Suunnilleen näin kirjoittaa joku ruotsiksi. Nyt ottakaa ruotsinkieliset palstalla koppia tästä. Ruotsia saa koulussa valita ja siitä saa pitää, mutta pakko on täysin mahdoton jatkossa!
Tästä voisi lähteä vuoropuhelu: "pakkoruotsi on turhaa muttei ruotsin kieli"
Anonyymi
37116
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ruotsinkielisille tähän havahtuminen on iso askel.
Sitä täytyy varmaan pureksia hetki.
Voi mennä hetki ja toinenkin.
Palstaa täytetään nyt vanhoilla ketjuilla på svenska.
Missä pohdinnat, keskustelu.
Mitä mieltä aloituskommentista?
Moni asia on maailmassa pakollisia. Koulunkäynti on Suomessa pakollista tiettyyn pisteeseen asti. Useimmat aineet koulussa ovat pakollisia. Elämä on.
Miten pakko voi muuttua mahdottomaksi jatkossa, kun se on ollut olemassa jo vuosikymmenet ja Suomi on ollut pakon aikana myös PISAn ykkönen. Eli maailman paras.
Keskustelua nyt kehiin siitä, miten pakko voi olla mahdottomuus, jos se kerran ei ole!
Ruotsipakko on jatkossa mahdoton meillä kuten suomipakko Ahvenanmaalla - tai pakkosuomi Ruotsissa: pakolle ei perusteita, vahingot suuret.
Missään maailmassa ei ole meidän pakkoruotsimme kaltaista vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulista yliopistoon. Tämä kertoo paljon.
Pakkoruotsi on valtava panostus - ja aniharvalle tarpeen.
Todellisuus on muuttunut:
- kaupungeissa jopa kolmannes nuorista kasvaa aitoon kaksikielisyyteen (kotikieli&suomi)
- suurin osa nuorista pyrkii suomi&englanti-kaksikielisyyteen
- ani harvalla tarvetta ruotsille ->
itse valitut kieliopinnot sen sijaan
- yksilöllinen monikielisyys ok, ruotsipakko niin 1800-lukua
Miten se voi olla mahdoton, jos olemme olleet PISAn ykkönen?
Et vastannut kysymykseen.
Vastaus ei voi olla: "Koska Ahvenamaalla tehdään sitä ja tätä, tai Ruotsissa tehdään sitä ja tätä..."
Olemme olleet - emme pysy.
Ennen olimme hyvin homogeeninen yhteiskunta,
erilaisia pudotettiin pelistä.
Enää se asenne ei käy.
Erilaisuus on niin suurta ja monimuotoista.
Ja tulevaisuuden osaamistarpeet uusia.
En painottaisi liikaa pisatuloksia, huippuja tai laskuja, mutta muutoksesta kertoo sekin, että jatkossa pisassa on myös englanti...
Nyt koulun on seurattava aikaa ja nuorten etua.
"Nyt koulun on seurattava aikaa ja nuorten etua."
Ja tähän ei pakkoruotsi käy.
Ruotsi ei ole kaksikielinen maa, joten Ruotsin tilanne on täysin eri.
Ei ruotsi mikään mahdoton aine ole koskaan ollut. Ihan sama onko pakolla vai ei, ei se kieltä muuta mahdottomaksi. Minä luin oppikoulussa pakolla muitakin kieliä ja hyvä että luin koska oli käyttöä enemmänkin. Olen ollut töissä Saksassa ja Ruotsissa. Kyllä kieliä pitää juuri koulussa lukea ja niihin pitää panostaa kunnolla. Nykyine lusmuilu ei siinä auta. Ei ne kielet ittestään pääkoppaan mene.
Jos olet oppikouluaikaisin asentein liikkeellä, olet auttamatta väärässä ajassa.
Askeleet järkevään kielipolitiikkaan:
- aikuinen ihminen valitkoon, suorittaako tutkintonsa ruotsilla vai ilman (ei virkapakkoruotsia, vastaavaa ei missään),
- peruskouluun&lukioon ruotsi englannin tavoin valinnaiskieleksi,
- viroissa tästä eteenpäin vain aitoja kielitarpeita.
- itse valittuja kieliä englannin oheen - tarpeen ja taipumusten mukaan.
Oppikoulussa on luettu kieliä ihan samalla periaatteella kuin peruskoulussakin.
Kieliaktiivi on se, joka elää ajastaan 60 vuotta jäljessä, kun vaatii pakkonglantia. Se tuli jo 60 vuotta sitten yhteiseksi kieleksi. Ja on yhä edelleen sitä.
Ei siis kannata vaatia asioita, jotka ovat jo olemassa. Se on pelkästään pähkähullua.
Englannista ei yhteisenäkään tulisi pakkoenglantia, koska tarve ja suosio.
Englanti on rikkaus.
Ruotsilta puuttuu sekä tarve että suosio.
Oppikoulu jäi taakse jo 1970-luvulla.
Moni joutui lopettamaan aikanaan oppikoulun ja palaamaan kansalaiskouluun juuri pakkoruotsin takia.
Kielten opetuksen on luodattava tulevaisuuteen, ei menneisyyteen.
Minne peruskoulusta "palattiin" pakkoruotsin takia? Ei minnekään. Kun ei se kieli nyt niin kamalan ylivoimainen ole ollut. Eikä oppikoulussakaan.
Kyllä pakkoruotsi on tehnyt paljon hallaa. Pakottanut käyttämään koulun resuja ja oppilaan jaksamista kieleen, jonka ainoa tausta on poliittinen lehmänkauppa ja kolonialismin ajan perintö.
Puhumattakaan, että pakkoruotsilla on karsittu ihmisiä lukiosta ja vielä yliopistolla jätetty vaille valmistumista.
Synkkä perintö.
Yliopisto karsii opiskelijat ihan muilla aineilla, paljon vaikeammilla. Yliopistoon ei kannata mennä ollenkaan, jos ei rahkeet riitä siellä selviämiseen.
Olet väärässä - turha ruotsi on tärvännyt monen fkksun ihmisen opiskelua.
Järkyttävä asennevamma teillä, jotka kynsin hampain puolustatte pakkoruotsia.
Mitään hyvää se pakko ei ole tuonut.
Koko ajan kyse on nuortemme aidoista koulutustarpeista.
Pakkoruotsi ei niihin kuulu.
Tätä eivät pakkoruotsin kannattajat tule ajatelleeksi.
Nyt pitäisi miettiä nuorten oikeuksia.
Onko joku havainnut pakkoruotsin tuoneen mitään hyvää nuortemme opiskeluun ja osaamiseen?
Tästä oma aloitus.
RKP:n kielipolitiikka hellii tämän tason pedagogiikkaa:
"Vain kaikkein tyhmimmille ruotsi on ongelma." Kiitos, että täälläkin moni jaksaa pitää näkemystä esillä avaamassa silmiä.
Vai olisiko jo kykyä vaihtaa levyä?
Perustuslaki turvaa meille suomenkielisille kaikki yhteiskunnalliset palvelut, joten meillä ei ole mitään tarvetta ruotsin kielen osaamiselle.
Kouluissa opetettavien aineiden kriteerien on perustuttava yksilön välttämättömään tarpeeseen..
Ruotsin kieli ei ole suomenkielisen välttämätön taito, vaan sen pakollisuus on pelkkää poliittista vallankäyttöä, ruotsalaisen imperialismin ja
kolonialismin jäänne.
Täsmälleen+näin.
Järkyttävä asennevamma heillä, jotka kynsin hampain puolustavat pakkoruotsia.
Mitään hyvää se pakko ei ole tuonut.
Kouluissa opetettavien aineiden kriteerien on perustuttava yksilön oman osaamisen ja maailmankuvan oleellisiin tarpeisiin.
Olisiko vuoropuhelu mahdollinen?
Voidaanko pakko purkaa ilman draamaa?
Joskushan tästä on pakko puhua rehellisesti.
Avoin puhe on välttämätöntä demokratian ja oikeudenmukaisuuden kannalta.
Ruotsi vapaaehtoiseksi kieleksi kouluissa! Siinä se.
RKP ei vuoropuhele