Minua alkoi ahdistamaan

Ei ne valitettavasti kestä kokemukseni perusteella. aina tulee joku toinen ihminen väliin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne valitettavasti kestä kokemukseni perusteella. aina tulee joku toinen ihminen väliin.

Ei tule, silloin kun tapaat sen sinulle oikean. Jokaisella on jossain se oikea.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tule, silloin kun tapaat sen sinulle oikean. Jokaisella on jossain se oikea.

Se taas on kumppani romanttisessa mielessä. Tässä puhuttiin ystävyydestä.

Aina löytyy lohtuttaja, eikö nokka pystyyn ja kohti uusia tuulia
Maailma on avoin ja mä maailmalle
Älkää koskaan menkö nuorena naimisiin, siitä ei saa muuta kuin paljon kyyneleitä.

Tiedätkö edes mitä tarkoittaa läheisriippuvainen? Ei kannata käyttää sanaa jos et tiedä. Läheisriippuvainen on yleisimmin alkoholistin puoliso, joka mahdollistaa tämän juomisen. Ei pysty irtautumaan tästä suhteesta koska kokee voivansa pelastaa juopon.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedätkö edes mitä tarkoittaa läheisriippuvainen? Ei kannata käyttää sanaa jos et tiedä. Läheisriippuvainen on yleisimmin alkoholistin puoliso, joka mahdollistaa tämän juomisen. Ei pysty irtautumaan tästä suhteesta koska kokee voivansa pelastaa juopon.

Läheisriippuvainen on yleisemmin ihminen, joka on joutunut varttumaan jonkun voimakkaan ilmiön läheisyydessä lapsuudessa. Se voi olla perheessä oleva päihderiippuvuus, voimakas uskonnollisuus, peliriippuvuus, vanhemman psyykkinen sairaus tai jokin muu addiktio. Tällaisissa perheolosuhteissa kasvanut lapsi voi aikuisena olla sitten vaikka se alkoholistin puoliso tai alkoholisti itse. Läheisriippuvuus syntyy lapsuudessa, kun joutuu sopeutumaan vallitseviin epäterveisiin olosuhteisiin.

Tavallaan tuo on myös aika itsekeskeistä. Jos ihminen unohtaisi itsensä ja eläisi vaan elämää, juuri sitä mikä juuri nyt on, eikä haaveissa, niin voisi olla onnellinen. Unohtaa kaikki juorut maailmalta ja elää hetkessä.
Usein sanotaan, että ihminen pois nukkuessaan katuu sitä, ettei uskaltanut elää juuri hetkessä. Aina piti olla ensin jotain jotta voisi tehdä jotain. Niinpä koko elämä menee vain siihen, että odottaa jotain mitä ei ole. Näin elämä tuhlaantuu ja takasin ei saa aikaa, jota ei elänyt silloin, kun se oli.
Joten unohtakaa itsenne ja eläkää hetkessä on minun neuvoni.
Kun väsyttää, onnellisena laittaa silmät kiinni ja nukkuu, että voi aamulla iloisena ottaa uuden päivän vastaan. Olipa päivä ihan millainen vaan, se tuo aina uutta.

Anonyymi kirjoitti:

Tavallaan tuo on myös aika itsekeskeistä. Jos ihminen unohtaisi itsensä ja eläisi vaan elämää, juuri sitä mikä juuri nyt on, eikä haaveissa, niin voisi olla onnellinen. Unohtaa kaikki juorut maailmalta ja elää hetkessä.
Usein sanotaan, että ihminen pois nukkuessaan katuu sitä, ettei uskaltanut elää juuri hetkessä. Aina piti olla ensin jotain jotta voisi tehdä jotain. Niinpä koko elämä menee vain siihen, että odottaa jotain mitä ei ole. Näin elämä tuhlaantuu ja takasin ei saa aikaa, jota ei elänyt silloin, kun se oli.
Joten unohtakaa itsenne ja eläkää hetkessä on minun neuvoni.
Kun väsyttää, onnellisena laittaa silmät kiinni ja nukkuu, että voi aamulla iloisena ottaa uuden päivän vastaan. Olipa päivä ihan millainen vaan, se tuo aina uutta.

Mistä juoruista mahdat puhua? Kenelle puhut tässä?!

Anonyymi kirjoitti:

Mistä juoruista mahdat puhua? Kenelle puhut tässä?!

Tämä nyt on tämä palstaätmi vakioprovoproosaaja mieti nyt esim tätä kohtaa ” Unohtaa kaikki juorut maailmalta ja elää hetkessä.” Juorut kuten maailmanlaajuiset uutiset mitä näitä nyt on, hui hai

Se on juuri tuo rauhoittuminen päivän melskeistä mikä ruokkii luovuutta, tietynasteinen zen on silloin läsnä tässä ja nyt. Mitä ihanin olotila, ajattelun flow-tila voi seurata heti perään. Zen on se hetki tuntuu, että "nyt on hyvä", se on kai lähes taivallinen tunne vaikka samalla on itse täysin tietoinen olotilastaan ja maailmasta, kaikki on tasapainossa.

Ah, se on hieno tunne mutta samalla sitä tietää että tämä on vähemmän kuin elämäntarkoitus jos jättää tähtäämättä luovalle alalle.

Anonyymi kirjoitti:

Se on juuri tuo rauhoittuminen päivän melskeistä mikä ruokkii luovuutta, tietynasteinen zen on silloin läsnä tässä ja nyt. Mitä ihanin olotila, ajattelun flow-tila voi seurata heti perään. Zen on se hetki tuntuu, että "nyt on hyvä", se on kai lähes taivallinen tunne vaikka samalla on itse täysin tietoinen olotilastaan ja maailmasta, kaikki on tasapainossa.

Ah, se on hieno tunne mutta samalla sitä tietää että tämä on vähemmän kuin elämäntarkoitus jos jättää tähtäämättä luovalle alalle.

Elätkö omaa elämääsi samalla kun joku apua tarvitseva ihminen ei voi elää ”zen-hetkessä”?

Anonyymi kirjoitti:

Se on juuri tuo rauhoittuminen päivän melskeistä mikä ruokkii luovuutta, tietynasteinen zen on silloin läsnä tässä ja nyt. Mitä ihanin olotila, ajattelun flow-tila voi seurata heti perään. Zen on se hetki tuntuu, että "nyt on hyvä", se on kai lähes taivallinen tunne vaikka samalla on itse täysin tietoinen olotilastaan ja maailmasta, kaikki on tasapainossa.

Ah, se on hieno tunne mutta samalla sitä tietää että tämä on vähemmän kuin elämäntarkoitus jos jättää tähtäämättä luovalle alalle.

Jotenkin sairaan vastenmielistä

Anonyymi kirjoitti:

Elätkö omaa elämääsi samalla kun joku apua tarvitseva ihminen ei voi elää ”zen-hetkessä”?

Mitä?

Olen muulla kuin hoitoalalla.