Olen masentunut aikuinen nainen, jolla ei ole miestä ja lapsia. Se vaikuttaa itsetuntooni erittäin kielteisellä ja vahingollisella tavalla. Äitienpäivänä olin juhlassa, jossa äidit saivat ruusut. Ajattelin olevani niitä naisia huonompi ja arvottomampi, ja mieleeni tuli jopa niin hurjia ajatuksia, että sama kuin rintani revittäisiin irti, sillä mitä hyötyä ja iloa niistä kenellekään on? En todella näin toivoisi tehtävän, mutta ajatukseni ovat usein aika agressiivisia huolimatta siitä, voivatko ne toteutua vai ei.
Äitienpäivän ajatuksia
Torso nainen
1200
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei minullakaan vielä lapsia ole ja pelkään että aika kulkee ohi vaikka neljäänkymppiin on vielä matkaa.Tuntuu että yhteiskunnassa arvostetaan äitejä liikaakin.Olen huomannut että kyllä sitä lisääntyvät sellaisetkin joista ei ole äidiksi, silti tulee usein tunne siitä että arvostettaisiin enemmän kun olisi lapsi tai lapsia, varsinkin työelämässä vaikka puhutaankin toista.Älä katkeroidu,ne joilla on lapsia ovat välillä kateellisia kun lapseton voi vapaasti tehdä elämässään mitä haluaa,kateus on kuitenkin turhaa. Lapset ovat suuri rikkaus mutta lapsetonkin voi viettää täyttä elämää.Voin vain kuvitella fiiliksesi kun olit sellaisessa tilaisuudessa.Uskon että elämääni jää aukko jos en saa lapsia, mutta keskityn sitten kummilapsistani huolehtimiseen ja matkustelen paljon,näin olen päättänyt ja ehkä omat lemmikit myös lieventävät hoivaviettiä.