ADHD narsun uhrina

Mun mielestä myös korkeasti koulutettu voi olla ADHD oireinen, mutta hän on ehkä sitten NS high function ADHD joka pystyy opiskelemaan. Siihen liittyvä tuki ja itseymmärrys voi jäädä puuttumaan kun pidetään vain huono osaisten "sairautena" vaikka oikeasti kyseessä on aivojen erilaiseen toimintaan liittyvä tila. Josta on myös hyötyä kuten kyvystä hyperkeskittyä siihen kiintoisaan aiheeseen.

No huoh . olen muuten mies mut sanon sun kommentillesi voi huoh.

Toi ei ihan pidä paikkaansa.
Itse naisena olen kuullut parikin kertaa miehiltä, kavereiltani, että on tullut vähän kiloja. Ja vielä osittain ovat sanoneet leikillään, ymmärrettävästi myös tarkoituksella.

Itse olen sanonut vain " juu, tiedän itsekin, onhan noita tullut ". Tai sitten itse leikillään " ai kiva säkin huomasit ".
En tee tuollaisesta syystä kenestäkään vihamiestä. Tuskin edes kaikki muutkaan naiset niin tekevät, varmasti heitäkin on, jotka vihastuvat.

Kiitos samoin, Suomessa maan tavan mukaan syyllistetään uhreja. Olisi hyvä joskus osoittaa empatiaa myös kiusattuja kohtaan ja juurikin sitä ymmärrystä. Se on totta, että jokin ominaisuus voi altistaa sille, mutta kova suhtautuminen uhriin ja empaattinen suhtautuminen narsuun ei välttämättä ole oikea tie. Ensinnäkin pitäisi tunnistaa että se Narsu on siinä se, joka on toiminut väärin ei uhri. Uhrin ei kuulu potea jäätäviä itsesyytöksiä jonkun toisen teoista. Toki se narsukin siinä sitä ymmärrystä tarvii mutta niin tarvii se narsun uhrikin. Ihan tarpeeksi sitä Narsua on jalustalle nostettu. Sillä uhrillakin on kuitenkin oikeus siihen samaan ihmisarvoon, itsemyötätuntoon ja empatiaan. Luuletko tosiaan ettei tässä juuri ajaduta narsun hampaisiin sen empatian takia myös? Paras neuvo on, että voi tuntea empatiaa mutta kauempaa ja itselleen saa ja pitää olla armollinen että haksahti narsistiin. Miksi uhria kohtaan on niin vaikeaa tuntea sitä ymmärrystä? Tässä on koko elämä tunnettu ja ymmärretty näitä kiusaajia. Pahimmassa tapauksessa uhri menettää jopa työkyvyn.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos samoin, Suomessa maan tavan mukaan syyllistetään uhreja. Olisi hyvä joskus osoittaa empatiaa myös kiusattuja kohtaan ja juurikin sitä ymmärrystä. Se on totta, että jokin ominaisuus voi altistaa sille, mutta kova suhtautuminen uhriin ja empaattinen suhtautuminen narsuun ei välttämättä ole oikea tie. Ensinnäkin pitäisi tunnistaa että se Narsu on siinä se, joka on toiminut väärin ei uhri. Uhrin ei kuulu potea jäätäviä itsesyytöksiä jonkun toisen teoista. Toki se narsukin siinä sitä ymmärrystä tarvii mutta niin tarvii se narsun uhrikin. Ihan tarpeeksi sitä Narsua on jalustalle nostettu. Sillä uhrillakin on kuitenkin oikeus siihen samaan ihmisarvoon, itsemyötätuntoon ja empatiaan. Luuletko tosiaan ettei tässä juuri ajaduta narsun hampaisiin sen empatian takia myös? Paras neuvo on, että voi tuntea empatiaa mutta kauempaa ja itselleen saa ja pitää olla armollinen että haksahti narsistiin. Miksi uhria kohtaan on niin vaikeaa tuntea sitä ymmärrystä? Tässä on koko elämä tunnettu ja ymmärretty näitä kiusaajia. Pahimmassa tapauksessa uhri menettää jopa työkyvyn.

Lue lisää

12:16 vastaa. Itse olin epävakaan naisen pyörityksessä, joka oli myös vahvasti narsistinen. Eli olen myös uhri sinun tapaasi.

Nyt kun siitä toipunut, lukenut asiasta paljon ja yrittänyt ymmärtää myös häiriöisten kautta, niin olen selvinnyt traumatisoituneesta tilasta, ja asiaa voi katsoa neutraalimmin.

Tottakai uhrit tarvitsevat empatiaa ja ymmärrystä, ja toivottavasti olet voinut purkaa asioita läheisille. Se oli alkuvaiheen toipumisessa tärkeää ainakin itselle.

Mutta siihen uhriutumiseen ei kannata jäädä vellomaan loputtomiin. Sieltä täytyy nousta ylös ja se onnistuu esimerkiksi aiemmassa viestissäni kirjoittamalla tavalla. Varmasti toki löytyy muitakin tapoja selvitä koettelemuksesta.

Yksi asia, jonka ymmärtäminen auttoi minua on se, että persoonallisuushäiriöiset ovat lapsia aikuisen vartalossa. Ei heiltä voi odottaa muuta kuin lapsen käytöstä. Muitakin eroja ns. normaaleihin ihmisiin on ihan biologisella tasolla aivoissa. Esimerkiksi empatia ei toimi samalla tavalla eikä myöskään muisti.

Anonyymi kirjoitti:

12:16 vastaa. Itse olin epävakaan naisen pyörityksessä, joka oli myös vahvasti narsistinen. Eli olen myös uhri sinun tapaasi.

Nyt kun siitä toipunut, lukenut asiasta paljon ja yrittänyt ymmärtää myös häiriöisten kautta, niin olen selvinnyt traumatisoituneesta tilasta, ja asiaa voi katsoa neutraalimmin.

Tottakai uhrit tarvitsevat empatiaa ja ymmärrystä, ja toivottavasti olet voinut purkaa asioita läheisille. Se oli alkuvaiheen toipumisessa tärkeää ainakin itselle.

Mutta siihen uhriutumiseen ei kannata jäädä vellomaan loputtomiin. Sieltä täytyy nousta ylös ja se onnistuu esimerkiksi aiemmassa viestissäni kirjoittamalla tavalla. Varmasti toki löytyy muitakin tapoja selvitä koettelemuksesta.

Yksi asia, jonka ymmärtäminen auttoi minua on se, että persoonallisuushäiriöiset ovat lapsia aikuisen vartalossa. Ei heiltä voi odottaa muuta kuin lapsen käytöstä. Muitakin eroja ns. normaaleihin ihmisiin on ihan biologisella tasolla aivoissa. Esimerkiksi empatia ei toimi samalla tavalla eikä myöskään muisti.

Lue lisää

Valitettavasti en ole juurikaan sitä ymmärrystä saanut vaan on pitänyt olla aina se joka ymmärtää. Yksi Sossu sanoi kerran, että "miltähän tämä kaikki mahtaa sinusta tuntua". Se on ainoa koko elämäni kohta milloin jotakuta on kiinnostunut miltä minustakin tuntuu. Toki täytyy ymmärtää ja etsiä tietoa, mutta ihan liian paljon uhreja syyllistetään silti.

Anonyymi kirjoitti:

12:16 vastaa. Itse olin epävakaan naisen pyörityksessä, joka oli myös vahvasti narsistinen. Eli olen myös uhri sinun tapaasi.

Nyt kun siitä toipunut, lukenut asiasta paljon ja yrittänyt ymmärtää myös häiriöisten kautta, niin olen selvinnyt traumatisoituneesta tilasta, ja asiaa voi katsoa neutraalimmin.

Tottakai uhrit tarvitsevat empatiaa ja ymmärrystä, ja toivottavasti olet voinut purkaa asioita läheisille. Se oli alkuvaiheen toipumisessa tärkeää ainakin itselle.

Mutta siihen uhriutumiseen ei kannata jäädä vellomaan loputtomiin. Sieltä täytyy nousta ylös ja se onnistuu esimerkiksi aiemmassa viestissäni kirjoittamalla tavalla. Varmasti toki löytyy muitakin tapoja selvitä koettelemuksesta.

Yksi asia, jonka ymmärtäminen auttoi minua on se, että persoonallisuushäiriöiset ovat lapsia aikuisen vartalossa. Ei heiltä voi odottaa muuta kuin lapsen käytöstä. Muitakin eroja ns. normaaleihin ihmisiin on ihan biologisella tasolla aivoissa. Esimerkiksi empatia ei toimi samalla tavalla eikä myöskään muisti.

Lue lisää

Tuon olenkin kuullut joo, että ovat kuin lapsia aikuisen ruumiissa. Toki trauma itsessään voi aiheuttaa muisti ongelmia jollekkin joka ei ole narsisti. Mutta narsisti käsittääkseni sanoo ettei hän ole koskaan sanonut sitä loukkaavaa asiaa, eli se muistin ongelma heillä on. Mulla kesti myös aikaa tajuta, että kun narsisti jatkuvasti kritisoi ja väitti, että minä olen meistä se lapsi niin tajusin että hän projektoi. Hän oli itse se lapsi, jolle äiti siivoaa vieläkin vaikka on jo yli 40 vuotias. Siinä suhteessa oli koko ajan appivanhemmat kolmantena pyöränä. Olen itse itsenäinen, maksan omat laskuni, siivoan itse jne mikä nähtiin tietysti huonona, itsepäisyytenä, osaamattomuutena, herkkyytenä ym. Eli negatiivisuus oli se miten lähimmäisiään kohdeltiin. Kritiikki täytyi aina hyväksyä minun muuttua ja olla tahdoton. Tajusin myöhemmin, että ne syytökset silloin kun en sitä kritiikkiä hyväksynyt olivat sitä narsun omaa projektiota ja hänen omaa kyvyttömyyttään hyväksyä kritiikkiä. Se ei pitänyt paikkaansa, mutta Suomessa taitaa olla sellainen tapa että toisesta ihmisestä saa väittää mitä tahansa. Sehän olikin sitä narsun valtapeliä aina silloin kun en tehny hänen tavallaan. Muutuin ihanasta yhtäkkiä "kritiikkiä kestämättömäksi" sen mukaan teinkö hänen pillin mukaan. Muistan kun pelasimme ensi kertaa lauta peliä hänen ja anopin kanssa. Anoppi sanoi ettet tule poikaani voittamaan. Mutta en silloin vielä tiennyt, että narsistille elämä on peliä ja heidän täytyy aina voittaa. Keinoja kaihtamatta. Pelkään että lapsemme alkaa oppia tuota ylimielisyyttä heiltä. Lapsi on jo käännetty minua vastaan. Perhetyöstä oli jonkinverran apua, mutta ei sekään ole pidemmän päälle ratkaisu.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon olenkin kuullut joo, että ovat kuin lapsia aikuisen ruumiissa. Toki trauma itsessään voi aiheuttaa muisti ongelmia jollekkin joka ei ole narsisti. Mutta narsisti käsittääkseni sanoo ettei hän ole koskaan sanonut sitä loukkaavaa asiaa, eli se muistin ongelma heillä on. Mulla kesti myös aikaa tajuta, että kun narsisti jatkuvasti kritisoi ja väitti, että minä olen meistä se lapsi niin tajusin että hän projektoi. Hän oli itse se lapsi, jolle äiti siivoaa vieläkin vaikka on jo yli 40 vuotias. Siinä suhteessa oli koko ajan appivanhemmat kolmantena pyöränä. Olen itse itsenäinen, maksan omat laskuni, siivoan itse jne mikä nähtiin tietysti huonona, itsepäisyytenä, osaamattomuutena, herkkyytenä ym. Eli negatiivisuus oli se miten lähimmäisiään kohdeltiin. Kritiikki täytyi aina hyväksyä minun muuttua ja olla tahdoton. Tajusin myöhemmin, että ne syytökset silloin kun en sitä kritiikkiä hyväksynyt olivat sitä narsun omaa projektiota ja hänen omaa kyvyttömyyttään hyväksyä kritiikkiä. Se ei pitänyt paikkaansa, mutta Suomessa taitaa olla sellainen tapa että toisesta ihmisestä saa väittää mitä tahansa. Sehän olikin sitä narsun valtapeliä aina silloin kun en tehny hänen tavallaan. Muutuin ihanasta yhtäkkiä "kritiikkiä kestämättömäksi" sen mukaan teinkö hänen pillin mukaan. Muistan kun pelasimme ensi kertaa lauta peliä hänen ja anopin kanssa. Anoppi sanoi ettet tule poikaani voittamaan. Mutta en silloin vielä tiennyt, että narsistille elämä on peliä ja heidän täytyy aina voittaa. Keinoja kaihtamatta. Pelkään että lapsemme alkaa oppia tuota ylimielisyyttä heiltä. Lapsi on jo käännetty minua vastaan. Perhetyöstä oli jonkinverran apua, mutta ei sekään ole pidemmän päälle ratkaisu.

Lue lisää

Juu, kannattaa hoksata että esim. kunnianloukkaus ja perätön väite ovat rikoksia. Niistä voi nostaa syytteen. Kunnianloukkaus on mikä tahansa halventava kommentti.

Itse kun luin laista nämä kohdat niin ymmärsin että ei ole normaalia että joku jatkuvasti tekee perättömiä väitteitä vain siksi että saa jotain reaktioita aikaan ihmisissä, ja siten bondattua heitä itseensä. Voihan se naurattaa, mutta ei se ole oikein, eikä terveen ihmisen merkki. Mutta henkilö voi olla jopa sellainen että osittain tiedostaa mitä tekee muille (juoruillaan), mutta ei välitä siitä. Ehkä hän ajattelee että hänen on pakko tehdä niin jaksaakseen, tai että elämässä olisi jotain huumoria. Mutta se ei ole huumoria, kun tuhotaan toisen ihmisen maine perättömillä väitteillä ja totuuden muuntelulla... Sellainen voi olla todella mukavakin ja antelias, mutta kerää koko ajan materiaalia pilkkalauluihinsa. Sellainen suhde on hankala, koska sen mukavuuden vuoksi haluaa antaa anteeksi kaikki ikävät temput, ja palaa suhteeseen, uudestaan ja uudestaan. Sellainen henkilö ei koskaan pyydä anteeksi mitään. Sellainen on toksinen, myrkyllinen suhde.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon olenkin kuullut joo, että ovat kuin lapsia aikuisen ruumiissa. Toki trauma itsessään voi aiheuttaa muisti ongelmia jollekkin joka ei ole narsisti. Mutta narsisti käsittääkseni sanoo ettei hän ole koskaan sanonut sitä loukkaavaa asiaa, eli se muistin ongelma heillä on. Mulla kesti myös aikaa tajuta, että kun narsisti jatkuvasti kritisoi ja väitti, että minä olen meistä se lapsi niin tajusin että hän projektoi. Hän oli itse se lapsi, jolle äiti siivoaa vieläkin vaikka on jo yli 40 vuotias. Siinä suhteessa oli koko ajan appivanhemmat kolmantena pyöränä. Olen itse itsenäinen, maksan omat laskuni, siivoan itse jne mikä nähtiin tietysti huonona, itsepäisyytenä, osaamattomuutena, herkkyytenä ym. Eli negatiivisuus oli se miten lähimmäisiään kohdeltiin. Kritiikki täytyi aina hyväksyä minun muuttua ja olla tahdoton. Tajusin myöhemmin, että ne syytökset silloin kun en sitä kritiikkiä hyväksynyt olivat sitä narsun omaa projektiota ja hänen omaa kyvyttömyyttään hyväksyä kritiikkiä. Se ei pitänyt paikkaansa, mutta Suomessa taitaa olla sellainen tapa että toisesta ihmisestä saa väittää mitä tahansa. Sehän olikin sitä narsun valtapeliä aina silloin kun en tehny hänen tavallaan. Muutuin ihanasta yhtäkkiä "kritiikkiä kestämättömäksi" sen mukaan teinkö hänen pillin mukaan. Muistan kun pelasimme ensi kertaa lauta peliä hänen ja anopin kanssa. Anoppi sanoi ettet tule poikaani voittamaan. Mutta en silloin vielä tiennyt, että narsistille elämä on peliä ja heidän täytyy aina voittaa. Keinoja kaihtamatta. Pelkään että lapsemme alkaa oppia tuota ylimielisyyttä heiltä. Lapsi on jo käännetty minua vastaan. Perhetyöstä oli jonkinverran apua, mutta ei sekään ole pidemmän päälle ratkaisu.

Lue lisää

Projektiota tekevät monesti. Esimerkiksi jos häiriöinen yhtäkkiä epäilee kumppaniaan pettämisestä on luultavasti itse tehnyt niin tai ainakin ollut lähellä, tai suunnittelee sitä.

Se on tapa peitellä asiaa ja luoda fantasiatodellisuutta johon uhri usein haksahtaa. Luultavasti projektiossa on myös jokin synninpäästöksellinen mekanismi olemassa itse häiriöiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos samoin, Suomessa maan tavan mukaan syyllistetään uhreja. Olisi hyvä joskus osoittaa empatiaa myös kiusattuja kohtaan ja juurikin sitä ymmärrystä. Se on totta, että jokin ominaisuus voi altistaa sille, mutta kova suhtautuminen uhriin ja empaattinen suhtautuminen narsuun ei välttämättä ole oikea tie. Ensinnäkin pitäisi tunnistaa että se Narsu on siinä se, joka on toiminut väärin ei uhri. Uhrin ei kuulu potea jäätäviä itsesyytöksiä jonkun toisen teoista. Toki se narsukin siinä sitä ymmärrystä tarvii mutta niin tarvii se narsun uhrikin. Ihan tarpeeksi sitä Narsua on jalustalle nostettu. Sillä uhrillakin on kuitenkin oikeus siihen samaan ihmisarvoon, itsemyötätuntoon ja empatiaan. Luuletko tosiaan ettei tässä juuri ajaduta narsun hampaisiin sen empatian takia myös? Paras neuvo on, että voi tuntea empatiaa mutta kauempaa ja itselleen saa ja pitää olla armollinen että haksahti narsistiin. Miksi uhria kohtaan on niin vaikeaa tuntea sitä ymmärrystä? Tässä on koko elämä tunnettu ja ymmärretty näitä kiusaajia. Pahimmassa tapauksessa uhri menettää jopa työkyvyn.

Lue lisää

totta mitä sanot kun kritisoit narsisteja. on niilläki toki ihmisarvo ja niiden ongelmat voi johtua jostaki hankalasta nuoruudesta esim.

Anonyymi kirjoitti:

12:16 vastaa. Itse olin epävakaan naisen pyörityksessä, joka oli myös vahvasti narsistinen. Eli olen myös uhri sinun tapaasi.

Nyt kun siitä toipunut, lukenut asiasta paljon ja yrittänyt ymmärtää myös häiriöisten kautta, niin olen selvinnyt traumatisoituneesta tilasta, ja asiaa voi katsoa neutraalimmin.

Tottakai uhrit tarvitsevat empatiaa ja ymmärrystä, ja toivottavasti olet voinut purkaa asioita läheisille. Se oli alkuvaiheen toipumisessa tärkeää ainakin itselle.

Mutta siihen uhriutumiseen ei kannata jäädä vellomaan loputtomiin. Sieltä täytyy nousta ylös ja se onnistuu esimerkiksi aiemmassa viestissäni kirjoittamalla tavalla. Varmasti toki löytyy muitakin tapoja selvitä koettelemuksesta.

Yksi asia, jonka ymmärtäminen auttoi minua on se, että persoonallisuushäiriöiset ovat lapsia aikuisen vartalossa. Ei heiltä voi odottaa muuta kuin lapsen käytöstä. Muitakin eroja ns. normaaleihin ihmisiin on ihan biologisella tasolla aivoissa. Esimerkiksi empatia ei toimi samalla tavalla eikä myöskään muisti.

Lue lisää

uhriutuminen on vähän väsynyt termi että annat ymmärtää että kyse on uhriutumisesta jos jää vellomaan tunteisiin katsos kun ihminen voi olla tosi herkkä ja hauras ettei kukaan varmasti jää tahallaan vellomaan ikäviin tunteisiin ja ei voi painaa mitään taikanappia ohoh hups nyt ikävä olo katosi pois ja vaikka tekis kovasti töitä eteen oman terveydensä eteen niin ei heti välttämättä parane eikä välttämättä parane koskaan sillä oon tuntenut paljon ihmisiä jotka on kuolemaan asti kamppaileet elämässä mielenterveysongelmien kanssa eikä koskaan toipuneet niistä ja joutuneet jo nuorina ennenaikaisille työkyvyttömyyseläkkeille. jokainen pyrkii parantumaan se on selvää mutta ei kaikki parane. mikään positiivinen luonne ei vaikuta mitenkään että monesti myös väitetään että negatiiviset ihmiset sairastuu herkemmin, tuskinpa on näin. ei heikkous ole sama kuin negatiivisuus eikä vahvuus ole sama kuin positiivisuus. vahvoja ja heikkoja ihmisiä on aina ollut ja tämä 100% fakta pitää joko hyväksyä tai ei ja jos ei sitä moni hyväksy niin antaa silloin nämä ihmiset huonoa kuvaa omasta suhtautumisestaan sairaita kohtaan. Pakko oli sanoa nyt näin mut tuli nyt aika kovaa kritiikkiä sulle.

Anonyymi kirjoitti:

totta mitä sanot kun kritisoit narsisteja. on niilläki toki ihmisarvo ja niiden ongelmat voi johtua jostaki hankalasta nuoruudesta esim.

Narsistinen ja epävakaa persoonallisuushäiriö kehittyy 0-3 vuotiaana. Syypäänä kylmät vanhemmat, jotka eivät anna rakkautta lapsilleen. Aivot alkavat muuttumaan eri suuntaan kuin normaalisti.

Hyvin kiteytit tuon. Itsekin ihmettelin kuinka nämä asiat joskus esitetään ja olin kuulemma "turhan tarkka" tai jotakin muuta sellaista. Mutta en ollutkaan ainoa, joka ihmetteli kuinka ADHD yhdistettiin matalaan koulutustasoon ja huono-osaisuuteen. Vaikka se ADHD ihminen saattaisi olla hyvinkin kaikkea muuta, mutta muottiin valajat näkevät hänessä vain "tyhmän sählääjän". Parisuhteessa se toinen saattaa sitten kuvitella, että hänen täytyy ottaa hoitajan tai muokkaajan rooli missä siitä ADHD ihmisestä pyritään korjaamaan haluttu perus tallaaja. Itselläni ainakin rutiinit sujuvat todella hyvin yksin asuessa kun teen ne omalla tavallani. Teen perus siivoukset, astian pesut ja pyykinpesut päivittäin. Mutta toiset tuppaavat yhdessä asuessa tekemään minusta pikku maskottinsa, jota voi komennella tekemään asioita heidän tavallaan. Sitten en enää pysty tekemään mitään ja asioiden loppuun vieminen vain vaikeutuu entisestään kun joku hengittää niskaan. Siivosin yhden kotini perusteellisesti siten, että tein siitä mahdollisimman sopivan ja hyvin toimivan tarpeisiini. Mutta koska lähellä on kontrolloivia ihmisiä niin hehän puuttuivat heti siihen kun minulla ei ollut heidän mielestään tarpeeksi tavaraa ja sitten siivosin liikaa. ADHD ihmisen täytyy olla varovainen kumppanin valinnassa ja siitä mitä antaa läheistenkin ihmisten tehdä elämässään. Eiväthän hekään päästä ketään omaan kotiinsa noin vain päsmäröimään. Eli ADHD lapsen kasvatuksessakin tärkeitä seikkoja ettei lapsen rajoja rikota ja opetetaan kunnioittamaan muiden rajoja.

Joo no joskus ADHD liittyy toki muutakin, mutta ADHD ihmisten ei ole tahallaan epäsosiaalinen vaan se vaikutus voi tulla siitä kun ei pysty keskittymään ja voi tarvia siihen esim. Omaa rauhaa. ADHD ihminen voi olla todella empattinen ja epäitsekäs myös. Se sekoitetaan herkästi narsismiin. ADHD ssa kuitenkin isoin haaste on yleensä impulsiivisuus ja joillakin tunteiden säätely. Jotkut pitävät ADHD ihmisiä maskottinaan juurikin impulssiivisuuden vuoksi. Tärkeintä on tunnistaa se ja hillitä niitä mahdollisen keskittymistä parantavan lääkityksen lisäksi. Itse ainakin tunnen paljon empatiaa eikö mulla ole Narsismia, mutta impulssien vuoksi Saaran tehdä nopean päätöksen alkaa suhteeseen narsun tai jonkun muun ongelma tapauksen kanssa. Narsisti hyötyy siitä paljon koska hehän haluavat uhrin nopeasti koukkuun.

Anonyymi kirjoitti:

Joo no joskus ADHD liittyy toki muutakin, mutta ADHD ihmisten ei ole tahallaan epäsosiaalinen vaan se vaikutus voi tulla siitä kun ei pysty keskittymään ja voi tarvia siihen esim. Omaa rauhaa. ADHD ihminen voi olla todella empattinen ja epäitsekäs myös. Se sekoitetaan herkästi narsismiin. ADHD ssa kuitenkin isoin haaste on yleensä impulsiivisuus ja joillakin tunteiden säätely. Jotkut pitävät ADHD ihmisiä maskottinaan juurikin impulssiivisuuden vuoksi. Tärkeintä on tunnistaa se ja hillitä niitä mahdollisen keskittymistä parantavan lääkityksen lisäksi. Itse ainakin tunnen paljon empatiaa eikö mulla ole Narsismia, mutta impulssien vuoksi Saaran tehdä nopean päätöksen alkaa suhteeseen narsun tai jonkun muun ongelma tapauksen kanssa. Narsisti hyötyy siitä paljon koska hehän haluavat uhrin nopeasti koukkuun.

Lue lisää

Oma tyttäreni on älykäs, rehellinen, lojaali, vahvasti oikeudentuntoinen, mutta myös ADD. ADD:sta johtuen hänelle on ollut raskasta olla tyttöporukoissa joissa on kaikenlaista häsäämistä ja hälinää ja psyykkistä kiusaamista. Hän on joutunut usein kiusaamisen kohteeksi koska hän uupuu helposti tytöille tyypillisessä hössötyksessä ja vetäytyy sivuun. Sivuun vetäytyjä joutuu tyttöporukassa helposti pa....ka puheen kohteeksi. Kun tuohon lisää vahvan oikeudentunnon ja rohkeuden sanoa narsistisesti toimiville kiusaajille suoraan heidän huonosta käytöksestä, hän on joutunut massiivisten mustamaalauskampanjoiden kohteeksi.

Yläasteella kiusaaminen oli todella rankkaa. Ei fyysistä, mutta sitäkin enemmän henkistä jossa yksi narsistinalku toimi promoottorina ja sai monta muuta tyttöä mukaan. Tuosta on nyt vuosia ja tytär on käynyt pitkän matkan rakentaessaan itsetuntoaan ja luottamusta ihmisiin. Narsistiset tyypit hän oppi tuntemaan valitettavan nuorena, mutta toisaalta tunnistaa nyt ko. ihmistyypin ja osaa varoa.