Jos saisin jotain muuttaa itsessäni, poistaisin itsestäni romanttisuuden.

Anonyymi

Rakastan rakkautta ja olen erittäin romanttinen ihminen. Mutta niin monta kertaa joutunut pettymään, etten enää jaksa näitä tunnemyrskyjä. Annan suhteessa kaikkeni, mutta edellinen kumppanikaan ei nähnyt sitä. Haluaisin olla vähemmän tunteellinen, vähemmän romanttinen. Haluaisin vain järkisuhteen, missä tunteilla ei leikitä enää ollenkaan.

T. Hajotettu ihminen.

5

106

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Silloin et kuitenkaan enää olisi sinä.

    • Anonyymi

      Kolhut opettaa ja lopuksi ei enää kaipaa rakkautta.

    • Anonyymi

      Noniin, no....sellaista jakoa kuin järki ja tunteet ei ole olemassakaan.

      Meillä on omat ajatuksemme ja aivot, joilla niitä ohjaamme ja jossa ne muodostamme. Tämän jälkeen syntyy tuntemukset ja toiminta. Ns. tunneihmisiksi itseään tituleeraavat ovat vain heikkoja itsetuntemukseltaan ja ajatusmalleiltaan.

      • Anonyymi

        No jaa, jopa Myers-Briggsin ihmistyypittely tuntee jaon päätöksentekofunktiossa, T/F.

        En kyllä tuon perusteella kutsuisi itseäni miksikään järki- tai tunneihmiseksi. Nuorena saatoin, mutta eipä sitä kukaan ole sama henkilö kymmenien vuosien kuluttua, ei ainakaan kukaan tuntemisen arvoinen. Yleensä samasta syystä - empatia - unohdan aktiivisesti, mitä muut sanovat itsestään jossakin ikävaiheessa - jospa se on ollut vain sillä hetkellä ja kehitysvaiheessa ja jostakin sen hetkisestä tarpeesta lähtöisin (ei halua seurustella järkiperusteella jonkun kanssa esimerkiksi, jos tunnetta ei vain ole eikä tule).

        Kumpaa mikäkin edes nyt on - rationaalisuutta, järkeä, kokemusta siitä, että ihmisen kannattaa etsiä kumppanikseen itseään miellyttävä ihminen - vai sen myöntämistä, että pikemminkin tunne on ratkaisevassa osassa siinä, mikä itseä miellyttää, se ei ole matemaattinen kaava kenelläkään eikä pohjaudu niin puhtaisiin kriteereihin kuin ihmiset itse kuvittelevat (koska sama ominaisuus ei herätäkään samaa tunnetta milloin kohdataan kymmeniä eri yksilöitä, joilla tietty "rationaalisesti harkittu" ominaisuus myös on).

        Vieretysten, järki ja tunne... harkitsevat päätöksentekofunktioita. Koen "tunteen" ajatuksena suurempia kokonaisuuksia huomioivaksi, missä jokaiseen huonoon intuitioon on joku syy (mitä voikin sitten miettiä vaikkapa järjellä taikka tunteella - heh). Mutta niin, molempia on jokaisen omassa arvomaailmassa ja päätöksentekofunktiossa, oli siitä tietoinen tai ei, tai kummalla mieluummin itselleen perustelee ihan sen ultimaattisen viimeisen ratkaisun.

        Sori, heittäytyi puheliaaksi hän.


    • Anonyymi

      Tunsin tuossa henkilön, joka kivenkovaa, jopa jankuttaen, väitti olevansa romanttinen. Hiventäkään tuosta ominaisuudesta en kuitenkaan hänessä käytännössä havainnut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitkä asiat

      tekevät vaikeaksi kohdata kaivattusi?
      Ikävä
      73
      853
    2. Miltä se tuntuu

      Miltä se tuntuu havahtua, että on ollut ihmistä kohtaan, joka on rakastanut ja varjellut, täysi m*lkku? Vai havahtuuko s
      Ikävä
      104
      708
    3. 35
      577
    4. Pidit itseäsi liian

      Vanhana minulle? Niinkö?
      Ikävä
      40
      575
    5. En mahda sille mitään

      Olet ihanin ja tykkään sinusta todella paljon.
      Ikävä
      29
      572
    6. Haluaisitko oikeasti

      Vakavampaa välillemme vai tämäkö riittää
      Ikävä
      46
      570
    7. Rakas

      Eihän se tietysti minulle kuulu, mutta missä sinä olet? 😠
      Ikävä
      33
      559
    8. Joko olet luovuttanut

      Mun suhteen?
      Ikävä
      50
      540
    9. Mitä se olisi

      Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?
      Ikävä
      34
      537
    10. Sinunkin pitää jättää

      Se kaivattusi rauhaan.
      Ikävä
      35
      464
    Aihe