Koronavirusta liikkuu runsaasti Pohjois-Karjalassa

Siun soten puhelinpalveluissa on ruuhkaa - "On tärkeää, että takaisinsoittopyyntö jätetään vain kerran"

– Asiakkaiden toivotaan odottavan kärsivällisesti takaisinsoittoa. Kaikkiin takaisinsoittopyyntöihin vastataan. Puhelut soitetaan siinä järjestyksessä, missä takaisinsoittopyynnöt ovat kirjautuneet järjestelmään, Siun sote tiedottaa.
Myös Päivystysapu 116 117 -palvelussa on ruuhkaa.
Päivystysavun numeroon tulee soittaa vain kiireellisissä, päivystyksellisissä sairauksissa ja asioissa.
Puhelinpalvelussa annetaan hoito-ohjeita ja neuvontaa sekä arvioidaan, onko henkilön tarpeellista tulla päivystykseen.
Päivystysapuun jätettyihin takaisinsoittopyyntöihin vastataan saman päivän aikana.
– Useamman takaisinsoittopyynnön jättäminen terveysasemalle tai päivystysapuun ei nopeuta yhteyden saamista, päinvastoin se ruuhkauttaa palvelua entisestään. On tärkeää, että takaisinsoittopyyntö jätetään vain kerran, tiedotteessa mainitaan.

Koronaa liikkeellä taas paljon

Koronatartuntojen ilmaantuvuus on lähtenyt alkukesän alamäen jälkeen taas nousuun Liperissä ja Rääkkylässä nurmeksessa

Heinäkuun alkuviikoilla laboratoriotestein todettuja tartuntoja on ollut siinä määrin, että Liperin kahden viikon ilmaantuvuus on hieman yli 1000 ja Rääkkylän 431 Ja Nurmeksen 300

Viime viikolla Liperin kokonaisluku tartunnoissa oli 1707 ja Rääkkylän 190 ja nurmeksen 200.Heinäkuun puolella terveydenhuollossa oli todettu 122 liperiläistartuntaa ja yhdeksän rääkkyläläistartuntaa,sekä 160 nurmekselaistatartuntaa iso osa suomalaisista testaa tautia

Pitkittyneen koronan oirelista kasvaa – oletko kärsinyt näistä?
Pitkittyneestä koronasta ja sen laajasta oirekirjosta voi kärsiä jopa joka kolmas taudin sairastanut.

Pitkä korona on varsin yleinen sairaus.
Pitkään koronaan liittyy kymmeniä erilaisia oireita.
Myös seksuaalisen halun heikentyminen voi olla yksi pitkän koronan oire.

Pitkän koronan oireiden lista alkaa olla hyvin pitkä.

Tuoreen, laajan brittitutkimuksen mukaan yleisiä pitkään koronaan liittyviä oireita olivat hajuaistin heikentyminen, hiusten lähteminen, aivastelu, siemensyöksyyn liittyvät ongelmat ja heikentynyt libido eli seksuaalisen halun heikentyminen.

Muita yksittäisiä pitkittyneen koronan oireita olivat muun muassa muistin häiriöt, motoriset häiriöt, pidätyskykyyn liittyvät ongelmat ja hallusinaatiot.

Kaiken kaikkiaan Birminghamin yliopiston tutkimuksessa löydettiin 62 sellaista oiretta, jotka näyttävät liittyvän pitkään koronaan.

Pitkän koronan oireiden lista on kasvanut hiljalleen pandemian jatkuessa. Terveyskirjaston artikkeli vuoden 2021 syksyltä kertoo, että tavallisin koronan jälkioire on uupumus.

Tällöin puhutaan uupumuksesta, joka ei ole luonteeltaan vain väsymystä, vaan tuntuu energian puutteena sekä kyvyttömyytenä suoriutua normaaleista askareista. Pitkään koronaan liittyvä uupumus on usein epämiellyttävä olotila, joka ei lievity edes levolla.

Hyvin laaja oirekirjo
Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista tai pitkästä koronasta puhutaan, kun koronatartunnan jälkeiset oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Pitkään koronaan kuuluu usein hengityselimiin liittyviä oireita sekä mielenterveyteen, muistiin ja kognitiivisiin kykyihin liittyviä oireita.

Termiä aivosumu on käytetty usein kuvaamaan niitä pitkän koronan oireita, jotka liittyvät keskittymiskyvyn heikkenemiseen. Koronaan sairastuminen on voinut aiheuttaa myös traumaperäisen stressireaktion kehittymisen.

Pitkän koronan oirekirjoon voi kuulua myös lihaskipuja, ahdistusta, huimausta, sydämentykytystä, vatsan alueen oireita tai silmien ja ihon oireita.

Monilla on samaan aikaan monenlaisia oireita pitkän koronan vuoksi.

Toistaiseksi ei ole selvää, miksi koronavirus aiheuttaa toisille vain nopeasti ohimenevän, lievän taudin ja toisilla taas koronainfektio saa aikaan hyvinkin pitkäkestoisia oireita.

On ajateltu, että ainakin yksilölliset geneettiset tekijät selittävät jotain näistä erilaisista taudinkuvista.

Sukupuoli ja ikä vaikuttavat
Birminghamin yliopiston tutkijat tarkastelivat yli 2,4 miljoonasta ihmisestä kerättyä terveystietoa. Tutkittavista noin viidesosa oli sairastanut koronan.

Tutkijat löysivät muutamia tekijöitä, jotka voivat lisätä pitkän koronan riskiä.

Naisilla ja nuorilla näyttäisi olevan kohonnut riski sairastua pitkään koronaan. Tutkijat pohtivat, voiko tällä riskillä olla yhteys siihen, että naisilla on kohonnut riski autoimmuunisairauksiin.

Johonkin etniseen ryhmään kuuluminen näyttäisi tutkimuksen mukaan kasvattavan pitkän koronan riskiä.

Myös tupakointi, lihavuus tai ylipaino lisäävät pitkän koronan riskiä.

Terveyskirjaston artikkelin mukaan noin kolmasosalla COVID-19-infektioon sairastuneista henkilöistä osa oireista jatkuu yli kolme kuukautta.

Koronan pitkäaikaisoireita esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja myös lieväoireisen taudin sairastaneilla.

Tuoreesta Nature Medicine -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta kertoo tiedeuutispalvelu EurekAlert!

Koronan jälkitaudit ovat yleistyneet – lääkärien erityinen varoitus koronan sairastaneelle
Koronainfektio voi olla eri syistä erityisen vaarallinen eri ikäisille potilaille.

Omikronaallon aikana koronan jälkitauteja on havaittu entistä enemmän.
Suurin jälkitautiriski kohdistuu heihin, joiden elimistö on syystä tai toisesta hauras.
Huonosti hoidettu lieväkin koronainfektio voi kasvattaa riskiä sydänlihastulehdukseen.

Omikronaallon aikana koronainfektion jälkitautien määrä on kasvanut.

Koronan jälkitaudeilla tarkoitetaan joko akuutin infektion aikana tai vähän sen jälkeen ilmaantuvia lisäoireistoja, joita aiheuttaa jokin muu kuin koronainfektio.

Koronan jälkitaudeilla tarkoitetaan muuta kuin pitkää koronaa, long covidia.

Jo tammikuun puolessa välissä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus) kerrottiin, että sairaalahoitoa vaativat, vaikeat bakteerin aiheuttamat tulehdustilat koronan jälkitauteina olivat yllättäen yleistyneet.

Tällaisiksi taudeiksi kerrottiin tuolloin keuhkokuume ja verenmyrkytykset.

Tämä oli ylilääkäri Asko Järvisen mukaan ensimmäinen kerta koronaepidemian aikana, kun havaittiin sairaalahoitoa vaativien jälkitautien yleistyneen.

Jälkitautien yleistyminen liittynee koronaviruksen omikronmuunnokseen lähinnä sitä kautta, että omikron leviää paljon nopeammin kuin aiemmat muunnokset. Kun tautia oli paljon entistä enemmän, myös jälkitautien määrä alkoi kasvaa.

Omikron myös ohittaa aiempia koronamuunnoksia tehokkaammin rokotussuojaa. Sen seurauksena erityisesti iäkkäät rokotetutkin voivat saada koronan ja sen perään myös jälkitaudin.

Jälkitautien määrä epäselvä
Koronan jälkitautien laajuudesta tai tarkasta kirjosta ei ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa.

Tiimipäällikkö, ylilääkäri, Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) kertoo, ettei THL:ssä ole ainakaan vielä koronataudin jälkitaudeista tilastoitua tietoa tai rekisteriä.

Professori Jarmo Oksi Turun yliopistosta kertoo, että Tyksissä koronaan liittyvät jälkitaudit ovat yleistyneet, mutta niistä ei ole tilastoja.

Sama tilanne on Husissa.

Järvisen mukaan koronapotilaiden määrä (14.2.2022) on Husissa ollut laskussa, mutta koronan jälkitautien yleisyydestä ei ole vielä varmaa tietoa.

Järvinen kertoo, että nyt vain noin puolet sairaalassa olevista koronaviruspotilaista on sairaalassa koronaviruksen aiheuttaman infektion vuoksi.

– Muilla on sairaalahoitoon jokin muu syy ja koronavirusinfektio on todettu sen ohella. Myös tehopotilaiden määrä on laskenut. Siten hankala saada selvää tietoa komplikaatioista tai jälkitaudeista ja verrata niiden yleisyyttä aikaisempaan.

Silmät, varpaat, verenpaine
Varsinaisten jälkitautien lisäksi koronainfektion aikana ja sen jälkeen on raportoitu hyvin monenlaisia muitakin oireita.

Tällaisia oireita ovat esimerkiksi erilaiset ihottumat, hiustenlähtö ja niin sanotut koronavarpaat, jotka muistuttavat ulkonäöltään paleltuneita varpaita.

Korona voi aktivoida kehossa jo olevan herpesviruksen.

Koronainfektio voi aiheuttaa myös erilaisia silmäoireita silmien ärtymisestä silmän sidekalvotulehdukseen.

Korona voi aiheuttaa aivoverenkiertohäiriöitä, laskimotukoksia ja keskushermoston sairauksia. Koronavirus voi saada aikaan ruoansulatusoireita, sydämen tykyttelyä, verenpaineen vaihtelua ja hengitysoireilua.

Koronavirus voi saada aikaan tulehduksia sydänlihaksessa, -pussissa tai verisuonissa.

Koronavirus voi saada aikaan autoimmuunireaktioita, joissa viruksen aktivoima puolustusjärjestelmä saa elimistön hyökkäämään omia kudoksiaan vastaan.

Koronaan saattaa liittyä hermostollisia oireita, epileptisiä kohtauksia ja lihassairauksia.

Liikettä ja lepoa
Vaikka lepo on kaikkien infektioiden hoidossa tärkeää, liiallinen paikallaan pysyminen ja pelkkä makoilu ei sekään ole koronapotilaalle hyväksi.

Makoillessa keuhkot eivät pääse tuulettumaan.

Lievänkin koronataudin vuoksi saattaa vähentynyt pystyssä oleminen ja/tai vähäinen liikkuminen altistaa jälkitaudeille.

– Kannattaa mahdollisuuksien mukaan olla pystyssä ja liikkeellä voimien mukaan, suosittelee professori Oksi.

Heti lievänkään koronan jälkeen ei kannata ryhtyä urheilemaan täysillä tehoilla. Vaikka oireet olisivat vähäiset, varovainen kannattaa olla.

– Yleensäkään aktiivisessa infektioissa ei suositella voimakasta fyysistä aktiviteettia, vaikka oireet olisivat lieviä, toteaa ylilääkäri Järvinen.

– Koronavirusinfektiossa näyttäisi olevan vielä suurempi sydänlihastulehduksen riski kuin muissa hengitystieinfektioissa, mikä on ensisijainen syy rasituksen välttämisen kehotukseen.

Faktaboksin jälkeen jutussa kerrotaan, millä mekanismeilla koronan jälkitaudit usein voivat syntyä.

Korona jättää arven
Tuoreen tutkimuksen mukaan koronainfektio ja lieväkin koronatauti nostaa selvästi sydäntapahtumien riskiä ja verenkiertosairauksien riskiä ainakin vuoden ajan sairastamisen jälkeen.

– Tulee muistaa, että kyseessä on riskin lisääntyminen, eikä mikään vääjäämätön kohtalo, suhteuttaa professori Juhani Knuuti Turun yliopistosta.

Tutkimuksessa keskimäärin suhteellinen riski kasvoi 1,5–2-kertaiseksi. Tämä on merkittävää väestötasolla, mutta yksilötasolla riskin lisäys on vielä pieni.

– Kiinnostavaa toki tuossa havainnossa oli, että riski lisääntyi myös niillä, joilla ei ole muita riskitekijöitä sydänsairauksille.

– Koska kyseessä on edelleenkin suhteellisen riskin kasvu, ei todellinen riski kuitenkaan ole absoluuttisesti niin suuri, että kenenkään tulisi siitä alkaa erityisesti mitään pelkäämään.

– Olennaista on huolehtia, että ei olisi muita tunnettuja riskitekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi tupakoinnin aiheuttama riski on selvästi suurempi, Knuuti sanoo.

Tutkimusta analysoivassa medscape.com:in artikkelissa todetaan, kuinka koronainfektio voi jättää elimistöön eräänlaisen arven tai jäljen, joka jää kehoon loppuelämäksi ja jonka vaikutuksista emme vielä tiedä juuri mitään.

Limakalvovaurioista keuhkokuume
Koronainfektioon voi liittyä bakteerikeuhkokuumeen kehittymisen mahdollisuus.

Bakteerikeuhkokuume kehittyy yleisimmin siten, että viruksen aiheuttama hengitysteiden limakalvovaurio raivaa tietä bakteereille, jotka voivat aiheuttaa lisäinfektion jo koronataudin oirehuipun aikana, kertoo professori Oksi.

Koronassa tällaisen oirehuipun aikana iskevän bakteerikeuhkokuumeen mahdollisuus on pienempi kuin influenssassa.

Sen sijaan viikon tai kaksi viikkoa koronasta toipumisen jälkeen voi koronan vaurioittamien keuhkojen alueelle ja huonommin tuulettuville keuhkoalueille alkaa kerääntyä bakteereita, jotka lisääntyvät ja aiheuttavat bakteerikeuhkokuumeen.

Sairaalahoidossa oleville lisähappea tarvitseville koronapotilaille käytetään kortisonihoitoa yliampuvaa tulehdusreaktiota rauhoittamaan.

– Siitä voi kuitenkin olla seurauksena myös immuunipuolustuksen heikkenemistä bakteereiden suhteen, jotka voivat sitten iskeä ja aiheuttaa jälkitaudin, toteaa Oksi.

– Tulehdusta hillitsevien hoitojen on oltava tarkkaan suunniteltuja ja oikea-aikaisia eikä niitä kannata käyttää turhan pitkään.

Hauras elimistö ja sepsis
Omikronvariantti osaa väistää rokotettujen immuunipuolustusta ja siksi koronaan on vuodenvaihteen jälkeen sairastunut paljon ihmisiä.

Omikron on aiheuttanut Oksin mukaan koronainfektioita erityisesti iäkkäille rokotetuille henkilöille, joiden puolustuskyky on iän vuoksi heikentynyt. He voivat erityisen helposti saada koronan lisäksi bakteerien aiheuttaman jälkitaudin.

Haurailla ihmisillä bakteerit voivat päästä esimerkiksi limakalvovaurioista myös vereen aiheuttaen sepsiksen eli verenmyrkytyksen.

Ruuansulatuskanavasta keuhkoihin
Koronainfektion oireisiin voivat kuulua myös pahoinvointi, oksentelu ja ripuli.

Ne kaikki voivat Oksin mukaan aiheuttaa ruuansulatuskanavan alueelle limakalvovaurioita, joiden kautta haitalliset bakteerit voivat ajautua verenkiertoon.

Huonokuntoisilla vanhuksilla oksentelu ja yökkäily voivat aiheuttaa bakteerien kulkeutumista suusta hengitysteihin, jonka seurauksena voi olla jopa keuhkokuume.

4. Antibioottikuurista vaarallinen ripuli
Jos koronapotilas on saanut esimerkiksi selvästi kohonneiden tulehdusarvojen takia varmuuden vuoksi antibioottikuurin, voi seurauksena olla antibioottiripuli varsinkin iäkkäämmällä henkilöllä.

– Tämä taas puolestaan saattaa johtaa jopa sairaalahoitoon, Oksi kertoo.

Lähteenä myös thl.fi

Koronan todistaja taas vauhdissa julistamassa sanomaa. Milloin aloitatte lappujen jakelemisen rätit naamassa? "Minulla on turvallinen olo."

Siellä mitään coronavirusta liiku ainuttakaan - täyttä humpuukia.

JOS OLET OTTANUT PIIKKEJÄ, VOI OLLA HYVIN ODOTTAVAISELLEA KANNALLA, ETTÄ AINAKIN SAIRASTUT - SUURIN OSA ON KUN OLEMME TARKKAAN SEURANNEET TILANNETTA.

Ainuttakaan ei ole sairastunut piikittämätöntä - tukee hyvin sitä mistä puhuimme jo pari vuotta sitten tulevaksi kun tähtäsivät piikkien antamiseen selkeästi.

Totta,olen huomannut.Maskit pitää ottaa käyttöön taas.

Tällaisia oireita koronavirus nyt aiheuttaa – 20 yleisintä oiretta
Alaa valtaava BA.5-omikronmuunnos aiheuttaa harvoin vakavan taudin. Isossa-Britanniassa kerätyn aineiston perusteella kurkkukipu ja päänsärky ovat yleisimpiä oireita.

Koronavirus jatkaa jylläämistään. Nyt leviää ärhäkästi tarttuva omikronmuunnos BA.5.

BA.5 on Husin ylilääkäri Asko Järvisen mukaan Hus-alueella käytännössä syrjäyttänyt BA.2-variantin ja valtaosa tartunnoista on jo sen aiheuttamia.

Lieväoireisten, kotona sairastavien taudinkuvaa ei enää Suomessa juuri seurata.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että BA.5-variantti näyttäisi aiheuttavan vähemmän haju- ja makuaistin häiriöitä kuin aiemmat virusmuunnokset.

Havainto pätee kaikkiin omikronvariantteihin. Oirekuva ei Järvisen tietojen mukaan ole omikronvarianttien välillä muuttunut.

– Selvää on, että BA.5 on herkemmin tarttuva, koska se kykenee syrjäyttämään BA.2-variantin, hän huomauttaa.

Tarttumista edesauttaa se, että sairastaminen ja tuore rokote suojaavat uudelta tartunnalta vain lyhytaikaisesti. Suoja kestää 1–3 kuukauden ajan ja silloinkin se on vain noin 50-prosenttinen.

Tauti yhä flunssaa pahempi
Järvisen mukaan monet koronaan sairastuneet arvioivat yhä, että koronainfektio on ollut tautina rajumpi kuin tavalliset flunssat.

Tauti ei ole niin vaikea, että se johtaisi sairaalahoitoon, mutta oirekuva voi kotona sairastavilla olla pidempi tai vähän voimakkaampi kuin muissa hengitystieinfektioissa.

Nuoremmillakin tautiin saattaa liittyä esimerkiksi korkeampaa kuumetta ja väsymystä.

Jos nyt saa flunssaoireita, voi Järvisen mukaan kohtalaisen suurella todennäköisyydellä olettaa sairastavansa koronaa. Kesäkaudella muita viruksia liikkuu vähemmän.

– Puhutaan varmaan jopa muutaman kymmenen prosentin todennäköisyydestä. Tällä hetkellä hengitystieinfektioon tulisi suhtautua kuten koronaan ja pyrkiä välttämään taudin levittämistä eteenpäin.

Järvinen ennakoi, että koronaviruksen taudinkuva tulee aiempien sairastamisten ja rokotteiden myötä jatkossa muuttumaan vielä lievemmäksi.

Hänen mukaansa se tulee olemaan entistä enemmän muiden hengitystieinfektioiden kaltainen.

Yleisimmät oireet
Isossa-Britanniassa kerätyn aineiston perusteella kaksi yleisintä tautiin liitettyä oiretta ovat kurkkukipu ja päänsärky. Myös tukkoinen ja vuotava nenä ja yskä olivat yleisiä. Asiasta kertoo esimerkiksi BBC.

Kuumeesta kertoi vain 13 prosenttia vastaajista. Haju- ja makuaistin muutoksistakin ilmoitti vain 11 ja 13 prosenttia.

Tiedot ovat peräisin ZOE-tutkimushankkeen sovelluksesta, johon käyttäjät voivat ilmoittaa omista oireistaan. Data on kerätty 17 500 henkilön vastauksista, jotka ilmoittivat saaneensa positiivisen koronatestituloksen viikolla 28.

Vakava taudinkuva on aiempaa harvinaisempi laajan rokottamisen ja sairastettujen tautien johdosta.

Järvinen kertoo, että taudinkuvan muuttuminen näkyy sairaalahoidossakin. Sairaalapotilaista nyt vain hyvin harva kärsii vaikeasta hapensaannin häiriöstä.

– Omikronvariantit aiheuttavat vähemmän vaikeaa keuhkoinfektiota eli viruksen aiheuttamaa keuhkokuumetta, joka on koronavirusinfektion vaikean tautimuodon pääasiallinen syy, Järvinen sanoo.

Ikääntyneistäkään suuri osa ei tarvitse lisähappea, vaan tauti aiheuttaa muuta yleiskunnon heikentymistä.

Valtaosa koronavirustaudin vuoksi hoidossa olevista on monisairaita tai heidän immuunijärjestelmänsä toimii puutteellisesti.

Hus-alueella 20–30 prosenttia on sairaalahoidossa koronainfektion oireiden takia, lopuilla infektio löytyy sivulöydöksenä ennen sairaalaan tuloa tai tulovaiheessa.

Samoin Tanskassa koronaviruksen aiheuttamat keuhko-oireet ovat sairaalahoidon syynä vain 20–30 prosentilla sairaalapotilaita.

Omikronkoronan voi saada lähes heti uudelleen

Koronan sairastaminen pandemian alussa suojasi hyvin seuraavalta tartunnalta, mutta omikronvariantti on muuttanut tätä kuviota huomattavasti.

Omikronkoronan jälkeen ihminen voi sairastua uuteen omikronkoronaan melkoisen pian, eli jo parin kuukauden kuluttua. Näin voi käydä myös silloin, kun rokotussuoja on suosituksen mukainen.

Omikronvariantti käyttäytyy toisin kuin koronaviruksen ensimmäiset variantit.

The BMJ:n mukaan omikronvariantti on kehittynyt salamyhkäiseksi, kuin eräänlaista häiveteknologiaa käyttäväksi virukseksi. Se kykenee lymyilemään ja etenemään ihmisen elimistössä niin, että immuunijärjestelmämme ”tutka” ei havaitse sitä.

Omikronvariantti kykenee luikahtamaan rokotussuojien yli ja ali. Variantti jättää matkastaan elimistössä vähän sellaisia jälkiä, joihin puolustusjärjestelmämme pystyisi reagoimaan.

Omikronkoronan sairastaminen ei terhakoita immuunijärjestelmää siten, että elimistö olisi erityisen hyvin valmistautunut hyökkäämään seuraavaa infektiota vastaan.

Tämä on iso ero ensimmäisen aallon koronaviruksiin verrattuna.

EI SELLAISTA OLEKAAN KUIN KORONAVIRUS hhahahhhahh...

ON VAIN MYRKKYRUISKE, JOSTA SAAT KAIKEN HALUAMASI VAIKEUDET JA ONGELMAT.

Media toistaa sinulle samaa kunnes ovat tyytyväisiä, että uusi koronauskonto on mennyt läpi, eli kusetus mahdollisimman suurelle joukolle.
OSAA EI VOI KUSETTAA - KAIKKIA EI KOSKAAN PYSTYTÄ HYPNOTISOIMAAN.

Korona sai suomalaiset puutarhahommiin, mutta tyypillinen harrastaja on yhä keski-ikäinen

Tottakai liikkuu tyhmäkö olet