Kuten otsikosta huomaa, minulla on ollut punertavaa vuotoilua jo rv 36 lähtien aina tänne rv 38 3 saakka, eli n. 17 päivää. Vuoto on koostumukseltaan muuten kuten valkovuoto, joka raskauden aikana on ollut maitomaista, ainoastaan väri on poikkeavasti punakka. Valkovuodon punakkuus tosin vaihtelee, välillä vuoto on punaisempaa, toisinaan taas hailakampaa.
Minulla oli aivan alkuraskaudesta välillä saman tyyppistä vuotoilua, mutta vuotaminen kesti ainoastaan muutamia päiviä. Tuolloin vuodolle ei löytynyt mitään syytä, kuten tulehdus tai tms. Saattoivat olla hyvinkin valemenkkoja. (Vaikea olla varma, koska kk-kierto niin epäsäännöllinen).
Joskus rv 25-26 tienoilla alkoi taas saman tyyppinen vuotoilu, jota kesti viikon verran ennen tutkimuksia. Kohdunsuun kypsymisen vuoksi sain lähetteen äitipolille. Siellä tehtiin rakenneultra, tutkittiin kohdunsuun tilanne ja otettiin näytteitä emättimestä. Syy vuotoiluun löytyi ja se oli ureaplasma. Sain antibioottikuurin, jotta tulehdus saataisiin taltutetuksi.
10 päivää kestävän kuurin alussa vuotoilua tuli vielä muutaman päivän ajan. Sitten vuotoilu muuttui normaaliksi valkovuodoksi, kunnes taas aivan kuurin lopulla punakka vuotoilu palasi takaisin. Mainitsin asiasta kuurin jälkeen suoritetussa lääkärintarkastuksessa. Lääkäri sanoi vain, että vuotoilua voi vielä tulla, eikä se merkitse mitään. Mikäli vuotoilua ilmenee myöhemmin, pitää emättimestä ottaa uudelleen näytteet tulehduksen mahdollisen uusimisen poissulkemiseksi.
Vuotoilu loppui muutaman päivän päästä siltä erää, kunnes taas rv 33 tienoilla vuotoa tuli yhden päivän verran loppuen taas äkisti. Terveydenhoitaja ei nähnyt aiheelliseksi ottaa tulehdusnäytteitä. Rv 36 tämä punakka vuotoilu alkoi taas ja n. viikko sen alkamisesta lääkäri suostui ottamaan tulehdusnäytteitä. Tällä erää lääkäri sanoi, että ureaplasmanäytettä ei enää voi(??) ottaa, joten otettiin vain näytteet streptokokki-b:n sulkemiseksi pois.
Tulos oli negatiivinen, onneksi, mutta mietin silti mistä tämä vuotoilu mahtaa johtua. Lääkäri ja terveydenhoitaja miettivät limatulpan irtoamisen mahdollisuutta. Itsestäni tuo mahdollisuus tuntuu oudolta, sillä onhan vuotoa kestänyt jo 17 päivää ja vuodon koostumus on aivan sama kuin ureaplasman aiheuttaman tulehduksen aikana.
Haluaisinkin kysyä teiltä palstalaiset omien ja kuultujen kokemusten perusteella, voiko kyseessä tosiaankin olla vähitellen irtoava limatulppa? Entä osaako joku kertoa, miksi ureplasma-näytettä ei enää voi ottaa/oteta näillä viikoilla? Itse olen ureaplasman kannalla. Jos emättimessäni on esim. kohdunsuulla tai muualla ureaplasman aiheuttama tulehdus, onko siitä haittaa vauvalle (esim. tartuntavaara tai tms.)?
Seuraava neuvola on huomenna. Olen vain niin ihmeissäni tämän asian kanssa. Toivottavasti tämä ei ole mitään vakavaa.
Kiitos jo etukäteen vastanneille ja iloista odotusta kaikille!! :)
Minulla oli aivan alkuraskaudesta välillä saman tyyppistä vuotoilua, mutta vuotaminen kesti ainoastaan muutamia päiviä. Tuolloin vuodolle ei löytynyt mitään syytä, kuten tulehdus tai tms. Saattoivat olla hyvinkin valemenkkoja. (Vaikea olla varma, koska kk-kierto niin epäsäännöllinen).
Joskus rv 25-26 tienoilla alkoi taas saman tyyppinen vuotoilu, jota kesti viikon verran ennen tutkimuksia. Kohdunsuun kypsymisen vuoksi sain lähetteen äitipolille. Siellä tehtiin rakenneultra, tutkittiin kohdunsuun tilanne ja otettiin näytteitä emättimestä. Syy vuotoiluun löytyi ja se oli ureaplasma. Sain antibioottikuurin, jotta tulehdus saataisiin taltutetuksi.
10 päivää kestävän kuurin alussa vuotoilua tuli vielä muutaman päivän ajan. Sitten vuotoilu muuttui normaaliksi valkovuodoksi, kunnes taas aivan kuurin lopulla punakka vuotoilu palasi takaisin. Mainitsin asiasta kuurin jälkeen suoritetussa lääkärintarkastuksessa. Lääkäri sanoi vain, että vuotoilua voi vielä tulla, eikä se merkitse mitään. Mikäli vuotoilua ilmenee myöhemmin, pitää emättimestä ottaa uudelleen näytteet tulehduksen mahdollisen uusimisen poissulkemiseksi.
Vuotoilu loppui muutaman päivän päästä siltä erää, kunnes taas rv 33 tienoilla vuotoa tuli yhden päivän verran loppuen taas äkisti. Terveydenhoitaja ei nähnyt aiheelliseksi ottaa tulehdusnäytteitä. Rv 36 tämä punakka vuotoilu alkoi taas ja n. viikko sen alkamisesta lääkäri suostui ottamaan tulehdusnäytteitä. Tällä erää lääkäri sanoi, että ureaplasmanäytettä ei enää voi(??) ottaa, joten otettiin vain näytteet streptokokki-b:n sulkemiseksi pois.
Tulos oli negatiivinen, onneksi, mutta mietin silti mistä tämä vuotoilu mahtaa johtua. Lääkäri ja terveydenhoitaja miettivät limatulpan irtoamisen mahdollisuutta. Itsestäni tuo mahdollisuus tuntuu oudolta, sillä onhan vuotoa kestänyt jo 17 päivää ja vuodon koostumus on aivan sama kuin ureaplasman aiheuttaman tulehduksen aikana.
Haluaisinkin kysyä teiltä palstalaiset omien ja kuultujen kokemusten perusteella, voiko kyseessä tosiaankin olla vähitellen irtoava limatulppa? Entä osaako joku kertoa, miksi ureplasma-näytettä ei enää voi ottaa/oteta näillä viikoilla? Itse olen ureaplasman kannalla. Jos emättimessäni on esim. kohdunsuulla tai muualla ureaplasman aiheuttama tulehdus, onko siitä haittaa vauvalle (esim. tartuntavaara tai tms.)?
Seuraava neuvola on huomenna. Olen vain niin ihmeissäni tämän asian kanssa. Toivottavasti tämä ei ole mitään vakavaa.
Kiitos jo etukäteen vastanneille ja iloista odotusta kaikille!! :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin en kyllä juurikaan osaa sinua neuvoa sillä itse kamppailen vuodon kanssa jo toisen raskauden kohdalla!
Voisitko kertoa siitä sinun alkuraskaudessa olleesta vuodosta, millä viikolla, kuinka paljon yms???? oliko kipuja mahassa?
Otettiinko sinusta jo silloin alussa paljon kokeita, ja jos otettiin niin mitä?
Itsellä otettu pieni veren kuva ja pissanäyte, mitään ei löydy.
Mikä tuo ureaplasma oikein on, onko emättimessä oleva tauti? Miten oireilee?
Olen itse aivan romuna tämän vuodon kanssa. Alkoi viikolla 12 2 erittäin runsaana ja talttui sitten tiputteluksi. Kunnes viikon päästä taas uudelleen, muttei niin runsaana. Mahassa vaan sellaista menkkakipua/oloa.
Ei kai voi muuta kun odottaa, onneksi sinä olet kuitenkin jo noin pitkällä!
Ensi viikolla tulisi 14 viikkoa täyteen ja sitten kuulunkin sinne äitipoln puolelle, jospa alkavat siellä tutkimaan tarkemmin. Toivottavasti vaan raskaus jatkuisi!
Voimia sinulle, ja kiitos jos viitsis vastata!
Alkuraskauden vuotojen aikana minulla ei muistaakseni ollut minkäänlaisia kipuja, ainoastaan verensekaista valkovuotoa. Sitä tuli muistaakseni kerrallaan enimmillään n. ruokalusikallinen useaan kertaan päivän aikana. En muista tarkalleen viikkoja. Olisiko ollut joskus rv 13 vuodellut sen verran useampana päivänä, että kävin päivystyksessä. Siellä emättimestä otettiin bakteeriviljely, kuunneltiin sydänäänet ja sain lähetteen äitipolille ultraan. Mikään ei ollut vikana. Vuodon syy jäi siis epäselväksi. Tämän jälkeen vuotoilua oli muistaakseni muutamana päivänä ennen rv 16.
Kerkesinkin huokaista helpotuksesta vuotoilun pysyttyä poissa, kunnes se taas alkoi tuolla rv 25 tienoilla uudelleen. Ja kuten kerroin syykin löydettiin, ureaplasma. Itse en ymmärtänyt kysyä tästä bakteerista enempiä lääkäriltä, kun olin niin iloinen saadessani tietää vihdoin syyn vuotoilulleni.
Mutta netistä löysin tällaista tietoa ureaplasmasta:
http://www.med.utu.fi/tdk/tutkimusprojektit2003/alanen2.pdf
http://www.nettineuvo.fi/nettineuvo/fi/07_Kysy_asiantuntijalta/04_Raskaus_ja_synnytys/0882.jsp
http://www.tohtori.fi/termi.php3?terID=8001&termit=ureaplasma urealyticum
Itsellänihän tuo ureaplasma kypsytti kohdunsuuta pehmentämällä sitä ja lyhentämällä sitä kolmesta sentistä kahteen senttiin. Tulehdus aiheutti myös menkkamaista kipua alavatsaan ja -selkään.
Onnekseni tämä viimeisin vuotoiluni on lakannut. Terveydenhoitaja sanoi viime kerralla jutelleensa lääkärini kanssa. Heidän mielestään emättimeni limakalvot ovat niin herkät ja kuivat, jotta ärsyyntyessään ne saattavat hiukan vuotaa verta. Jospa se nyt sitten olisi syy tämän kertaiseen vuotoiluun...
Toivon, että sinun kohdalla saataisiin selvyys vuotoiluun ja saisit nauttia raskaudestasi ilman murheita. Voithan pyytää päästä kuulemaan pikkuisen sydänääniä, mikäli mieltäsi oikein painaa. Itselläni ainakin oloani helpotti kovasti, kun sain kuulla piltin sydämmenlyönnit.
Onnellista odotusta ja jaksamisia!! :)