Vetyautojen puolella aina silloin tällöin mainitaan että vety on mahtava keksintö aurinko ja tuulivoiman ylimääräiseen varastointiin kun sähköä on tarjolla liikaa (sähköstä tehdään vetyä) ja muutetaan myöhemmin vety takaisin sähköksi kun ei aurinko paista tai ulkona tuule. Väitän että tämä ei toimi Suomessa, koska vuositasolla on melko vähän päiviä jolloin sähköstä olisi liikatuotantoa auringon ja tuulivoimaloiden muodossa vaan se VIHREÄ SÄHKÖ myydään sellaisenaan naapurimaihin esim. Viroon. Mistä löytyy luotettavaa tilastoa että onko VIHREÄ VETY käytännössä vain huijausta, koska aidosti valtavia määriä vedyn valmistukseen melko suurine muuntohäviöineen ei yksinkertaisesti Suomessa ole?
Tuulivoiman ylituotanto vedyksi, ei mitään järkeä?
Anonyymi
28
636
Vastaukset
- Anonyymi
Vihreää sähköä ei ole TUOTANTOhintaa alle 1 senttiä kwh valtavia määriä Suomessa? Sen takia muutaminen vedyksi ei kannata kun tutustuu muuntohäviöihin ja vetylaitteiston haurastumisen takia vaadittaviin uusimisiin? Vihreä vety on käytännössä vain viherpesua ja vetytalouden valheellista ihannointia?
- Anonyymi
Tuulivoiman tuotanto on Suomesssakin kovatuulisina päivinä sen verran massiivista, että sähkön hinta laskee sen vaikutuksesta. Tuulivoimaahan tarvitsee aina 100% säätövoimaa ja kokonaisuutena sähköntuotanto on aina mitoitettava muiden tuotantotapojen varaan.
Vety on aika monikäyttöinen ja siitä voidaan varsin helposti tehdä myös tavallista polttoainetta polttomoottoreihin. Ilmakehän hiilidioksidista ja vedystä saadaan tehtyä hiilivetyyhdisteitä eli bensaa tai diiseliä. - Anonyymi
Jos alkaa vety tuntua varteenotettavalta vaihtoehdolta kannattaa käydä Fingridin sivulla.
Selviää että aurinkosähkö on 2% sähköntarpeesta ja koko Suomi on jatkuvasti miinuksella n. 2500 MW .
Muutamana satunnaisena päivänä sähköä tulee yli oman tarpeen.
Vihreää vetyä ei ole eikä ilmaista sähköä.
- Anonyymi
Ns. vihreässä energiassa on ongelmana kuinka iso osa tuotetusta energiasta saadaan käyttöön. Bensalla luku on 80-90% ja vedyllä jossain 20% kieppeillä.
Turha siitä silti on alkaa innostumaan, koska ei se kenenkään etu ole, että vihreässä energiassa on omat ongelmansa. Paljon parempi olisi, jos saataisiin hyötyprosentti lähemmäs sataan. Jossain vaiheessa nimittäin voi tulla seinä vastaan ja yksinkertaisesti on leikattava energian kulutusta eikä yhtään naurata kuluttaa 1/5 tai 1/10 siitä mitä ennen. - Anonyymi
Vetytalous on tulevaisuudessa pitkään viherpesua, koska todellisuudessa vuositasolla merkittäviä määriä vihreää sähköä ei ole.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17241677/tulevaisuuden-vetytalous-on-pitkaan-viherpesua
Eri artikkeleissa puhutaan sähkön negatiivisesta hinnasta että se voi kestää vain joitakin tunteja ja määrät pieniä, että kannattaisi aidosti alkaa sähköä vedyksi muuttamaan. Nyt varsinkin energiakriisin aikaan myydään kaikki ylimääräinen sähkö ulkomaille, joten Ukrainan sodan takia sähkön hinta ei ole muutamaan vuoteen painumaan negatiiviseksi.
"Karttunen arvioi, että käytännössä kenenkään taloutta negatiivinen sähkö ei hetkauta suuntaan eikä toiseen.
Sähkön negatiivinen hinta on Karttusen mukaan suuruusluokaltaan hyvin pieni, korkeimmillaan 20 settiä megawattituntia kohden. Loviisan ydinvoimala, jonka teho on 800 megawattia, joutuu maksamaan 160 euroa yhdeltä tunnilta.
Karttunen arvioi, että tavallinen kuluttaja ei vielä saa suoranaista hyötyä negatiivisesta sähkönhinnasta.
– Jos hinta menee negatiiviseksi, kuluttajalle ei ymmärtääkseni ryhdytä maksamaan sähkönkäytöstä, vaan sähkö on nollahintaista.
Sen sijaan suuret teollisuuslaitokset, jotka ostavat sähkön suoraan pörssistä, saavat sähkön negatiivisella hinnalla eli heille maksetaan takaisinpäin.
Karttunen uskoo, että jos ilmiö yleistyy, se alkaa näkyä sähkön kuluttajahinnoissa."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006401814.html- Anonyymi
Tuulivoimalat tuottivat 2021 lähes yhtä paljon sähkö kuin Loviisan ydinvoimala. Koska tuulivoimaa rakennetaan koko ajan lisää, Loviisa taitaa jäädä kakkoseksi jo tänä vuonna.
Eikä tuulivoimaloita ole tosissaan rakennettu kuin luokkaa 10 vuoden ajan. Tämä tuotantokapasiteetti on noussut paljon lyhyemmässä ajassa kuin mitä OL3 rakentaminen on kestänyt.
Nyt sähkäjärjestelmä on kriisissä, kun sekä sähkön että maakaasun tuonti Venäjältä loppui yllättäen ja siirtoverkoissakin on ollut ongelmia (Ruotsissa = ei ole saatu vesivoimaa Norjasta Suomeen) ja norjalaisten kannattaa myydä sähkönsä ennemmin Saksaan (tosin siirtokapasiteetti tässäkin rajoittaa). Nykyisestä poikkeustilanteesta ei kannata paljoa johtopäätöksiä vetää. Venäjän energiasta oli joka tapauksessa tarkoitus päästä eroon, muttei ihan näin nopealla aikataululla.
Tilanne korjaantuu ajan mittaan JOS OL3 saadaan pyörimään kunnolla ja KUN tuulivoimaa rakennetaan lisää. Paljon lisää. Tuulivoima ei ole jos, vaan kun, koska sen rakentaminen oli jo ennen nykyistä hintapiikkiä taloudellisesti kannattavaa eli lisää myllyjä tulee jo ihan markkinaehtoisesti, ilman mitään tukia. Siis jos ei ruveta tätä tarkoituksella estämään.
Uusimmat tuulivoimalat tuottavat sähköä keskimäärin 45 % teholla nimellistehostaan. Jotta tuulivoimalla voitaisiin tuottaa vuodessa yhtä paljon sähköä kuin OL3 tuottaa (teoriassa), niin myllyjä pitää rakentaan tuplamäärä eli 2x1600 MW edestä.
Sitten kun tuulimyllyjä on "tuplasti", tulee myös näitä tilanteita, missä tuotanto > kulutus ja sähkö on käytännössä ilmaista. Silloin tahkotaan vetyä kemianteollisuuden ja terästehtaiden tarpeisiin. Sekä synteettisen metaanin tuotantoon.
- Anonyymi
Vetyä käytetään paljon kemianteollisuuden raaka-aineena ja nykyisin vety valmistetaan maakaasusta ns. höyryreformoinnilla. Sivutuotteena syntyvä CO2 päästetään taivaan tuuliin. Ei hyvä ja tämähän kannattaa korvata elektrolyysillä tehtävällä vedyllä. Tosin moiseen tarvitaan PALJON ja HALPAA sähköä eli tuulivoimaloita saa tökkiä pystyy vielä monenmonta lisää.
Myös vetyautojen käyttämä vety tehdään VALTAOSIN maakaasusta, minkä vuoksi vetyautojen todelliset CO2 päästöt ovat isot, vaikka ne valehdellaankin päästöttömiksi. Oikeasti CO2 päästöt ovat suuremmat kuin normaalilla bensakäyttöisellä autolla.
Toinen iso käyttökohde olisi terästeollisuus, joka nykyään käyttää hiiltä tai koksia pelkistykseen, mikä aiheuttaa valtavat CO2 päästöt. Siirtyminen vetypelkistykseen leikkaisi kerta laakista pois ison siivun Suomenkin päästöistä. Tällä yhdellä ainoalla muutoksella olisi paljon suurempi vaikutus kuin millään sähköautopelleilyillä yms. Mutta ei lehdet näistä kirjoittele, vaan keskittyy johonkin biohajoaviin pusseihin ym. näpertelyyn.
Autojen polttoaineena vety on järjetön. Sitä on yritetty ottaa käyttöön Kaliforniassa ja monissa Euroopankin kaupungeissa jo 20 vuoden ajan, mutta laihoin tuloksin. Esim. Kalifornian vetyautokanta jotain 8000 autoa, vaikka julkista tukea on tähän pumpattu pari sataa miljoonaa. EUssa vielä heikompi tilanne, rahaa poltettu enemmän ja autoja kait reilu 1000. Niin autot, tankkausasemat kuin polttoaine liian kalliita ja koko ajan käydään veronmaksajien kukkarolla eikä loppua näy. Edes optimistisimmat laskelmat eivät lupaa taloudellista kannattavuutta ennen vuosikymmenen loppua ja moni asiantuntija puhuu vasta 2040 tai 2050 luvusta. Hullun hommaa upottaa tähän senttiäkään.
Vetyautot siis kalliita ja niiden energiatehokkuus on huono verrattuna täyssähköautoihin. Sama koskee vedyn käyttöä sähkövarastona. Elektrolyysi ja palatus takaisin sähköksi hukkaa vähintään 50 % alkup. energiasta eli hyötysuhde on heikompi kuin akuilla tai pumppuvoimaloilla, mutta tekniikka kallista. Jos vetyä pitää varastoida suurempia määriä, se on pakko nesteyttää, mikä myös vaatii hurjasti energiaa ja romauttaa koko ketjun hyötysuhteen 30 % kieppeille. Eikä meillä ole lainkaan elektrolyysilaitteita, ei nesteytyslaitoksia, ei varastosäiliöitä eikä vetyä käyttäviä voimalaitoksia tai polttokennoja. Kaikki pitäisi rakentaa alusta alkaen ja tekniikka on vaadittavien kovien paineiden ja vedyn äärimmäisen räjähdysherkkyyden vuoksi ihan tähtitieteellisen hintaista. Edelleen.
Onneksi fiksumpiakin ideoita on. Suomessa on jo suurimmat kaupungit kattava metaanin jakeluverkko (n. 80 tankkausasemaa) ja metaanikäyttöisiä autoja saa 3 yhden vetyauton hinnalla. Polttoainekin on halvempaa. Ja biokaasuahan tuotetaan jo nyt paljon enemmän kuin liikenteessä kuluu ja tuotantomäärä on tavoitteena vielä nelinkertaistaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Silloin metaani riittäisi kattamaan 10 % kaikesta tieliikenteen kulutuksesta, jos biometaani käytettäisiin pelkästään liikennepolttoaineena.
Metaania voidaan valmistaa myös synteettisesti, yhdistämällä elektrolyysillä tuotettua vetyä ja jonkin voimalan tai teollisuusprosessin tuottamaa hiilidioksidia. Toisin kuin vedyn kanssa pelleillessä, tässä lyödään monta kärpästä yhdellä iskulla, kun yhdistetään sähkön varastointiin CO2 varastointi. Tekniikka on Suomessa kehitettyä, asialla mm. LUT, ST1, Q-power ja Wärtsilä (juuri ne tahot, jotka vetyhihhulien valheiden mukaan ovat kehittämässä vedyn käyttöä liikennepolttoaineena). Tässä on ideana käyttää metaania sähkövarastona, koska metaanille (maakaasulle) on jo olemassa käyttökohteet (16 000 autoa, teollisuus, voimalaitokset), jakeluverkot ja isoja varastojakin on jo rakenteilla (mm. Haminan varastosäiliöt). Synteettisen metaanin tuotannon hyötysuhde sähköstä metaaniksi on 50 %, mutta metaanin nesteytys sujuukin paljon pienemmällä energiankulutuksella kuin vedyn nesteytys, joten kokonaishyötysuhde sähkö->metaani->sähkö ei ole juuri heikompi kuin vedyllä. Ja tekniikka on paljon halvempaa ja, kuten sanottu, käyttökohteet ja jakeluverkot jo olemassa eli tässä on 15 vuoden etumatka vetyyn verrattuna.
Toisin kuin vetyhihhulit valehtelevat, metaani kelpaa sellaisenaan polttokennoille (SOFC kennot) ja sähköä syntyy noin 60 % hyötysuhteella lämpöä kaupan päälle. Tosin ihan samaan pääsevät myös kaikkein moderneimmat kombivoimalaitokset, joilla kokonaishyötysuhde voi olla reilut 90 %, esim.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kombivoimalaitos
Synteettistä metaania on tarkoitus tuottaa etenkin kesäöisin, jolloin sähkönkulutus on pientä ja sähköstä ylitarjontaa (=hinta halpa tai jopa negatiivinen). Varastot käytetään voimalaitosten polttoaineena talven kulutushuippujen aikana liikennepolttoaineena.
Jos synteettisen metaanin hinta saadaan tarpeeksi alas, sitä voidaan jatkojalostaa myös mm. lentokerosiinin korvaavaksi nestemäiseksi polttoaineeksi.- Anonyymi
Se unohtui vielä mainita, että synteettisen metaanin tuotantolaitokset on tarkoitus sijoittaa nykyisten voimaloiden kylkeen, jolloin prosessin hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpöverkoon. Siis lyödään 3 kärpästä yhdellä iskulla.
Tällaisen laitoksen rakentaminen on harkinnassa ainakin kolmella paikkakunnalla; Lahdessa. Keravalla ja Vantaalla. Pieni koelaitos oli jo jonkin aikaa sitten käytössä Keravalla.
- Anonyymi
Totta, ihan yhtä älytöntä kuin öljynpolttamnen että saadaan auto tai mikä tahansa kone liikkumaan tai pyörimään.
- Anonyymi
Vety tarkoittaisi sähkön hintaa euroissa, eikä centavoissa, haluatteko ruveta maksamaan. Pitäisi perustaa Ganjalan vapaavaltio halukkaille, sieltä ei saisi muuttaa takaisin Suomeen.
- Anonyymi
Ei vetyä kannata valmistaa ellei sähkä ole lähes ilmaista, siis hinta pari euroa / MWh.
Likimain ilmaista sähkö tulee olemaan kesällä, etenkin tuulisina aikoina. Tällöin tehtäisiin vetyä, käyttökohteina
- kemianteollisuus, jossa vety on prosessien raaka-aine (joka tähän asti on valmistettu maakaasusta)
- terästehtaat, jahka prosessit saadaan päivitettyä valokaariuuneihin ja vetypelkistykseen perustuviksi (=päästään eroon hiilestä/koksista)
Noissa vamaan voidaan vedystä jotain maksaakin, kun ei raaka-aineet ja polttoaineet tähänkään mennessä ilmaisia ole olleet. Kulutus myös suurta, joten aika itsestäänselvää on, että pitää tehdä myös puskurivarasto, mikä käytännössä vaatii vedyn nesteytyksen. Se nostaa hintaa aika tavalla - vedyn nesteytyslaitteisto on tähtitieteellisen kallista ja nesteytys kuluttaa hurjasti energiaa. Nesteytyksen kanssa energiatarve on tyyliin 80 kWh per kilo nestevetyä. 2 c/kWh sähkönhinnalla pelkkä energiakustannus 1,60 euroa per kilo ja kun vedyssä on energiaa 40 kWh/kg, niin sitoutuneen enenrgia hinta on 4 c/kWh. Mutta tämä on pelkkä energia ja jollain tapaa pitää kuolettaa myös tuotantolaitteet, varastonti yms.
Kolmas käyttökohde on energian vuodenaikavarastointi. Kesällä on odotettavissa uusiutuvien ylituotantoa (sitten, kun tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia on tullut runsaasti lisää), mutta talvella ei tuotanto riitä - eihän aurinkovoimalat tuota käytännössä yhtään marraskuulta helmikuun alkuun jaksolla ja varautua pitää myös vähätuulisiin päiviin.
Vety on kelvoton vaihtoehto energiavarastoksi, juuri siitä syystä, että puuttuu tuotantolaitokset, varastot, jakeluverkot ja käyttökohteet. Taitaa olla koko maailmassa 4 nestevedyn kuljetukseen kykenevää säiliölaivaa vs. 700 LNG tankkeria.
Vaan jos tuotetaankin synteettistä metaania, niin sitten on ainakin käyttökohteet ja jakeluverkostot kunnossa. Hyötysuhde sähköstä metaaniksi on noin 50 %, mutta tähän tulee vielä nesteytyksen energiankulutus (joka on kuitenkin pienempi kuin vedyllä) + laitteiston kuoletus. Tekniikka on vielä kehitysvaiheessa, joten paha sanoa, kuin alas hinnan saa painettua.
Pelkästään energian hinnan puolesta synteettisen metaanin tuotantokustannus olisi 2 c/kWh sähköllä noin 0,70 €/kg ja tästä kun voimalaitoksessa pyöräytettäisiin sähköä 50 % hyötysuhteella (haarukkaa nykylaitoksissa reilusta 30 prosentista aina 60 prosenttiin), niin käteen jäisi 10 c/kWh sähkönhinta.
Kaikki riippuu nyt siitä, mikä on laitekustannus tuon 10 c/kWh päälle. Vedyn kanssa on ajettu jo 20 vuotta käärmettä pyssyyn, mutta laitteiston rakentaminen ja ylläpito ovat edelleen tähtitietellisen kallista.
Jotain osviittaa saa siitä, että metaanin tankkausasemat maksavat 0,5 miljoonaa kappaleelta ja vedyn tankkausasemat 2-4 miljoonaa kappaleelta. Vedyn kanssa kun pitää käyttää paljon kovempia paineita ja vety on hurjasti räjähdysherkempää kuin mikään muu liikennepolttoaine (metaani mukaan luettuna). Vedyn kanssa onkin jo sattunut onnettomuuksia, kuten tankkausaseman räjähdys Norjassa tai parin elektrolyysilaitoksen räjähdykset USA:ssa.
Vedyn jakelun osalta on jo opittu, ettei liki 10 €/kg "pumppuhinta" riitä kattamaan edes laitteiston ylläpitoa ts. maailmalla pitää koko ajan jakaa tukirahaa, jotta saadaan tankkausasemat pidettyä auki! Sen lisäksi, että ne on alkujaan rakennettu avokätisten tukien avulla. Eikä 10 €/kg ole kilpailukykyinen verrattuna muihin polttoaineisiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vetyä kannata valmistaa ellei sähkä ole lähes ilmaista, siis hinta pari euroa / MWh.
Likimain ilmaista sähkö tulee olemaan kesällä, etenkin tuulisina aikoina. Tällöin tehtäisiin vetyä, käyttökohteina
- kemianteollisuus, jossa vety on prosessien raaka-aine (joka tähän asti on valmistettu maakaasusta)
- terästehtaat, jahka prosessit saadaan päivitettyä valokaariuuneihin ja vetypelkistykseen perustuviksi (=päästään eroon hiilestä/koksista)
Noissa vamaan voidaan vedystä jotain maksaakin, kun ei raaka-aineet ja polttoaineet tähänkään mennessä ilmaisia ole olleet. Kulutus myös suurta, joten aika itsestäänselvää on, että pitää tehdä myös puskurivarasto, mikä käytännössä vaatii vedyn nesteytyksen. Se nostaa hintaa aika tavalla - vedyn nesteytyslaitteisto on tähtitieteellisen kallista ja nesteytys kuluttaa hurjasti energiaa. Nesteytyksen kanssa energiatarve on tyyliin 80 kWh per kilo nestevetyä. 2 c/kWh sähkönhinnalla pelkkä energiakustannus 1,60 euroa per kilo ja kun vedyssä on energiaa 40 kWh/kg, niin sitoutuneen enenrgia hinta on 4 c/kWh. Mutta tämä on pelkkä energia ja jollain tapaa pitää kuolettaa myös tuotantolaitteet, varastonti yms.
Kolmas käyttökohde on energian vuodenaikavarastointi. Kesällä on odotettavissa uusiutuvien ylituotantoa (sitten, kun tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia on tullut runsaasti lisää), mutta talvella ei tuotanto riitä - eihän aurinkovoimalat tuota käytännössä yhtään marraskuulta helmikuun alkuun jaksolla ja varautua pitää myös vähätuulisiin päiviin.
Vety on kelvoton vaihtoehto energiavarastoksi, juuri siitä syystä, että puuttuu tuotantolaitokset, varastot, jakeluverkot ja käyttökohteet. Taitaa olla koko maailmassa 4 nestevedyn kuljetukseen kykenevää säiliölaivaa vs. 700 LNG tankkeria.
Vaan jos tuotetaankin synteettistä metaania, niin sitten on ainakin käyttökohteet ja jakeluverkostot kunnossa. Hyötysuhde sähköstä metaaniksi on noin 50 %, mutta tähän tulee vielä nesteytyksen energiankulutus (joka on kuitenkin pienempi kuin vedyllä) laitteiston kuoletus. Tekniikka on vielä kehitysvaiheessa, joten paha sanoa, kuin alas hinnan saa painettua.
Pelkästään energian hinnan puolesta synteettisen metaanin tuotantokustannus olisi 2 c/kWh sähköllä noin 0,70 €/kg ja tästä kun voimalaitoksessa pyöräytettäisiin sähköä 50 % hyötysuhteella (haarukkaa nykylaitoksissa reilusta 30 prosentista aina 60 prosenttiin), niin käteen jäisi 10 c/kWh sähkönhinta.
Kaikki riippuu nyt siitä, mikä on laitekustannus tuon 10 c/kWh päälle. Vedyn kanssa on ajettu jo 20 vuotta käärmettä pyssyyn, mutta laitteiston rakentaminen ja ylläpito ovat edelleen tähtitietellisen kallista.
Jotain osviittaa saa siitä, että metaanin tankkausasemat maksavat 0,5 miljoonaa kappaleelta ja vedyn tankkausasemat 2-4 miljoonaa kappaleelta. Vedyn kanssa kun pitää käyttää paljon kovempia paineita ja vety on hurjasti räjähdysherkempää kuin mikään muu liikennepolttoaine (metaani mukaan luettuna). Vedyn kanssa onkin jo sattunut onnettomuuksia, kuten tankkausaseman räjähdys Norjassa tai parin elektrolyysilaitoksen räjähdykset USA:ssa.
Vedyn jakelun osalta on jo opittu, ettei liki 10 €/kg "pumppuhinta" riitä kattamaan edes laitteiston ylläpitoa ts. maailmalla pitää koko ajan jakaa tukirahaa, jotta saadaan tankkausasemat pidettyä auki! Sen lisäksi, että ne on alkujaan rakennettu avokätisten tukien avulla. Eikä 10 €/kg ole kilpailukykyinen verrattuna muihin polttoaineisiin.Vedyn hinta on 100 €/kg 50 litran pullossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vetyä kannata valmistaa ellei sähkä ole lähes ilmaista, siis hinta pari euroa / MWh.
Likimain ilmaista sähkö tulee olemaan kesällä, etenkin tuulisina aikoina. Tällöin tehtäisiin vetyä, käyttökohteina
- kemianteollisuus, jossa vety on prosessien raaka-aine (joka tähän asti on valmistettu maakaasusta)
- terästehtaat, jahka prosessit saadaan päivitettyä valokaariuuneihin ja vetypelkistykseen perustuviksi (=päästään eroon hiilestä/koksista)
Noissa vamaan voidaan vedystä jotain maksaakin, kun ei raaka-aineet ja polttoaineet tähänkään mennessä ilmaisia ole olleet. Kulutus myös suurta, joten aika itsestäänselvää on, että pitää tehdä myös puskurivarasto, mikä käytännössä vaatii vedyn nesteytyksen. Se nostaa hintaa aika tavalla - vedyn nesteytyslaitteisto on tähtitieteellisen kallista ja nesteytys kuluttaa hurjasti energiaa. Nesteytyksen kanssa energiatarve on tyyliin 80 kWh per kilo nestevetyä. 2 c/kWh sähkönhinnalla pelkkä energiakustannus 1,60 euroa per kilo ja kun vedyssä on energiaa 40 kWh/kg, niin sitoutuneen enenrgia hinta on 4 c/kWh. Mutta tämä on pelkkä energia ja jollain tapaa pitää kuolettaa myös tuotantolaitteet, varastonti yms.
Kolmas käyttökohde on energian vuodenaikavarastointi. Kesällä on odotettavissa uusiutuvien ylituotantoa (sitten, kun tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia on tullut runsaasti lisää), mutta talvella ei tuotanto riitä - eihän aurinkovoimalat tuota käytännössä yhtään marraskuulta helmikuun alkuun jaksolla ja varautua pitää myös vähätuulisiin päiviin.
Vety on kelvoton vaihtoehto energiavarastoksi, juuri siitä syystä, että puuttuu tuotantolaitokset, varastot, jakeluverkot ja käyttökohteet. Taitaa olla koko maailmassa 4 nestevedyn kuljetukseen kykenevää säiliölaivaa vs. 700 LNG tankkeria.
Vaan jos tuotetaankin synteettistä metaania, niin sitten on ainakin käyttökohteet ja jakeluverkostot kunnossa. Hyötysuhde sähköstä metaaniksi on noin 50 %, mutta tähän tulee vielä nesteytyksen energiankulutus (joka on kuitenkin pienempi kuin vedyllä) laitteiston kuoletus. Tekniikka on vielä kehitysvaiheessa, joten paha sanoa, kuin alas hinnan saa painettua.
Pelkästään energian hinnan puolesta synteettisen metaanin tuotantokustannus olisi 2 c/kWh sähköllä noin 0,70 €/kg ja tästä kun voimalaitoksessa pyöräytettäisiin sähköä 50 % hyötysuhteella (haarukkaa nykylaitoksissa reilusta 30 prosentista aina 60 prosenttiin), niin käteen jäisi 10 c/kWh sähkönhinta.
Kaikki riippuu nyt siitä, mikä on laitekustannus tuon 10 c/kWh päälle. Vedyn kanssa on ajettu jo 20 vuotta käärmettä pyssyyn, mutta laitteiston rakentaminen ja ylläpito ovat edelleen tähtitietellisen kallista.
Jotain osviittaa saa siitä, että metaanin tankkausasemat maksavat 0,5 miljoonaa kappaleelta ja vedyn tankkausasemat 2-4 miljoonaa kappaleelta. Vedyn kanssa kun pitää käyttää paljon kovempia paineita ja vety on hurjasti räjähdysherkempää kuin mikään muu liikennepolttoaine (metaani mukaan luettuna). Vedyn kanssa onkin jo sattunut onnettomuuksia, kuten tankkausaseman räjähdys Norjassa tai parin elektrolyysilaitoksen räjähdykset USA:ssa.
Vedyn jakelun osalta on jo opittu, ettei liki 10 €/kg "pumppuhinta" riitä kattamaan edes laitteiston ylläpitoa ts. maailmalla pitää koko ajan jakaa tukirahaa, jotta saadaan tankkausasemat pidettyä auki! Sen lisäksi, että ne on alkujaan rakennettu avokätisten tukien avulla. Eikä 10 €/kg ole kilpailukykyinen verrattuna muihin polttoaineisiin.^ Kun käytetään metaania energian vuodenaikavarastointiin, niin tuotantolaitokset ja varastot rakennetaan tietenkin olemassaolevien voimalaitosten kupeeseen ja prosessin hukkalämpö (sekä metaanin valmistuksessa että sähköntuotannossa) hyödynnetään kaukolämpöverkkoon. Prosessin kuluja saadaan siis osaltaan katettua myös kaukolämmön myynnillä.
Ihan eri luokan juttu kuin vetyhihhulien fantasiat tuulivoimaloiden juurelle rakennettavista elektrolyysilaitoksista ja vedyn siirrosta putkea pitkin... minne? Kun ei ole vetyä syöviä voimaloitakaan rakennettu.
Itseasiassa vedyn käytöstä kohkaa ensisijaisesti Saksa, joka on Euroopan pahimpia saastuttajia (eikä ydinvoimaloiden sulkeminen tässä yhtään auta) ja joka on päästänyt myös sähköverkkonsa niin huonoon kuntoon, ettei se riitä tuulisähkön siirtoon maan laidalta toiselle.
Vety on tosiasiassa Saksan sumutus ja rahastuskeino. Huono kannattavuus ei haittaa pätkääkään, kun rakennellaan sitä sun tätä EU rahoituksella eli käytännössä tuetaan kotimaan teollisuutta ja rakentamista "ojankaivuuhankkeilla", joiden raha tulee yhteisestä kassasta = suurelta osin muista EU-maista.
- Anonyymi
Vetyä ei kannata tehdä sähkölla, vaan satsata suoran aurinkoenergian hyödyntämiseen. Nyt jo saatu kokeissa mitattua vetykaasua, muutaman vuoden kehittelyn jälkeen saadaan markkinoille toimiva laite, jolla saadaan vety talteen kuljetettavaan säiliöön. Sillä toimii auton polttomoottori, vesihöyry ainoa pakokaasu.
- Anonyymi
Kannattaa satsata aurinkoenergia hyödyntämiseen? Eli kannattaa valaista taloja hehkulampuilla keskellä kesää, jolloin aurinkovoimaa on eniten tarjolla.
Talvet istutaan pimeässä ja kylmässä?
- Anonyymi
Tuulivoimassa ei ole mitään järkeä ja vedyn tuottamisessa tuulivoimalla vielä vähemmän.
- Anonyymi
Tuulivoima on jo nyt kaupallisesti kannattavaa ja halvimmasta päästä sähköntuotantomuotona. Koska kannattavaa, voimaloita tulee "itsestään" lisää. Hidasteena onkin pitkälti sähköverkko, jota ei ole lainkaan tai missä ei kapasiteetti riitä alueilla, joihin voimaloita voisi rakentaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuulivoima on jo nyt kaupallisesti kannattavaa ja halvimmasta päästä sähköntuotantomuotona. Koska kannattavaa, voimaloita tulee "itsestään" lisää. Hidasteena onkin pitkälti sähköverkko, jota ei ole lainkaan tai missä ei kapasiteetti riitä alueilla, joihin voimaloita voisi rakentaa.
Noinhan se on. Kun Suomeen sähkölaitoksia ruvettiin rakentamaan niin sähköyhtiöt rakensivat sähköverkon.
Nyt tuulirupeleiden rakentelijat vaativat että muiden pitäisi rakentaa ja kustantaa heidän harrastelunsa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noinhan se on. Kun Suomeen sähkölaitoksia ruvettiin rakentamaan niin sähköyhtiöt rakensivat sähköverkon.
Nyt tuulirupeleiden rakentelijat vaativat että muiden pitäisi rakentaa ja kustantaa heidän harrastelunsa.Sama se on ydinvoimallakin. Sähköverkon tulee kestää minkä tahansa voimalan yllättävä sammuminen. OL3 on koko Nordpoolin suurin voimalaitosyksikkö, joten se mitoittaa koko sähköverkkoa. Koko ajan pitää olla valmius siihen, että vähennetään kulutusta / lisätään tuotantoa/sähköntuontia 1600 MW verran. Esim. Suomen ja Ruotsin välisiä sähkönsiirtolinjoja ei voida kuormittaa tappiin asti, vaan pitää jättää pelivaraa tehon nostamiseen jos ja kun OL3 taas vaihteeksi sippaa. Tällöin ei Suomessa päästä täysimääräisesti hyötymään tilanteista, jolloin olisi runsaasti halpaa vesi- tai tuulivoimaa tarjolla Ruotsista ja Norjasta.
Em. varautuminen maksaa koko ajan rahaa, mutta koko ajan yritetään näitäkin vastuita (=kustannuksia) sysätä Jonkun Muun kannettavaksi.
Ja ylipäätään se on jo nähty, miten OL3 pystyy sähkön hintaa heiluttelemaan.
Olisi pitänyt rakentaa useampi pienempi yksikkö, niin ei olisi näitä ongelmia. Mutta haluttiin harjoitella oikein ison laitoksen rakentamista ja tulihan sille hintaa. Myös sähkönkäyttäjien kannalta - tämähän olisi pitänyt saada käyntiin jo aikoja sitten, jolloin olisi vältytty myös hirveiltä hintapiikeiltä, kun sähköntuoti ryssalandiasta loppui yllättäen.
Tuulivoimallahan se vajaus on pitkälti katettu. Jos tuulivoimaa ei olisi ollut, reilu vuosi sitten, kun OL3 ei vielä lainkaan toiminut, olisimme olleet ihan täysin kusessa.
Siinä mielessä olen samaa mieltä kanssasi, ettei kyseisessä toiminnassa ole taloudellista järkeä nykyisillä sähkönhinnoilla. Johtuen juuri tuosta muuntöhäviöistä ja vaadittavasta infrastruktuurista.
Kuitenkin tuulivoima tulee lisääntymään Suomessa paljon lähivuosina ja sen vuoksi on jotain säätövoimaa kehitettävä. Säätövoimia voisivat olla seuraavat:
-Vety, joka valmistetaan elektrolyysillä vedestä varastoitavaksi. Energia palautettaisiin sähköverkkoon joko polttamalla tai polttokennoilla. Polttaminen todennäköisempi mielestäni huomioiden jo polttokennotekniikan kalleudenkin.
Vedyssä suurimpia haasteita säilyttäminen. Ei säily sellaisenaan missään säiliössä, koska maailmankaikkeuden pienimpänä alkuaineena pääsee materiaalista kuin materiaalista hiljalleen läpi. Voidaan säilöä myös synteettisten polttoaineiden muotoon, jolloin hyötysuhde laskee entisestään. Voidaan säilöä myös muihin aineisiin kemiallisilla heikoilla sidoksilla, josta en muista sen enempää. Kuitenkin yleisemmin käytössä oleva tekniikka.
-Polttoonperustuva säätövoima. Kaasun, polttoöljyn, biomassan, turpeen jne polttaminen joko turpiinissa tai voimalaitoksessa. Suomessa on talvikaudella vieläpä mahdollista polttaa yli 90% hyötysuhteella, koska se normaali 50% lauhdehävikki saadaan talteen kaukolämmössä. Tässä Suomalaiset ampuvat mielestäni itseään pahiten omaan nilkaan, koska kieltämässä turpeen polttoa. Nykyinen laskutapa tekee turpeesta paholaisen, mutta varsinkin talvikaudella lämmityshyöty huomioiden olisi hyvinkin ympäristöystävällinen kotimainen polttoaine tasoittamaan tuulivoiman heiluntaa.
-Ja viimeisenä merkittävimpänä pumppuvoimalat / nykyisien vesivoimaloiden säätövoima-ajo. No nykyset vesivoimalat ovat jo "täysillä" säätövoimakäytössä. Pumppuvoimalat olisivat nykytekniikan mukaan kaikkein taloudellisin tapa tasoittaa tuulivoiman heiluntaa. Pumppuvoimalat eivät kuitenkaan ole suuressa suosiossa yllätys yllätys ympäristö syistä, koska vaativat vähintään yhden ison keinoaltaan rakentamista, joka mielletään ympäristön pilaamiseksi nykyisessä keskustelussa.
Loppusanoina vielä, niin on mielestäni surkuhupaisaa seurasta tämänpäivän energiakeskustelua, jossa ei ole päätä eikä häntää. Moni korkean tason politiikko huutaa pelkästään ydinvoiman ja tuulivoiman perään. Hyviä energiantuotantomuotoja kummatkin, mutta eivät tue toisiaan millään tasasolla. Ydinvoimaa ajetaan aina kaasupohjassa ja se ei sovellu millään tassolla säätövoimaksi. Tuulivoimaa tulee taas tuulennopeuden funktiona. Näiden kahden huonostisäätyvän energiantuotantotavan väliin tarvitaan siis se säätövoima ja sitä on oltava riittävä määrä. Oikeanlaisen säätövoiman merkitys kasvaa entisestäänkin kun tuulivoimaa lisätään merkittävästi, koska niiden tehoelektroniikka poistaa myllyjen inerttian. Jotta verkossa olisi tarpeeksi inerttiaa tai vastaavasti nopeasti reagoivaa säätövoimaa tulee tuulivoimaloiden inerttian puutteeseenkin tuoda ns. säätyvää inerttiaa sähköverkkoon. yhdysvalloissa inerttiaa tuotetaan jonkinverran esimerkiksi tonneja painavilla juoksypöyrillä.- Anonyymi
> -Vety, joka valmistetaan elektrolyysillä vedestä varastoitavaksi. Energia palautettaisiin sähköverkkoon joko polttamalla tai polttokennoilla.
Tämä on hupsu idea 30 vuoden takaa. Kaatuu näihin pikkuseikkoihin
- vety on vaikeaa käsitellä olemattoman pienen tiheyden vuoksi, mikä pakottaa käyttämään tolkuttomia paineita (esin vetyautoissa 700 bar, kun metaanin kanssa saadaan enemmän kaasua samankokoiseen tankkiin 200 bar paineessa)
- muutamaa sataa kiloa suuremmat määrät on pakko säilyttää nesteytettynä, mutta nestevedyn lämpötila on lähellä absoluuttista nollapistettä (16 K) ja tähän pääsy kuluttaa tolkuttomasti energiaa
- vety haurastuttaa metalleja (laitteistossa pitää käyttää kalliita erikoismateriaaleja) ja vety on myös äärimmäisen räjähdysherkkää
https://www.gasworld.com/story/root-cause-of-norway-hydrogen-station-explosion-identified/
Vedyllylle ei ole olemassa varastoja eikä kuljetusjärjestelmiä lukuun ottamatta sitä infraa, mitä on kemianteollisuudelle rakennettu. Kemianteollisuudessa vety on raaka-aine ja tähän tarkoitukseen sitä kannattaa tehdä. Samoin vedylle löytyy käyttöä terästeollisuudessa hiilen/koksin korvaajana (vetypelkistys). Mutta siihen ne järkevät käyttökohteet jäävätkin.
Vetyautojen suhteen on käärmettä ajettu pyssyyn 20 vuotta ja verovaroja tuhlattu satoja miljoonia. Silti koko maailmassa on vähemmän vetyautoja kuin metaanikäyttöisiä autoja pelkästään Ruotsissa. Tai Saksassa.
Energiavarastona vety on surkea. Puuttuu ne varastot, käsittely on kallista eikä ole laitoksia, joissa vedyn voisi muuttaa takaisin sähköksi. Vetyhihhulit aina tarjoavat polttokennoja, mutta ei meillä ole polttokennovoimaloita eivätkä ne ole hyötysuhteeltaan mitenkään ylivoimaisa. Vetyhihhulit melskaavat aina 80 % hyötysuhteesta, mutta se on sähkö + talteen otettava hukkalämpö päälle. Modernit kombivoimalaitokset pystyvät ihan samaan eli 50-60 % sähköntuotannon hyötysuhde ja reilun 90 % kokonaishyötysuhde.
Vetyhihhuleilla on myös tapana valehdella, että ainoastaan vety kelpaa polttokennojen polttoaineeksi. Vale tämäkin, koska on olemassa mm. metanolilla tai metaanilla toimivia polttokennoja. Pieniä mMetaanikäyttöisiä polttokennovoimaloita tehdään jopa Suomessa.
https://convion.fi/products/
Isot voimalaitokset ovat usien kombilaitoksia, joissa on kattilan lisäksi kaasuturbiini. Vaikka kattila olisi muutettu syömään puuhaketta tms biopolttoainetta (esim. Martinlaakson voimalaitos), ei voimalasta saa täyttä tehoa ilman maakaasulla/metaanilla toimivaa kaasuturbiinia.
Sattuneesta syystä onkin fiksumpaa käyttää energiavarastona metaania, jonka käsittely on helpompaa - suurempi tiheys, ei lähellekään yhtä räjähdysherkkään, nesteytys sujuu helpommin ja, kas kummaa, varastoja, jakeluverkostoa ja käyttökohteita löytyy jo. Voimalaitospolttoaineen lisäksi metaania käytetään kemianteollisuuden raaka-aineena, rakennusten lämmitykseen, henkilö- ja kuorma-autojen ja nykyään jopa laivojen polttoaineena.
https://www.hs.fi/talous/art-2000008054877.html
Vety on myös tulevaisuuden rakettipolttoaine. Kyseisessä videossa käydään hyvin läpi, miksei vety kelpaa tähänkään hommaan.
https://www.youtube.com/watch?v=yRtx56xl-70 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> -Vety, joka valmistetaan elektrolyysillä vedestä varastoitavaksi. Energia palautettaisiin sähköverkkoon joko polttamalla tai polttokennoilla.
Tämä on hupsu idea 30 vuoden takaa. Kaatuu näihin pikkuseikkoihin
- vety on vaikeaa käsitellä olemattoman pienen tiheyden vuoksi, mikä pakottaa käyttämään tolkuttomia paineita (esin vetyautoissa 700 bar, kun metaanin kanssa saadaan enemmän kaasua samankokoiseen tankkiin 200 bar paineessa)
- muutamaa sataa kiloa suuremmat määrät on pakko säilyttää nesteytettynä, mutta nestevedyn lämpötila on lähellä absoluuttista nollapistettä (16 K) ja tähän pääsy kuluttaa tolkuttomasti energiaa
- vety haurastuttaa metalleja (laitteistossa pitää käyttää kalliita erikoismateriaaleja) ja vety on myös äärimmäisen räjähdysherkkää
https://www.gasworld.com/story/root-cause-of-norway-hydrogen-station-explosion-identified/
Vedyllylle ei ole olemassa varastoja eikä kuljetusjärjestelmiä lukuun ottamatta sitä infraa, mitä on kemianteollisuudelle rakennettu. Kemianteollisuudessa vety on raaka-aine ja tähän tarkoitukseen sitä kannattaa tehdä. Samoin vedylle löytyy käyttöä terästeollisuudessa hiilen/koksin korvaajana (vetypelkistys). Mutta siihen ne järkevät käyttökohteet jäävätkin.
Vetyautojen suhteen on käärmettä ajettu pyssyyn 20 vuotta ja verovaroja tuhlattu satoja miljoonia. Silti koko maailmassa on vähemmän vetyautoja kuin metaanikäyttöisiä autoja pelkästään Ruotsissa. Tai Saksassa.
Energiavarastona vety on surkea. Puuttuu ne varastot, käsittely on kallista eikä ole laitoksia, joissa vedyn voisi muuttaa takaisin sähköksi. Vetyhihhulit aina tarjoavat polttokennoja, mutta ei meillä ole polttokennovoimaloita eivätkä ne ole hyötysuhteeltaan mitenkään ylivoimaisa. Vetyhihhulit melskaavat aina 80 % hyötysuhteesta, mutta se on sähkö talteen otettava hukkalämpö päälle. Modernit kombivoimalaitokset pystyvät ihan samaan eli 50-60 % sähköntuotannon hyötysuhde ja reilun 90 % kokonaishyötysuhde.
Vetyhihhuleilla on myös tapana valehdella, että ainoastaan vety kelpaa polttokennojen polttoaineeksi. Vale tämäkin, koska on olemassa mm. metanolilla tai metaanilla toimivia polttokennoja. Pieniä mMetaanikäyttöisiä polttokennovoimaloita tehdään jopa Suomessa.
https://convion.fi/products/
Isot voimalaitokset ovat usien kombilaitoksia, joissa on kattilan lisäksi kaasuturbiini. Vaikka kattila olisi muutettu syömään puuhaketta tms biopolttoainetta (esim. Martinlaakson voimalaitos), ei voimalasta saa täyttä tehoa ilman maakaasulla/metaanilla toimivaa kaasuturbiinia.
Sattuneesta syystä onkin fiksumpaa käyttää energiavarastona metaania, jonka käsittely on helpompaa - suurempi tiheys, ei lähellekään yhtä räjähdysherkkään, nesteytys sujuu helpommin ja, kas kummaa, varastoja, jakeluverkostoa ja käyttökohteita löytyy jo. Voimalaitospolttoaineen lisäksi metaania käytetään kemianteollisuuden raaka-aineena, rakennusten lämmitykseen, henkilö- ja kuorma-autojen ja nykyään jopa laivojen polttoaineena.
https://www.hs.fi/talous/art-2000008054877.html
Vety on myös tulevaisuuden rakettipolttoaine. Kyseisessä videossa käydään hyvin läpi, miksei vety kelpaa tähänkään hommaan.
https://www.youtube.com/watch?v=yRtx56xl-70^siis vety EI ole tulevaisuuden, vaan menneisyyden rakettipolttoaine. Taannoin sitä on käytettiin rajoitetusti, esim saturn5 ylemmät vaiheet. 1. vaiheessa polttoaineena kerosiini + happi, koska nestevedyn tilantarve on liian suuri pienen tiheyden vuoksi.
Myös Falcon 9 käyttää kerosiinia, mutta Superheavy onkin metaanikäyttöinen ja SpaceX on siirtymässä tähän polttoaineeseen monestakin syystä.
- Anonyymi
Jos sähkön syöttö elektrolyysiin katkeilee jatkuvasti?
- Anonyymi
Elektrolyysi on yksi eniten joustavista prosesseista. Ei sitä tosin voida/kannata kylmäksi laittaa, mutta nopeasti säätyvä tehohaitari on suuri.
Tämäkin teollisuuden ala toki lisää sähköverkon peruskuormaa niinä päivinä kun ei tuulee, joten jotain muuta kuin tuulivoimaa tarvitaan auttamatta lisää. Tulee mieleen eräs kiellytty aine peruskuormanajoon vaikkakin sekään ei ole nopealle säädölle optimaalinen. Turve! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Elektrolyysi on yksi eniten joustavista prosesseista. Ei sitä tosin voida/kannata kylmäksi laittaa, mutta nopeasti säätyvä tehohaitari on suuri.
Tämäkin teollisuuden ala toki lisää sähköverkon peruskuormaa niinä päivinä kun ei tuulee, joten jotain muuta kuin tuulivoimaa tarvitaan auttamatta lisää. Tulee mieleen eräs kiellytty aine peruskuormanajoon vaikkakin sekään ei ole nopealle säädölle optimaalinen. Turve!Elektrolyysin óngelmia ovat korkea paine ja lämpötila, sekä merivesi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Elektrolyysin óngelmia ovat korkea paine ja lämpötila, sekä merivesi.
Ehkä kutsuisin näitä mieluummin prosessin olosuhteiksi kuin ongelmiksi. Johdannaisena saattaa ja nytekniikalla tuleekin kyllä taloudellisen kannattavuuden ongelma.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä kutsuisin näitä mieluummin prosessin olosuhteiksi kuin ongelmiksi. Johdannaisena saattaa ja nytekniikalla tuleekin kyllä taloudellisen kannattavuuden ongelma.
Sä oot niitä tiedepalstan yleisneroja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Elektrolyysin óngelmia ovat korkea paine ja lämpötila, sekä merivesi.
Vedyn ongelmana on pieni tiheys. Paineistettuna vetyä on mahdotonta varastoita muutamaa sataa kiloa suurempia määriä. Isot määrät pitää nesteyttää ja se kuluttaa TOLKUTTOMASTI energiaa. Tulee sellainen 25 % elektrolyysin energiankulutuksen päälle ja tätä energiaa ei sitten saakaan takaisin.
Eli jos elektrolyysi haukkaa vaikka 55 kWh per kilo vetyä (hyötysuhde 73 %) ja nesteytys siihen päälle 13 kWh/kg, niin yhden vetykilon tuottamiseen kuluu 68 kWh. Vetykilossa on kemiallista energiaa noin 40 kWh, joten jo tässä vaiheessa on hukattu 42 % alkuperäisestä energiasta.
Varastoinnin aikana tulee pientä häviötä, koska nestevety varastoidaan "termospullossa", josta sitä haihtuu sitä mukaa kun pulloon vuotaa lämpöä. Iso = kallis varasto on parempi kuin pieni, koska siinä on vähemmän ulkopintaa suhteessa tilavuuteen.
Ei voi näitä varastohäviöitäkään unohtaa, jos yritetään varastoida kesällä tehtyä vetyä talven tarpeisiin.
Lopuksi vety pitää muuttaa takaisin sähköksi. Tässä hyötysuhde ehkä 60 % sähkö ja 20-30 % lämpöä kaupan päälle. Se ja sama, hoidetaanko homma polttokennoilla vai modifioidulla kaasuturbiinikombilla. Kokonaishyötysuhde sähkö->nestevety-> sähkö on noin 35 %.
Eli jos pitää talvella tuottaa 1 TWh verran sähköä (vajaa 1 % vuoden kokonaiskulutuksesta), pitää kesällä tuottaa 41,7 miljoonaa kiloa vetyä, mihin kuluu 2,8 TWh sähköä.
Nesteytetyn vedyn energiasisältö kiloa kohti on korkea 40 kwh/kg, mutta tiheys pieni (0,07 kg/l), joten litrassa nestevetyä on energiaa vain 2,8 kWh. Murto-osa öljyn yms. energiatiheydestä. Paineistettuna kaasuna vedyn energiatiheys on vielä pienempi, joten tämän voi oikopäätä unohtaa.
41,7 miljoonan kilon vetyvarastolle tulee kokoa 588 000 m³. Siis 0,6 kuutiokilometriä!
Ja hökötyksen pitää olla alle 20 K lämpötilassa - siis lähellä absoluuttista nollapistettä - mistä on helppo päätellä, että vedyn kanssa pelattaessa kaikki materiaalit ovat ufo/rakettiteknologiaa, selkosuomella tähtitieteellisen kalliita.
Vrt. nestemetaanin lämpötila on noin sata astetta/kelviniä korkeampi. energiatiheys on kiloa kohti 1/3 -osa vedyn energiatiheydestä, mutta litraa kohti laskettu energiatiheys on kaksinkertainen vetyyn verrattuna. Eli puolet pienempi varastopönttö riittää ja erona vetyyn metaanille on jo olemassa varastoja, jakeluverkko ja käyttökohteet (maakaasua hyödyntävät voimalaitokset, kaasuautot, laivat).
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S607054- 1193641
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.263000- 212658
- 272293
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3661896- 251860
- 161847
- 321758
- 451672