EU:n perustahan oli Hiili- ja teräsunioni, joka laajennettiin EEC:ksi tarkoituksena taata pysyvä rauha Eurooppaan. Nyt Euroopassa kuitenkin soditaan taas eikä edes mitenkään pienimuotoisesti.
Verrataanpa EU:ia sosialististen maiden talousliittoon SEV:iin. Koko sen olemassaolon ajan Euroopassa vallitsi rauha, joskin kylläkin kaksi erityisoperaatiota suoritettiin, ensimmäinen Unkariin 1956 ja toinen Tsekkoslovakiaan 1968. Ne olivat kuitenkin hyvin verettömiä, ainakin verrattuna nyt käytävään sotaan.
Voimme siis päätellä, että jos taloudellinen yhteistyö vähentää sotaisuutta, niin sen on sitten oltavat sosialistista taloudellista yhteistyötä.
Vitsailut sikseen.Suomessa kylmän sodan kuluessa ja varsinkin sen jälkeen naureskeltiin YYA-sopimuksen muotoilulle, jossa Suomi sitoutui olemaan enää liittoutumatta Saksan kanssa sotilaallisesti Neuvostoliittoa vastaan. Ajatus siitä Saksan läntinen tynkä aloittaisi taas uuden Barbarossan tuntui kuulema naurettavalta.
Sen sijaan EU:iin kuulumista on vielä nykyäänkin perusteltu sillä, että on hienoa kuulua organisaatioon, joka takaa rauhan Eurooppaan. Siinä missä ajatus poliisisarja-Saksan hyökkäyksestä itään muka oli naurettava, pelko sen hyökkäämisestä taas kerran Ranskaan tai Ranskan hyökkäämisestä Saksaan, jota ei sitten Napolen III:n jälkeen ole tapahtunut, oli sitten aiheellisempi pelko?
On tietenkin helppo sanoa, että sotaa nyt käyvistä valtioista kumpikaan ei kuulu EU:iin. Ei niin kuulu, mutta jos EU:n tarkoitus on ehkäistä sotaa, niin miksei Ukrainaa ja Venäjää otettu jäseniksi? Alkuperäinen ideahan juuri oli sitoa entisen riitapukari Saksa ja Ranska toisiinsa niin, ettei niiden kannattaisi enää aloittaa sotaa. Eikö silloin sama olisi pitänyt tehdä myös Ukrainalle ja Venäjälle, jolloin EU olisi täyttänyt tehtävänsä Euroopan rauhan takaajana.
No niin, epäilen kyllä jopa alkuperäisen rauhanajatuksen järkevyyttä ja vielä enemmän sitä, että sitä olisi voitu soveltaa toisaalle, varsinkaan Venäjän rajalle. Saksan ja Ranskan tapauksessa EU ei ole ollut ainoa kohti rauhanomaisuutta työntänyt tekiä, vaan Saksan tappio ja sitä seurannut denatsifikaatio vähintäänkin synnyttivät tilanteen, jossa EU on saattanut luoda vakautta entisten kiistakumppanien Saksan ja Ranskan välille. Idempänä asetelman lähtökohta on toinen.
Mutta nyt on kieltämättä kiva hieman irvistellä kaikille niille idealistisille kehupuheille, joilla monet ovat perustelleet Suomenkin kuulumista Unioniin. Sellaisia puheita kuunnellessa tulee mieleen, että todellisempi syy on kuitenkin ollut henkilön oma hyväpalkkainen virka Brysselin leivissä.
Ihan täysin vakavissaan voi todeta, että Euroopan turvallisuusjärjestelyt pitäisi laittaa täysin uusiksi. EU ja ETYK eivät ole taanneet rauhaa, joten jotain parempaa olisi syytä löytää niiden tilalle tai lisäksi. Kylmän sodan aikaa muistellen se jokin voisi olla NATO without gaps. Tosin kylmänkin sodan aikana Naton rintamassa oli aukkoja, Suomen lisäksi myös Itävalta olivat ulkopuolella. Nyt Venäjän osalta on käynyt selväksi, että rintaman on oltava tiivis ja yhtenäinen.
Tyrkin ja naapureidensa väliset jännitteet kuten jännitteet Balkanin alueella muutenkin tietenkin saavat ajattelemaan ettei edes Nato pelkästään riitä. Onko varmaa, etteivät tuon alueen natomaat jonain päivänä ota yhteen sotilaallisesti?
Verrataanpa EU:ia sosialististen maiden talousliittoon SEV:iin. Koko sen olemassaolon ajan Euroopassa vallitsi rauha, joskin kylläkin kaksi erityisoperaatiota suoritettiin, ensimmäinen Unkariin 1956 ja toinen Tsekkoslovakiaan 1968. Ne olivat kuitenkin hyvin verettömiä, ainakin verrattuna nyt käytävään sotaan.
Voimme siis päätellä, että jos taloudellinen yhteistyö vähentää sotaisuutta, niin sen on sitten oltavat sosialistista taloudellista yhteistyötä.
Vitsailut sikseen.Suomessa kylmän sodan kuluessa ja varsinkin sen jälkeen naureskeltiin YYA-sopimuksen muotoilulle, jossa Suomi sitoutui olemaan enää liittoutumatta Saksan kanssa sotilaallisesti Neuvostoliittoa vastaan. Ajatus siitä Saksan läntinen tynkä aloittaisi taas uuden Barbarossan tuntui kuulema naurettavalta.
Sen sijaan EU:iin kuulumista on vielä nykyäänkin perusteltu sillä, että on hienoa kuulua organisaatioon, joka takaa rauhan Eurooppaan. Siinä missä ajatus poliisisarja-Saksan hyökkäyksestä itään muka oli naurettava, pelko sen hyökkäämisestä taas kerran Ranskaan tai Ranskan hyökkäämisestä Saksaan, jota ei sitten Napolen III:n jälkeen ole tapahtunut, oli sitten aiheellisempi pelko?
On tietenkin helppo sanoa, että sotaa nyt käyvistä valtioista kumpikaan ei kuulu EU:iin. Ei niin kuulu, mutta jos EU:n tarkoitus on ehkäistä sotaa, niin miksei Ukrainaa ja Venäjää otettu jäseniksi? Alkuperäinen ideahan juuri oli sitoa entisen riitapukari Saksa ja Ranska toisiinsa niin, ettei niiden kannattaisi enää aloittaa sotaa. Eikö silloin sama olisi pitänyt tehdä myös Ukrainalle ja Venäjälle, jolloin EU olisi täyttänyt tehtävänsä Euroopan rauhan takaajana.
No niin, epäilen kyllä jopa alkuperäisen rauhanajatuksen järkevyyttä ja vielä enemmän sitä, että sitä olisi voitu soveltaa toisaalle, varsinkaan Venäjän rajalle. Saksan ja Ranskan tapauksessa EU ei ole ollut ainoa kohti rauhanomaisuutta työntänyt tekiä, vaan Saksan tappio ja sitä seurannut denatsifikaatio vähintäänkin synnyttivät tilanteen, jossa EU on saattanut luoda vakautta entisten kiistakumppanien Saksan ja Ranskan välille. Idempänä asetelman lähtökohta on toinen.
Mutta nyt on kieltämättä kiva hieman irvistellä kaikille niille idealistisille kehupuheille, joilla monet ovat perustelleet Suomenkin kuulumista Unioniin. Sellaisia puheita kuunnellessa tulee mieleen, että todellisempi syy on kuitenkin ollut henkilön oma hyväpalkkainen virka Brysselin leivissä.
Ihan täysin vakavissaan voi todeta, että Euroopan turvallisuusjärjestelyt pitäisi laittaa täysin uusiksi. EU ja ETYK eivät ole taanneet rauhaa, joten jotain parempaa olisi syytä löytää niiden tilalle tai lisäksi. Kylmän sodan aikaa muistellen se jokin voisi olla NATO without gaps. Tosin kylmänkin sodan aikana Naton rintamassa oli aukkoja, Suomen lisäksi myös Itävalta olivat ulkopuolella. Nyt Venäjän osalta on käynyt selväksi, että rintaman on oltava tiivis ja yhtenäinen.
Tyrkin ja naapureidensa väliset jännitteet kuten jännitteet Balkanin alueella muutenkin tietenkin saavat ajattelemaan ettei edes Nato pelkästään riitä. Onko varmaa, etteivät tuon alueen natomaat jonain päivänä ota yhteen sotilaallisesti?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos EU ei keräisi rahaa niin siihen voisi liittyä !
Venäjä haki muinoin EU jäsenyyttä , eivät päästäneet , jäivät ilman raaka-aineita 🤣
Ei Venäjän kanssa koskaan neuvotteluja käyty EU_jäsenyydestä. Myös Venäjän NATO-jäsenyyteen vilahti ilmaan tuuleen heitettyä puhetta. Tuskin Venäjä on noissa on ollut tosissaan.
Ukrainassahan on pyrkimystä hakeutua kohti EU:ta ja länttä. Eihän se tietenkään Venäjälle sovi, kuten olemme nähneet viimeiset kahdeksan vuotta.
Myöskään PS ei estänyt sotaa Euroopassa. Mihin sitäkään siis tarvitaan?
En tiedä, mihin PS-puoluetta tarvitaan, mutta tietääkseni kukaan ei ole välttänytkään, että se olisi perustettu tarkoituksena estää sodan syttyminen Euroopassa. EU:sta näin taas väitetään, mutta nyt näemme, että sekään ei ollut totta: EU ei estänyt sotaa syttymästä.
Ei sotia ole EU-alueella yli 70 vuoteen!
Vastoin aloittajan näkymystä Unkarin kansannousu ei ollut pieni harmiton kahakka.
Kansannousun aikana oli kuollut 2 600–3 000 unkarilaista. Lisäksi surmansa oli saanut noin 700 neuvostoliittolaista sotilasta. Kansannousun jälkiselvittelyjen aikana pantiin toimeen 360 kuolemantuomiota. Eri pituisia vankilatuomioita annettiin 16 000. Noin 180 000 unkarilaista pakeni ulkomaille.
Tuleeko paljon ruplia tilille vai rakkaudestako kirjoittelet ?
Putinin asetuksella määrättiin 1 kopeekan arvoksi yksi dollari. Venäjän kansasta tulee rikasta.
Ajatelkaa, mikä rauha ja autuus vallitsisikaan, kun vaihdettaisi siihen toiseen EU:n eli Euraasian Unioniin!