Tulevatko ne myös jäämään korkeammalle tasolle, kun ne on osittain keinotekoisesti ja tekosyillä ensin vedetty ylös? Kyllä tulevat, se on varma. Näennäistä laskua tullee aikanaan, jolla korkeisiin hintoihin tottunut kansa saadaan hymistelemään, että nytpä se muuttui halvaksi. Jossain joku vetää aina välistä ja rajoja haetaan sille, kuinka ahtaalle kansa voidaan laittaa.
Ukrainan sodan tukeminen on hullun hommaa, jokaisella maalla on omissa asioissaankin tarpeeksi hoitamista, hoitakoon Ukraina omansa. Hoitakoon alkuun vaikka korruptionsa pois päiväjärjestyksestä ja Zelenskyi käyttäköön sotimiseensa Ukrainan kansalta varastamansa varat, turha niitä siellä veronkiertotileillä on piilotella.
Mutta jotkut tahot hyötyvät myös siitä, että Ukraina saadaan jatkamaan sotimistaan.
Ukrainan sodan tukeminen on hullun hommaa, jokaisella maalla on omissa asioissaankin tarpeeksi hoitamista, hoitakoon Ukraina omansa. Hoitakoon alkuun vaikka korruptionsa pois päiväjärjestyksestä ja Zelenskyi käyttäköön sotimiseensa Ukrainan kansalta varastamansa varat, turha niitä siellä veronkiertotileillä on piilotella.
Mutta jotkut tahot hyötyvät myös siitä, että Ukraina saadaan jatkamaan sotimistaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Monimutkaisia+asioita.
Mitä tahoja tuo Voima edustanee jutuillaan?
Eikös tämä ole kultakauppias. Kultaa sijoituskohteena on pidetty korkean inflaation ja taantuma-ajan sijoituskohteena, koska sen uskotaan silloin pitävän parhaiten arvonsa suhteessa inflaatiovauhtiin.
Artikkelissa kerrotaan, että inflaation tärkein syy on rahan määrän kasvu. Tämä varmaan pitää paikkansa erityisesti tässä tilanteessa, missä keskuspankit ovat harjoittaneet pitkään runsaskätistä elvytystä. Liikkeellä olevan rahan määrä on lisääntynyt niin voimakkaasti, että olisi oikeastaan ihme, jos inflaatio ei alkaisi jossain vaiheessa nostaa päätään.
Yksittäisistä tuotteista energia on globaalisti tärkeä. Siinä vaikuttavat tarjonnan ja kysynnän määrät. Tarjonta on vähentynyt öljyntuottajamaiden päätöksillä, mutta ehkä vieläkin voimakkaammin öljyn hinnan romahtamisella ennen nykyistä runsaan vuoden kestänyttä nousubuumia. Öljyn hinnan romahtaminen silloin ajoi alas erityisesti liuskeöljytuotantoa ja muuta kustannuksiltaan kalliimpaa tuotantoa. Uutta tuotantoa ei kyetä ajamaan nopeasti ylös, koska se edellyttää investointeja. Öljyn tuottajat ovat epävarmoja siitä, kuinka pitkään korkeat hinnat kestävät eli kannattaako alkaa investoimaan.
Myös monet tekijät voivat vaikuttaa paikallisesti ja tuoteryhmittäin. Maataloustuotteet ovat herkkiä satovaihteluille ja energiantuotanto sääolosuhteilla. Kustannusnousut kertaantuvat ja iskevät muihin tuotteisiin esim. kuljetuskustannusten kasvun kautta. Öljyn hinnan nousulla on siis välillisiä vaikutuksia.
Voi olla, että näistä kasautuvista talousongelmista päästään irti vain suuremman puhdistuksen kautta eli kunnon lama puhdistaisi ilmaa ja karsisi kannattamatonta taloutta pois. Ukrainan sodan loppumisella voisi olla myös elvyttävä vaikutus, jos sen myötä alkaisi mittava jälleenrakennus. Vihreä siirtymä tarkoittaa myös paljon investointeja, mikä tervehdyttää taloutta. Luova tuho jyllää ja nostaa yleensä talouden uuteen kukoistukseen.
Meillä on turvetta yli oma tarpeen, öljyksikin voidaan tehdä. Varmaan jo näillä hinnoin kannattavaa.
Tuossa kunnon lamassa käy monesti siten, että myös terveitäyrityksiä kaatuu puhureissa.
Kuten tapahtui katkerasti meilläkin 90-luvun kurjuudessa.
Lisäksi yhteiskunnan heikommat joutuvat entistä tiukemmille taloudessaan, varsinkin jos lähdetään leikkauslinjalle, kuten suuripelko olisi.
Seuraavissa palkkaneuvotteluissa on meilläkin suuretpaineet kun nyt menty kahdenprosentin korotuksilla ja inflaatio huitelee 8 prosentissa.
Yhtälö on kestämätön palkansaajille ja johtaa vääjäämättä ostovoiman romahdukseen.
Tilanne on nyt erilainen. 1990-luvun lamassa euroa ei ollut yritysten tukena. Moni yrittäjä kaatui silloin valuuttalainojen takia. Suomen markka joutui spekulaatioiden kohteeksi ja lopulta se devalvoitiin. Tämä rapautti terveidenkin yritysten maksukyvyn. Nyt tällaista riskiä ei ole.
Inflaation pitkäaikaisuudesta ei ole varmaa tietoa. Hinnat ovat alkaneet myös monessa kohdin jo laskea. Esim. vehnän hinta on laskenut selvästi, samoin monien kaivannaistuotteiden kuten kuparin. Ostovoima kyllä väliaikaisesti heikkenee, mutta sen suhteen maltti on valttia. Maltilla ne palkat kyllä pitkässä juoksussa kirivät eron kiinni, jos talous saadaan vetämään.
Budjeteista pitäisi saada ensin löysät pois. Tärkein perkauskohde olisi yritystuet, joista voisi kertyä muutaman miljardin säästöt.
"Tärkein perkauskohde olisi yritystuet"
Entäs maataloustuet, joita Suomessa maksetaan tosi avokätisesti kansallisinakin tukina?
Ukrainan sodan ensimmäisiä uhreja tuntuikin itse asiassa olevan suomalaiset maajussit, jotka huomasivat MTK ja kepuministeriensä avustuksella oivan rahastussauman taas.
Jos vaikka Saksa vaipuisi lamaan sillä olisi melkoinen kerrannaisvaikutus EU'n taloudelle, eikä vähiten Suomelle.
Siksi ei ole mitään järkeä siinä, että Uniperi heikentäisi heidäntaloutta kohtuuttomasti.
Suomessa käytävät seuraavat palkkaneuvottelut ovat vaikeat, eikä ihme.
Palkansaajat tarvitsevat korotukset, että pystyvät rahoittaan elämisen 8 prosentin inflaatiossa.
Vihreä siirtymä maksaa...
Venäjän kaasu se vasta maksaakin.
Eihän sitä ole pakko ostaa. Päinvastoin, eikös sitä yritetä boikotoida, paitsi, ettei boikotointiin ole oikein varaa esim. Saksalla.
Venäjä puvustaa tämän baletin aukomalla ja sulkemalla kaasuhanojaan miten tahtoo.
"Venäjän kutistuneet kaasutoimitukset ovat ajamassa Eurooppaa ja erityisesti Saksaa energiakriisiin.
Euroopan komissio esitti viime viikolla, että kaikki EU-maat vähentäisivät kaasun kulutusta 15 prosenttia. Komission esitys on törmännyt EU-maiden riitelyyn. Puola on ilmoittanut kieltäytyvänsä komission esittämästä vähennyksestä.
Euroopan talousveturi Saksa on riippuvainen maakaasusta."
Jos se huolettaa, kannattaisi pysytellä Venäjän kanssa hyvissä väleissä?
Eikös Venäjän kaasun boikotti nosta kaasunhintoja myös muilta tuottajilta ostettuna? Siksi totesin, että Venäjän kaasu se vasta maksaakin. En kritisoinut boikottia.