Sulakkeen mitoitus (5x20mm lasiputki) ?

Kai noille paloaikakäyriä löytyy joista vois yrittä katsoa mutta eiköhän tuo kokeilemalla ole helppo selvittää ja syytäkin varmistaa
Kokeiluja kannattaa tehdä useampi ja nopeasti peräkkäin.

Anonyymi kirjoitti:

Kai noille paloaikakäyriä löytyy joista vois yrittä katsoa mutta eiköhän tuo kokeilemalla ole helppo selvittää ja syytäkin varmistaa
Kokeiluja kannattaa tehdä useampi ja nopeasti peräkkäin.

Lue lisää

Varmaan joku pääsykoetehtävä. Muutenhan virtalähteen voisi mitoittaa sen verran tukevammaksi, että kestää enemmän ja rajoittaa vain siitä eteenpäin tarkasti tasan 100mA.

Tai vetohidastettu rele. Kun laite tuikataan seinään, latautuu konkka vastuksen kautta ensimmäiset 50ms ja sitten rele ohittaa/oikosulkee varausvastuksen.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaan joku pääsykoetehtävä. Muutenhan virtalähteen voisi mitoittaa sen verran tukevammaksi, että kestää enemmän ja rajoittaa vain siitä eteenpäin tarkasti tasan 100mA.

Tai vetohidastettu rele. Kun laite tuikataan seinään, latautuu konkka vastuksen kautta ensimmäiset 50ms ja sitten rele ohittaa/oikosulkee varausvastuksen.

Lue lisää

"Varmaan joku pääsykoetehtävä" - no EI, vaan viallisen sähkölaitteen huolto.

Alkuperäinen joko yhtenä komponenttina oleva tasasuuntaussilta tai 4 diodin avulla toteutettu tasasuuntaus, mutta en löydä piirilevyltä ko. komponenttia.
Kun ei ole käytettävissä koko piirilevyn kytkentäkaaviota, vaan ainoastaan osittainen kytkentäkaavio, josta selviää vain piirilevylle tulevat ulkoiset kytkennät, mutta ei piirilevyn sisäistä kytkentäkaaviota.

Joten: Kun alkuperäistä tasasuuntaussiltaa tai 4 diodia ei löydy (ehkä joku pintaliitoskomponenteista, joiden teksti ei hyvässä valaistuksessakaan ole selkeästi luettavissa), niin entäpä, jos olettaa alkuperäisten diodien palaneen poikki (kun viallinen virtajohto välillä päästi virran kulkemaan ja välillä ei niin diodit hajonneet toistuvien virtapiikkien takia) ja kytkee uuden tasasuuntaussillan verkkovirrasta sulakkeen kautta sillan "~" -nastoihin, ja sillan " " ja "-" nastoista 400V kondensaattorille, josta piirikortilla oleva hakkurivirtalähde ottaa energiansa.

230V AC on tasasuunnattuna 325 V ja jos otetaan huomioon " 10%" niin saadaan 358 V.

Siksipä hakkurivirtalähteellä varustetuissa piirilevyissä on usein 400V pääkondensaattori (laadukkaammissa 450V, joka on paremmin varautumista mahdolliseen ylijännitetilanteeseen, ettei pääkondensaattori rikkoudu, jos sähköverkosta jonkun vian tai häiriötilanteen takia tulisi liian korkea jännite).

Usein piirilevyissä on myös varistori, joka on normaalijännitteillä eriste, mutta muuttuu johteeksi ylijännitetilanteissa ja siten oikosulkee syötön.
Jos ei piirilevyllä ole omaa sulaketta, niin tuollaisessa ylijännitetilanteessa palaa sulaketaululla oleva 10A tai 16A sulake, tai uudemmissa taloissa johdonsuojakytkin laukeaa; rajuimmissa tapauksissa voi lisäksi palaa talon pääsulake.

Anonyymi kirjoitti:

"Varmaan joku pääsykoetehtävä" - no EI, vaan viallisen sähkölaitteen huolto.

Alkuperäinen joko yhtenä komponenttina oleva tasasuuntaussilta tai 4 diodin avulla toteutettu tasasuuntaus, mutta en löydä piirilevyltä ko. komponenttia.
Kun ei ole käytettävissä koko piirilevyn kytkentäkaaviota, vaan ainoastaan osittainen kytkentäkaavio, josta selviää vain piirilevylle tulevat ulkoiset kytkennät, mutta ei piirilevyn sisäistä kytkentäkaaviota.

Joten: Kun alkuperäistä tasasuuntaussiltaa tai 4 diodia ei löydy (ehkä joku pintaliitoskomponenteista, joiden teksti ei hyvässä valaistuksessakaan ole selkeästi luettavissa), niin entäpä, jos olettaa alkuperäisten diodien palaneen poikki (kun viallinen virtajohto välillä päästi virran kulkemaan ja välillä ei niin diodit hajonneet toistuvien virtapiikkien takia) ja kytkee uuden tasasuuntaussillan verkkovirrasta sulakkeen kautta sillan "~" -nastoihin, ja sillan " " ja "-" nastoista 400V kondensaattorille, josta piirikortilla oleva hakkurivirtalähde ottaa energiansa.

230V AC on tasasuunnattuna 325 V ja jos otetaan huomioon " 10%" niin saadaan 358 V.

Siksipä hakkurivirtalähteellä varustetuissa piirilevyissä on usein 400V pääkondensaattori (laadukkaammissa 450V, joka on paremmin varautumista mahdolliseen ylijännitetilanteeseen, ettei pääkondensaattori rikkoudu, jos sähköverkosta jonkun vian tai häiriötilanteen takia tulisi liian korkea jännite).

Usein piirilevyissä on myös varistori, joka on normaalijännitteillä eriste, mutta muuttuu johteeksi ylijännitetilanteissa ja siten oikosulkee syötön.
Jos ei piirilevyllä ole omaa sulaketta, niin tuollaisessa ylijännitetilanteessa palaa sulaketaululla oleva 10A tai 16A sulake, tai uudemmissa taloissa johdonsuojakytkin laukeaa; rajuimmissa tapauksissa voi lisäksi palaa talon pääsulake.

Lue lisää

"tasasuuntaussillan verkkovirrasta sulakkeen kautta sillan "~" -nastoihin, ja sillan " " ja "-" nastoista 400V kondensaattorille" -huom !

Unohtui mainita:

Jos joku innostuu tätä itsekin korjaamaan jonkun koneen, jossa vastaava vika, niin kannattaa huomata:

1. Nuo 400V tai 450V pääkondensaattorit ovat yleensä elektrolyyttikondensaattoreita, ja sellaisena vaativat oikean napaisuuden. Väärä napaisuus aiheuttaa elektrolyyttikondensaattorin väkivaltaisen rikkoutumisen, jossa elektrolyyttikondensaattorista voi suihkuta kuumaa ja myrkyllistä elektrolyyttinestettä.

2. Huoltotyössä on myös syytä ottaa huomioon, että senkin jälkeen, kun pistoke on irrotettu pistorasiasta, niin noissa 400V tai 450V elektrolyyttikondensaattoreissa on usein edelleen hengenvaarallinen jännite (325V jos verkkojännite on 230 V AC).
Joissain korteissa on kyllä purkuvastus, mutta se on varsin hidas purkamaan kondensaattoria ; näin on pakko olla, koska muuten tuo purkuvastus kuumenisi voimakkaasti ja tuhlaisi energiaa.

Tarkista siis mittarilla ennen piirilevyyn koskemista ja huomaa, että esim. nyt Lidlissä olevassa yleismittarissa on "Max 300 V" eli ko. mittari on huono valinta sähkölaitteiden huoltotyön yhteydessä käytettäväksi.

Anonyymi kirjoitti:

"tasasuuntaussillan verkkovirrasta sulakkeen kautta sillan "~" -nastoihin, ja sillan " " ja "-" nastoista 400V kondensaattorille" -huom !

Unohtui mainita:

Jos joku innostuu tätä itsekin korjaamaan jonkun koneen, jossa vastaava vika, niin kannattaa huomata:

1. Nuo 400V tai 450V pääkondensaattorit ovat yleensä elektrolyyttikondensaattoreita, ja sellaisena vaativat oikean napaisuuden. Väärä napaisuus aiheuttaa elektrolyyttikondensaattorin väkivaltaisen rikkoutumisen, jossa elektrolyyttikondensaattorista voi suihkuta kuumaa ja myrkyllistä elektrolyyttinestettä.

2. Huoltotyössä on myös syytä ottaa huomioon, että senkin jälkeen, kun pistoke on irrotettu pistorasiasta, niin noissa 400V tai 450V elektrolyyttikondensaattoreissa on usein edelleen hengenvaarallinen jännite (325V jos verkkojännite on 230 V AC).
Joissain korteissa on kyllä purkuvastus, mutta se on varsin hidas purkamaan kondensaattoria ; näin on pakko olla, koska muuten tuo purkuvastus kuumenisi voimakkaasti ja tuhlaisi energiaa.

Tarkista siis mittarilla ennen piirilevyyn koskemista ja huomaa, että esim. nyt Lidlissä olevassa yleismittarissa on "Max 300 V" eli ko. mittari on huono valinta sähkölaitteiden huoltotyön yhteydessä käytettäväksi.

Lue lisää

Siis onko nyt niin, että epäilet ettei pääkondensaattori saa kunnolla virtaa? Jos ongelma on Liiterin yleismittari, jossa loppuu jännitealue, niin hätäkeinona tee kahdesta vastuksesta jännitteenjakokytkentä ja mittaa jännitettä vain toisen vastuksen yli.
Jos käytät saman arvoisia vastuksia, kerrot yleismittarin jännitteen kahdella.

Tuollaisessa koekäytössä voi käyttää liian pieniä sulakkeita, aloittaa vaikka hitaalla 50mA, jos se palaa, laittaa hitaan tai nopean 80mA ja seuraavaksi hitaan 100mA...

Jos käynnistysvirta on ongelma niin laite kiinni jatkoroikkaan ja jatkoroikan toiseen pistokkeeseen joku monitoimirele, joka antaa roikan kytkentähetkellä piirilevylle ensimmäiset millikesekunnit vastuksen kautta. Tai vaikka ihan vastuksen ohittava on/off kytkin, jonka itse käännät päälle.

Mittaa ensin se jännite konkan yli kun virran on päällä, mutta arvailupohjalta itse lyytit ovat usein ensimmäisenä vikaantuva kohde, ei diodit.

"Jos lyytti on laadukkaampi low esr niin virta on vieläkin suurempi."

En nähnyt "low esr" -merkintää siinä, mutta kylläkin merkinnän 105 °C.

Tuossa on piirilevyllä 2 teholähdettä, tämä on niistä pienitehoisempi, mutta se on aina päällä, kun pistoke on pistorasiassa, ja se toinen on päällä vain tarvittaessa.

Molemmissa on ilmeisesti tasasuuntaussilta ja heti sen perässä 400V pääkondensaattori, isommassa 470 µF, ja tässä pienemmässä 22 µF.

Ilmeisesti tuota pienempää 22 µF pääkondensaattoria syöttävä tasasuuntaussilta on rikkoutunut, ja ajattelin lisätä levylle 4 uutta diodia alkuperäistä rikkinäistä tasasuuntaussiltaa korvaamaan.