Minä en taida varsinaisesti kärsiä syömishäiriöstä.. mutta en syömisteni kanssa aivan normaaleimmasta päästäkään ole?
Asun yksin ja olen köyhä opiskelija. Ruokaan ei muka ole rahaa laittaa kuin muutamia lantteja ja niilläkin ostan pinaattilättyjä tai läpyskäpitsoja. Päivän syömisteni koostumus voi olla seuraavanlainen: aamulla sämpylä juustolla, kahvia maidolla, rasvaton jugurtti. Päivällä pinaattilättyjä (puoli pakettia eli n.10kpl tai puolikas läpyskä) ja kahvia maidolla. Illalla sämpylä. "Ruokailujen" välissä saatan napsia karkkia tms. herkkua.
Olen kuitenkin normaalipainoinen useinmiten, kai (en omista puntaria). Kotona käydessä syön paljon, enkä tunne siitä erityisempiä tunnontuskia. Itsekseni elellessä tavallaan kuitenkin nautin pienestä itsekidutuksesta ja näläntunteesta.
Tilanteeseeni vaikuttaa sekin, että olen uusavuton, enkä osaa/jaksa tehdä kunnonruokaa.
En kaipaa saarnoja laiskuudesta ja uusavuttomuudesta, tunnistan ne piirteet kyllä itsessäni :) Halusin vaan tuoda esiin tämän kaltaisenkin "syömishäiriön". (jos nyt sellaiseksi voi kutsua, sillä syönhän kuitenkin säännöllisesti vaikkakin yksipuolisesti ja vähän)
Mietin, että mitä haittoja pidemmänpäälle tällaisesta laiskuus/köyhyys/avuttomuus/itsekidutusdietistä mahtaa seurata? Olen harrastanut tätä jo ainakin viisivuotta...
Asun yksin ja olen köyhä opiskelija. Ruokaan ei muka ole rahaa laittaa kuin muutamia lantteja ja niilläkin ostan pinaattilättyjä tai läpyskäpitsoja. Päivän syömisteni koostumus voi olla seuraavanlainen: aamulla sämpylä juustolla, kahvia maidolla, rasvaton jugurtti. Päivällä pinaattilättyjä (puoli pakettia eli n.10kpl tai puolikas läpyskä) ja kahvia maidolla. Illalla sämpylä. "Ruokailujen" välissä saatan napsia karkkia tms. herkkua.
Olen kuitenkin normaalipainoinen useinmiten, kai (en omista puntaria). Kotona käydessä syön paljon, enkä tunne siitä erityisempiä tunnontuskia. Itsekseni elellessä tavallaan kuitenkin nautin pienestä itsekidutuksesta ja näläntunteesta.
Tilanteeseeni vaikuttaa sekin, että olen uusavuton, enkä osaa/jaksa tehdä kunnonruokaa.
En kaipaa saarnoja laiskuudesta ja uusavuttomuudesta, tunnistan ne piirteet kyllä itsessäni :) Halusin vaan tuoda esiin tämän kaltaisenkin "syömishäiriön". (jos nyt sellaiseksi voi kutsua, sillä syönhän kuitenkin säännöllisesti vaikkakin yksipuolisesti ja vähän)
Mietin, että mitä haittoja pidemmänpäälle tällaisesta laiskuus/köyhyys/avuttomuus/itsekidutusdietistä mahtaa seurata? Olen harrastanut tätä jo ainakin viisivuotta...
Vastaukset 4
Vanhimmat
niinku iteki tiiät nii sul mikää syömishäiriö oo. Eikä syömishäiriöis o mitää hienoo et älä ees unelmoi mistää sellasest.
Joo, en unelmoi. Älä toivokkaan. :)
talouskouluun! =)
.. viestistä ikäväkyllä sai vähän sen kuvan et olisi jotenkin hienoa olla syömishäiriöinen..
Mutta ymmärsin kyllä pointtisi.. =)
Kalsiumia sie ainakin kyl taidat sada aivan riittävästi.. Mutta enempikin huolestuttaa toi vitamiini puoli.. Eli jos nyt ainenkin hakisit jotain porevitamiineja.. esim lidlissä edulliset vitamiinit, euron putkilo.. Tosin niistä puuttuu d vitamiini, mut ihan hyviä ne on.. Magneesiumin voisit ottaa myös..
Juu ei miuta tosiaan huolestuta tuo ruuan määrä, aika hyvin sie syöt useampiin muihin palstan käyttäjiin, itseni mukaan lukien, verrattuna, mutta noita ravintoaineita voisit hieman tutkailla.. Syötkö koulussa lainkaan?