa on seuraavat 2 kuukautta vuosihuoltoja jolloin vain 1 reaktori toimii kerrallaan. Ja OL3 ei vieläkään ole käynnissä. Tämä tarkoittaa, että yli puolet ydinvoimasta ei ole käytössä ongelmien takia.

Lue lisää

Lisään... Juuri Loviisan vuosihuollon aloituksen takia sähkön hinta nousi.

Ai se pari millisekunnin muutos vuodessa pyörimisessä? Ei noin pikkiriikkinen muutos mitään vaikuta.

Anonyymi kirjoitti:

Ai se pari millisekunnin muutos vuodessa pyörimisessä? Ei noin pikkiriikkinen muutos mitään vaikuta.

Anteeksi, sadasosasekunnin siis. Kyseessä on niin mitätön muutos, että mihinkään kelloon ei tarvitse tehdä sekunninkaan muutosta vuosiin.