Kaurismies ja jellonanainen

Kun olen aikas ihastunut kaurismieheen, itse olen leijona. En tiedä onko tunne molemminpuolista, mutta mukavaa meillä on kyllä aina yhdessä. Sitten se saattaa joskus yhtäkkiä vetäytyä täysin, ihan hiljaa vain, ihan kuin olisin sanonut jotain pahasti.
Onko mitään mahdollisuutta meillä?
121703
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Loppupeleissä tulet kuolemaan tylsyyteen ja siihen että et saa tarpeeksi edes sellaista normaalia huomiota.. vaikka kauris tykkääkin, se ei sitä helpolla kovin usein sano, eikä välttämättä näytä muutenkaan. Liian vakavamielisiäkin ovat ja näennäisesti vaatimattoman kuoren alla ovat itsekkin tosi huomionkipeitä.

Äänestä
  • Ohhoh... meillä on kyllä toisinpäin. Leijona ei paljon puhu ei pukahda. On lisäksi pikkutarkka nysvääjä. Ihmettelenkin välillä, onko hän todella leijona. Itse olen paljon pirteämpi, myönteisempi ja avarakatseisempi persoona.

    Äänestä

  • Ohhoh... meillä on kyllä niinpäin, että leijona on se paljon tylsempi osapuoli. Ei paljon puhu ei pukahda. Minä olen huomattavasti pirteämpi, jopa hälläväliä-tyyppi. Joskus ihmettelen, että tuoko on leijona?! Leijona taitaa näyttää "paremman" puolensa vain muulle maailmalle.

    Äänestä

  • kauriin kommentti kirjoitti:

    Ohhoh... meillä on kyllä niinpäin, että leijona on se paljon tylsempi osapuoli. Ei paljon puhu ei pukahda. Minä olen huomattavasti pirteämpi, jopa hälläväliä-tyyppi. Joskus ihmettelen, että tuoko on leijona?! Leijona taitaa näyttää "paremman" puolensa vain muulle maailmalle.

    sama viesti

    Äänestä

  • eräs kauris kirjoitti:

    Ohhoh... meillä on kyllä toisinpäin. Leijona ei paljon puhu ei pukahda. On lisäksi pikkutarkka nysvääjä. Ihmettelenkin välillä, onko hän todella leijona. Itse olen paljon pirteämpi, myönteisempi ja avarakatseisempi persoona.

    Katos vaan, kummaa. Itsellläni on 15 vuoden kokemus suhteesta kaurismiehen kanssa, itse olen tuplaleijona. Ystävissäni on myös naiskauriita ja heillä on vähän samaa vikaa kuin tuossa aiemmin mainitsin, mitenkään mollaamatta. Mutta näitähän ei tarvitse niin vakavasti ottaa, kuten varmasti tiedätkin :)

    Äänestä

Olen itse leijonanainen ja mieheni on kauris. Hiljaisuus on kauriin mielestä yhtä tärkeää kuin keskustelu. Hiljaisuus suo rauhan keskittyä asiaan, joka juuri on mielessä. Kauris pohtii ennen kuin julkaisee mielipiteensä. Leijona pohtii puhuessaan. Ellei hiljaisuuden tunnelma ole myönteinen, kannattaa leijonan harkita omaa suhdettaan hiljaisuuteen.

Äänestä
  • Me viihdytään kumpikin hiljaisuudessakin, ei siinä mitä.. mutta kun sitä kauriin hiljaisuutta saattaa kestää ihan kohtuuttomuuksiin asti. Osaan antaa toiselle tilaa, tarvitsen sitä itsekin. Niin ne vaan ihmiset on erilaisia, ei toinen toistaan parempia tai huonompia - erilaisia.

    Äänestä

Olen seurustelleu kaurismiehen kanssa noin parikymmentä vuotta. Yhtään samanlaista päivää ei ole ollut.Eli on ollut tosi vaihtelevaa.Kaikki kyllä sanovat että kauris ja leijona ei ole onnistunut parisuhteessa, mene ja tiedä.Kivaa on ollut ja vaihtelevaa elämää.

Äänestä

Synastrykartta sanoi että sopii, jos leijona on kauriin päällä.

Äänestä

Kauris mies ja jellona nainen käyvät yksiin aivan mainiosti. Olemma olleet yhdessä jo 11 vuotta ja hyvin menee.Jos oma kumppani tuntuu hyvältä niin siitä vaan. Älä mieti turhia,anna palaa vaan. olet tehnyt hyvät kaupat. Moi moi.

Äänestä
  • Juu ei tule onnistumaan, ikävä kyllä : (. Itse leijonana olen perehtynyt kahteen kauriiseen seurustelun merkeissä...Hetkisen kestää ja sitten siihen työläytyy.

    Äänestä

  • an-ni-mari kirjoitti:

    Juu ei tule onnistumaan, ikävä kyllä : (. Itse leijonana olen perehtynyt kahteen kauriiseen seurustelun merkeissä...Hetkisen kestää ja sitten siihen työläytyy.

    olen myös seurustellut kahden kaurismiehen kanssa, eikä lopputuloksena ole ollut muuta kuin ruhjeita ja sanomisia. taidan olla itse niin perin leijonamainen, että kaipaan varauksetonta ihailua, kehuja ja huomiota ihan arjessa.
    ensimmäisen kauriin kanssa olin pidempään ja periaatteessa suhde oliskin voinut onnistua, taisi kompastua siihen, että olin silloin alle parikymppinen ja halusin elää ja kokea kaikenlaista ihan itsekseni.
    toinen kauriini oli kertakaikkiaan raivostuttavan sulkeutunut ja ujo. minua söi se, ettei hän oikein missään vaiheessa tainnut päästä perille siitä, haluaako seurustella vai ei. ei halunnut antaa mennä vain, piti kuulemma olla täysin varma. itse olen kovin erilainen ja annan mennä silloin, kun siltä tuntuu.

    näin minulla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


miten? kirjoitti:

Kun olen aikas ihastunut kaurismieheen, itse olen leijona. En tiedä onko tunne molemminpuolista, mutta mukavaa meillä on kyllä aina yhdessä. Sitten se saattaa joskus yhtäkkiä vetäytyä täysin, ihan hiljaa vain, ihan kuin olisin sanonut jotain pahasti.
Onko mitään mahdollisuutta meillä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu