Fysiikan nobelistim käsitys filosofiasta

Olet tainnut ymmärtää de Sitter avaruuden aivan väärin. Siellä ei ole mitään. Ei kerrassa mitään. Kvanttifysiikassakin Hugh Everettin väitöskirjassaan -57 esittämästä tulkinnasta ollaan taidettu luopua käytännössä jo kokonaan. "Turpa kiinni ja laske" toimii paremmin, kuin filosofointi "Kvantillisesta todellisuudesta."

Minkowskin tai Hilbertin avaruuksista niitä paremminkin saattaisi löytyä, mutta tuskin sieltäkään. Pitäisi mennä säijeteorian ulottuvuuksiin, mutta sekin malli tuntuu osoittautuvan mahoksi muutaman kovan matemaattisen läpilyönnin jälkeen.

Itse asiassa Weinbergilla oli vielä kovempaa tekstiä filosofiasta, mutta en taida viitsiä toistaa sitä tässä, kun itsekin olen harrastanut 1900 luvun filosofian lueskelua. Pitää ymmärtää, ettei teoreettinen filosofia kuulu luonnontieteisiin. Mielestäni sillä on annettavaa, mutta ei luonnontieteiden tutkimukselle...kuten eräs filosofina ja tutkijana itse itseään pitävä tälläkin palstalla kuvittelee.

Anonyymi kirjoitti:

Olet tainnut ymmärtää de Sitter avaruuden aivan väärin. Siellä ei ole mitään. Ei kerrassa mitään. Kvanttifysiikassakin Hugh Everettin väitöskirjassaan -57 esittämästä tulkinnasta ollaan taidettu luopua käytännössä jo kokonaan. "Turpa kiinni ja laske" toimii paremmin, kuin filosofointi "Kvantillisesta todellisuudesta."

Minkowskin tai Hilbertin avaruuksista niitä paremminkin saattaisi löytyä, mutta tuskin sieltäkään. Pitäisi mennä säijeteorian ulottuvuuksiin, mutta sekin malli tuntuu osoittautuvan mahoksi muutaman kovan matemaattisen läpilyönnin jälkeen.

Itse asiassa Weinbergilla oli vielä kovempaa tekstiä filosofiasta, mutta en taida viitsiä toistaa sitä tässä, kun itsekin olen harrastanut 1900 luvun filosofian lueskelua. Pitää ymmärtää, ettei teoreettinen filosofia kuulu luonnontieteisiin. Mielestäni sillä on annettavaa, mutta ei luonnontieteiden tutkimukselle...kuten eräs filosofina ja tutkijana itse itseään pitävä tälläkin palstalla kuvittelee.

Lue lisää

Minähän en ymmärrä tästä asiasta mitään mutta kirjoitan silti.

Kirjoitit:

"Kvanttifysiikassakin Hugh Everettin väitöskirjassaan -57 esittämästä tulkinnasta ollaan taidettu luopua käytännössä jo kokonaan. "Turpa kiinni ja laske" toimii paremmin, kuin filosofointi "Kvantillisesta todellisuudesta." "

Jos jos otetaan schrödingerin aaltoyhtälö sellaisena kuin se on ja lasketaan niin siitä luonnollinen seuraus on monien mielestä moni maailma.

Käsittääkseni monimaailma tulkinta on erittäin suosittu tällähetkellä vaikka totuutta ei äänestämällä saakaan selville.

Anonyymi kirjoitti:

Minähän en ymmärrä tästä asiasta mitään mutta kirjoitan silti.

Kirjoitit:

"Kvanttifysiikassakin Hugh Everettin väitöskirjassaan -57 esittämästä tulkinnasta ollaan taidettu luopua käytännössä jo kokonaan. "Turpa kiinni ja laske" toimii paremmin, kuin filosofointi "Kvantillisesta todellisuudesta." "

Jos jos otetaan schrödingerin aaltoyhtälö sellaisena kuin se on ja lasketaan niin siitä luonnollinen seuraus on monien mielestä moni maailma.

Käsittääkseni monimaailma tulkinta on erittäin suosittu tällähetkellä vaikka totuutta ei äänestämällä saakaan selville.

Lue lisää

Schrödinegerin aaltoyhtälö tai paremminkin sen amplitudin neliö kertoo hiukkasen olinpaikan todennäköisyyden.
Jos on kyseessä kaksiarvoinen tasavertainen mahdollisuus esimerkiksi hiukkasen lomittumisen yhteydessä, niin mittauksen sanottiin romahduttvan aaltofunktion. Kun aaltofunktio mitatessa romahtaa, voidaan esittää kahden olemassa olevan todennäköisyyden jakautuneen kahteen erilliseen reaaliseen maailmaan. Monimaailmatulkinta on mittaukseen liittyvä filosofinen ongelma, josta Weinberg kirjoittaa seuraavaa:
"On todella hämmästyttävää, kuinka vähän merkitystä tällä on. Useimmat kvanttifyysikot köyttävät kvanttimekaniikkaa päivittäin työssään ilman, että heidän tarvitsisi tuhlata ajatuksiaan sen tulkintaan liittyville kysymyksille."

Monimaailmatulkinnalle ei ole mitään käytännön merkitystä, joten sen suosiosta voi olla hyvin montaa mieltä. Viimeisin tietämäni kannanotto oli fysiikasta filosofiaan siirtyneen Kalliio Tamminsen kirja: Kvantillinen todellisuus. Tieteelliseen keskusteluun fyysikoiden parissa en ole aiheen tiimoilta törmännyt aikoihin. Oletko sinä?

Anonyymi kirjoitti:

Schrödinegerin aaltoyhtälö tai paremminkin sen amplitudin neliö kertoo hiukkasen olinpaikan todennäköisyyden.
Jos on kyseessä kaksiarvoinen tasavertainen mahdollisuus esimerkiksi hiukkasen lomittumisen yhteydessä, niin mittauksen sanottiin romahduttvan aaltofunktion. Kun aaltofunktio mitatessa romahtaa, voidaan esittää kahden olemassa olevan todennäköisyyden jakautuneen kahteen erilliseen reaaliseen maailmaan. Monimaailmatulkinta on mittaukseen liittyvä filosofinen ongelma, josta Weinberg kirjoittaa seuraavaa:
"On todella hämmästyttävää, kuinka vähän merkitystä tällä on. Useimmat kvanttifyysikot köyttävät kvanttimekaniikkaa päivittäin työssään ilman, että heidän tarvitsisi tuhlata ajatuksiaan sen tulkintaan liittyville kysymyksille."

Monimaailmatulkinnalle ei ole mitään käytännön merkitystä, joten sen suosiosta voi olla hyvin montaa mieltä. Viimeisin tietämäni kannanotto oli fysiikasta filosofiaan siirtyneen Kalliio Tamminsen kirja: Kvantillinen todellisuus. Tieteelliseen keskusteluun fyysikoiden parissa en ole aiheen tiimoilta törmännyt aikoihin. Oletko sinä?

Lue lisää

Sean carroll on yksi tunnetuimmista monimaailma ukoista :-).

"Professori realisti " - nimimerkki tällä palstalla teki joskus prosenttiosuus laskuja kvanttimekaniikan tulkintojen suositummuuksista fyysikkojen keskuudessa. Ja monimaailmatulkinta sai aika korkean prosenttiosuuden.

Yhtä asiaa en ymmärrä. Sean carrollilta kysytään usein että miten pitäisi suhtautua inhottaviin universumeihin. Esim hitler voitti toisen maailman sodan. Hän vastaa, että niistä ei tarvi välittää koska niiden amplitude on pieni. Mutta jos ne on kerran olemassa niin pitäähän niistä välittää.

Anonyymi kirjoitti:

Sean carroll on yksi tunnetuimmista monimaailma ukoista :-).

"Professori realisti " - nimimerkki tällä palstalla teki joskus prosenttiosuus laskuja kvanttimekaniikan tulkintojen suositummuuksista fyysikkojen keskuudessa. Ja monimaailmatulkinta sai aika korkean prosenttiosuuden.

Yhtä asiaa en ymmärrä. Sean carrollilta kysytään usein että miten pitäisi suhtautua inhottaviin universumeihin. Esim hitler voitti toisen maailman sodan. Hän vastaa, että niistä ei tarvi välittää koska niiden amplitude on pieni. Mutta jos ne on kerran olemassa niin pitäähän niistä välittää.

Lue lisää

Taitaa olla enemmän mystiikkaa kuin fysiikkaa, vaikka ihan professori onkin lausuntoa antamassa. Haluamatta kuitenkaan syyllistyä yltiöpoistivismiin, kysäisen, miten rinnakkaiset maailmat voidaan näyttää toteen tai millä testillä ne voitaisiin falsifioida?

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla enemmän mystiikkaa kuin fysiikkaa, vaikka ihan professori onkin lausuntoa antamassa. Haluamatta kuitenkaan syyllistyä yltiöpoistivismiin, kysäisen, miten rinnakkaiset maailmat voidaan näyttää toteen tai millä testillä ne voitaisiin falsifioida?

Lue lisää

Kirjoitit:
"
miten rinnakkaiset maailmat voidaan näyttää toteen tai millä testillä ne voitaisiin falsifioida?"

Ei voida mitenkään näyttää toteen tällä hetkellä eikä falsifioida. Ainoat puolustuksen ovat äskeisissä viesteissä shrödingerin aaltofunktion seuraus. Usein myös siitä kuulee universumin hienosäädössä elämälle suotuisaksi. Että universumeita olisi useita ja siksi elämä olisi osassa niistä mahdollista.

Ja usein perusteellaan, että olisi kummallista jos olisi vain yksi versumi. Ikäänkuin olisi luonnollista että niitä olisi ääretön määrä. Yhtä versumia pitäisi jotenkin selittää enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitit:
"
miten rinnakkaiset maailmat voidaan näyttää toteen tai millä testillä ne voitaisiin falsifioida?"

Ei voida mitenkään näyttää toteen tällä hetkellä eikä falsifioida. Ainoat puolustuksen ovat äskeisissä viesteissä shrödingerin aaltofunktion seuraus. Usein myös siitä kuulee universumin hienosäädössä elämälle suotuisaksi. Että universumeita olisi useita ja siksi elämä olisi osassa niistä mahdollista.

Ja usein perusteellaan, että olisi kummallista jos olisi vain yksi versumi. Ikäänkuin olisi luonnollista että niitä olisi ääretön määrä. Yhtä versumia pitäisi jotenkin selittää enemmän.

Lue lisää

Adamsin ja Laughlinin multiversumiteoria ( tai paremminkin spekulaatio) selittää antrooppisen periaatteen, mutta ei vaadi historian jakautumista. Kyseisen "teorian" mukaan universumeja syntyy jatkuvasti, mutta ne eivät ole kausaalisessa yhteydessä toisiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Schrödinegerin aaltoyhtälö tai paremminkin sen amplitudin neliö kertoo hiukkasen olinpaikan todennäköisyyden.
Jos on kyseessä kaksiarvoinen tasavertainen mahdollisuus esimerkiksi hiukkasen lomittumisen yhteydessä, niin mittauksen sanottiin romahduttvan aaltofunktion. Kun aaltofunktio mitatessa romahtaa, voidaan esittää kahden olemassa olevan todennäköisyyden jakautuneen kahteen erilliseen reaaliseen maailmaan. Monimaailmatulkinta on mittaukseen liittyvä filosofinen ongelma, josta Weinberg kirjoittaa seuraavaa:
"On todella hämmästyttävää, kuinka vähän merkitystä tällä on. Useimmat kvanttifyysikot köyttävät kvanttimekaniikkaa päivittäin työssään ilman, että heidän tarvitsisi tuhlata ajatuksiaan sen tulkintaan liittyville kysymyksille."

Monimaailmatulkinnalle ei ole mitään käytännön merkitystä, joten sen suosiosta voi olla hyvin montaa mieltä. Viimeisin tietämäni kannanotto oli fysiikasta filosofiaan siirtyneen Kalliio Tamminsen kirja: Kvantillinen todellisuus. Tieteelliseen keskusteluun fyysikoiden parissa en ole aiheen tiimoilta törmännyt aikoihin. Oletko sinä?

Lue lisää

"Tieteelliseen keskusteluun fyysikoiden parissa en ole aiheen tiimoilta törmännyt aikoihin."

Se onkin hyvä, että fyysikot ymmärtävät yleensä, etteivät ole filosofeja. Nimittäin fyysikoiden kuten Kari Enqvist "filosofisista pohdinnoista" ei ole yhtään mihinkään. Seurauksena ei ole kuin parranpärinää.

Anonyymi kirjoitti:

Sean carroll on yksi tunnetuimmista monimaailma ukoista :-).

"Professori realisti " - nimimerkki tällä palstalla teki joskus prosenttiosuus laskuja kvanttimekaniikan tulkintojen suositummuuksista fyysikkojen keskuudessa. Ja monimaailmatulkinta sai aika korkean prosenttiosuuden.

Yhtä asiaa en ymmärrä. Sean carrollilta kysytään usein että miten pitäisi suhtautua inhottaviin universumeihin. Esim hitler voitti toisen maailman sodan. Hän vastaa, että niistä ei tarvi välittää koska niiden amplitude on pieni. Mutta jos ne on kerran olemassa niin pitäähän niistä välittää.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0578)

Anon: "Professori realisti " - nimimerkki tällä palstalla teki joskus prosenttiosuus laskuja kvanttimekaniikan tulkintojen suositummuuksista fyysikkojen keskuudessa. Ja monimaailmatulkinta sai aika korkean prosenttiosuuden."

Tuon pari vuotta sitten tekemäni tutkimuksen päätuloksia olivat seuraavat.
1) Vaikka Kööpenhaminan tulkinta ja sen suorat johdannaiset olivatkin asiaan liittyen näkemyksiään esittäneiden fyysikoiden parissa selvästi suosituimpia ja selvästi suositumpia kvanttimekaniikan tulkintoja kuin monimaailmatulkinta, joka sijoittui sijalle 3./15, niin erilaisten tulkintojen keskeisten taustaoletusten, joita oli yhdeksän (XPR-0013), osalta vallitsevan konsensuksen perusteella (WCOR) arvioituna hyvin selvästi todennäköisimmin oikea kvanttimekaniikan tulkinta onkin; paradoksaalisesti, ns. monimielitulkinta tai monimaailmatulkinta ja hyvin selvästi vähiten todennäköisesti oikea Kööpenhaminan tulkinta (XPR-0026), mitä ristiriitaa selittää ilmeisesti se, että Kööpenhaminan tulkinta on huomattavasti vanhempi ja siten vakiintuneempi ko. tulkinnoista ja siis se, että fyysikot on indoktrinoitu ajattelemaan asioista sen näkökulmasta; terveiset muuten Belisario:lle...

2) Erilaisten tulkintojen kannatusten osuudet noudattivat hyvin siististi Pareto-jakaumaa, mikä on siinä merkityksessä paradoksaalista, että käytettävissä ei ole sellaista empiiristä tietoa, minkä pohjalta voitaisiin tietää, että mitkä taustaoletuksista tai ainakaan niiden yhdistelmistä ovat oikeat, tarkoittaen sitä, että tuokin ilmiö viittaa siihen, että kannatusjakauma on seurausta sosiaalisista tekijöistä.

3) Fyysikoiden kesken vallitsi em. keskeisistä taustaoletuksista vastaajatasolla noin 80% yksimielisyys, vaikka käytettävissä olevan empiirisen tiedon perusteella noita kysymyksiä ei voidakaan ratkaista, mikä sekin viittaa siihen, että kannatusjakauma on sosiaalisisten tekijöiden seurausta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16472246/kvanttimekaniikan-tulkinnoista

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0578)

Anon: "Professori realisti " - nimimerkki tällä palstalla teki joskus prosenttiosuus laskuja kvanttimekaniikan tulkintojen suositummuuksista fyysikkojen keskuudessa. Ja monimaailmatulkinta sai aika korkean prosenttiosuuden."

Tuon pari vuotta sitten tekemäni tutkimuksen päätuloksia olivat seuraavat.
1) Vaikka Kööpenhaminan tulkinta ja sen suorat johdannaiset olivatkin asiaan liittyen näkemyksiään esittäneiden fyysikoiden parissa selvästi suosituimpia ja selvästi suositumpia kvanttimekaniikan tulkintoja kuin monimaailmatulkinta, joka sijoittui sijalle 3./15, niin erilaisten tulkintojen keskeisten taustaoletusten, joita oli yhdeksän (XPR-0013), osalta vallitsevan konsensuksen perusteella (WCOR) arvioituna hyvin selvästi todennäköisimmin oikea kvanttimekaniikan tulkinta onkin; paradoksaalisesti, ns. monimielitulkinta tai monimaailmatulkinta ja hyvin selvästi vähiten todennäköisesti oikea Kööpenhaminan tulkinta (XPR-0026), mitä ristiriitaa selittää ilmeisesti se, että Kööpenhaminan tulkinta on huomattavasti vanhempi ja siten vakiintuneempi ko. tulkinnoista ja siis se, että fyysikot on indoktrinoitu ajattelemaan asioista sen näkökulmasta; terveiset muuten Belisario:lle...

2) Erilaisten tulkintojen kannatusten osuudet noudattivat hyvin siististi Pareto-jakaumaa, mikä on siinä merkityksessä paradoksaalista, että käytettävissä ei ole sellaista empiiristä tietoa, minkä pohjalta voitaisiin tietää, että mitkä taustaoletuksista tai ainakaan niiden yhdistelmistä ovat oikeat, tarkoittaen sitä, että tuokin ilmiö viittaa siihen, että kannatusjakauma on seurausta sosiaalisista tekijöistä.

3) Fyysikoiden kesken vallitsi em. keskeisistä taustaoletuksista vastaajatasolla noin 80% yksimielisyys, vaikka käytettävissä olevan empiirisen tiedon perusteella noita kysymyksiä ei voidakaan ratkaista, mikä sekin viittaa siihen, että kannatusjakauma on sosiaalisisten tekijöiden seurausta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16472246/kvanttimekaniikan-tulkinnoista

Lue lisää

https://arxiv.org/pdf/1301.1069.pdf
https://arxiv.org/pdf/1612.00676.pdf

https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics#Comparisons
(en ole samaa mieltä)

2(I) CFD (counterfactual definiteness) ei pidä paikkaansa [84.5%; 1.1%; 14.4%].

Ihmisiltä ei kysytty tätä. Kysymyksissä esiintyy vain, ovatko objektien ominaisuudet tarkkaan määriteltyjä ennen mittausta. Tämä on mahdollisesti sama kuin, 'onko superpositiota olemassa', mutta voi tarkoittaa myös jotain tosi filosofista kysymystä, kuten oletko realisti ja onko realismi mahdollista QM:ssä. Ihmiset, jotka uskoisivat aaltofunktioon sanoisivat olevansa reaaliseen aaltofunktioon uskovia jne., mutta ei heitä löydä yhdellä kysymyksellä. CFD puolestaan tarkoittaa, että ominaisuuksilla x joita objektilla on ennen mittausta täytyy olla vastaavuus mitattavien suureiden mittaustulosten yksittäisen arvon f(x) kanssa, siten että mittauksen jälkeisen tuloksen voi sanoa olevan määritelty aina ja ominaisuudella on yksi tulos. Ei silti pitäisi paikkaansa, että jokin on mittaamisesta riippumatonta ja määrittämisen lisäksi olemassa ennen sitä, koska ei f(x) = x ole aina voimassa. CFD:hen pyrkivät teoriat esim. lisäävät ominaisuuksia objektiin, joka QM:ssä on.

Kohdan voi ohittaa, koska MWI ja Köpe ovat täysin identtiset tässä.

"3(B) paikallinen reaalisuus pitää paikkansa [83.5%; 16.1%; 0.3%]"

Tätä ei kysytty melkein ollenkaan. Kysyttiin mm. mitä Bellin epäyhtälöistä ja QM:stä pitäisi jäädä käteen. Oikea vastaus on, että siitä jää käten jotain, mutta yksi asia noin kolmesta riittää, ja se on siten muka mielipidekysymys. Monivalintana oikeasti 64 % vastasi, että Local Realism on tässä kontekstissa väärin ja pienen osan mielestä vähän epälokaaliuttakin pitäisi olla. Toisessa paperissa, kun sai valita vain yhden, oli paljon vähemmän epälokaaliuden valinneita ja he vastasivat sen, mihin Bell sanoi pyrkineensä (vaikka tämä ei näihin vaihtoehtoihin liity mitenkään eikä ollut ensimmäisessä paperissa mukana). Olet muodostanut luvun aivan väärin.

Ja se on ohi, sillä paikallinen reaalisuus ei kuulu QM:n päätulkinnoille juuri mitenkään. Epälokaalius on teoriassa itsessään, jos sen katsoo olevan sitä, että kietoutuneet systeemit tekevät kuten tekevät kaukana toisistaan. MWI ja Köpe eivät yritä sanoa näistä systeemeistä mitään enempää. Jokin mikä muuttaa tilanteen selvästi lokaaliksi on melkein oma uusi teoriansa QM:n ympärille, mutta ei kanna sellaista nimeä, koska ei pyri uusiin ennusteisiin tai itsensä ja uusien muuttujiensa todentamiseen.

"5(D) universaalia aalto-funktiota ei ole olemassa [80.4%; 19.6%; 0.0%]"

En löydä tätä papereista. Se on kaukaa haettu määritelmä tulkinnalle. Ainoa tapa olla ilman universaalia aaltofunktiota, on sanoa ettei QM päde joillekin maailmankaikkeuden osille yhtään, vaan ne ovat esim. klassisia objekteja, eivätkä koskaan tule kvanttifysiikan kanssa mihinkään tekemisiin eivätkä ole alkuräjähdystä nähneet. Klassinen olisi yhtä vahva universumia kuvaava teoria kuin QM. Ne jotka tietävät, mihin pitää rastittaa, olisivat voineet sanoa, että aaltofunktion ei tarvitse olla 100 % kietoutunut ja koherentti kaiken aikaa kaiken välillä.

MWI oli joku joka halusi käyttää termiä paljon, ja sai aikaan uusia tutkimussuuntia sen avulla, mutta tämä on kvanttiteorian ja sen tulkintojen historiantuntemusta. MWI:lläkään ei ole universaalia aaltofunktiota muihin verrattuna siten, että se olisi kirjoittanut sille yhtälön tai ratkaissut sen.

"4(F) determinismi ei pidä paikkaansa [81.1%; 16.8%; 2.1%]"

Jos tämä on kummankin paperin ensimmäisen kysymyksen tulos, voisi kyseessä olla myös vain vaihtoehdon d valinneet noin 65 %.

MWI:tä sanotaan deterministiseksi, koska se on QM ilman Köpeä tai tähän lisättyä epädeterminististä projektiivista mittausta. MWI on silti satunnainen eikä sano, että satunnaiset tulokset koskaan valkenevat deterministisessä muodossa sille joka pujottelee maailmana. Paperit Oman lukusi perusteella MWI olisi kuollut tulkinta tässä vaiheessa paitsi jos havaitsit että sillä on vankka viidesosan kannatus, samalla kun muut hajaantuvat jostain syystä.

"6(A) aaltofunktion romahdus on reaalinen tapahtuma [78.7%; 21.1%; 0.2%]."

Tästä muotoilusta ei voisi tehdä yksikäsitteistä tulkintaa sen välillä, onko vastaajan mielestä projektiivinen mittaus 'reaalinen tapahtuma' vai ainoastaan esim. dekoherenssi (vai onko kaikki kaikkialla epäreaalia: 7). Dekoherenssin syntyminen 1970-luvulla liitettiin yhteen MWI:n kanssa, mutta se on tosiasiassa uutta laskemista perus QM:ssä, jota periaatteessa saa toteuttaa Köpe:ssä ajattelemalla sitä ilman projektioita. Silloin kun MWI:ssä on dekoherenssi, senkin yksittäiset aaltofunktiot romahtavat maailmojenvälisessä tosielämässä (vähentäen tähän objektiin liittyvien maailmojen määrää huomattavasti), ja aaltojen epäromahtava jatkumo säilyy vain jossain muiden objektien ympäristössä, jota ei mitata, mutta jossa yksittäiset aallot eivät olekaan niin aaltoja, että kyseessä olisi aina kvanttiainetta.
...

Anonyymi kirjoitti:

https://arxiv.org/pdf/1301.1069.pdf
https://arxiv.org/pdf/1612.00676.pdf

https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics#Comparisons
(en ole samaa mieltä)

2(I) CFD (counterfactual definiteness) ei pidä paikkaansa [84.5%; 1.1%; 14.4%].

Ihmisiltä ei kysytty tätä. Kysymyksissä esiintyy vain, ovatko objektien ominaisuudet tarkkaan määriteltyjä ennen mittausta. Tämä on mahdollisesti sama kuin, 'onko superpositiota olemassa', mutta voi tarkoittaa myös jotain tosi filosofista kysymystä, kuten oletko realisti ja onko realismi mahdollista QM:ssä. Ihmiset, jotka uskoisivat aaltofunktioon sanoisivat olevansa reaaliseen aaltofunktioon uskovia jne., mutta ei heitä löydä yhdellä kysymyksellä. CFD puolestaan tarkoittaa, että ominaisuuksilla x joita objektilla on ennen mittausta täytyy olla vastaavuus mitattavien suureiden mittaustulosten yksittäisen arvon f(x) kanssa, siten että mittauksen jälkeisen tuloksen voi sanoa olevan määritelty aina ja ominaisuudella on yksi tulos. Ei silti pitäisi paikkaansa, että jokin on mittaamisesta riippumatonta ja määrittämisen lisäksi olemassa ennen sitä, koska ei f(x) = x ole aina voimassa. CFD:hen pyrkivät teoriat esim. lisäävät ominaisuuksia objektiin, joka QM:ssä on.

Kohdan voi ohittaa, koska MWI ja Köpe ovat täysin identtiset tässä.

"3(B) paikallinen reaalisuus pitää paikkansa [83.5%; 16.1%; 0.3%]"

Tätä ei kysytty melkein ollenkaan. Kysyttiin mm. mitä Bellin epäyhtälöistä ja QM:stä pitäisi jäädä käteen. Oikea vastaus on, että siitä jää käten jotain, mutta yksi asia noin kolmesta riittää, ja se on siten muka mielipidekysymys. Monivalintana oikeasti 64 % vastasi, että Local Realism on tässä kontekstissa väärin ja pienen osan mielestä vähän epälokaaliuttakin pitäisi olla. Toisessa paperissa, kun sai valita vain yhden, oli paljon vähemmän epälokaaliuden valinneita ja he vastasivat sen, mihin Bell sanoi pyrkineensä (vaikka tämä ei näihin vaihtoehtoihin liity mitenkään eikä ollut ensimmäisessä paperissa mukana). Olet muodostanut luvun aivan väärin.

Ja se on ohi, sillä paikallinen reaalisuus ei kuulu QM:n päätulkinnoille juuri mitenkään. Epälokaalius on teoriassa itsessään, jos sen katsoo olevan sitä, että kietoutuneet systeemit tekevät kuten tekevät kaukana toisistaan. MWI ja Köpe eivät yritä sanoa näistä systeemeistä mitään enempää. Jokin mikä muuttaa tilanteen selvästi lokaaliksi on melkein oma uusi teoriansa QM:n ympärille, mutta ei kanna sellaista nimeä, koska ei pyri uusiin ennusteisiin tai itsensä ja uusien muuttujiensa todentamiseen.

"5(D) universaalia aalto-funktiota ei ole olemassa [80.4%; 19.6%; 0.0%]"

En löydä tätä papereista. Se on kaukaa haettu määritelmä tulkinnalle. Ainoa tapa olla ilman universaalia aaltofunktiota, on sanoa ettei QM päde joillekin maailmankaikkeuden osille yhtään, vaan ne ovat esim. klassisia objekteja, eivätkä koskaan tule kvanttifysiikan kanssa mihinkään tekemisiin eivätkä ole alkuräjähdystä nähneet. Klassinen olisi yhtä vahva universumia kuvaava teoria kuin QM. Ne jotka tietävät, mihin pitää rastittaa, olisivat voineet sanoa, että aaltofunktion ei tarvitse olla 100 % kietoutunut ja koherentti kaiken aikaa kaiken välillä.

MWI oli joku joka halusi käyttää termiä paljon, ja sai aikaan uusia tutkimussuuntia sen avulla, mutta tämä on kvanttiteorian ja sen tulkintojen historiantuntemusta. MWI:lläkään ei ole universaalia aaltofunktiota muihin verrattuna siten, että se olisi kirjoittanut sille yhtälön tai ratkaissut sen.

"4(F) determinismi ei pidä paikkaansa [81.1%; 16.8%; 2.1%]"

Jos tämä on kummankin paperin ensimmäisen kysymyksen tulos, voisi kyseessä olla myös vain vaihtoehdon d valinneet noin 65 %.

MWI:tä sanotaan deterministiseksi, koska se on QM ilman Köpeä tai tähän lisättyä epädeterminististä projektiivista mittausta. MWI on silti satunnainen eikä sano, että satunnaiset tulokset koskaan valkenevat deterministisessä muodossa sille joka pujottelee maailmana. Paperit Oman lukusi perusteella MWI olisi kuollut tulkinta tässä vaiheessa paitsi jos havaitsit että sillä on vankka viidesosan kannatus, samalla kun muut hajaantuvat jostain syystä.

"6(A) aaltofunktion romahdus on reaalinen tapahtuma [78.7%; 21.1%; 0.2%]."

Tästä muotoilusta ei voisi tehdä yksikäsitteistä tulkintaa sen välillä, onko vastaajan mielestä projektiivinen mittaus 'reaalinen tapahtuma' vai ainoastaan esim. dekoherenssi (vai onko kaikki kaikkialla epäreaalia: 7). Dekoherenssin syntyminen 1970-luvulla liitettiin yhteen MWI:n kanssa, mutta se on tosiasiassa uutta laskemista perus QM:ssä, jota periaatteessa saa toteuttaa Köpe:ssä ajattelemalla sitä ilman projektioita. Silloin kun MWI:ssä on dekoherenssi, senkin yksittäiset aaltofunktiot romahtavat maailmojenvälisessä tosielämässä (vähentäen tähän objektiin liittyvien maailmojen määrää huomattavasti), ja aaltojen epäromahtava jatkumo säilyy vain jossain muiden objektien ympäristössä, jota ei mitata, mutta jossa yksittäiset aallot eivät olekaan niin aaltoja, että kyseessä olisi aina kvanttiainetta.
...

Lue lisää

...
Kohtaa 4 ja 6 ei ole kysytty papereissa kovin hyvin haluamaasi tarkoitukseen. Jos determinismin ajattelee olevan niiden 1-kysymys, sillä determinismillä ei voi tehdä eroa MWI:n ja Köpen välille. Pitäsi olla kysymys nimenomaan projetktiivisista mittauksista, mutta mittauksesta kysytään vain yleisesti, että onko se joku ongelma.

Kohdat 7 ja 9 voivat olla hankalia, jos esim. Bohr määrittelee Köpen kannan reaalisuuden ja fysiikan välillä, mutta sama kaava jatkuu luvuissa, joita olet saanut. Köpe vastaa enemmistön mieltä ja MWI ei. Näitä on jo 4,5,6,7,9..

Ota fysiikasta aika pois, niin mitä jää?
Nykyään on ollut suorstaan muodikasta Hawkingista Rovelliin väittää, ettei aikaa ole. Edes newtonilainen fysiikka ei toimi ilman aikaa.
Eri asia on, mitä aika itsessään on. Sitä ei ole osattu selittää, mutta sen poistaminen fysiikasta johtaisi massiivisiin ongelmiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ota fysiikasta aika pois, niin mitä jää?
Nykyään on ollut suorstaan muodikasta Hawkingista Rovelliin väittää, ettei aikaa ole. Edes newtonilainen fysiikka ei toimi ilman aikaa.
Eri asia on, mitä aika itsessään on. Sitä ei ole osattu selittää, mutta sen poistaminen fysiikasta johtaisi massiivisiin ongelmiin.

Lue lisää

Ei ajan olemattomuus tuhoa perusfysiikkaa juuri lainkaan. Mutta suhteellisuusteoriat se romuttaa täysin.

Aika on toki olemassa mittayksikkönä, ja sen käyttöarvo on juuri siinä.

Fysiikan tärkeimmät teoriat eli sähkömagnetismi makro- ja mikrotasolla säilyvät ihan hyvin, kunhan asiat vain tulkitaan järkevästi.

Suurin asia, jota ajan olemattomuus ilmiötasolla aiheuttaa, on se, että käsitykset maailmankaikkeudesta menevät uusiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ajan olemattomuus tuhoa perusfysiikkaa juuri lainkaan. Mutta suhteellisuusteoriat se romuttaa täysin.

Aika on toki olemassa mittayksikkönä, ja sen käyttöarvo on juuri siinä.

Fysiikan tärkeimmät teoriat eli sähkömagnetismi makro- ja mikrotasolla säilyvät ihan hyvin, kunhan asiat vain tulkitaan järkevästi.

Suurin asia, jota ajan olemattomuus ilmiötasolla aiheuttaa, on se, että käsitykset maailmankaikkeudesta menevät uusiksi.

Lue lisää

Miten sähkömagnetsimi on fysiikan tärkeimpiä teorioita? Maxwellin työlle kaikki kunnia, mutta se oli pätevyysalueeltaan varsin suppea.

Monessako perusfysiikan kaavassa on aika mukana? Voin sanoa, että erittäin monessa.
Suhteellisuusteoriat ovat jo nyt järjellisen epäilyn ulkopuolella.

Anonyymi kirjoitti:

Miten sähkömagnetsimi on fysiikan tärkeimpiä teorioita? Maxwellin työlle kaikki kunnia, mutta se oli pätevyysalueeltaan varsin suppea.

Monessako perusfysiikan kaavassa on aika mukana? Voin sanoa, että erittäin monessa.
Suhteellisuusteoriat ovat jo nyt järjellisen epäilyn ulkopuolella.

Lue lisää

Sähkötekniikka perustuu Maxwellin yhtälöihin, ja sähköinen laskentakone eli tietokone perustuu sähkötekniikkaan.

Juu, ei olisi internettiä ilman Maxwellin yhtälöitä, eikä Maxwellin yhtälöitä olisi ilman vektorianalyysia ja - kalkyylia.

Millä perusteella suhteellisuusteoriat ovat järjellisen epäilyn ulkopuolella?

Kannattaa perehtyä tieteen historiaan, ja todennäköisyyden historia on tärkeä osa tieteen historiaa.

Se, että jokin asia on matemaattisesti määritelty, ei tarkoita sitä, että se on tieteellinen. Kaiken teoria on matemaattisesti tarkoin määritelty kokonaisuus, mutta epätieteellinen, koska sitä ei voida edes testata.

Matemaattinen todennäköisyyden käsite on mittateoreettinen, joka sellaisenaan ei sovellu tieteen perustaksi.

Ja empiirinen todennäköisyyden määritelmä on vain tautologia.

Todennäköisyyden käsite pitää korvata uskottavuuden (likehood) käsitteellä.

Todennäköisyys on osoittautunut tieteellisesti mahdottomaksi käsitteeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa perehtyä tieteen historiaan, ja todennäköisyyden historia on tärkeä osa tieteen historiaa.

Se, että jokin asia on matemaattisesti määritelty, ei tarkoita sitä, että se on tieteellinen. Kaiken teoria on matemaattisesti tarkoin määritelty kokonaisuus, mutta epätieteellinen, koska sitä ei voida edes testata.

Matemaattinen todennäköisyyden käsite on mittateoreettinen, joka sellaisenaan ei sovellu tieteen perustaksi.

Ja empiirinen todennäköisyyden määritelmä on vain tautologia.

Todennäköisyyden käsite pitää korvata uskottavuuden (likehood) käsitteellä.

Todennäköisyys on osoittautunut tieteellisesti mahdottomaksi käsitteeksi.

Lue lisää

Tieteen historian harrastusta yli 40 vuotta takana.
Esimerkiksi termodynamiikka ja radioaktiivisuus perustuvat puhtaasti tilastolliseen tarkasteluun. Kvanttifysiikassa tilastollisella todennäköisyydellä on erittäin vankka asema.

Sinulla taitaa olla omintakeinen näkemys tieteestä.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteen historian harrastusta yli 40 vuotta takana.
Esimerkiksi termodynamiikka ja radioaktiivisuus perustuvat puhtaasti tilastolliseen tarkasteluun. Kvanttifysiikassa tilastollisella todennäköisyydellä on erittäin vankka asema.

Sinulla taitaa olla omintakeinen näkemys tieteestä.

Lue lisää

Anna järkevä todennäköisyyden määritelmä. Kukaan ei toistaiseksi ole sellaista kyennyt antamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Anna järkevä todennäköisyyden määritelmä. Kukaan ei toistaiseksi ole sellaista kyennyt antamaan.

Lue Andrei Kolmogorovin "Todennäköisyysteorian perusteet." Siinä asia on esitetty matemaattisen tarkasti.

Anonyymi kirjoitti:

Lue Andrei Kolmogorovin "Todennäköisyysteorian perusteet." Siinä asia on esitetty matemaattisen tarkasti.

Tiedän toki mittateoreettisen todennäköisyyden määritelmän, mutta se ei kelpaa tieteelle, koska se on abstraktia matematiikkaa.

Tieteessä todennäköisyys määritellään havaintojen ja mittausten avulla. Mutta miten, että se olisi tieteenfilosofisesti järkevä?

Kosmologian tutkiminen on myös bisnestä tutkijoille.

Paras bisneksen tekijä oli Steven Hawking.

Kollega kysyi: "Mitä sä tutkit?" - Mustien aukkojen singulariteettia. Se antaa myös tietoa alkuräjähdyksen singulariteetista.

"Okei! Mitä tuloksia sait?" - No, se jäi vaiheeseen. Mutta uusin projektini on tutkia mahdollisuutta, että universumi olisi ikuinen ja rajaton. Alkuräjähdystä ei olisikaan aidossa mielessä ollut.

"Ööh... Kiinnostava käänne tutkimusaiheessa." - Niin on, Olen ajatellut myös popularisoida tätä viimeisintä tutkimusta. Siitä saa paljon fyrk ... siis, näkyvyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Kosmologian tutkiminen on myös bisnestä tutkijoille.

Paras bisneksen tekijä oli Steven Hawking.

Kollega kysyi: "Mitä sä tutkit?" - Mustien aukkojen singulariteettia. Se antaa myös tietoa alkuräjähdyksen singulariteetista.

"Okei! Mitä tuloksia sait?" - No, se jäi vaiheeseen. Mutta uusin projektini on tutkia mahdollisuutta, että universumi olisi ikuinen ja rajaton. Alkuräjähdystä ei olisikaan aidossa mielessä ollut.

"Ööh... Kiinnostava käänne tutkimusaiheessa." - Niin on, Olen ajatellut myös popularisoida tätä viimeisintä tutkimusta. Siitä saa paljon fyrk ... siis, näkyvyyttä.

Lue lisää

Hawking tutkii enemmän horisontteja, ja horisontista on yleensä kyse holografisessa tiedon tallentamisessa mustaan aukkoon. Tiedon siirtämisestä johonkin muuhun on kyse myös tässä kosmologiassa, ja jos siirtää tiedon aika-dimensiossa olemisesta, ei tarvitse välittää entisistä yhtälöistä ajassa niin paljon.