Onko testamentti pätevä?

Väärä vastaus, luehan perintökaari uudelleen.

Aviopuoliso tai siihen rinnastettavissa olevassa suhteessa, jos oikein muistan näin äkkiseltään.

Anonyymi kirjoitti:

Väärä vastaus, luehan perintökaari uudelleen.

Aviopuoliso tai siihen rinnastettavissa olevassa suhteessa, jos oikein muistan näin äkkiseltään.

Ei ihan sanamuodoiltaan ollut noin ja kysymyksestä ei ilmennyt missä suhteessa C on testamenttaajaan "Testamentin toisena todistajana on C:n avopuoliso. Onko testamentti pätevä?", mutta näin, viisoon : " 4 §

Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa ==>>taikka lankoudessa<<<==, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi ===>>näiden puolisoa<<<== taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön ===>>kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, ====>>hänen puolisonsa<<<=== tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu<<<<===. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana".

On se perkeleen kamala tämä älyttömän hyvä muisti.

Psstt. Hei testamentti on määräys kuinka omaisuuteni on jaettava kuoltuani.

Eli aloittajan kysymykseen, testamentti ei ole pätevä ja jollei ole perimiseen oikeutettuja, edesmenneen sisaria taikka heidän lapsiaan joilla perimisoikeus vanhempiinsa tai heillä lapsia ja jne., niin omaisuus menee valtiolle eli suomen kansalaisille.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ihan sanamuodoiltaan ollut noin ja kysymyksestä ei ilmennyt missä suhteessa C on testamenttaajaan "Testamentin toisena todistajana on C:n avopuoliso. Onko testamentti pätevä?", mutta näin, viisoon : " 4 §

Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa ==>>taikka lankoudessa<<<==, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi ===>>näiden puolisoa<<<== taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön ===>>kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, ====>>hänen puolisonsa<<<=== tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu<<<<===. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana".

On se perkeleen kamala tämä älyttömän hyvä muisti.

Psstt. Hei testamentti on määräys kuinka omaisuuteni on jaettava kuoltuani.

Eli aloittajan kysymykseen, testamentti ei ole pätevä ja jollei ole perimiseen oikeutettuja, edesmenneen sisaria taikka heidän lapsiaan joilla perimisoikeus vanhempiinsa tai heillä lapsia ja jne., niin omaisuus menee valtiolle eli suomen kansalaisille.

Lue lisää

Kyllä aloittaja testamentti on pätevä, koska todistaja ei ole esteellinen. Vain avioliitto aiheuttaisi esteellisyyden. "Puoliso" tarkoittaa perinökaaressa vain aviopuolisoa.

Lawetti säveltää taas kerran omiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ihan sanamuodoiltaan ollut noin ja kysymyksestä ei ilmennyt missä suhteessa C on testamenttaajaan "Testamentin toisena todistajana on C:n avopuoliso. Onko testamentti pätevä?", mutta näin, viisoon : " 4 §

Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa ==>>taikka lankoudessa<<<==, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi ===>>näiden puolisoa<<<== taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön ===>>kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, ====>>hänen puolisonsa<<<=== tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu<<<<===. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana".

On se perkeleen kamala tämä älyttömän hyvä muisti.

Psstt. Hei testamentti on määräys kuinka omaisuuteni on jaettava kuoltuani.

Eli aloittajan kysymykseen, testamentti ei ole pätevä ja jollei ole perimiseen oikeutettuja, edesmenneen sisaria taikka heidän lapsiaan joilla perimisoikeus vanhempiinsa tai heillä lapsia ja jne., niin omaisuus menee valtiolle eli suomen kansalaisille.

Lue lisää

L-höppänän muisti ja ymmärrys pätkivät - taas kerran!

"Aviopuoliso tai siihen rinnastettavissa olevassa suhteessa, jos oikein muistan näin äkkiseltään."
- Väärin muistettu: vain AVIOPUOLISO on esteellinen, ei avopuoliso - joten testamentti on pätevä.

Lisäksi:
Jos todistaja olisi ollut testamentinsaaja C:n aviopuoliso, testamentti ei olisi kokonaan pätemätön, vaan ainoastaan C:n osuudelta.
PK 13:2
"Jos jonkin testamenttiin sisältyvän määräyksen osalta ei ole noudatettu 10 luvun 4 §:n 2 momentin säännöstä, on testamentti =>siltä osin<= pätemätön." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L13P2

Kenelle C:n osuus tällöin olisi menevä, jää riippumaan testamentin tulkinnasta: joko puoliksi A:lle ja B:lle tahi X:n lainmukaisille lähimmille perillisille, jos heitä on.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä aloittaja testamentti on pätevä, koska todistaja ei ole esteellinen. Vain avioliitto aiheuttaisi esteellisyyden. "Puoliso" tarkoittaa perinökaaressa vain aviopuolisoa.

Lawetti säveltää taas kerran omiaan.

Lue lisää

Esittäisittekö laista kohdan A V I O PUOLISO, vaiko lukeeko laissa P U O L I S O ??

On AVIOpuoliso, että AVO P U O L I S O, siis kun uskotaan lainsäädäntöä jossa on molemmat mainittuina puoliso suhteisina, niin luehan nyt tarkkaan tuo testamentin todisteellisuus esteisenä, kun tuo perintökaari ei erittele vaan erittelynne on oma tulkiintanne lainsäädännöstä, että tarkoitetaan vain ja ainoastaan aviopuolisoa, niin miksi muualla laissa ne eritellään, niin miksei eritellä perintökaaressa jos se on voitu tehdä muuallakin.

Kertokaa nyt ihmeessä mistä tulee tulkintanne, että tarkoitetaan ainoastaan avioliittoa, eihän kyseisessä laissa edes lue AVIOPUOLISO.

Anonyymi kirjoitti:

L-höppänän muisti ja ymmärrys pätkivät - taas kerran!

"Aviopuoliso tai siihen rinnastettavissa olevassa suhteessa, jos oikein muistan näin äkkiseltään."
- Väärin muistettu: vain AVIOPUOLISO on esteellinen, ei avopuoliso - joten testamentti on pätevä.

Lisäksi:
Jos todistaja olisi ollut testamentinsaaja C:n aviopuoliso, testamentti ei olisi kokonaan pätemätön, vaan ainoastaan C:n osuudelta.
PK 13:2
"Jos jonkin testamenttiin sisältyvän määräyksen osalta ei ole noudatettu 10 luvun 4 §:n 2 momentin säännöstä, on testamentti =>siltä osin<= pätemätön." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L13P2

Kenelle C:n osuus tällöin olisi menevä, jää riippumaan testamentin tulkinnasta: joko puoliksi A:lle ja B:lle tahi X:n lainmukaisille lähimmille perillisille, jos heitä on.

Lue lisää

Miksette laittaneet sitten kyseistä 10lku 4§ 2mom. säännöstöä, vaikka tuotte esille sen???

Eli juurikin se minkä olen esittänyt: " 4 §

Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä TESTAMENTIN TEKIJÄN P U O L I S O A ( LUKEKOO A V I O puolisoa?? ) tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa TAHI NÄIDEN P U O L I S O A ( lukeeko A V I Opuolisoa?? ) taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön kukaan todistajana todistako määräystä, JOKA TEHDÄÄN HÄNEN, HÄNEN PUOLISONSA ( lukeeko A V I O puolisonsa ?? ) tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana".

Eli tarkoittaa siis puolisoa, oli se sitten avio- tai avo- tai homopuoliso, laki ei erittele, joten ei voi oikeuskaan eritellä.

Lopputulema on kuten olen jo sanonut ja hyvä että tuotiin esiin testamentin mitättömyys, eli jos todistaja on esteellinen, niin testamentti on vaillinnainen todistamisen osalta joten mitätön.

Olikos lapsukaiisilla muuta läträttävää vaipoissaan??

Anonyymi kirjoitti:

Esittäisittekö laista kohdan A V I O PUOLISO, vaiko lukeeko laissa P U O L I S O ??

On AVIOpuoliso, että AVO P U O L I S O, siis kun uskotaan lainsäädäntöä jossa on molemmat mainittuina puoliso suhteisina, niin luehan nyt tarkkaan tuo testamentin todisteellisuus esteisenä, kun tuo perintökaari ei erittele vaan erittelynne on oma tulkiintanne lainsäädännöstä, että tarkoitetaan vain ja ainoastaan aviopuolisoa, niin miksi muualla laissa ne eritellään, niin miksei eritellä perintökaaressa jos se on voitu tehdä muuallakin.

Kertokaa nyt ihmeessä mistä tulee tulkintanne, että tarkoitetaan ainoastaan avioliittoa, eihän kyseisessä laissa edes lue AVIOPUOLISO.

Lue lisää

Kyllä juridisesti puoliso tarkoittaa aviopuolisoa tai rekisteröidyn suhteen toista osapuolta.
Avokki ei ole puoliso,vaan asuinkumppani.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä juridisesti puoliso tarkoittaa aviopuolisoa tai rekisteröidyn suhteen toista osapuolta.
Avokki ei ole puoliso,vaan asuinkumppani.

Höpö höpö, ei mulla noin tyhmään pysty sanomaan muuta, esitä laki joka sanoo ettei avoliitto ole verrattavissa avioliittoon vaiko laki tunnustaa myös avoparin, sanoin asuvat avioliiton omaisessa suhteessa??????

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö, ei mulla noin tyhmään pysty sanomaan muuta, esitä laki joka sanoo ettei avoliitto ole verrattavissa avioliittoon vaiko laki tunnustaa myös avoparin, sanoin asuvat avioliiton omaisessa suhteessa??????

Lue lisää

Pelkkä "puoliso" termi todellakin on vain avioliittolaissa, jossa se on lyhyempi muoto "aviopuolisosta".

Laissa rekisteröidystä parisuhteesta käytetään termiä "osapuoli", joka rinnastetaan avioliittolain tarkoittamaan "aviouolisoon", eli "puolisoon".

"Avopuolisoa" käytetään laissa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.

Palstan vakiohäirikkö ei siis taaskaan onnistunut googletuksessa. "Puoliso" todella löytyy vain avioliittolaista, ja rekisteröidyn parisuhteen "osapuoli" on juridisesti samassa asemassa. "Avopuoliso" taasen on aivan eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö, ei mulla noin tyhmään pysty sanomaan muuta, esitä laki joka sanoo ettei avoliitto ole verrattavissa avioliittoon vaiko laki tunnustaa myös avoparin, sanoin asuvat avioliiton omaisessa suhteessa??????

Lue lisää

Perintökaaresta löytyy esim. säännös:
3 luku 1 §
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."

Miten tuossa kohtaa "puoliso" voisi mitenkään tarkoittaa avopuolisoa?

Ja 3 luvun 7 §
"Puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama on laki, jos puolisot on tuomittu asumuseroon, mikäli asumuserotuomio ei ole perittävän kuollessa rauennut."

Avopuolisot eivät hae asumuseroa tai avioeroa. Tässäkin kohden olisi järjetöntä tulkita "puoliso" muuna kuin aviopuolisona.

Anonyymi kirjoitti:

Pelkkä "puoliso" termi todellakin on vain avioliittolaissa, jossa se on lyhyempi muoto "aviopuolisosta".

Laissa rekisteröidystä parisuhteesta käytetään termiä "osapuoli", joka rinnastetaan avioliittolain tarkoittamaan "aviouolisoon", eli "puolisoon".

"Avopuolisoa" käytetään laissa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.

Palstan vakiohäirikkö ei siis taaskaan onnistunut googletuksessa. "Puoliso" todella löytyy vain avioliittolaista, ja rekisteröidyn parisuhteen "osapuoli" on juridisesti samassa asemassa. "Avopuoliso" taasen on aivan eri asia.

Lue lisää

Duoda duoda, niin mikä laki sanoitkaan olevan missä myöhemmässä otsikon jälkeisessä osiossa sanotaan puolisoiksi?

Duoda en juoda, niin onko perintökaari sitten avoliittolaki (siis tuleva) vaiko avioliittolaki?

Entäpä mitä sanot avopuolison oikeudesta kieltäytyä todistamasta avopuolisoaan vastaan kun se avoliitto on jo rinnastettu avioliittoon, ihan kuule oikeusistuimessa?

Näihinkö saisi vastauksia, niin olisi kiva..

Anonyymi kirjoitti:

Esittäisittekö laista kohdan A V I O PUOLISO, vaiko lukeeko laissa P U O L I S O ??

On AVIOpuoliso, että AVO P U O L I S O, siis kun uskotaan lainsäädäntöä jossa on molemmat mainittuina puoliso suhteisina, niin luehan nyt tarkkaan tuo testamentin todisteellisuus esteisenä, kun tuo perintökaari ei erittele vaan erittelynne on oma tulkiintanne lainsäädännöstä, että tarkoitetaan vain ja ainoastaan aviopuolisoa, niin miksi muualla laissa ne eritellään, niin miksei eritellä perintökaaressa jos se on voitu tehdä muuallakin.

Kertokaa nyt ihmeessä mistä tulee tulkintanne, että tarkoitetaan ainoastaan avioliittoa, eihän kyseisessä laissa edes lue AVIOPUOLISO.

Lue lisää

L-höppänä ei tiedä,että silloin kun perintökaari säädettiin eli vuonna 1965, puolisolla tarkoitettiin vain AVIOPUOLISOA. Muusta yhdyselämästä puhuttaessa käytettiin määritelmää "avioliitonomainen suhde".

Nykyään,jos molempia tarkoitettaisiin, säädettäisiin "avio- tai avopuolisoa" koskevasta laista.

Anonyymi kirjoitti:

Duoda duoda, niin mikä laki sanoitkaan olevan missä myöhemmässä otsikon jälkeisessä osiossa sanotaan puolisoiksi?

Duoda en juoda, niin onko perintökaari sitten avoliittolaki (siis tuleva) vaiko avioliittolaki?

Entäpä mitä sanot avopuolison oikeudesta kieltäytyä todistamasta avopuolisoaan vastaan kun se avoliitto on jo rinnastettu avioliittoon, ihan kuule oikeusistuimessa?

Näihinkö saisi vastauksia, niin olisi kiva..

Lue lisää

"Duoda duoda, niin mikä laki sanoitkaan olevan missä myöhemmässä otsikon jälkeisessä osiossa sanotaan puolisoiksi?"

Avioliittolaki, kuten yllä kirjoitin. Siis "avio", huomaathan, iillä.
Tiedän kyllä, että lukutaito ei ole vahvin osa-alueesi, mutta tuo nyt oli aika selvästi kirjoitettu.

"Duoda en juoda, niin onko perintökaari sitten avoliittolaki (siis tuleva) vaiko avioliittolaki?"
Täh? Saisiko saman suomeksi? Kirjoitustaitosi on yhtä onneton kuin lukutaitosi. Noh, tokihan ne ovat vain "saman kolikon eri puolet", joten se on ymmärrettävää.

"Entäpä mitä sanot avopuolison oikeudesta kieltäytyä todistamasta avopuolisoaan vastaan kun se avoliitto on jo rinnastettu avioliittoon, ihan kuule oikeusistuimessa?"
Oikeuskäytäntö sen suhteen, saako avopuoliso kieltäytyä todistamasta oli hovioikeustasolla tosiasiassa epäyhtenäinen eikä KKO ottanut asiaan kantaa.
Senpä vuoksi asia on korjattu jo vuonna 2016 oikeudenkäymiskaaren muutoksella (17:17 §). Oikeuskäytäntöön vetoaminen tässä asiassa on siis turhaa, eikä se muutenkaan muuttaisi asiaa, vaikka tuota OK:n muutosta ei olisikaan tehty.

Koska google ei ilmeisesti sinulle relevanttia OK:n kohtaa löytänyt, lainaan sen:

"Asianosaisen nykyinen tai entinen aviopuoliso taikka nykyinen avopuoliso, sisarus, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, jolla on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde asianosaiseen, saa kieltäytyä todistamasta."

Huomaatko? Siinäkään ei sanota, että "puoliso" tarkoittaen sekä avio-, että avopuolisoa. Huomaathan lisäksi, että avio- ja avopuoliso eivät tässä(kään) asiassa ole tasavertaisia, sillä oikeus kieltäytyä todistamasta koskee myös entistä aviopuolisoa vastaan, mutta vain nykyistä avopuolisoa.

Ei jatkoon Lawetti, ei taaskaan.
Ja taaskin voimme jättää fiksut lukijat pohtimaan kumpi tässäa argumentoi vahvemmin.

Anonyymi kirjoitti:

L-höppänän muisti ja ymmärrys pätkivät - taas kerran!

"Aviopuoliso tai siihen rinnastettavissa olevassa suhteessa, jos oikein muistan näin äkkiseltään."
- Väärin muistettu: vain AVIOPUOLISO on esteellinen, ei avopuoliso - joten testamentti on pätevä.

Lisäksi:
Jos todistaja olisi ollut testamentinsaaja C:n aviopuoliso, testamentti ei olisi kokonaan pätemätön, vaan ainoastaan C:n osuudelta.
PK 13:2
"Jos jonkin testamenttiin sisältyvän määräyksen osalta ei ole noudatettu 10 luvun 4 §:n 2 momentin säännöstä, on testamentti =>siltä osin<= pätemätön." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L13P2

Kenelle C:n osuus tällöin olisi menevä, jää riippumaan testamentin tulkinnasta: joko puoliksi A:lle ja B:lle tahi X:n lainmukaisille lähimmille perillisille, jos heitä on.

Lue lisää

No jotta sitten sotken lisää. Avio- ja avoliitto on samaksi rinnastettava, JOS on lapsia. Ainakin erossa pätee sama sääntö.
No ihan sama, jos näistä perinnöistä joku alkaa tappelemaan, niin voittajat on: tuomari ja oikeuslaitos.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä juridisesti puoliso tarkoittaa aviopuolisoa tai rekisteröidyn suhteen toista osapuolta.
Avokki ei ole puoliso,vaan asuinkumppani.

Jännä, miten muuttuu.. jos haet kelasta avustusta, niin sitten taas on avopuoliso on PUOLISO, ei asuinkumppani vaan avopuolisonkin tulot on kuin "oikean" puolison. Asuinkumppani voi olla vuokralainen tai alivuokralainenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Pelkkä "puoliso" termi todellakin on vain avioliittolaissa, jossa se on lyhyempi muoto "aviopuolisosta".

Laissa rekisteröidystä parisuhteesta käytetään termiä "osapuoli", joka rinnastetaan avioliittolain tarkoittamaan "aviouolisoon", eli "puolisoon".

"Avopuolisoa" käytetään laissa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.

Palstan vakiohäirikkö ei siis taaskaan onnistunut googletuksessa. "Puoliso" todella löytyy vain avioliittolaista, ja rekisteröidyn parisuhteen "osapuoli" on juridisesti samassa asemassa. "Avopuoliso" taasen on aivan eri asia.

Lue lisää

Jos on lapsia, on tilanne eri.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä aloittaja testamentti on pätevä, koska todistaja ei ole esteellinen. Vain avioliitto aiheuttaisi esteellisyyden. "Puoliso" tarkoittaa perinökaaressa vain aviopuolisoa.

Lawetti säveltää taas kerran omiaan.

Lue lisää

Kyllä se liitto tarkoittaa myös rekisteröityä parisuhdetta.

Testamentin todistajan esteellisyys johtaa siten testamentin pätemättömyyteen. Testamentin pätemättömyyteen on kuitenkin reagoitava nostamalla testamentin moitekanne kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.

Anonyymi kirjoitti:

Testamentin todistajan esteellisyys johtaa siten testamentin pätemättömyyteen. Testamentin pätemättömyyteen on kuitenkin reagoitava nostamalla testamentin moitekanne kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.

Lue lisää

Oikein ja väärin!

Kuten aikaisemmin jo on kerrottu, todistajan jääviys testamentinsaajaan nähden johtaa testamentin pätemättömyyteen vain ko. testamentin saajaa kohtaan, mutta EI muulta osin. Säännös on kerrottu aikaisemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein ja väärin!

Kuten aikaisemmin jo on kerrottu, todistajan jääviys testamentinsaajaan nähden johtaa testamentin pätemättömyyteen vain ko. testamentin saajaa kohtaan, mutta EI muulta osin. Säännös on kerrottu aikaisemmin.

Lue lisää

Eipä siellä semmoista säädöstä löytynyt.
Jos ei tule moitekannetta, niin asia on sillä selvä. Mokama todistajana on voitu ottaa toimeen kaikkienkin hyötyen siitä, niinkuin käykin testamentin toteutuessa, jos joku haluaa asiaa niin nähdä.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein ja väärin!

Kuten aikaisemmin jo on kerrottu, todistajan jääviys testamentinsaajaan nähden johtaa testamentin pätemättömyyteen vain ko. testamentin saajaa kohtaan, mutta EI muulta osin. Säännös on kerrottu aikaisemmin.

Lue lisää

Luehan lakia OIKEIN, missään kohtaa ei eritellä aviopuolisoa, otsake ei ole laki ja jos laissa on puoliso, se tarkoittaa puolisoa, on oma TULKINTANNE, että tarkoittaa AVIOPUOLISOA vain ja ainoastaan.

Minä taas en tulkitse, vaan luen että puoliso joten lainsäädännön puoliso tarkoittaa puolisoa.

Lisäksi väitteenne, että koskisi vain edunsaajan osalta, niin tulee huomioida tämä kohta: "

13 luku
Testamentin pätemättömyydestä
1 §

Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:

2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa".

Koska laki määrää todistajan esteellisyyden, niin testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa.

2§ ei kumoa 1§ voimaa ja taas kun katsotaan lakia hiukka tarkemmin, on teidän tulkintanne mukaan vain siltä osin kuin koskee testamentin edunsaajaa, niin muotoseikka on myöskin se, ettei todistaja ole esteetön todistamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Luehan lakia OIKEIN, missään kohtaa ei eritellä aviopuolisoa, otsake ei ole laki ja jos laissa on puoliso, se tarkoittaa puolisoa, on oma TULKINTANNE, että tarkoittaa AVIOPUOLISOA vain ja ainoastaan.

Minä taas en tulkitse, vaan luen että puoliso joten lainsäädännön puoliso tarkoittaa puolisoa.

Lisäksi väitteenne, että koskisi vain edunsaajan osalta, niin tulee huomioida tämä kohta: "

13 luku
Testamentin pätemättömyydestä
1 §

Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:

2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa".

Koska laki määrää todistajan esteellisyyden, niin testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa.

2§ ei kumoa 1§ voimaa ja taas kun katsotaan lakia hiukka tarkemmin, on teidän tulkintanne mukaan vain siltä osin kuin koskee testamentin edunsaajaa, niin muotoseikka on myöskin se, ettei todistaja ole esteetön todistamaan.

Lue lisää

Lisäksi jo 10lku 4§ määrittelee näin: " 4 §

Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi näiden puolisoa taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, hänen puolisonsa tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana".

Tällain, älköön otettako todistajaksi...

Elikäs huutoäänestyksellä päätettäisiin, onko testamentti voimassa. Kaikkea sitä kuulee lakipalstalla!

Et miellä sitä, että edes mennyt on ollut lapseton, aloitus ei mainitse keitä ovat testamentin edunsaajat ja suhteessa edesmenneeseen.

Tarkemmin tutkittaessa saatettaisiin huomata, että testamentti onkin väärennös, miksi yksi testamentin todistaja on juurikin se edunsaajan puoliso ja joka saa eniten, eikä täysin ulkopuolinen todistaja.

Perinnönjako eri asia, ei tarvitse todistajia, (perukirja taas tarvitsee, mutta he ovat uskotutmiehet).

Edunvalvontavaltuutus eli valtakirja edunvalvontaan koskee samat lait kuin muitakin valtakirjoja ketkä ovat soveliaita todistamaan, taikka esteellisiä, mutta on myös muitakin valtakirjoja jotka ovat kertaluonteisia.

Esitä laki joka sanoo niin, mutta kysymys,, kuka tai mikä on PUOLISO?

Se että puoliso olisi ainoastaan avio- tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli, ON AINOASTAAN T U L K I N T A N N E.

Laissa, missää ei ole, että puolisoita on ainoastaan aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli.

Muistutan, että oikeusistuimia sitoo perustuslain 2§ 3mom. mutta siitähän ei viisveista vaikka pitäisi, eli laissa puolisolla tarkoitetaan ketä vain puolisoa.

Mutta sekametelisopan avulla, kuuluisan julkkiksen sanoin "hei, me tienataan tällä", sanoisi myöskin tyllerö tuppurainen uniper-asioissa ja märkäviivamarin tekstiviestitellessään...

Anonyymi kirjoitti:

Esitä laki joka sanoo niin, mutta kysymys,, kuka tai mikä on PUOLISO?

Se että puoliso olisi ainoastaan avio- tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli, ON AINOASTAAN T U L K I N T A N N E.

Laissa, missää ei ole, että puolisoita on ainoastaan aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli.

Muistutan, että oikeusistuimia sitoo perustuslain 2§ 3mom. mutta siitähän ei viisveista vaikka pitäisi, eli laissa puolisolla tarkoitetaan ketä vain puolisoa.

Mutta sekametelisopan avulla, kuuluisan julkkiksen sanoin "hei, me tienataan tällä", sanoisi myöskin tyllerö tuppurainen uniper-asioissa ja märkäviivamarin tekstiviestitellessään...

Lue lisää

Perintökaaresta löytyy esim. säännös:
3 luku 1 §
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."

Ja 3 luvun 7 §
"Puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama on laki, jos puolisot on tuomittu asumuseroon, mikäli asumuserotuomio ei ole perittävän kuollessa rauennut."

Selvää tekstiä!

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaresta löytyy esim. säännös:
3 luku 1 §
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."

Ja 3 luvun 7 §
"Puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama on laki, jos puolisot on tuomittu asumuseroon, mikäli asumuserotuomio ei ole perittävän kuollessa rauennut."

Selvää tekstiä!

Lue lisää

Lawetti luovutti jo tuossa ylempänä, mutta koittaa tässä vielä.
Tuskin kannattaa vängätä. Normaalijärkinen lukija on jo taas tajunnut lawetin argumentoinnin tason. Siis sellainenkin, jolle Lawetin sekoilu ei ennestään ole tuttua.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaresta löytyy esim. säännös:
3 luku 1 §
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."

Ja 3 luvun 7 §
"Puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama on laki, jos puolisot on tuomittu asumuseroon, mikäli asumuserotuomio ei ole perittävän kuollessa rauennut."

Selvää tekstiä!

Lue lisää

Tuo laittamanne vain osoittaa suppeakatsoisuutenne eli putkinäön.

Kuten sanoisi kuuluisa Juutas Käkriäinenkin.

Eihän esittämissänne kohdissa missään ole, että vain naimisissa oleva on katsottava puolisoksi, vaan sen ajan mukaisuuden mukaan, "jos perittävä oli naimisissa, jne." Eli oli naimisissa, ja laki ei määrittele tarkemmin, onko avioliitto jo päättynyt ennen kuin edesmennyt jättää perintöä, vaan JOS OLI VIREILLÄ, niin saivarellaanpa hiukka, eli kun kerta on ollut naimisissa, niin tällöin lain mukaan menisi aiemmin, eli ennen kuolemista tapahtunut "eronnut aviopuoliso" perillisittä kuolleen omaisuus hänelle, koska ei ole vireillä avioerohakemusta, koska jos olisi, niin tällöin vasta ei menisi.

Huom sanamuoto, "mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu (sori, lainasin kuriittani ylläolevasta).

Mutta joo, pitää nukkuakkin vähän aikaa niin palataampa astian ääreen jörisevien joukkoon myöhemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo laittamanne vain osoittaa suppeakatsoisuutenne eli putkinäön.

Kuten sanoisi kuuluisa Juutas Käkriäinenkin.

Eihän esittämissänne kohdissa missään ole, että vain naimisissa oleva on katsottava puolisoksi, vaan sen ajan mukaisuuden mukaan, "jos perittävä oli naimisissa, jne." Eli oli naimisissa, ja laki ei määrittele tarkemmin, onko avioliitto jo päättynyt ennen kuin edesmennyt jättää perintöä, vaan JOS OLI VIREILLÄ, niin saivarellaanpa hiukka, eli kun kerta on ollut naimisissa, niin tällöin lain mukaan menisi aiemmin, eli ennen kuolemista tapahtunut "eronnut aviopuoliso" perillisittä kuolleen omaisuus hänelle, koska ei ole vireillä avioerohakemusta, koska jos olisi, niin tällöin vasta ei menisi.

Huom sanamuoto, "mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu (sori, lainasin kuriittani ylläolevasta).

Mutta joo, pitää nukkuakkin vähän aikaa niin palataampa astian ääreen jörisevien joukkoon myöhemmin.

Lue lisää

"Eihän esittämissänne kohdissa missään ole, että vain naimisissa oleva on katsottava puolisoksi, vaan sen ajan mukaisuuden mukaan, "jos perittävä oli naimisissa, "

Ei mainituissa lainkohdissa olekaan, että vain aviopuoliso olisi puoliso. Siinä olet oikeassa.

Mutta siinä kytketään käsite "puoliso" avioliittoon. Jos avopuoliso olisi "puoliso", pitäisi sen näkyä jossakin lainkohdassa perintökaaressa. Vaan eipä sellaista lainkohtaa ole.

Kohta "mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu" tarkoittaa sellaisia tilanteita, joissa jompikumpi aviopuolisoista on laittanut eron vireille, mutta aviopuolisot ovat palanneet yhteen esim. muuttamalla takaisin yhteiseen kotiinsa. Tällöin aviopuoliso perii puolisonsa, vaikka avioerohakemus olisikin vireillä, koska aviopuolisoiden suhde on erityisestä syystä jälleen niin läheinen, että perimisasemaa pidetään oikeutettuna. Lainsäätäjän ajatuksena on aviopuolisoiden keskinäisen perimisen säätäessään ollut se, että perittävä haluaa antaa läheiselleen jäämistönsä. *Avopuolisoa* lainsäätäjä ei ole pitänyt vuonna 1966 siten läheisenä, että perimisasemaa syntyisi.

Anonyymi kirjoitti:

"Eihän esittämissänne kohdissa missään ole, että vain naimisissa oleva on katsottava puolisoksi, vaan sen ajan mukaisuuden mukaan, "jos perittävä oli naimisissa, "

Ei mainituissa lainkohdissa olekaan, että vain aviopuoliso olisi puoliso. Siinä olet oikeassa.

Mutta siinä kytketään käsite "puoliso" avioliittoon. Jos avopuoliso olisi "puoliso", pitäisi sen näkyä jossakin lainkohdassa perintökaaressa. Vaan eipä sellaista lainkohtaa ole.

Kohta "mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu" tarkoittaa sellaisia tilanteita, joissa jompikumpi aviopuolisoista on laittanut eron vireille, mutta aviopuolisot ovat palanneet yhteen esim. muuttamalla takaisin yhteiseen kotiinsa. Tällöin aviopuoliso perii puolisonsa, vaikka avioerohakemus olisikin vireillä, koska aviopuolisoiden suhde on erityisestä syystä jälleen niin läheinen, että perimisasemaa pidetään oikeutettuna. Lainsäätäjän ajatuksena on aviopuolisoiden keskinäisen perimisen säätäessään ollut se, että perittävä haluaa antaa läheiselleen jäämistönsä. *Avopuolisoa* lainsäätäjä ei ole pitänyt vuonna 1966 siten läheisenä, että perimisasemaa syntyisi.

Lue lisää

Selitylsiä ja selityksiä ja pääasiassa tulkintojanne.

Missään kohtaa ei ole, ettei avopuoliso ole puoliso, joten jollei laissa ole, ettei ole, niin se tällöin on puoliso.

Avoliittoja on ollut aiemminkin, kuin 1966 😁😜.

Hyvä selitys ruikkulöpsöttimeltä epätoivossaan, että ovat laittaneet avioeron vireille, mutta palanneet taas yhteen, ekä edes tietoa, ettei avioerohakemus purkaannu tuosta vain, vaan se joko hakemus peruutetaan taikka puretaan, mutta joka tapahtuu vasta käräjäoikeudessa, jos prosessi on edennyt niin pitkälle, muutoin se jyllää tiensä loppuun asti eli eroon, mutta millä kohtaa laissa sanotaan että avioliitto loppuu siihen, tai ettei puoliso enään ole puoliso.

Ei missään.

Erityisestä syystä onkin kun aviopuolisot palaa yhteen, mutta avioero onkin vireillä, juupa se juu ja vie heiniä hevosen eteen mennessäsi.

Ei se aarnio mikään lainsäätäjä ole koskaan ollutkaan, rahaa tienannut paremmin venkoilemalla, muttei viimeisimmästään kuprusta edes saanut tuomiota, joka huono asia.

Eduskunta, hallitus eli valtioneuvosto ovat ainoita lain ja lakien säätäjiä, ministeriöt voivat asetuksella antaa tarkempia määrityksiä , JOS perustuslakia alemmassa lainsäädännössä niin määrätään, taikka perustuslaissa on lakivarauma johonkin asiaan, niin tällöin voidaan asiasta säätää laki ja säädettävässä laissa annetaan mahdollisuus asetuksen antamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Selitylsiä ja selityksiä ja pääasiassa tulkintojanne.

Missään kohtaa ei ole, ettei avopuoliso ole puoliso, joten jollei laissa ole, ettei ole, niin se tällöin on puoliso.

Avoliittoja on ollut aiemminkin, kuin 1966 😁😜.

Hyvä selitys ruikkulöpsöttimeltä epätoivossaan, että ovat laittaneet avioeron vireille, mutta palanneet taas yhteen, ekä edes tietoa, ettei avioerohakemus purkaannu tuosta vain, vaan se joko hakemus peruutetaan taikka puretaan, mutta joka tapahtuu vasta käräjäoikeudessa, jos prosessi on edennyt niin pitkälle, muutoin se jyllää tiensä loppuun asti eli eroon, mutta millä kohtaa laissa sanotaan että avioliitto loppuu siihen, tai ettei puoliso enään ole puoliso.

Ei missään.

Erityisestä syystä onkin kun aviopuolisot palaa yhteen, mutta avioero onkin vireillä, juupa se juu ja vie heiniä hevosen eteen mennessäsi.

Ei se aarnio mikään lainsäätäjä ole koskaan ollutkaan, rahaa tienannut paremmin venkoilemalla, muttei viimeisimmästään kuprusta edes saanut tuomiota, joka huono asia.

Eduskunta, hallitus eli valtioneuvosto ovat ainoita lain ja lakien säätäjiä, ministeriöt voivat asetuksella antaa tarkempia määrityksiä , JOS perustuslakia alemmassa lainsäädännössä niin määrätään, taikka perustuslaissa on lakivarauma johonkin asiaan, niin tällöin voidaan asiasta säätää laki ja säädettävässä laissa annetaan mahdollisuus asetuksen antamiseen.

Lue lisää

Kun perintökaari 1965 säädettiin, ei tunnettu käsiteittä avoliitto tai avopuoliso. Joten: kun puhuttiin puolisosta, tarkoitettiin aviopuolisoa.

Anonyymi kirjoitti:

Selitylsiä ja selityksiä ja pääasiassa tulkintojanne.

Missään kohtaa ei ole, ettei avopuoliso ole puoliso, joten jollei laissa ole, ettei ole, niin se tällöin on puoliso.

Avoliittoja on ollut aiemminkin, kuin 1966 😁😜.

Hyvä selitys ruikkulöpsöttimeltä epätoivossaan, että ovat laittaneet avioeron vireille, mutta palanneet taas yhteen, ekä edes tietoa, ettei avioerohakemus purkaannu tuosta vain, vaan se joko hakemus peruutetaan taikka puretaan, mutta joka tapahtuu vasta käräjäoikeudessa, jos prosessi on edennyt niin pitkälle, muutoin se jyllää tiensä loppuun asti eli eroon, mutta millä kohtaa laissa sanotaan että avioliitto loppuu siihen, tai ettei puoliso enään ole puoliso.

Ei missään.

Erityisestä syystä onkin kun aviopuolisot palaa yhteen, mutta avioero onkin vireillä, juupa se juu ja vie heiniä hevosen eteen mennessäsi.

Ei se aarnio mikään lainsäätäjä ole koskaan ollutkaan, rahaa tienannut paremmin venkoilemalla, muttei viimeisimmästään kuprusta edes saanut tuomiota, joka huono asia.

Eduskunta, hallitus eli valtioneuvosto ovat ainoita lain ja lakien säätäjiä, ministeriöt voivat asetuksella antaa tarkempia määrityksiä , JOS perustuslakia alemmassa lainsäädännössä niin määrätään, taikka perustuslaissa on lakivarauma johonkin asiaan, niin tällöin voidaan asiasta säätää laki ja säädettävässä laissa annetaan mahdollisuus asetuksen antamiseen.

Lue lisää

"Missään kohtaa ei ole, ettei avopuoliso ole puoliso, joten jollei laissa ole, ettei ole, niin se tällöin on puoliso."

Juuri tästä syystä se on päinvastoin. Kun avopuolisoa ei koko laissa mainita kertaakaan, puoliso tarkoittaa tietenkin aviopuolisoa, joka mainitaan useita kertoja!

Anonyymi kirjoitti:

Kun perintökaari 1965 säädettiin, ei tunnettu käsiteittä avoliitto tai avopuoliso. Joten: kun puhuttiin puolisosta, tarkoitettiin aviopuolisoa.

Älä lätise paskaa, avoliitto on tunnettu kauan ennen kuinnolette edes syntyneet.
On katsos ihan vankkaa tietoa, kaksinnaimistakin on harjoitettu, on ollu avopuoliso rinnan aviovaimon kanssa jo niinkin varhain kuin 1800 luvulla.

Lopeta läskipää jo se lätinäjörinäsi että ainoa puoliso on aviopuoliso.

Anonyymi kirjoitti:

"Missään kohtaa ei ole, ettei avopuoliso ole puoliso, joten jollei laissa ole, ettei ole, niin se tällöin on puoliso."

Juuri tästä syystä se on päinvastoin. Kun avopuolisoa ei koko laissa mainita kertaakaan, puoliso tarkoittaa tietenkin aviopuolisoa, joka mainitaan useita kertoja!

Lue lisää

Ei, vaan mitä ei lailla kielletä, on sallittua.

Yksinkertaisen yksinkertaisempaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan mitä ei lailla kielletä, on sallittua.

Yksinkertaisen yksinkertaisempaa.

Niin juuri. kun testamentin on todistnut avopuoliso, testamentti on pätevä, koska avopuolison on sallittua todistaa testamentti. Esteellisyyttä ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Niin juuri. kun testamentin on todistnut avopuoliso, testamentti on pätevä, koska avopuolison on sallittua todistaa testamentti. Esteellisyyttä ei ole.

No kun tämän ajan lakien mukaan on puoliso parisuhteessa avopuolisokin.
Asianajotoimisto ilmaisee kyseisen todistamisen:"Esteellisiä todistajia ovat testamentin tekijän aviopuoliso, avopuoliso tai parisuhdekumppani, lapset, lapsenlapset (jne), tämän vanhemmat, isovanhemmat, (jne), myös ottovanhempi tai ottolapsi, veli, sisar, velipuoli, sisarpuoli, lanko ja edellä mainittujen puolisot." Ja sama edunsaajien osalta.

Anonyymi kirjoitti:

No kun tämän ajan lakien mukaan on puoliso parisuhteessa avopuolisokin.
Asianajotoimisto ilmaisee kyseisen todistamisen:"Esteellisiä todistajia ovat testamentin tekijän aviopuoliso, avopuoliso tai parisuhdekumppani, lapset, lapsenlapset (jne), tämän vanhemmat, isovanhemmat, (jne), myös ottovanhempi tai ottolapsi, veli, sisar, velipuoli, sisarpuoli, lanko ja edellä mainittujen puolisot." Ja sama edunsaajien osalta.

Lue lisää

Sanni Svan on tuossa lainatussa kappaleessa vähän oikaissut ja joutunut harhaan, vaikka hän yleensä onkin luotettava lähde. Tässä toinen lakitoimiston referaatti:

"Testamentintekijän aviopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen parisuhdekumppani ovat testamentin todistajaksi esteellisiä. Kihlakumppani tai entinen aviopuoliso eivät ole todistajaksi esteellisiä. Esteellisiä todistamaan ovat testamentintekijän lapset ja lastenlapset, jne. Samoin esteellinen on henkilö, joka on testamentintekijälle sukua suoraan ylenevässä polvessa. Testaattorin adoptiovanhempi ja adoptiolapsi ovat myös esteellisiä todistamaan testamenttia. Testaattorin sivusukulaiset – sisarukset sekä veli- ja sisarpuolet – ovat esteellisiä testamentin todistajiksi. Sivusukulaisen aviopuoliso on testamentin todistajaksi esteellinen. Jäävejä ovat siis esimerkiksi testamentintekijän veljen ja velipuolen vaimo ja sisaren ja sisarpuolen aviomies. Samalla tavalla esteellinen on myös rekisteröidyssä parisuhteessa elävän henkilön parisuhdekumppani."

Esteellisia siten ovat aviopuolisot. Esteellisyyden tuo suhteen rekisteröinti - niin avioliitoksi kuin parisuhteeksi. Ei parisuhdekumppanikaan ole esteellinen testamentin todistajaksi, jollei suhdetta ole rekisteröity.

Anonyymi kirjoitti:

Sanni Svan on tuossa lainatussa kappaleessa vähän oikaissut ja joutunut harhaan, vaikka hän yleensä onkin luotettava lähde. Tässä toinen lakitoimiston referaatti:

"Testamentintekijän aviopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen parisuhdekumppani ovat testamentin todistajaksi esteellisiä. Kihlakumppani tai entinen aviopuoliso eivät ole todistajaksi esteellisiä. Esteellisiä todistamaan ovat testamentintekijän lapset ja lastenlapset, jne. Samoin esteellinen on henkilö, joka on testamentintekijälle sukua suoraan ylenevässä polvessa. Testaattorin adoptiovanhempi ja adoptiolapsi ovat myös esteellisiä todistamaan testamenttia. Testaattorin sivusukulaiset – sisarukset sekä veli- ja sisarpuolet – ovat esteellisiä testamentin todistajiksi. Sivusukulaisen aviopuoliso on testamentin todistajaksi esteellinen. Jäävejä ovat siis esimerkiksi testamentintekijän veljen ja velipuolen vaimo ja sisaren ja sisarpuolen aviomies. Samalla tavalla esteellinen on myös rekisteröidyssä parisuhteessa elävän henkilön parisuhdekumppani."

Esteellisia siten ovat aviopuolisot. Esteellisyyden tuo suhteen rekisteröinti - niin avioliitoksi kuin parisuhteeksi. Ei parisuhdekumppanikaan ole esteellinen testamentin todistajaksi, jollei suhdetta ole rekisteröity.

Lue lisää

Teit pari virhettä 'lainatussanne', ensinnäkin, että alku saattoi olla jossain, mutta missä, toinen se, että ns. lainaamassanne liititte mukaan lempisananne, "testaattori", mikä sinällään huvittavaa, mutta tässä ehkä oikeaa tietoa, lainattu pari kohtaa minilexistä,

"Alle 15-vuotias henkilö ei voi toimia testamentin todistajana. Todistajana ei voi myöskään toimia henkilö, joka on sieluntoiminnan häiriön vuoksi kykenemätön todistamaan. Tällainen sieluntoiminnan häiriö voi johtua esimerkiksi henkilön päihtymystilasta. Testamentin tekijän aviopuoliso on esteellinen toimimaan testamentin todistajana. Entinen aviopuoliso sen sijaan ei ole esteellinen todistamaan testamenttia. Testamentin tekijään sukulaisuus- tai lankoussuhteessa olevat henkilöt ovat esteellisiä todistamaan testamenttia. Todistajana ei voi toimia testamentin tekijään suoraan etenevässä tai takenevassa sukulaisuudessa olevat henkilöt. Näihin kuuluvat muun muassa testamentin tekijän lapset ja lapsen lapset sekä testamentin tekijän vanhemmat ja isovanhemmat. Vastaavasti testamentin tekijän ottolapsi tai ottovanhempi on esteellinen eikä voi toimia testamentin todistajana. Esteellisiä todistamaan testamenttia ovat myös testamentin tekijän sisarukset ja puolisisarukset. Sukulaisen aviopuoliso on myös esteellinen ja siten todistajaksi kelpaamaton. Kukaan ei voi todistaa testamenttia, joka tehdään hänen tai hänelle läheisen henkilön hyväksi.

Testamentin todistajia ja heidän esteellisyyttään koskeva säännöstö on melko monimutkainen. Jos testamentin todistajalta puuttui testamentin todistajalta vaadittava kelpoisuus, voidaan testamentti pahimmassa tapauksessa julistaa pätemättömäksi. ~~~ Laki edellyttää testamentin todistajalta oikeustoimikelpoisuutta ja vähintään 15-vuoden ikää, tämän lisäksi todistajan tulee myös olla esteetön. Testamentin todistajaksi ei käy testamentin tekijän aviopuoliso tai parisuhdekumppani, lapset, lapsenlapset ja niin edelleen, tämän vanhemmat, isovanhemmat, sekä myös ottovanhempi tai ottolapsi, veli, sisar, velipuoli, sisarpuoli, lanko. Edellä mainittujen lisäksi myöskään testamentinsaaja ei voi toimia todistajana.

Laista ei suoraan ilmene, että avopuoliso ei saisi todistamaa testamenttia, tähän saattaa kuitenkin liittyä erinäisiä ongelmia suhteen läheisyydestä johtuen eikä avopuolison todistajaksi ottaminen ole suositeltavaa. Todistajan esteellisyys ei tee testamenttia, vaan siihen tulee erikseen vedota".

Josko nyt tulisi selväksi tämäkin asia?

Kuten on ilmennyt, aloituksen testamentti saattaa olla väärennös. (Piste).

Anonyymi kirjoitti:

Teit pari virhettä 'lainatussanne', ensinnäkin, että alku saattoi olla jossain, mutta missä, toinen se, että ns. lainaamassanne liititte mukaan lempisananne, "testaattori", mikä sinällään huvittavaa, mutta tässä ehkä oikeaa tietoa, lainattu pari kohtaa minilexistä,

"Alle 15-vuotias henkilö ei voi toimia testamentin todistajana. Todistajana ei voi myöskään toimia henkilö, joka on sieluntoiminnan häiriön vuoksi kykenemätön todistamaan. Tällainen sieluntoiminnan häiriö voi johtua esimerkiksi henkilön päihtymystilasta. Testamentin tekijän aviopuoliso on esteellinen toimimaan testamentin todistajana. Entinen aviopuoliso sen sijaan ei ole esteellinen todistamaan testamenttia. Testamentin tekijään sukulaisuus- tai lankoussuhteessa olevat henkilöt ovat esteellisiä todistamaan testamenttia. Todistajana ei voi toimia testamentin tekijään suoraan etenevässä tai takenevassa sukulaisuudessa olevat henkilöt. Näihin kuuluvat muun muassa testamentin tekijän lapset ja lapsen lapset sekä testamentin tekijän vanhemmat ja isovanhemmat. Vastaavasti testamentin tekijän ottolapsi tai ottovanhempi on esteellinen eikä voi toimia testamentin todistajana. Esteellisiä todistamaan testamenttia ovat myös testamentin tekijän sisarukset ja puolisisarukset. Sukulaisen aviopuoliso on myös esteellinen ja siten todistajaksi kelpaamaton. Kukaan ei voi todistaa testamenttia, joka tehdään hänen tai hänelle läheisen henkilön hyväksi.

Testamentin todistajia ja heidän esteellisyyttään koskeva säännöstö on melko monimutkainen. Jos testamentin todistajalta puuttui testamentin todistajalta vaadittava kelpoisuus, voidaan testamentti pahimmassa tapauksessa julistaa pätemättömäksi. ~~~ Laki edellyttää testamentin todistajalta oikeustoimikelpoisuutta ja vähintään 15-vuoden ikää, tämän lisäksi todistajan tulee myös olla esteetön. Testamentin todistajaksi ei käy testamentin tekijän aviopuoliso tai parisuhdekumppani, lapset, lapsenlapset ja niin edelleen, tämän vanhemmat, isovanhemmat, sekä myös ottovanhempi tai ottolapsi, veli, sisar, velipuoli, sisarpuoli, lanko. Edellä mainittujen lisäksi myöskään testamentinsaaja ei voi toimia todistajana.

Laista ei suoraan ilmene, että avopuoliso ei saisi todistamaa testamenttia, tähän saattaa kuitenkin liittyä erinäisiä ongelmia suhteen läheisyydestä johtuen eikä avopuolison todistajaksi ottaminen ole suositeltavaa. Todistajan esteellisyys ei tee testamenttia, vaan siihen tulee erikseen vedota".

Josko nyt tulisi selväksi tämäkin asia?

Kuten on ilmennyt, aloituksen testamentti saattaa olla väärennös. (Piste).

Lue lisää

Selväähän se: avopuoliso ei ole esteellinen todistajaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Teit pari virhettä 'lainatussanne', ensinnäkin, että alku saattoi olla jossain, mutta missä, toinen se, että ns. lainaamassanne liititte mukaan lempisananne, "testaattori", mikä sinällään huvittavaa, mutta tässä ehkä oikeaa tietoa, lainattu pari kohtaa minilexistä,

"Alle 15-vuotias henkilö ei voi toimia testamentin todistajana. Todistajana ei voi myöskään toimia henkilö, joka on sieluntoiminnan häiriön vuoksi kykenemätön todistamaan. Tällainen sieluntoiminnan häiriö voi johtua esimerkiksi henkilön päihtymystilasta. Testamentin tekijän aviopuoliso on esteellinen toimimaan testamentin todistajana. Entinen aviopuoliso sen sijaan ei ole esteellinen todistamaan testamenttia. Testamentin tekijään sukulaisuus- tai lankoussuhteessa olevat henkilöt ovat esteellisiä todistamaan testamenttia. Todistajana ei voi toimia testamentin tekijään suoraan etenevässä tai takenevassa sukulaisuudessa olevat henkilöt. Näihin kuuluvat muun muassa testamentin tekijän lapset ja lapsen lapset sekä testamentin tekijän vanhemmat ja isovanhemmat. Vastaavasti testamentin tekijän ottolapsi tai ottovanhempi on esteellinen eikä voi toimia testamentin todistajana. Esteellisiä todistamaan testamenttia ovat myös testamentin tekijän sisarukset ja puolisisarukset. Sukulaisen aviopuoliso on myös esteellinen ja siten todistajaksi kelpaamaton. Kukaan ei voi todistaa testamenttia, joka tehdään hänen tai hänelle läheisen henkilön hyväksi.

Testamentin todistajia ja heidän esteellisyyttään koskeva säännöstö on melko monimutkainen. Jos testamentin todistajalta puuttui testamentin todistajalta vaadittava kelpoisuus, voidaan testamentti pahimmassa tapauksessa julistaa pätemättömäksi. ~~~ Laki edellyttää testamentin todistajalta oikeustoimikelpoisuutta ja vähintään 15-vuoden ikää, tämän lisäksi todistajan tulee myös olla esteetön. Testamentin todistajaksi ei käy testamentin tekijän aviopuoliso tai parisuhdekumppani, lapset, lapsenlapset ja niin edelleen, tämän vanhemmat, isovanhemmat, sekä myös ottovanhempi tai ottolapsi, veli, sisar, velipuoli, sisarpuoli, lanko. Edellä mainittujen lisäksi myöskään testamentinsaaja ei voi toimia todistajana.

Laista ei suoraan ilmene, että avopuoliso ei saisi todistamaa testamenttia, tähän saattaa kuitenkin liittyä erinäisiä ongelmia suhteen läheisyydestä johtuen eikä avopuolison todistajaksi ottaminen ole suositeltavaa. Todistajan esteellisyys ei tee testamenttia, vaan siihen tulee erikseen vedota".

Josko nyt tulisi selväksi tämäkin asia?

Kuten on ilmennyt, aloituksen testamentti saattaa olla väärennös. (Piste).

Lue lisää

Edellinen kommentti on joko L-höppänän itsensä tahi hänen tasoisensa lukijan tuotos. "Joko tuli selväksi", tämä hyväkäs kysyy lopuksi! Hänelle asia ei todellakaan näytä tulleen selväksi.

Tässä lainaus hänen pitkän kommenttinsa lopusta - josta asian pitäisi selvitä ainakin muille lukijoille kuin tuolle höppänälle:

"Laista ei suoraan ilmene, että avopuoliso ei saisi todistamaa testamenttia, tähän saattaa kuitenkin liittyä erinäisiä ongelmia suhteen läheisyydestä johtuen eikä avopuolison todistajaksi ottaminen ole suositeltavaa."

SIIS: Avopuolison ottaminen testamentin todistajaksi EI OLE SUOTAVAA. Eipä tietenkään ole. Mutta siitähän edellä ei olekaan ollut kysymys! Kysymys on siitä, onko testamentti moitteen johdosta pätemätön, jos todistajana on ollut avopuoliso.

Kun siis tarkastellaan jo tehtyä testamenttia (testaattorin kuoltua) asia on toinen kuin jos testamentti olisi vasta tekeillä. Ensin mainitussa tapauksessa tarkastelun tulos on, että testamentti on pätevä. Jälkimmäisessä tapauksessa tulos on, että parempi on löytää muu todistaja kuin avopuoliso.

Avokumppanuus siten ei muodosta todistajan jääviä, jääviys syntyy vasta vihkimisestä tahi rekisteröinnista, siitä riippumatta, onko kumppani samaa vai eri sukupuolta.

Anonyymi kirjoitti:

Edellinen kommentti on joko L-höppänän itsensä tahi hänen tasoisensa lukijan tuotos. "Joko tuli selväksi", tämä hyväkäs kysyy lopuksi! Hänelle asia ei todellakaan näytä tulleen selväksi.

Tässä lainaus hänen pitkän kommenttinsa lopusta - josta asian pitäisi selvitä ainakin muille lukijoille kuin tuolle höppänälle:

"Laista ei suoraan ilmene, että avopuoliso ei saisi todistamaa testamenttia, tähän saattaa kuitenkin liittyä erinäisiä ongelmia suhteen läheisyydestä johtuen eikä avopuolison todistajaksi ottaminen ole suositeltavaa."

SIIS: Avopuolison ottaminen testamentin todistajaksi EI OLE SUOTAVAA. Eipä tietenkään ole. Mutta siitähän edellä ei olekaan ollut kysymys! Kysymys on siitä, onko testamentti moitteen johdosta pätemätön, jos todistajana on ollut avopuoliso.

Kun siis tarkastellaan jo tehtyä testamenttia (testaattorin kuoltua) asia on toinen kuin jos testamentti olisi vasta tekeillä. Ensin mainitussa tapauksessa tarkastelun tulos on, että testamentti on pätevä. Jälkimmäisessä tapauksessa tulos on, että parempi on löytää muu todistaja kuin avopuoliso.

Avokumppanuus siten ei muodosta todistajan jääviä, jääviys syntyy vasta vihkimisestä tahi rekisteröinnista, siitä riippumatta, onko kumppani samaa vai eri sukupuolta.

Lue lisää

Suotavaa ei ole lainvastaisuudet, joten niitä voidaan tehdä, joten otetaan käyttöön maan tapa...

Anonyymi kirjoitti:

Selitylsiä ja selityksiä ja pääasiassa tulkintojanne.

Missään kohtaa ei ole, ettei avopuoliso ole puoliso, joten jollei laissa ole, ettei ole, niin se tällöin on puoliso.

Avoliittoja on ollut aiemminkin, kuin 1966 😁😜.

Hyvä selitys ruikkulöpsöttimeltä epätoivossaan, että ovat laittaneet avioeron vireille, mutta palanneet taas yhteen, ekä edes tietoa, ettei avioerohakemus purkaannu tuosta vain, vaan se joko hakemus peruutetaan taikka puretaan, mutta joka tapahtuu vasta käräjäoikeudessa, jos prosessi on edennyt niin pitkälle, muutoin se jyllää tiensä loppuun asti eli eroon, mutta millä kohtaa laissa sanotaan että avioliitto loppuu siihen, tai ettei puoliso enään ole puoliso.

Ei missään.

Erityisestä syystä onkin kun aviopuolisot palaa yhteen, mutta avioero onkin vireillä, juupa se juu ja vie heiniä hevosen eteen mennessäsi.

Ei se aarnio mikään lainsäätäjä ole koskaan ollutkaan, rahaa tienannut paremmin venkoilemalla, muttei viimeisimmästään kuprusta edes saanut tuomiota, joka huono asia.

Eduskunta, hallitus eli valtioneuvosto ovat ainoita lain ja lakien säätäjiä, ministeriöt voivat asetuksella antaa tarkempia määrityksiä , JOS perustuslakia alemmassa lainsäädännössä niin määrätään, taikka perustuslaissa on lakivarauma johonkin asiaan, niin tällöin voidaan asiasta säätää laki ja säädettävässä laissa annetaan mahdollisuus asetuksen antamiseen.

Lue lisää

Kuten ketjussa ollaan erään kommentoijan taholta todettu, avioliittolaissa 1929/234 säädetään avioliitosta ja aviopuolisoiden asemasta. Kyseisessä laissa käytetään aviopuolisoista yleisesti nimitystä puoliso tai puolisot. Perintökaaressa ei määritellä puolisoa sen enempää kuin aviopuolisoakaan, mikä antaa ymmärtää, että niiden määritelmät on syytä hakea niitä tarkemmin määrittelevästä lainsäädännöstä, mikä tässä tapauksessa on avioliittolaki ja laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.

Mitä avopuolisoon tulee, määritellään sellainen laissa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011). Tässä laissa avopuolisosta käytetään yleisesti nimitystä osapuoli.

Mikäli joku alkaa penäämään tulkintaa perintökaaren termille "puoliso", on se kaiken järjen ja logiikan mukaisesti avioliittolain mukainen puoliso. Olisi jotenkin erikoista, että puoliso saisi perintökaaressa jollain tavalla laajemman merkityksen kuin mikä sille annetaan erityisesti avioliittoa säätelevässä laissa. Ottaen lisäksi huomioon, että avopuolisoiden asemaa erityisesti koskevassa laissa ei avopuolisoista käytetä nimitystä "puolisot" tai "puoliso" vaan "osapuoli" ja "osapuolet"

Mikäli käsitteiden merkityksiä lähdetään vapaasti laajentamaan, mikä estää tulkitsemasta perintökaaren "puolison" vaikkapa vainajalle erityisen läheiseksi eläimeksi, varsinkin jos vainaja ja elukka jakoivat ajoittain saman vuoteen. Perintökaaresta ei löydy sellaista kohtaa, jossa sanotaan että puolison tulee olla ihminen. Toki avioliittolain 2 §:n nojalla on selvää, että "puolisot" ovat nimenomaisesti avioliitossa olevia henkilöitä, mutta kenties perintökaaren "puoliso" tarkoittaa jotakin muuta. Voihan sitä susiparina elää vaikka suden kanssa.

rytmimunat kirjoitti:

Kuten ketjussa ollaan erään kommentoijan taholta todettu, avioliittolaissa 1929/234 säädetään avioliitosta ja aviopuolisoiden asemasta. Kyseisessä laissa käytetään aviopuolisoista yleisesti nimitystä puoliso tai puolisot. Perintökaaressa ei määritellä puolisoa sen enempää kuin aviopuolisoakaan, mikä antaa ymmärtää, että niiden määritelmät on syytä hakea niitä tarkemmin määrittelevästä lainsäädännöstä, mikä tässä tapauksessa on avioliittolaki ja laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.

Mitä avopuolisoon tulee, määritellään sellainen laissa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011). Tässä laissa avopuolisosta käytetään yleisesti nimitystä osapuoli.

Mikäli joku alkaa penäämään tulkintaa perintökaaren termille "puoliso", on se kaiken järjen ja logiikan mukaisesti avioliittolain mukainen puoliso. Olisi jotenkin erikoista, että puoliso saisi perintökaaressa jollain tavalla laajemman merkityksen kuin mikä sille annetaan erityisesti avioliittoa säätelevässä laissa. Ottaen lisäksi huomioon, että avopuolisoiden asemaa erityisesti koskevassa laissa ei avopuolisoista käytetä nimitystä "puolisot" tai "puoliso" vaan "osapuoli" ja "osapuolet"

Mikäli käsitteiden merkityksiä lähdetään vapaasti laajentamaan, mikä estää tulkitsemasta perintökaaren "puolison" vaikkapa vainajalle erityisen läheiseksi eläimeksi, varsinkin jos vainaja ja elukka jakoivat ajoittain saman vuoteen. Perintökaaresta ei löydy sellaista kohtaa, jossa sanotaan että puolison tulee olla ihminen. Toki avioliittolain 2 §:n nojalla on selvää, että "puolisot" ovat nimenomaisesti avioliitossa olevia henkilöitä, mutta kenties perintökaaren "puoliso" tarkoittaa jotakin muuta. Voihan sitä susiparina elää vaikka suden kanssa.

Lue lisää

Sinulla on ihan järkevä kommentti. Siitä huolimatta huomautan, että laintulkinnassa ei ole sallittua hakea tietyn lain käsitteille merkityssisältöä toisesta laista ja siinä käytetyistä määritelmistä. Laissa kirjoitetut määritelmät koskevat vain sitä kyseistä lakia. Siis avioliittolaki määrittelee aviopuolisot avioliitossalakiin liittyen.

Kaiken lisäksi mainitut lait on säädetty täysin eri aikoina. Käytetyt käsitteet pitää löytää sen aikaisesta käytännöstä ja eduskunnan lainvalmisteluasiakirjoista.

Perintökaaren 3 luku antaa kyllä selvän viitteen, mitä puolisolla tarkoitetaan perintökaaressa.

Oleellista on testamentin tekijän tahto.

--

Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi näiden puolisoa taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, hänen puolisonsa tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana.

--

Ei ole mitään estettä, etteikö avopuolison todistama testamentti olisi pätevä - se on kyllä ihan pätevä. Perintökaari ei asiaa estä.

"Listauksessa mainituilla puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita tai yhteisessä taloudessa ja avioliiton kaltaisissa
olosuhteissa eläviä puolisoita"

Ei tarkoiteta.

Anonyymi kirjoitti:

"Listauksessa mainituilla puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita tai yhteisessä taloudessa ja avioliiton kaltaisissa
olosuhteissa eläviä puolisoita"

Ei tarkoiteta.

Lue lisää

Asian päättää moitteen ajamisen osalta asianajaja, joka varmasti lähtee ajamaan moitekannetta, kun todistajana on avopuoliso. Parisuhteessa on nykyään useampi eri tavoin.

Anonyymi kirjoitti:

Asian päättää moitteen ajamisen osalta asianajaja, joka varmasti lähtee ajamaan moitekannetta, kun todistajana on avopuoliso. Parisuhteessa on nykyään useampi eri tavoin.

Lue lisää

Ei lähde ajamaan, jos testamentin tekijän tahto on riidaton.

Kuka onkaan toinen todistaja?

Anonyymi kirjoitti:

Asian päättää moitteen ajamisen osalta asianajaja, joka varmasti lähtee ajamaan moitekannetta, kun todistajana on avopuoliso. Parisuhteessa on nykyään useampi eri tavoin.

Lue lisää

Asianajaja toki voi lähteä ajamaan kannetta vaikka siitä, että kuu on juustoa, mutta tuomioistuin päättää asian lain perusteella, ja laki, kuten täällä on jo tuotu esiin, on täysin selvä.

On sitten varmaan asiakkaan asia haluaako heittää rahansa asiassa hukkaan, mutta tietenkään hyvän asianajajan ei pitäisi lähteä haaskaamaan asiakkaan rahoja turhaan.

Anonyymi kirjoitti:

Asianajaja toki voi lähteä ajamaan kannetta vaikka siitä, että kuu on juustoa, mutta tuomioistuin päättää asian lain perusteella, ja laki, kuten täällä on jo tuotu esiin, on täysin selvä.

On sitten varmaan asiakkaan asia haluaako heittää rahansa asiassa hukkaan, mutta tietenkään hyvän asianajajan ei pitäisi lähteä haaskaamaan asiakkaan rahoja turhaan.

Lue lisää

Testamentin sisällöstä voi löytää muutakin heikkoa lisäksi asian julkituonnissa oikeudessa ja todistelua kuullessa.

Anonyymi kirjoitti:

Testamentin sisällöstä voi löytää muutakin heikkoa lisäksi asian julkituonnissa oikeudessa ja todistelua kuullessa.

Ja sitten?
Nyt oli kyse todistajien eteellisyydestä.
Pysy aiheessa.

Anonyymi kirjoitti:

Testamentin sisällöstä voi löytää muutakin heikkoa lisäksi asian julkituonnissa oikeudessa ja todistelua kuullessa.

Ai jaa, voiko löytyä? Voiko avaruudessa Maan ulkopuolella olla älyllistä elämää?

Anonyymi kirjoitti:

Asian päättää moitteen ajamisen osalta asianajaja, joka varmasti lähtee ajamaan moitekannetta, kun todistajana on avopuoliso. Parisuhteessa on nykyään useampi eri tavoin.

Lue lisää

Asiaan ei tietenkään päätä asianajaja, vaan asianajajan päämies eli vainajan rintaperillinen. Asianajajia on moneksi, joten se, joka suosittelisi kanteen nostamista, todennäköisesti ajaisi vain omaa, ei asiakkaansa etua. Avokomppani, olkoonpa samaa tai eri sukupuolta, ei lain mukaan ole jäävi.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sitten?
Nyt oli kyse todistajien eteellisyydestä.
Pysy aiheessa.

Yllä oli jo ote asianajajan lausumasta (Svahn), että avopuoliso on esteellinen. Joten sitä hän lienee noudattavan kannetta ajaessaan.

Anonyymi kirjoitti:

Yllä oli jo ote asianajajan lausumasta (Svahn), että avopuoliso on esteellinen. Joten sitä hän lienee noudattavan kannetta ajaessaan.

Svahn saa tehdä ammatillisen itsemurhan niin halutesssaan. Mutta edelleen tuomioistuin tuomitsee lain mukaan, ei sen, mitä asianajaja keksii ajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Oleellista on testamentin tekijän tahto.

--

Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi näiden puolisoa taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, hänen puolisonsa tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana.

--

Ei ole mitään estettä, etteikö avopuolison todistama testamentti olisi pätevä - se on kyllä ihan pätevä. Perintökaari ei asiaa estä.

Lue lisää

Lainattu teiltä ja isonnan tärkeän kohdan ja kysyn tässä heti, että mikä on testamentti, onko se JÄLKIKÄTEIS M Ä Ä R Ä Y S oman jälkeenjäävän omaisuuden jakamismääräys?

"ÄLKÖÖN KUKAAN TODISTAJANA TODISTAKO MÄÄRÄYSTÄ, JOKA TEHDÄÄN hänen, HÄNEN PUOLISONSA tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana".

... Vuoden 1984 tulkinta asiasta. Homoseksuaalisuudesta ei ole joutunut enää vankilaan.

Vielä 2002 Kangas kertoo (kirjoitus aiempi); "Sukulaisuuteen ja parisuhteeseen perustuva
läheisyys esteenä: * Klassinen läheisyysmalli. Perinteinen tapa antaa läheisyydelle oi-
keudellista merkitystä on määrittää läheisyys sukulaisuussuhteina. Ve-
risukulaisuuden muodostamaan esteeseen rinnastetaan usein samanveroi-
sena parisuhteen synnyttämä estevaikutus. Perheoikeudellisista parisuh-
teista merkityksellisin on avioliitto. Sen rinnalle on syntymässä samanve-
roinen suhde, samaa sukupuolta olevien henkilöiden rekisteröity parisuh-
de. Kumpikin suhde on samalla myös estesuhde. Avioliittoon ja rekiste-
röityyn parisuhteeseen rinnastetaan estevaikutuksiltaan usein avoliitto, re-
kisteröimätön parisuhde ja kihlaus."
... "Sukulaisuusesteellisyyden varaan ra-
kentuvan mallin mukaan esimerkiksi testamentin tekijän aviopuoliso on
esteellinen todistamaan testamenttia. Samassa asemassa eivät ole entinen
aviopuoliso tai testamentin tekijän kihlakumppani.
Esteellisyyden määrittäminen sukulaisuuden ja parisuhteen avulla ra-
jaa ulkopuolelleen juuri niitä henkilöitä, jotka potentiaalisesti saattaisivat
ollakin aidosti esteellisiä. Juuri tähän pisteeseen kulminoituu koko esteel-
lisyyssääntelyn problemaattisuus. Avopuoliso on epäluotettavampi testamen-
tin todistaja kuin veljen tai velipuolen vaimo (käly) tai esimerkiksi sisaren ja
sisarpuolen aviomies (lanko). Lain mukaan kuitenkin viimeksi mainittuja pidetään esteellisinä todistamaan testamenttia, avopuolisoa sen sijaan ei.
Käly ja lanko kelpaavat testamentin todistajiksi vasta leskeksi jäätyään
(KKO 1977/197)"
Läheinen ja erityisen läheinen
https://core.ac.uk/download/pdf/14903862.pdf

> Lapseton poikamies X testamenttasi A:lle ja B:lle kumpaisellekin 100 000 euroa ja loput omaisuudestaan C:lle.

Mennyt aikamuoto edellä kuvaa sitä, että kaikki on tapahtunut siinä mittakaavassa ja muodossaan, että muutoksia ei ole tehtävissä. Kyse ei ole paperinpalan kirjoitushetkestä, vaan sen todellisista oikeusvaikutuksista.

> Onko testamentti pätevä?

Jos testamentin laatijalla tai sen saajalla on tiedossa vähäisinkään syy, että testamentti ei olisi pätevä, on kaikkien etu korjata virhe heti. Nyt ei kysytä virheen korjaamisesta, eikä ole aikomustakaan (= mahdollisuutta) muuttaa tilannetta, vaan kysytään siitä tilanteesta, johon on ilmeisesti jouduttu.

Avaushan on teoreettinen, joka voisi olla totta.

"Tes­ta­men­tin to­dis­ta­mi­seen es­teel­li­set hen­ki­löt on ni­met­ty pe­rin­tö­kaa­ren (40/1965) 10. lu­vus­sa ja 4. mo­nu­men­tis­sa.

Tes­ta­men­tin to­dis­ta­jien vaa­ti­muk­set ly­hyes­ti
Yli 18-vuo­tias ja täy­si­val­tai­nen hen­ki­lö
Ei saa olla oma kump­pa­ni (avio­puo­li­so, avo­puo­li­so tai kih­la­kump­pa­ni)
Ei saa olla lä­hi­su­ku­lai­nen, kuten van­hem­pi, iso­van­hem­pi, lapsi tai lap­sen­lap­si tai edes si­sa­ruk­sen avo­puo­li­so."

Väärää infoa! (Täällä jo moneen kertaan vääräksi osoitettua!)

Mainitussa säännöksessä EI puhuta mitään avopuolisosta tai kihlakumppanista.
PK 10:4 kuuluu:
"Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän =>puolisoa<= tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi näiden puolisoa taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa."

Tulkintaerimielisyys täällä on koskenut sitä, tarkoittaako "puoliso" paitsi aviopuolisoa, myös avopuolisoa.

Siihen aikaan, kun perintökaari säädettiin (1965), puoliso viittasi selkeästi aviopuolisoon. Käsite avopuoliso ei tuohon aikaan ollut ainakaan yleisessä käytössä, lainsäädännössä puhuttiin "henkilöistä, jotka elivät avioliitonomaisessa suhteessa". Siten säännös on nykyisinkin tulkittava eli esteellisyys koskee avain aviopuolisoa.

Tästä teoksessa Aarnio, Suomen jäämistöoikeus II kirjoitetaan:
"Testamentin todistajaksi on esteellinen ensinnäkin testaattorin aviopuoliso. /-/ Äsken sanottu osoittaa, että kihlaus tai laillistamaton, avioliitonomainen suhde eli avoliitto eivät muodosta todistajan jääviä. Tämä johtuu jo puhtaasti käytännöllisistä syistä. Vaikka näissä tapauksissa suhteen läheisyys saattaa asiallisesti olla samanlainen kuin avioliitossa, oikeusvarmuus edellyttää, että jääviys on myös tietyin ulkonaisin kriteerein todettavissa. Vihkiminen on nykyisen järjestelmän vallitessa toimenpide, joka erottaa avioliiton sitä asiallisesti vastaavista suhteista."

Tokihan, jos testaattori ei jo ole kuollut, on syytä laatia testamentti siten, että todistajana ei ole myöskään testamentin tekijän tahi edunsaajan avopuoliso tai kihlakumppani.

Hän voisi kertoa samalla, missä laissa ikärajana testamentin todistajalle on 18 vuotta?

Perintökaaren 10 luku sanoo testamentin todistajista seuraavaa:

1 §
Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.

2 §
Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen.

4 §
Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi näiden puolisoa taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, hänen puolisonsa tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana.

Vaikka lakiin kirjattu määräys (2 §:n lihavoitu kohta) ensialkuun vaikuttaisi tässä myös muotovaatimukselta, on nyt suhteellisen tuoreessa käräjäoikeuden päätöksessä todettu, ettei testamentin todistajien ammattien ja asuinpaikkojen puuttuminen testamenttiasiakirjasta aiheuta sen pätemättömyyttä.

Oikeuskirjallisuudessa on jo aikaisemmin todettu samaisen kohdan osalta, että kyse on enemmänkin ohjesisältöisestä määräyksestä, kuin pätevyyteen vaikuttavasta tekijästä.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaren 10 luku sanoo testamentin todistajista seuraavaa:

1 §
Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.

2 §
Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen.

4 §
Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi näiden puolisoa taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, hänen puolisonsa tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana.

Vaikka lakiin kirjattu määräys (2 §:n lihavoitu kohta) ensialkuun vaikuttaisi tässä myös muotovaatimukselta, on nyt suhteellisen tuoreessa käräjäoikeuden päätöksessä todettu, ettei testamentin todistajien ammattien ja asuinpaikkojen puuttuminen testamenttiasiakirjasta aiheuta sen pätemättömyyttä.

Oikeuskirjallisuudessa on jo aikaisemmin todettu samaisen kohdan osalta, että kyse on enemmänkin ohjesisältöisestä määräyksestä, kuin pätevyyteen vaikuttavasta tekijästä.

Lue lisää

lihavoitu kohta oli tossa "ammattinsa ja asuinpaikkansa".

Hän voisi kertoa samalla, missä laissa ikärajana testamentin todistajalle on 18 vuotta?
Ei missään laissa lue niin,asiaa pitää tarkastella tuomioistuimien päätöksien valossa.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaaren 10 luku sanoo testamentin todistajista seuraavaa:

1 §
Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.

2 §
Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen.

4 §
Testamentin todistajaksi älköön otettako henkilöä, joka on viittätoista vuotta nuorempi tai joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan, älköönkä testamentin tekijän puolisoa tai sitä, joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa tahi etenevässä sukulaisuudessa taikka lankoudessa, eikä myöskään hänen veljeänsä tai sisartansa tahi näiden puolisoa taikka hänen ottovanhempaansa tai ottolastansa.

Älköön kukaan todistajana todistako määräystä, joka tehdään hänen, hänen puolisonsa tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin 1 momentissa on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana.

Vaikka lakiin kirjattu määräys (2 §:n lihavoitu kohta) ensialkuun vaikuttaisi tässä myös muotovaatimukselta, on nyt suhteellisen tuoreessa käräjäoikeuden päätöksessä todettu, ettei testamentin todistajien ammattien ja asuinpaikkojen puuttuminen testamenttiasiakirjasta aiheuta sen pätemättömyyttä.

Oikeuskirjallisuudessa on jo aikaisemmin todettu samaisen kohdan osalta, että kyse on enemmänkin ohjesisältöisestä määräyksestä, kuin pätevyyteen vaikuttavasta tekijästä.

Lue lisää

Tuo, että ammatti ja asuinpaikka eivät ole testamentin varsinaisia muotosäännöksiä, joiden puuttuminen ei vaikuta testamentin pätevyyteen, on ollut selviö jo vuosikymmeniä.

Anonyymi kirjoitti:

lihavoitu kohta oli tossa "ammattinsa ja asuinpaikkansa".

Hän voisi kertoa samalla, missä laissa ikärajana testamentin todistajalle on 18 vuotta?
Ei missään laissa lue niin,asiaa pitää tarkastella tuomioistuimien päätöksien valossa.

Lue lisää

Siis onko olemassa ennakkopäätös, että vain 18-vuotias kelpaa testamentin todistajaksi?

Ei tee. Testamentti pätevöityy, jollei sitä säädetyin tavoin moitita. Ja jos todistaja on esteellinen suhteessa testamentinsaajaan, testamentti moitekanteen johdosta julistetaan pätemättömäksi vain tuohon testamentinsaajaan nähden.

"Avopuoliso saa todistaa, sille ei ole estettä, jos perintökaaren muut vaatimukset täyttyvät. Avopuolison todistama testamentti on lähtökohtaisesti pätevä."

Tuo menee lain mukaan.

Vaihtoehdossa 2 puhutaan vain testamentintekijän "aviopuolisosta ja rekisteröidyn parisuhteen parisuhdekumppanista"; lainauksessa ei mainita, että avopuoliso olisi testamentin todistajaksi esteellinen.

Turhaa jaaritusta!

"Vaihtoehto 2" ei ole mikään vaihtoehto nyt puheena olevassa asiassa, mikä on se, että avopuoliso ei ole jäävi testamentin todistajaksi.

Todistajan ammatti ja kotipaikka (PK 10:2) eivät ole varsinaisia muotovaatimuksia, jotka on kerrottu PK 10:1 säännöksessä. Testamentti EI ole muotovirheellinen, jos nuo mainitut puuttuvat. Tämäkin asia on jo aikaisemmin selvitetty!

"Sen lisäksi vaikka (muoto)virheellistä testamenttia moitittaisiinkin, tärkeintä on testamentin jättäjän tahto. Jos oikeus katsoo testamentin jättävän tahdon olevan yksiselitteisen, testamentti voidaan julistaa lainvoimaiseksi. "

Höpsis!

Jos testamentti oikeasti on muotovirheellinen eli ei täytä PK10:1 säännöksen vaatimuksia, testamentti julistetaan pätemättömäksi, vaikka sen todettaisiin olevan testamentin tekijän viimeinen tahto. Mitään vaihtoehtoa tälle ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Turhaa jaaritusta!

"Vaihtoehto 2" ei ole mikään vaihtoehto nyt puheena olevassa asiassa, mikä on se, että avopuoliso ei ole jäävi testamentin todistajaksi.

Todistajan ammatti ja kotipaikka (PK 10:2) eivät ole varsinaisia muotovaatimuksia, jotka on kerrottu PK 10:1 säännöksessä. Testamentti EI ole muotovirheellinen, jos nuo mainitut puuttuvat. Tämäkin asia on jo aikaisemmin selvitetty!

"Sen lisäksi vaikka (muoto)virheellistä testamenttia moitittaisiinkin, tärkeintä on testamentin jättäjän tahto. Jos oikeus katsoo testamentin jättävän tahdon olevan yksiselitteisen, testamentti voidaan julistaa lainvoimaiseksi. "

Höpsis!

Jos testamentti oikeasti on muotovirheellinen eli ei täytä PK10:1 säännöksen vaatimuksia, testamentti julistetaan pätemättömäksi, vaikka sen todettaisiin olevan testamentin tekijän viimeinen tahto. Mitään vaihtoehtoa tälle ei ole.

Lue lisää

No onpas tuossa äkäinen poika! Miksi olet noin vihainen?

Äkäinen poika: "Todistajan ammatti ja kotipaikka (PK 10:2) eivät ole varsinaisia muotovaatimuksia."

Perintökaari: "Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen."

Mikä sinä olet päättämään, mikä on VARSINAINEN muotovaatimus? Ammatista ja kotipaikasta on olemassa kuitenkin Korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Laki ei ota kantaa varsinaisiin muotovaatimuksiin, vaan oikeuskirjallisuus ottaa.

Saman periaatteen mukaisesti se, että testamentin tekijä on ympärikännissä ja huumeiden vaikutuksen tai muistisairauden vaikutuksen alainen, eivät ole varsinaisia (muoto)määräyksiä, eikä niitä tarvitse merkitä testamenttiin. Tuo on paha virhetulkinta, sillä henkilön tulee olla testamentintekokelpoinen, ja todistajien on merkittävä kaikki testamenttiin vaikuttavat tekijät näkyville.

Äkäinen poika: "Jos testamentti oikeasti on muotovirheellinen eli ei täytä PK10:1 säännöksen vaatimuksia, testamentti julistetaan pätemättömäksi, vaikka sen todettaisiin olevan testamentin tekijän viimeinen tahto. Mitään vaihtoehtoa tälle ei ole."

Oikeasti muotovirheellinen - miksi puhut oikeasti muotovirheellisestä? Oletko itse keksinyt varta vasten sen, millainen testmentin tulee olla?

Kyllä vaihtoehto on olemassa, sillä epäselvässä tapauksessa tuomioistuin arvioi muotovirheen vakavuutta sekä näyttöä testamentin tekijän alkuperäisestä tahdosta ja tarkoituksesta. Lisäksi hätätilatestamentin muotovaatimukset ovat tavallista testamenttia suurpiirteisemmät. Vaikka (muoto)virheellistä testamenttia moitittaisiinkin, tärkeintä on testamentin jättäjän tahto.

Testamenttia rasittaa (muoto)virhe vaikkapa silloin, kun toinen todistajista on ollut voimakkaassa humalatilassa. Äkäisen pojan mukaan testamentin tekijän viimeinen tahto ei ole sillon ratkaiseva, vaan todistajan humalatila. Ei siis ole muuta vaihtoehtoa, vaan Äkäisen pojan mukaan testamentti julistetaan 100 % pätemättömäksi. Tuomioistuin ei siis esimerkiksi tutki toisen todistajan humalatilan todellista voimakkuutta tai todistajan ymmärtämisen tasoa. Paha virhe, kyllä tuomioistuinlaitos ottaa huomioon kokonaisuuden.

Älä ole jatkossa niin äkäinen, vaan ota tästä(kin) tekstistä opiksesi.

Anonyymi kirjoitti:

No onpas tuossa äkäinen poika! Miksi olet noin vihainen?

Äkäinen poika: "Todistajan ammatti ja kotipaikka (PK 10:2) eivät ole varsinaisia muotovaatimuksia."

Perintökaari: "Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen."

Mikä sinä olet päättämään, mikä on VARSINAINEN muotovaatimus? Ammatista ja kotipaikasta on olemassa kuitenkin Korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Laki ei ota kantaa varsinaisiin muotovaatimuksiin, vaan oikeuskirjallisuus ottaa.

Saman periaatteen mukaisesti se, että testamentin tekijä on ympärikännissä ja huumeiden vaikutuksen tai muistisairauden vaikutuksen alainen, eivät ole varsinaisia (muoto)määräyksiä, eikä niitä tarvitse merkitä testamenttiin. Tuo on paha virhetulkinta, sillä henkilön tulee olla testamentintekokelpoinen, ja todistajien on merkittävä kaikki testamenttiin vaikuttavat tekijät näkyville.

Äkäinen poika: "Jos testamentti oikeasti on muotovirheellinen eli ei täytä PK10:1 säännöksen vaatimuksia, testamentti julistetaan pätemättömäksi, vaikka sen todettaisiin olevan testamentin tekijän viimeinen tahto. Mitään vaihtoehtoa tälle ei ole."

Oikeasti muotovirheellinen - miksi puhut oikeasti muotovirheellisestä? Oletko itse keksinyt varta vasten sen, millainen testmentin tulee olla?

Kyllä vaihtoehto on olemassa, sillä epäselvässä tapauksessa tuomioistuin arvioi muotovirheen vakavuutta sekä näyttöä testamentin tekijän alkuperäisestä tahdosta ja tarkoituksesta. Lisäksi hätätilatestamentin muotovaatimukset ovat tavallista testamenttia suurpiirteisemmät. Vaikka (muoto)virheellistä testamenttia moitittaisiinkin, tärkeintä on testamentin jättäjän tahto.

Testamenttia rasittaa (muoto)virhe vaikkapa silloin, kun toinen todistajista on ollut voimakkaassa humalatilassa. Äkäisen pojan mukaan testamentin tekijän viimeinen tahto ei ole sillon ratkaiseva, vaan todistajan humalatila. Ei siis ole muuta vaihtoehtoa, vaan Äkäisen pojan mukaan testamentti julistetaan 100 % pätemättömäksi. Tuomioistuin ei siis esimerkiksi tutki toisen todistajan humalatilan todellista voimakkuutta tai todistajan ymmärtämisen tasoa. Paha virhe, kyllä tuomioistuinlaitos ottaa huomioon kokonaisuuden.

Älä ole jatkossa niin äkäinen, vaan ota tästä(kin) tekstistä opiksesi.

Lue lisää

Taulapää:
"Mikä sinä olet päättämään, mikä on VARSINAINEN muotovaatimus? Ammatista ja kotipaikasta on olemassa kuitenkin Korkeimman oikeuden ennakkopäätös."

Minä en asiaa ole "päättänyt", olen vain koettanut taulapäälle(kin) selvittää, mitä sekä oikeuskirjallisuus että Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opettajat asiasta ovat esittäneet.

Tässä ns. maalaisjärkikin auttaa: Ajattelepa, taulapää, jos Espoon ja Vantaan rajalla asuva merkitsisi asuinpaikakseen Espoo, vaikka todellisuudessa paikka, vastoin henkilön luuloa, kuuluisikin Espooseen, niin olisiko testamentti tuon todistajan erehdyksen takia patemätön. Ei olisi. Tai jos todistaja olisi sähköasentaja, mutta olisi ammattina käyttänyt laiteasentajaa, niin jälleen testamentti pätemätön! Ei tokkiinsa. Ja kun noista ei niin väliä ole, niin yhtä hyvin ne voi poiskin jättää. Ne ovat vain ja ainoastaan ohjeluontoisia.

Mutta varsinainen muotosäännös, josta ei voida joustaa, on esimerkiksi se, että todistajien tulee olla yhtä aikaa paikalla, kun testaattoriallekirjoittaa testamentin taikka tunnustaa siinä olevan allekirjoituksen omakseen. - Jos todistajien yhtäaikaisuusvaatimus ei toteudu, testaentti julistetaan pätemättömäksi, vaikka se vuorenvarmasti vastaisi testaattorin viimeistätahtoa.

Todistajan juopumus - sen paremmin kuin testamentin tekijänkään juopumustila - ei ole muotovirhje. Ne ovat - muotovirheen ohella - testamentin moiteperusteita, joita koskee PK 13 luku.Muotovirhe kohdistuu testamentinlaatimisen muotoon (PK 10:1), ei testamentin tekemisen olosuhteisiin.

Anonyymi kirjoitti:

No onpas tuossa äkäinen poika! Miksi olet noin vihainen?

Äkäinen poika: "Todistajan ammatti ja kotipaikka (PK 10:2) eivät ole varsinaisia muotovaatimuksia."

Perintökaari: "Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen."

Mikä sinä olet päättämään, mikä on VARSINAINEN muotovaatimus? Ammatista ja kotipaikasta on olemassa kuitenkin Korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Laki ei ota kantaa varsinaisiin muotovaatimuksiin, vaan oikeuskirjallisuus ottaa.

Saman periaatteen mukaisesti se, että testamentin tekijä on ympärikännissä ja huumeiden vaikutuksen tai muistisairauden vaikutuksen alainen, eivät ole varsinaisia (muoto)määräyksiä, eikä niitä tarvitse merkitä testamenttiin. Tuo on paha virhetulkinta, sillä henkilön tulee olla testamentintekokelpoinen, ja todistajien on merkittävä kaikki testamenttiin vaikuttavat tekijät näkyville.

Äkäinen poika: "Jos testamentti oikeasti on muotovirheellinen eli ei täytä PK10:1 säännöksen vaatimuksia, testamentti julistetaan pätemättömäksi, vaikka sen todettaisiin olevan testamentin tekijän viimeinen tahto. Mitään vaihtoehtoa tälle ei ole."

Oikeasti muotovirheellinen - miksi puhut oikeasti muotovirheellisestä? Oletko itse keksinyt varta vasten sen, millainen testmentin tulee olla?

Kyllä vaihtoehto on olemassa, sillä epäselvässä tapauksessa tuomioistuin arvioi muotovirheen vakavuutta sekä näyttöä testamentin tekijän alkuperäisestä tahdosta ja tarkoituksesta. Lisäksi hätätilatestamentin muotovaatimukset ovat tavallista testamenttia suurpiirteisemmät. Vaikka (muoto)virheellistä testamenttia moitittaisiinkin, tärkeintä on testamentin jättäjän tahto.

Testamenttia rasittaa (muoto)virhe vaikkapa silloin, kun toinen todistajista on ollut voimakkaassa humalatilassa. Äkäisen pojan mukaan testamentin tekijän viimeinen tahto ei ole sillon ratkaiseva, vaan todistajan humalatila. Ei siis ole muuta vaihtoehtoa, vaan Äkäisen pojan mukaan testamentti julistetaan 100 % pätemättömäksi. Tuomioistuin ei siis esimerkiksi tutki toisen todistajan humalatilan todellista voimakkuutta tai todistajan ymmärtämisen tasoa. Paha virhe, kyllä tuomioistuinlaitos ottaa huomioon kokonaisuuden.

Älä ole jatkossa niin äkäinen, vaan ota tästä(kin) tekstistä opiksesi.

Lue lisää

T-päälle vielä rautalankaa:

Onko estamentin todistajille säädetty ammatillisia pätevyysvaatimuksia? Ei ole. Jopa herra Taulapää voi olla todistaja, olkoonpa sitten ammatiltaan roskakuski tai kirurgi.

Entäpä, jos T-pää, ammatiltaa rekkakuski, merkitseekin ammatikseen kirurgi, johtaako tämä, jos se selviää, testamentin pätemättömyyteen? Ei tokkiinsa johda. Ja sama vice versa. Kun todistajan ammatilla ei ole väliä, väliä ei ole myöskään sillä, että ammattia ei mainita. Koska "todistaja merkitköön ammattinsa" on ohjeluontoinen, ei varsinainen eli pakottava muotosäännös.

Anonyymi kirjoitti:

Taulapää:
"Mikä sinä olet päättämään, mikä on VARSINAINEN muotovaatimus? Ammatista ja kotipaikasta on olemassa kuitenkin Korkeimman oikeuden ennakkopäätös."

Minä en asiaa ole "päättänyt", olen vain koettanut taulapäälle(kin) selvittää, mitä sekä oikeuskirjallisuus että Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opettajat asiasta ovat esittäneet.

Tässä ns. maalaisjärkikin auttaa: Ajattelepa, taulapää, jos Espoon ja Vantaan rajalla asuva merkitsisi asuinpaikakseen Espoo, vaikka todellisuudessa paikka, vastoin henkilön luuloa, kuuluisikin Espooseen, niin olisiko testamentti tuon todistajan erehdyksen takia patemätön. Ei olisi. Tai jos todistaja olisi sähköasentaja, mutta olisi ammattina käyttänyt laiteasentajaa, niin jälleen testamentti pätemätön! Ei tokkiinsa. Ja kun noista ei niin väliä ole, niin yhtä hyvin ne voi poiskin jättää. Ne ovat vain ja ainoastaan ohjeluontoisia.

Mutta varsinainen muotosäännös, josta ei voida joustaa, on esimerkiksi se, että todistajien tulee olla yhtä aikaa paikalla, kun testaattoriallekirjoittaa testamentin taikka tunnustaa siinä olevan allekirjoituksen omakseen. - Jos todistajien yhtäaikaisuusvaatimus ei toteudu, testaentti julistetaan pätemättömäksi, vaikka se vuorenvarmasti vastaisi testaattorin viimeistätahtoa.

Todistajan juopumus - sen paremmin kuin testamentin tekijänkään juopumustila - ei ole muotovirhje. Ne ovat - muotovirheen ohella - testamentin moiteperusteita, joita koskee PK 13 luku.Muotovirhe kohdistuu testamentinlaatimisen muotoon (PK 10:1), ei testamentin tekemisen olosuhteisiin.

Lue lisää

Blaa, blaa. Ei jaksanut lukea; ei edes Ellilän veljekset olisi jaksaneet.

Anonyymi kirjoitti:

T-päälle vielä rautalankaa:

Onko estamentin todistajille säädetty ammatillisia pätevyysvaatimuksia? Ei ole. Jopa herra Taulapää voi olla todistaja, olkoonpa sitten ammatiltaan roskakuski tai kirurgi.

Entäpä, jos T-pää, ammatiltaa rekkakuski, merkitseekin ammatikseen kirurgi, johtaako tämä, jos se selviää, testamentin pätemättömyyteen? Ei tokkiinsa johda. Ja sama vice versa. Kun todistajan ammatilla ei ole väliä, väliä ei ole myöskään sillä, että ammattia ei mainita. Koska "todistaja merkitköön ammattinsa" on ohjeluontoinen, ei varsinainen eli pakottava muotosäännös.

Lue lisää

Onko tämä L-HÖPÖ?

Anonyymi kirjoitti:

Taulapää:
"Mikä sinä olet päättämään, mikä on VARSINAINEN muotovaatimus? Ammatista ja kotipaikasta on olemassa kuitenkin Korkeimman oikeuden ennakkopäätös."

Minä en asiaa ole "päättänyt", olen vain koettanut taulapäälle(kin) selvittää, mitä sekä oikeuskirjallisuus että Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opettajat asiasta ovat esittäneet.

Tässä ns. maalaisjärkikin auttaa: Ajattelepa, taulapää, jos Espoon ja Vantaan rajalla asuva merkitsisi asuinpaikakseen Espoo, vaikka todellisuudessa paikka, vastoin henkilön luuloa, kuuluisikin Espooseen, niin olisiko testamentti tuon todistajan erehdyksen takia patemätön. Ei olisi. Tai jos todistaja olisi sähköasentaja, mutta olisi ammattina käyttänyt laiteasentajaa, niin jälleen testamentti pätemätön! Ei tokkiinsa. Ja kun noista ei niin väliä ole, niin yhtä hyvin ne voi poiskin jättää. Ne ovat vain ja ainoastaan ohjeluontoisia.

Mutta varsinainen muotosäännös, josta ei voida joustaa, on esimerkiksi se, että todistajien tulee olla yhtä aikaa paikalla, kun testaattoriallekirjoittaa testamentin taikka tunnustaa siinä olevan allekirjoituksen omakseen. - Jos todistajien yhtäaikaisuusvaatimus ei toteudu, testaentti julistetaan pätemättömäksi, vaikka se vuorenvarmasti vastaisi testaattorin viimeistätahtoa.

Todistajan juopumus - sen paremmin kuin testamentin tekijänkään juopumustila - ei ole muotovirhje. Ne ovat - muotovirheen ohella - testamentin moiteperusteita, joita koskee PK 13 luku.Muotovirhe kohdistuu testamentinlaatimisen muotoon (PK 10:1), ei testamentin tekemisen olosuhteisiin.

Lue lisää

Rautalankamies on monessa kohdin oikeassa, mutta juopumuksen vaikutus testamentin laatimisessa on moniongelmainen asia.

Testamentintekijä saa laatia testamentin (vaikka) umpikännissä, jos se vastaa hänen viimeistä tahtoaan. Silloin testamentti on pätevä. Ongelmaksi vain tulee se, vastaako tällaisessa tilassa tehty testamentti tekijänsä viimeistä tahtoa. Saatamme epäillä sitä, joten ns. inekstenssikanne voisi menestyä, eikä oikeudenkäynnille ole edellytyksenä edes kuuden kuukauden määräaika testamentin tiedoksisaannista. [Suom. huom. ineksistenssi = testamentti ei ole laadittu lainkaan.]

Testamentin todistajan juopumus on hieman samanlainen kuin edellä sanottu. Juopuneen todistama testamentti on sinänsä pätevä muotonsa puolesta, mutta taaskin voimme epäillä, onko todistamista lainkaan tapahtunut, jos (juopunut) todistaja ei edes muista tapahtumista mitään (tuomioistuimessa kuultavana). Testamentti voitaisiin julistaa pätemättömäksi tämän vuoksi, koska katsottaisiin testamenttitilaisuuden lainmukaisuuden jääneen näyttämättä toteen.

Anonyymi kirjoitti:

Rautalankamies on monessa kohdin oikeassa, mutta juopumuksen vaikutus testamentin laatimisessa on moniongelmainen asia.

Testamentintekijä saa laatia testamentin (vaikka) umpikännissä, jos se vastaa hänen viimeistä tahtoaan. Silloin testamentti on pätevä. Ongelmaksi vain tulee se, vastaako tällaisessa tilassa tehty testamentti tekijänsä viimeistä tahtoa. Saatamme epäillä sitä, joten ns. inekstenssikanne voisi menestyä, eikä oikeudenkäynnille ole edellytyksenä edes kuuden kuukauden määräaika testamentin tiedoksisaannista. [Suom. huom. ineksistenssi = testamentti ei ole laadittu lainkaan.]

Testamentin todistajan juopumus on hieman samanlainen kuin edellä sanottu. Juopuneen todistama testamentti on sinänsä pätevä muotonsa puolesta, mutta taaskin voimme epäillä, onko todistamista lainkaan tapahtunut, jos (juopunut) todistaja ei edes muista tapahtumista mitään (tuomioistuimessa kuultavana). Testamentti voitaisiin julistaa pätemättömäksi tämän vuoksi, koska katsottaisiin testamenttitilaisuuden lainmukaisuuden jääneen näyttämättä toteen.

Lue lisää

Pikku tarkennus:

Juopumus todella sinänsä ei ole moiteperuste. Todistajan kohdalla varsinaiseen muotoon kuuluu se, että todistaja TIETÄÄ, että asiakirja, johon hän nimensä kirjoittaa on testamentti. Jos humala on siinä pisteessä, että todistaja ei tuota ymmärrä, niin kyseessä on muotovirhe, jonka perusteella testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi.

Rautalankamies on kyllä muussakin tänne kirjoittamassaan oikeassa - laadittuaan mm. parisataa testamenttia. Juopumuksen osalta pääasia oli, että se - väitetysti - ei ole muotovirhe, mutta saattaa antaa perusteen testamentin moitteeseen. Tarkempaan juopumus-syyniin ei aihetta siten ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Pikku tarkennus:

Juopumus todella sinänsä ei ole moiteperuste. Todistajan kohdalla varsinaiseen muotoon kuuluu se, että todistaja TIETÄÄ, että asiakirja, johon hän nimensä kirjoittaa on testamentti. Jos humala on siinä pisteessä, että todistaja ei tuota ymmärrä, niin kyseessä on muotovirhe, jonka perusteella testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi.

Rautalankamies on kyllä muussakin tänne kirjoittamassaan oikeassa - laadittuaan mm. parisataa testamenttia. Juopumuksen osalta pääasia oli, että se - väitetysti - ei ole muotovirhe, mutta saattaa antaa perusteen testamentin moitteeseen. Tarkempaan juopumus-syyniin ei aihetta siten ollut.

Lue lisää

Hyvä huomio todistajan ymmärryksestä. Samoin todistajan tulee tietää, että kaksi todistajaa ovat yhtä aikaa paikalla tekijän ohella, joten tietyssä juopumuksen tilassa tämäkin asia voi olla ylivoimainen tietää. Saati sitten, että todistajan pitäisi vielä muistaakin jotakin jälkeenpäin.

Tässä pitkä sepustus ja on sekoitus oikeaa ja väärää tietoa. Siinä mielessä se on parasta jättää omaan arvoonsa (joka virheiden takia on 0.) Se ei ole sen väärtti, että ryhtyisin sitä kohta kohdalta ruotimaan.

Olkoon esimerkkinä sepustuksen alku, joka on >>>>> sisällä >>>>>. Tämä on T-pään mielestä "täysin totta". Ei ole totta, vaan hra/rva Taulapään uskomusta.

Toisaalla olen selvittänyt, että jos kyseessä on varsinaisen eli ehdottoman muotovaatimuksen (PK 10:1) rikkominen. muotovirhe - kuten vaikkapa se, että todistajat eivät ole olleet yhtä aikaa paikalla - testamentti moitekanteesta julistetaan automaattisesti pätemättömäksi. PK 10:2 säännöksessä mainittujen ammatin tai kotipaikan puuttuminen taas eivät ole ehdottomia, vaan ohjeellisia säännöksiä, joten niiden puuttuminen (tai vaikkapa virheellinen ilmoittaminen) eivät tule johtamaan testamentin pätemättömäksi julistamiseen.

Otanpa vielä toisen esimerkin T-pään hömpästä eli luettelon muotovirheistä. Kas tässä:

"Testamentin muotovirheiden mahdollisuuksia on useita.

1) Testamentin tekijä ei ole ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään.
2) Testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa.
3) Testamentin tekemiseen on vaikuttanut testamentin tekijän mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö.
4) Testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti, hänet on taivuteltu siihen käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa, hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti, tai hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa."

Luettelosta vain 2-kohdassa on MUOTOvirhe: "Testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä MUODOSSA." Muut kohdat eivät ole muotovirheitä. Ne toki kaikki ovat perusteita, jotka moitteen johdosta saattavat johtaa testamentin julistamiseen pätemättömäksi (PK 13:1).

Mutta kuten sanoin, ei aihetta enempään tämän sekoilun kohdalta . . .

"Ehdoton eli varsinainen muotomääräyskin saattaa korjaantua itsestään, ellei asiaa moitita: testamentin varsinainen pätemättömyysperustekaan ei siis poikkeuksetta estä testamenttia saamasta lainvoimaa."

Avaukseen - C:n avopuoliso todistajana - liittyen kyseessä ei ole missään tapauksessa sellainen muotovirhe, muotomääräyksen vastaisuus tai pätemättömyysperuste, että testamentti olisi jotenkin helppo kumota oikeudessa. Ei olisi helppoa.

Tulkitaanpa puoliso avo- tai aviopuolisoksi ml. rekisteröity parisuhde, vähäarvoisen testamentin takia asiaa ei kannattaisi riitauttaa.

Naurattaa tai ei, mutta asiantuntijaa ainakin turhauttaa jatkaa mittelöä edellä kunnostautuneen taulapään tai hänen kaltaistensa kanssa tämän pitemmälle.

Anonyymi kirjoitti:

Naurattaa tai ei, mutta asiantuntijaa ainakin turhauttaa jatkaa mittelöä edellä kunnostautuneen taulapään tai hänen kaltaistensa kanssa tämän pitemmälle.

Menipä homma "tietäjällä" pahasti ihon alle. Onko kyseessä Lawetti?

Anonyymi kirjoitti:

"Ehdoton eli varsinainen muotomääräyskin saattaa korjaantua itsestään, ellei asiaa moitita: testamentin varsinainen pätemättömyysperustekaan ei siis poikkeuksetta estä testamenttia saamasta lainvoimaa."

Avaukseen - C:n avopuoliso todistajana - liittyen kyseessä ei ole missään tapauksessa sellainen muotovirhe, muotomääräyksen vastaisuus tai pätemättömyysperuste, että testamentti olisi jotenkin helppo kumota oikeudessa. Ei olisi helppoa.

Tulkitaanpa puoliso avo- tai aviopuolisoksi ml. rekisteröity parisuhde, vähäarvoisen testamentin takia asiaa ei kannattaisi riitauttaa.

Lue lisää

"Avaukseen - C:n avopuoliso todistajana - liittyen kyseessä ei ole missään tapauksessa sellainen muotovirhe, muotomääräyksen vastaisuus tai pätemättömyysperuste, että testamentti olisi jotenkin helppo kumota oikeudessa."

Väärin. Testamentinsaajan avopuoliso saa laillisesti todistaa testamentin, joten testamentin kumoaminen oikeudessa on mahdotonta.

Anonyymi kirjoitti:

Naurattaa tai ei, mutta asiantuntijaa ainakin turhauttaa jatkaa mittelöä edellä kunnostautuneen taulapään tai hänen kaltaistensa kanssa tämän pitemmälle.

Mistä asiantuntijasta puhut? Itse et varmuudella ole ainakaan tämän alan asiantuntija.

Ihmeellistä, että vieläkin joku sepustaa tähän ketjuun mutuaan.

Testamentin tekijän tai testamentinsaajan avopuoliso on 100 % varma esteetön todistaja. Entisen aviopuolison osalta asia täsmälleen sanoin. Millään susotituksilla ei ole yhtään mitään merkitystä tämän laillisuuskysymyksen kanssa.

Jokainen vähintään 15-vuotias henkilö käy myös todistajaksi, koska laissa on säädetty mainittu ikäraja testamentin todistajalle, kunhan ei ole laissa säädetyllä tavalla esteellinen, eikä ole mieleltään häiriintynyt siinä määrin, ettei kykene todistajaksi.

Asiassa ei tarvita mitään Aarnioita tai Kankastakaan, vaan ihan laista lukemalla sanottu esteettömyys selviää.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmeellistä, että vieläkin joku sepustaa tähän ketjuun mutuaan.

Testamentin tekijän tai testamentinsaajan avopuoliso on 100 % varma esteetön todistaja. Entisen aviopuolison osalta asia täsmälleen sanoin. Millään susotituksilla ei ole yhtään mitään merkitystä tämän laillisuuskysymyksen kanssa.

Jokainen vähintään 15-vuotias henkilö käy myös todistajaksi, koska laissa on säädetty mainittu ikäraja testamentin todistajalle, kunhan ei ole laissa säädetyllä tavalla esteellinen, eikä ole mieleltään häiriintynyt siinä määrin, ettei kykene todistajaksi.

Asiassa ei tarvita mitään Aarnioita tai Kankastakaan, vaan ihan laista lukemalla sanottu esteettömyys selviää.

Lue lisää

Blaa...Blaa.... Turhaa selitystä ilman lisäarvoa.

Anonyymi kirjoitti:

Blaa...Blaa.... Turhaa selitystä ilman lisäarvoa.

Niinpä kommenttisi tosiaan on - turha.

Olen jo sanonut, että testamentin tekijän tai testamentinsaajan avopuoliso on 100 % varma esteetön todistaja.

Vastaus (1): A ja (2): A.

Testamentin todistjat ovat vielä häätilaisuudessakin esteettömiä todistamaan testamentin ennen kuin vihkijä julistaa kihlakumppanit puolisoiksi. Eikö olekin kätevää! Paljon ihmisiä paikalla ja monet muutkin häävieraista mahdollisesti voivat todistaa testamentin laatijan mielentilaa ja sitä, että varmasti molemmat kihlakumppanina olleet todistajat ollivat yhtä aikaa paikalla testamenttia todistaessaan.

Muut häävieraat voivat todistaa senkin, että varmuudella testamentin todistaminen tapahtui ennen vihkimistä. Mainio esimerkki, kiitos!

Anonyymi kirjoitti:

Olen jo sanonut, että testamentin tekijän tai testamentinsaajan avopuoliso on 100 % varma esteetön todistaja.

Olet kaikkea mahdollista todistelua lukuun ottamatta ihan oikeassa.

Haluan viimeisen sanan.

Onko kunnianvastaista vedota testamenttiin, kun henkilö on ruumiillisen sairauden (esim. muistisairaus), vanhuuden heikkouden ja ymmärtämättömyyden tai juopumuksen vuoksi kykenemätön tajuamaan tekojensa seurauksia? Sopimusoikeudessa kunnianvastaisuuteen ei voi vedota, jos sopimuksen vastapuoli ei sairaudesta, ymmärtämättömyydestä tai juopumuksesta ole tietoinen.

Kuinka paljon aikaa pitää testamentin tekijälle varata, että hänen on osattava korjata ek. kohdassa kuvattu mahdollinen virhe? Jos juovuksissa kirjoittaa testamentin, onko se automaattisesti pätevä, ellei sitä kohtuullisessa ajassa korjata?

Anonyymi kirjoitti:

Onko kunnianvastaista vedota testamenttiin, kun henkilö on ruumiillisen sairauden (esim. muistisairaus), vanhuuden heikkouden ja ymmärtämättömyyden tai juopumuksen vuoksi kykenemätön tajuamaan tekojensa seurauksia? Sopimusoikeudessa kunnianvastaisuuteen ei voi vedota, jos sopimuksen vastapuoli ei sairaudesta, ymmärtämättömyydestä tai juopumuksesta ole tietoinen.

Kuinka paljon aikaa pitää testamentin tekijälle varata, että hänen on osattava korjata ek. kohdassa kuvattu mahdollinen virhe? Jos juovuksissa kirjoittaa testamentin, onko se automaattisesti pätevä, ellei sitä kohtuullisessa ajassa korjata?

Lue lisää

Jos on niin juovuksissa, ettei tiedä laatineensa testamenttia, todistajien pitää kyllä asiasta kyetä huomauttamaan. Vanhusten ja muistisairaiden pitää pidättäytyä laatimasta testamentteja ilman lakimiehiä. Sen takia testamentti pitää tehdä ajoissa ennen kuin on liian myöhäistä.

Tämä innokas häärääjä on aivan ulalla käsitteestä "muotovirhe". Kaikki virheet, joita hän luettelee, eivät ole muotovirheitä, vaikka ne ovat virheitä, joiden takia testamentti saatetaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi. Muotovirheestä on kysymys vain silloin, jos testamenttia tehtäessä ei ole menetelty perintökaaren 10 luvun 1 tai 3 pykälän edellyttämällä tavalla.

Muotovirhe ei ole esimerkiksi tämä:
"- Testamentin tekemiseen on vaikuttanut testamentin tekijän mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö."

Anonyymi kirjoitti:

Tämä innokas häärääjä on aivan ulalla käsitteestä "muotovirhe". Kaikki virheet, joita hän luettelee, eivät ole muotovirheitä, vaikka ne ovat virheitä, joiden takia testamentti saatetaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi. Muotovirheestä on kysymys vain silloin, jos testamenttia tehtäessä ei ole menetelty perintökaaren 10 luvun 1 tai 3 pykälän edellyttämällä tavalla.

Muotovirhe ei ole esimerkiksi tämä:
"- Testamentin tekemiseen on vaikuttanut testamentin tekijän mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö."

Lue lisää

"Tämä innokas häärääjä on aivan ulalla käsitteestä "muotovirhe". Kaikki virheet, joita hän luettelee, eivät ole muotovirheitä, vaikka ne ovat virheitä, joiden takia testamentti saatetaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi. "

Noh, noh, "tietäjä". Jo Ellilän veljesten luennoilla opetettiin asiassa perusjutut.

Sinä et ole osoittanut omaavasi vähäisintäkään kompetenssia aiheessa. Tässä alla ihan oikea koulutuksen saanut juristi kertoo, mitin asia on oikeasti. Voit yrittää kiistää asiat sen jälkeen, kun itselläsi on sama koulutus.

Mitkä ovat testamentin muotovirheet?

Testamentin muotovirheet (lista on tyhjentävä):

1. Testamentin tekijä ei ole ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään. Alaikäinen ei esimerkiksi voi tehdä testamenttia muuta kuin 15 vuotta tätettyään ja itse ansaitsemansa varallisuuden osalta.
2. Testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa.
3. Testamentin tekemiseen on vaikuttanut testamentin tekijän mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö.
4. Testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti, hänet on taivuteltu siihen käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa, hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti, tai hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.

https://lexly.fi/artikkelit/testamentti

Kerro kompetenssisi ja koulutuksesi, jonka jälkeen vertaamme sitä oikean juristin koulutukseen. Siihen saakka sinä olet pelkkä noviisi ja maallikko, sellainen wanna-be-lawyer. Uskon asiassa oikeaa juristia, en kaiken maailman "tietäjiä".

Testamentti oli siis kaikin puolin tarkasteltuna pätevä eli se oli kirjallinen, allekirjoitettu ja esteettömästi todistettu asiakirja.

Silti testamenttia rasitti muotovirhe: testamentin tekemiseen oli vaikuttanut testamentin tekijän muistisairaus.

Kohta b jaf on tullut virhe: "Mitätön testamentti on testamentti, .... (b) on henkilön tekemä joka ei koskaan edes ole ollut testamentintekokelpoinen"

Alaikäisen tai tietyissä tapauksissa alle 15-vuotiaan tekemä testamentti ei ole mitätön, vaan sitä on moitittava PK 14 luvun mukaisessa määräajassa.

"Testamentti on lisäksi mitätön siltä osin, kuin (f) se loukkaa lesken em. oikeutta tai rintaperillisen lakiosaa."

Rintaperillisen lakiosaa loukkaava testamentti ei ole mitätön. Sellainen testamentti on tehoton, jos lakiosaan oikeutettu rintaperillinen tekee lakiosailmoituksen määräajassa saatuaan testamentin laillisesti tiedoksi. Jollei po. perillinen vaadi sanotulla tavalla lakiosaa, testamentti on tehokas ja pannaan täytäntöön lakiosaa loukkaavaltakin osin.

Tehoton on myös testamentti, jos perittävä on määrännyt jonkun toisen omistamasta omaisuudesta testamentillaan. Sellaisessa tapauksessa moittiminen ei ole tarpeen.

Anonyymi kirjoitti:

Kohta b jaf on tullut virhe: "Mitätön testamentti on testamentti, .... (b) on henkilön tekemä joka ei koskaan edes ole ollut testamentintekokelpoinen"

Alaikäisen tai tietyissä tapauksissa alle 15-vuotiaan tekemä testamentti ei ole mitätön, vaan sitä on moitittava PK 14 luvun mukaisessa määräajassa.

"Testamentti on lisäksi mitätön siltä osin, kuin (f) se loukkaa lesken em. oikeutta tai rintaperillisen lakiosaa."

Rintaperillisen lakiosaa loukkaava testamentti ei ole mitätön. Sellainen testamentti on tehoton, jos lakiosaan oikeutettu rintaperillinen tekee lakiosailmoituksen määräajassa saatuaan testamentin laillisesti tiedoksi. Jollei po. perillinen vaadi sanotulla tavalla lakiosaa, testamentti on tehokas ja pannaan täytäntöön lakiosaa loukkaavaltakin osin.

Tehoton on myös testamentti, jos perittävä on määrännyt jonkun toisen omistamasta omaisuudesta testamentillaan. Sellaisessa tapauksessa moittiminen ei ole tarpeen.

Lue lisää

Kohdissa b ja f ei ole mitään virhettä.

Anonyymi kirjoitti:

Kohdissa b ja f ei ole mitään virhettä.

Kohdissa b ja f oli mainitut virheet. Nyt niitä ei tietenkään enää ole, kun ne korjasin. Hyvä kun huomasit tämän!

B-kohdassa on lisäksi mainittava, että esim. henkilön, joka ei olisi ollut kehitysvammaisuuden vuoksi testamentintekokelpoinen, tekemää testamenttia olisi moitittava, jotta sen pätemättömyys tulisi vahvistettua. Sekään ei olisi testamenttina mitätön.

Anonyymi kirjoitti:

Kohta b jaf on tullut virhe: "Mitätön testamentti on testamentti, .... (b) on henkilön tekemä joka ei koskaan edes ole ollut testamentintekokelpoinen"

Alaikäisen tai tietyissä tapauksissa alle 15-vuotiaan tekemä testamentti ei ole mitätön, vaan sitä on moitittava PK 14 luvun mukaisessa määräajassa.

"Testamentti on lisäksi mitätön siltä osin, kuin (f) se loukkaa lesken em. oikeutta tai rintaperillisen lakiosaa."

Rintaperillisen lakiosaa loukkaava testamentti ei ole mitätön. Sellainen testamentti on tehoton, jos lakiosaan oikeutettu rintaperillinen tekee lakiosailmoituksen määräajassa saatuaan testamentin laillisesti tiedoksi. Jollei po. perillinen vaadi sanotulla tavalla lakiosaa, testamentti on tehokas ja pannaan täytäntöön lakiosaa loukkaavaltakin osin.

Tehoton on myös testamentti, jos perittävä on määrännyt jonkun toisen omistamasta omaisuudesta testamentillaan. Sellaisessa tapauksessa moittiminen ei ole tarpeen.

Lue lisää

Ei ole virheitä alunperinkään. Lakiosan osalta tosin on kuitenkin syytä käyttää termiä tehoton, ei mitätön, perintökaaren mukaan.

"(b) on henkilön tekemä joka ei koskaan edes ole ollut testamentintekokelpoinen."

Sanamuoto: EI KOSKAAN EDES OLE OLLUT. Kyse ei siis ole mistään alaikäisestä tai muistisairaasta.

Vajaavaltaiseksi voidaan oikeuden päätöksellä julistaa ja oikeustoimikelpoisuutta rajoittaa. Alaikäisen toimintakelpoisuuden rajoittamisesta voidaan tehdä päätös sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 17 vuotta. Rajoitus alkaa kuitenkin vasta kun hän täyttää 18 vuotta.

Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä. Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan. Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy.

Vajaavaltaisen henkilön tekemä testamentti on ilman edunvalvojan suostumusta oletuksena mitätön. Täys'ikäisen edunvalvottavan, joka ymmärtää testamentin tarkoituksen, edunvalvojan suostumuksella tekemä testamentti sen sijaan voi hyvinkin olla pätevä. Se ei useinkaan kuitenkaan ole sitä ilman lääkärintodistusta.

Jos perittävä menee naimisiin ennen kuin hän täyttää 18 vuotta, on hän testamentintekokelpoinen avioliiton solmimisesta alkaen. Perittävän on tehtävä uusi testamentti laissa säädetyssä muodossa tultuaan täys´ikäiseksi. 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin siitä omaisuudestaan, jota hänellä on oikeus itsenäisesti hallita, kuten omat työtulot.

Täys'ikäisen ja täysvaltaisen perittävän testamentintekokelpoisuuden voi riitauttaa vasta testamentin tekijän kuoleman jälkeen. Syntymästään tai nuoruudestaan saakka vajaavaltainen, jonka toimintakelpoisuutta on jo 17-vuotiaana rajoitettu tai joka on vajaavaltaiseksi julistettu, ei ole testamentintekokelpoinen: testamentti on automaattisesti tehoton ja siten mitätön yllä kuvatuin rajoituksin.

"(f) se loukkaa lesken em. oikeutta tai rintaperillisen lakiosaa."

Lesken osalta käytetään termiä mitätön, lakiosan osalta yleensä kuitenkin termiä tehoton.

Lesken ollessa perillisasemassa, saattaa joissain tilanteissa perittävän tekemä
testamentti loukata lesken oikeuksia. Loukkauksella tarkoitetaan sellaista tilannetta, jossa perittävän tekemistä toimenpiteistä koituu, ettei perillinen saa osuuttaan. Yleisesti ottaen tällainen tilanne syntyy perittävän tekemällä testamentilla. Testamentti on kuitenkin mitätön silloin, jos se loukkaa lesken oikeuksia. (Puronen 2015)

Perintökaaren 7 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin, kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kohdissa b ja f oli mainitut virheet. Nyt niitä ei tietenkään enää ole, kun ne korjasin. Hyvä kun huomasit tämän!

B-kohdassa on lisäksi mainittava, että esim. henkilön, joka ei olisi ollut kehitysvammaisuuden vuoksi testamentintekokelpoinen, tekemää testamenttia olisi moitittava, jotta sen pätemättömyys tulisi vahvistettua. Sekään ei olisi testamenttina mitätön.

Lue lisää

"Testamentti on mitätön, mikäli se loukkaa lesken em. oikeutta tai rintaperillisen lakiosaa."

(Lainaus, LEAGO on perunkirjoituspalveluja tarjoava yritys.)

https://leago.fi/1_9_k-sitteit.html

Anonyymi kirjoitti:

"Testamentti on mitätön, mikäli se loukkaa lesken em. oikeutta tai rintaperillisen lakiosaa."

(Lainaus, LEAGO on perunkirjoituspalveluja tarjoava yritys.)

https://leago.fi/1_9_k-sitteit.html

Lue lisää

Olkoon lainaus mistä tahansa, testamentti lain mukaan on TEHOTON siltä osin kuin se loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan.
PK 7:5.1
"Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta."

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole virheitä alunperinkään. Lakiosan osalta tosin on kuitenkin syytä käyttää termiä tehoton, ei mitätön, perintökaaren mukaan.

"(b) on henkilön tekemä joka ei koskaan edes ole ollut testamentintekokelpoinen."

Sanamuoto: EI KOSKAAN EDES OLE OLLUT. Kyse ei siis ole mistään alaikäisestä tai muistisairaasta.

Vajaavaltaiseksi voidaan oikeuden päätöksellä julistaa ja oikeustoimikelpoisuutta rajoittaa. Alaikäisen toimintakelpoisuuden rajoittamisesta voidaan tehdä päätös sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 17 vuotta. Rajoitus alkaa kuitenkin vasta kun hän täyttää 18 vuotta.

Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä. Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei hänen edunvalvojansa ole antanut siihen suostumustaan. Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväksyy.

Vajaavaltaisen henkilön tekemä testamentti on ilman edunvalvojan suostumusta oletuksena mitätön. Täys'ikäisen edunvalvottavan, joka ymmärtää testamentin tarkoituksen, edunvalvojan suostumuksella tekemä testamentti sen sijaan voi hyvinkin olla pätevä. Se ei useinkaan kuitenkaan ole sitä ilman lääkärintodistusta.

Jos perittävä menee naimisiin ennen kuin hän täyttää 18 vuotta, on hän testamentintekokelpoinen avioliiton solmimisesta alkaen. Perittävän on tehtävä uusi testamentti laissa säädetyssä muodossa tultuaan täys´ikäiseksi. 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin siitä omaisuudestaan, jota hänellä on oikeus itsenäisesti hallita, kuten omat työtulot.

Täys'ikäisen ja täysvaltaisen perittävän testamentintekokelpoisuuden voi riitauttaa vasta testamentin tekijän kuoleman jälkeen. Syntymästään tai nuoruudestaan saakka vajaavaltainen, jonka toimintakelpoisuutta on jo 17-vuotiaana rajoitettu tai joka on vajaavaltaiseksi julistettu, ei ole testamentintekokelpoinen: testamentti on automaattisesti tehoton ja siten mitätön yllä kuvatuin rajoituksin.

"(f) se loukkaa lesken em. oikeutta tai rintaperillisen lakiosaa."

Lesken osalta käytetään termiä mitätön, lakiosan osalta yleensä kuitenkin termiä tehoton.

Lesken ollessa perillisasemassa, saattaa joissain tilanteissa perittävän tekemä
testamentti loukata lesken oikeuksia. Loukkauksella tarkoitetaan sellaista tilannetta, jossa perittävän tekemistä toimenpiteistä koituu, ettei perillinen saa osuuttaan. Yleisesti ottaen tällainen tilanne syntyy perittävän tekemällä testamentilla. Testamentti on kuitenkin mitätön silloin, jos se loukkaa lesken oikeuksia. (Puronen 2015)

Perintökaaren 7 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin, kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.

Lue lisää

Virheitä edelleen kirjoituksessasi. Korjataan sitä mukaan, kun niitä teet. Mikäs siinä!

Vajaavaltaisen henkilön testamentin tekeminen ei vaadi edunvalvojan lupaa tai suostumusta. Edunvalvojan jälkikäteinen hyväksyminenkään ei pätevöitä testamenttia, jonka on tehnyt hänen edunvalvonnan alaisena oleva vajaavaltainen. Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että edunvalvojan suostumus muuttaisi asiaa?

Jollei vajaavaltainen täysi-ikäinen ole kykenevä testamenttia laatimaan, perintö jaetaa laillisille perillisille lain mukaisesti. Edunvalvoja ei voi tehdä testamenttia vajaavaltaisen puolesta, eikä antaa suostumusta sellaisen tekemiseen eikä edunvalvojan jälkikäteiselläkään hyvksymisellä ole merkitystä testamentin pätevyydelle tällöin. Tästä säädetään perintökaaren 9 luvussa.

Alaikäisen kohdalla noudatetaan myös perintökaarta, jos alaikäinen tekisi testamentin ennen kuin on saavuttanut laissa vaadittavan iän. Ks. alla lisää.

PK 9:1
"Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."

PK 13:1
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;"

PK 9:1 mainitun ikärajaa nuoremman tekemä testamentti ei lain mukaan ole mitätön, vaan se on nimenomaisen lain säännöksen mukaan (PK 13:1) moitteen johdosta julistettavissa pätemättömäksi. Jollei moitekannetta nosteta määrärajassa, testamentti tulee päteväksi (ks. PK 13:5).

PK 13:5
"Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan."

Mielenterveydellisistä syistä testamentintekoon kykenemättömän osalta PK 13:1:ssä säädetään: ""Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi: 3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö."

Näin myöskään vajaavaltaisen täysivaltaisen tekemä testamentti ei ole mitätön, vaan sitä on moitittava kuten edellä PK 13:5 mukaan määräajassa, jos sen pätevyys halutaan kiistää.

Lesken oikeuksia loukkaavan testamentin osalta en ole aiemmin lausunut mitään. Sellainen testamentti olisi mitätön. Aivan oikein!

Lakiosaa loukkaava testamentti ei ole tehoton, ellei lakiosaan oikeutettu perillinen tee lakiosailmoitusta säädetyssä määräajassa. Jollei po. perillinen vetoa testamentin tehottomuuteen laissa mainitussa määrääajassa, testamentti tulee tehokkaaksi ja se voidaan toimeenpanna. Ks. alla lisää.

Lakiosailmoituksesta sääädetään PK 7: 5,3
"Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle."

Tuossa taisikin olla päällimmäiset korjattavat asiat. Jos sinne vielä jäi jotakin korjattavaa, niin saatan palata asiaan. Olkaa hyvä!

Anonyymi kirjoitti:

"Testamentti on mitätön, mikäli se loukkaa lesken em. oikeutta tai rintaperillisen lakiosaa."

(Lainaus, LEAGO on perunkirjoituspalveluja tarjoava yritys.)

https://leago.fi/1_9_k-sitteit.html

Lue lisää

Ei kannata luottaa kaiken maailman firmoihin. Niiden sivustoilla on usein lain vastaisia tietoja. Niin nytkin tässä asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Virheitä edelleen kirjoituksessasi. Korjataan sitä mukaan, kun niitä teet. Mikäs siinä!

Vajaavaltaisen henkilön testamentin tekeminen ei vaadi edunvalvojan lupaa tai suostumusta. Edunvalvojan jälkikäteinen hyväksyminenkään ei pätevöitä testamenttia, jonka on tehnyt hänen edunvalvonnan alaisena oleva vajaavaltainen. Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että edunvalvojan suostumus muuttaisi asiaa?

Jollei vajaavaltainen täysi-ikäinen ole kykenevä testamenttia laatimaan, perintö jaetaa laillisille perillisille lain mukaisesti. Edunvalvoja ei voi tehdä testamenttia vajaavaltaisen puolesta, eikä antaa suostumusta sellaisen tekemiseen eikä edunvalvojan jälkikäteiselläkään hyvksymisellä ole merkitystä testamentin pätevyydelle tällöin. Tästä säädetään perintökaaren 9 luvussa.

Alaikäisen kohdalla noudatetaan myös perintökaarta, jos alaikäinen tekisi testamentin ennen kuin on saavuttanut laissa vaadittavan iän. Ks. alla lisää.

PK 9:1
"Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."

PK 13:1
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;"

PK 9:1 mainitun ikärajaa nuoremman tekemä testamentti ei lain mukaan ole mitätön, vaan se on nimenomaisen lain säännöksen mukaan (PK 13:1) moitteen johdosta julistettavissa pätemättömäksi. Jollei moitekannetta nosteta määrärajassa, testamentti tulee päteväksi (ks. PK 13:5).

PK 13:5
"Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan."

Mielenterveydellisistä syistä testamentintekoon kykenemättömän osalta PK 13:1:ssä säädetään: ""Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi: 3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö."

Näin myöskään vajaavaltaisen täysivaltaisen tekemä testamentti ei ole mitätön, vaan sitä on moitittava kuten edellä PK 13:5 mukaan määräajassa, jos sen pätevyys halutaan kiistää.

Lesken oikeuksia loukkaavan testamentin osalta en ole aiemmin lausunut mitään. Sellainen testamentti olisi mitätön. Aivan oikein!

Lakiosaa loukkaava testamentti ei ole tehoton, ellei lakiosaan oikeutettu perillinen tee lakiosailmoitusta säädetyssä määräajassa. Jollei po. perillinen vetoa testamentin tehottomuuteen laissa mainitussa määrääajassa, testamentti tulee tehokkaaksi ja se voidaan toimeenpanna. Ks. alla lisää.

Lakiosailmoituksesta sääädetään PK 7: 5,3
"Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle."

Tuossa taisikin olla päällimmäiset korjattavat asiat. Jos sinne vielä jäi jotakin korjattavaa, niin saatan palata asiaan. Olkaa hyvä!

Lue lisää

"Virheitä edelleen kirjoituksessasi. Korjataan sitä mukaan, kun niitä teet."

Tuskin, mutta en jaksanut Lawetin liirum-laarumia lukea läpi .Voit korjata omiasi ihan rauhassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata luottaa kaiken maailman firmoihin. Niiden sivustoilla on usein lain vastaisia tietoja. Niin nytkin tässä asiassa.

Totta. Tuo firma ei kuitenkaan antanut lainvastaista tietoa, ainoastaan virheellisesti termitettyä tietoa. Jopa alan ammattilainen voi siis mennä vipuun.

Kuten mainittua termejä pätemätön, tehoton ja mitätön käytetään usein virheellisesti toistensa synonyymeinä. Niissä on eroja, vaikka usein varsinkin kansan kielessä ne ovat yksi ja sama asia. Vaikkapa vertauksena sama kuin maallikolle sopimuksen purku tai sopimuksen irtisanominen, jotka eivät tietenkään ole juristille sama asia.

Anonyymi kirjoitti:

Virheitä edelleen kirjoituksessasi. Korjataan sitä mukaan, kun niitä teet. Mikäs siinä!

Vajaavaltaisen henkilön testamentin tekeminen ei vaadi edunvalvojan lupaa tai suostumusta. Edunvalvojan jälkikäteinen hyväksyminenkään ei pätevöitä testamenttia, jonka on tehnyt hänen edunvalvonnan alaisena oleva vajaavaltainen. Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että edunvalvojan suostumus muuttaisi asiaa?

Jollei vajaavaltainen täysi-ikäinen ole kykenevä testamenttia laatimaan, perintö jaetaa laillisille perillisille lain mukaisesti. Edunvalvoja ei voi tehdä testamenttia vajaavaltaisen puolesta, eikä antaa suostumusta sellaisen tekemiseen eikä edunvalvojan jälkikäteiselläkään hyvksymisellä ole merkitystä testamentin pätevyydelle tällöin. Tästä säädetään perintökaaren 9 luvussa.

Alaikäisen kohdalla noudatetaan myös perintökaarta, jos alaikäinen tekisi testamentin ennen kuin on saavuttanut laissa vaadittavan iän. Ks. alla lisää.

PK 9:1
"Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."

PK 13:1
"Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;"

PK 9:1 mainitun ikärajaa nuoremman tekemä testamentti ei lain mukaan ole mitätön, vaan se on nimenomaisen lain säännöksen mukaan (PK 13:1) moitteen johdosta julistettavissa pätemättömäksi. Jollei moitekannetta nosteta määrärajassa, testamentti tulee päteväksi (ks. PK 13:5).

PK 13:5
"Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan."

Mielenterveydellisistä syistä testamentintekoon kykenemättömän osalta PK 13:1:ssä säädetään: ""Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi: 3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö."

Näin myöskään vajaavaltaisen täysivaltaisen tekemä testamentti ei ole mitätön, vaan sitä on moitittava kuten edellä PK 13:5 mukaan määräajassa, jos sen pätevyys halutaan kiistää.

Lesken oikeuksia loukkaavan testamentin osalta en ole aiemmin lausunut mitään. Sellainen testamentti olisi mitätön. Aivan oikein!

Lakiosaa loukkaava testamentti ei ole tehoton, ellei lakiosaan oikeutettu perillinen tee lakiosailmoitusta säädetyssä määräajassa. Jollei po. perillinen vetoa testamentin tehottomuuteen laissa mainitussa määrääajassa, testamentti tulee tehokkaaksi ja se voidaan toimeenpanna. Ks. alla lisää.

Lakiosailmoituksesta sääädetään PK 7: 5,3
"Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle."

Tuossa taisikin olla päällimmäiset korjattavat asiat. Jos sinne vielä jäi jotakin korjattavaa, niin saatan palata asiaan. Olkaa hyvä!

Lue lisää

Tuossahan oli vain kopioitu lain kohtia. Mitä yrität kertoa, L-Höpö?

Opeta meitä muita, jooko?

Onko siis puhekyvytön ja syntymästään saakka pahasti kehitysvammainen, sänkypotilas, testamentintekokelpoinen vaiko vajaavaltainen vaiko sekä että? Onko ko. henkilön testamentti pätevä, tehoton vai mitätön?

Anonyymi kirjoitti:

Tuossahan oli vain kopioitu lain kohtia. Mitä yrität kertoa, L-Höpö?

Opeta meitä muita, jooko?

Onko siis puhekyvytön ja syntymästään saakka pahasti kehitysvammainen, sänkypotilas, testamentintekokelpoinen vaiko vajaavaltainen vaiko sekä että? Onko ko. henkilön testamentti pätevä, tehoton vai mitätön?

Lue lisää

Kehitysvamma aiheuttaa usein testamentintekokyvyn puuttumisen. Testamentin pätevyyden tutkii kuitenkin tuomioistuin, jos perillisasemassa oleva perillinen nostaa moitekanteen määräajassa, joka on kuusi kuukautta testamentin tiedoksiantamisesta hänelle. Jollei moitekannetta tehdä, testamentti saa lainvoiman ja voidaan toimeenpanna.

"Onko ko. henkilön testamentti pätevä, tehoton vai mitätön?"

Testamentti on mainitussa tilanteessa pätemätön, jos tuomioistuin julistaa sen pätemättömäksi (ks. PK 13:1). Muutoin se on pätevä.

Esitetyt lainkohdat ovat osoittamassa perustelut sille, miksi aiemman kirjoituksen virheet oli korjattava.

Anonyymi kirjoitti:

Totta. Tuo firma ei kuitenkaan antanut lainvastaista tietoa, ainoastaan virheellisesti termitettyä tietoa. Jopa alan ammattilainen voi siis mennä vipuun.

Kuten mainittua termejä pätemätön, tehoton ja mitätön käytetään usein virheellisesti toistensa synonyymeinä. Niissä on eroja, vaikka usein varsinkin kansan kielessä ne ovat yksi ja sama asia. Vaikkapa vertauksena sama kuin maallikolle sopimuksen purku tai sopimuksen irtisanominen, jotka eivät tietenkään ole juristille sama asia.

Lue lisää

Firma antoi virheellistä tietoa, koska lakiosaa loukkaava testamentti ei ole tehoyton, ellei lakimääräisessä perillisasemassa oleva perillinen vetoa määräajassa siihen, että testamentti loukkaa lakiosaa.

Lakiosailmoituksen tekemisestä olen jo referoinut tarvittavan lainkohdan. Tutustu siihen!

Anonyymi kirjoitti:

Kehitysvamma aiheuttaa usein testamentintekokyvyn puuttumisen. Testamentin pätevyyden tutkii kuitenkin tuomioistuin, jos perillisasemassa oleva perillinen nostaa moitekanteen määräajassa, joka on kuusi kuukautta testamentin tiedoksiantamisesta hänelle. Jollei moitekannetta tehdä, testamentti saa lainvoiman ja voidaan toimeenpanna.

"Onko ko. henkilön testamentti pätevä, tehoton vai mitätön?"

Testamentti on mainitussa tilanteessa pätemätön, jos tuomioistuin julistaa sen pätemättömäksi (ks. PK 13:1). Muutoin se on pätevä.

Esitetyt lainkohdat ovat osoittamassa perustelut sille, miksi aiemman kirjoituksen virheet oli korjattava.

Lue lisää

Ja L-Höpö vauhdissa. Ko. testamentti on tietenkin mitätön ilman tutkimistakin.

Anonyymi kirjoitti:

Firma antoi virheellistä tietoa, koska lakiosaa loukkaava testamentti ei ole tehoyton, ellei lakimääräisessä perillisasemassa oleva perillinen vetoa määräajassa siihen, että testamentti loukkaa lakiosaa.

Lakiosailmoituksen tekemisestä olen jo referoinut tarvittavan lainkohdan. Tutustu siihen!

Lue lisää

Höpö höpö. Et ymmärrä edes alkeita, kopiot vaan ymmärtämättä asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö. Et ymmärrä edes alkeita, kopiot vaan ymmärtämättä asioita.

Sinun neuvoillasi sen sijaan lakiosaperillinen jää ilman lakiosaansa, koska kuvittelee testamentin olevan tehoton sen loukatessa lakiosaa automaattisesti. Kuuden kuukauden kuluttua testametin tiedoksiannon jälkeen tuleekin sitten ikävä totuus ilmi ja se on silloin myöhäistä itkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Sinun neuvoillasi sen sijaan lakiosaperillinen jää ilman lakiosaansa, koska kuvittelee testamentin olevan tehoton sen loukatessa lakiosaa automaattisesti. Kuuden kuukauden kuluttua testametin tiedoksiannon jälkeen tuleekin sitten ikävä totuus ilmi ja se on silloin myöhäistä itkeä.

Lue lisää

Minkä neuvon annoin lakiosaan liittyen? Äläkä sotke kirjoittajia toisiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

Minkä neuvon annoin lakiosaan liittyen? Äläkä sotke kirjoittajia toisiinsa.

Sitä en tiedä, mutta firman antama neuvo netissä on virheellinen, koska lakiosaa on vaadittava määräajassa, jos sen haluaa saadakin.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä en tiedä, mutta firman antama neuvo netissä on virheellinen, koska lakiosaa on vaadittava määräajassa, jos sen haluaa saadakin.

Sitä et tiedä...?!

MItä ihmettä? Juuri edellähän sanoit, että "sinun neuvoillasi sen sijaan lakiosaperillinen jää ilman lakiosaansa". '

Täyttä roskaa!

Ja sitten syytät tuota firmaa!

Firma kertoo näin.

21. Lakiosailmoitus

Jos testamentilla on loukattu rintaperillisen lakiosaa, rintaperillinen voi tehdä
lakiosailmoituksen testamentinsaajalle. Ilmoitus on tehtävä todisteellisesti 6 kuukauden sisällä testamentin tiedoksisaamisesta. Ilmoituksella varmistetaan rintaperillisen oikeus vaatia lakiosaansa perinnönjaossa. Ilmoitus ei korvaa varsinaista lakiosavaatimuksen tekemistä. Lakiosavaatimuksen voi esittää esimerkiksi perunkirjoitustilaisuudessa. Perukirjaan merkittynä lakiosavaatimus katsotaan yleensä riittäväksi, jos testamentinsaaja on antanut testamentin asianmukaisesti tiedoksi perilliselle ja sekä lakiosavaatimuksen esittäjä että testamentinsaaja ovat läsnä perunkirjoitustilaisuudessa. Lakiosavaatimus voidaan esittää myös erillisessä asiakirjassa, joka toimitetaan todisteellisesti testamentinsaajalle.

MIKÄ TUOSSA SIIS OLI VÄÄRIN TAI JOPA LAINVASTAISTA? Mihin syytöksesi perustuu?

Anonyymi kirjoitti:

Kehitysvamma aiheuttaa usein testamentintekokyvyn puuttumisen. Testamentin pätevyyden tutkii kuitenkin tuomioistuin, jos perillisasemassa oleva perillinen nostaa moitekanteen määräajassa, joka on kuusi kuukautta testamentin tiedoksiantamisesta hänelle. Jollei moitekannetta tehdä, testamentti saa lainvoiman ja voidaan toimeenpanna.

"Onko ko. henkilön testamentti pätevä, tehoton vai mitätön?"

Testamentti on mainitussa tilanteessa pätemätön, jos tuomioistuin julistaa sen pätemättömäksi (ks. PK 13:1). Muutoin se on pätevä.

Esitetyt lainkohdat ovat osoittamassa perustelut sille, miksi aiemman kirjoituksen virheet oli korjattava.

Lue lisää

"Onko siis puhekyvytön ja syntymästään saakka pahasti kehitysvammainen, sänkypotilas, testamentintekokelpoinen vaiko vajaavaltainen vaiko sekä että? Onko ko. henkilön testamentti pätevä, tehoton vai mitätön?"

Helppo vastata. Hän on testamentintekokelvoton ja hän on joko vajaavaltainen tai hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu. Testamentti on mitätön eli itsevaikuttavasti tehoton.

Tuollainen henkilö ei ole koskaan voinut edunvalvojansakaan kanssa tehdä pätevää testamenttia. Hän ei ymmärrä asian merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä et tiedä...?!

MItä ihmettä? Juuri edellähän sanoit, että "sinun neuvoillasi sen sijaan lakiosaperillinen jää ilman lakiosaansa". '

Täyttä roskaa!

Ja sitten syytät tuota firmaa!

Firma kertoo näin.

21. Lakiosailmoitus

Jos testamentilla on loukattu rintaperillisen lakiosaa, rintaperillinen voi tehdä
lakiosailmoituksen testamentinsaajalle. Ilmoitus on tehtävä todisteellisesti 6 kuukauden sisällä testamentin tiedoksisaamisesta. Ilmoituksella varmistetaan rintaperillisen oikeus vaatia lakiosaansa perinnönjaossa. Ilmoitus ei korvaa varsinaista lakiosavaatimuksen tekemistä. Lakiosavaatimuksen voi esittää esimerkiksi perunkirjoitustilaisuudessa. Perukirjaan merkittynä lakiosavaatimus katsotaan yleensä riittäväksi, jos testamentinsaaja on antanut testamentin asianmukaisesti tiedoksi perilliselle ja sekä lakiosavaatimuksen esittäjä että testamentinsaaja ovat läsnä perunkirjoitustilaisuudessa. Lakiosavaatimus voidaan esittää myös erillisessä asiakirjassa, joka toimitetaan todisteellisesti testamentinsaajalle.

MIKÄ TUOSSA SIIS OLI VÄÄRIN TAI JOPA LAINVASTAISTA? Mihin syytöksesi perustuu?

Lue lisää

Väitteeni perustuu kommentoijan 25.10. klo 10:54 kertomaan tietoon, mitä firman sivustolla on asiasta esitetty. Muuta en ole kommentoinut.

"Testamentti on mitätön, mikäli se loukkaa lesken em. oikeutta tai rintaperillisen lakiosaa."

Anonyymi kirjoitti:

"Onko siis puhekyvytön ja syntymästään saakka pahasti kehitysvammainen, sänkypotilas, testamentintekokelpoinen vaiko vajaavaltainen vaiko sekä että? Onko ko. henkilön testamentti pätevä, tehoton vai mitätön?"

Helppo vastata. Hän on testamentintekokelvoton ja hän on joko vajaavaltainen tai hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu. Testamentti on mitätön eli itsevaikuttavasti tehoton.

Tuollainen henkilö ei ole koskaan voinut edunvalvojansakaan kanssa tehdä pätevää testamenttia. Hän ei ymmärrä asian merkitystä.

Lue lisää

Korjataan edelleen annettua virheellistä tietoa.

"Hän on testamentintekokelvoton ja hän on joko vajaavaltainen tai hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu. Testamentti on mitätön eli itsevaikuttavasti tehoton."

Se, että henkilö julistetaan vajaavaltaiseksi tai hänen toimintakelpoisuuttaa rajoitetaan, ei vaikuta yhtään mitään mainitun henkilön testamentintekokelpoisuuteen. Tällainen käsitys on yleinen, mutta täysin virheellinen juridisesti.

Sen vuoksi, jos mainittu henkilö laatisi testamnentin, se ei ole mitätön. Testamentintekokelpoisuuden arvioivat yhtäältä testamentin todistajat ja mahdollisesti lääkäri, joka voi antaa henkilön testamentintekokelpoisuudesta lääkärinlausunnon.

Käytännössä, jos henkilö on vakavasti kehistysvammainen, kukaan ei halunne todistaa sellaisen henkilön testamenttia. Lääkäritkin luultavasti kieltäytyvät antamasta lääkärintodistusta tällöin. Jos kuitenkin testamentti laaditaan ja asianmukaisesti todistetaan, se tulee päteväksi, ellei lakimääräinen perillinen nosta moitekannetta testamentin julistamiseksi pätemättömäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Korjataan edelleen annettua virheellistä tietoa.

"Hän on testamentintekokelvoton ja hän on joko vajaavaltainen tai hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu. Testamentti on mitätön eli itsevaikuttavasti tehoton."

Se, että henkilö julistetaan vajaavaltaiseksi tai hänen toimintakelpoisuuttaa rajoitetaan, ei vaikuta yhtään mitään mainitun henkilön testamentintekokelpoisuuteen. Tällainen käsitys on yleinen, mutta täysin virheellinen juridisesti.

Sen vuoksi, jos mainittu henkilö laatisi testamnentin, se ei ole mitätön. Testamentintekokelpoisuuden arvioivat yhtäältä testamentin todistajat ja mahdollisesti lääkäri, joka voi antaa henkilön testamentintekokelpoisuudesta lääkärinlausunnon.

Käytännössä, jos henkilö on vakavasti kehistysvammainen, kukaan ei halunne todistaa sellaisen henkilön testamenttia. Lääkäritkin luultavasti kieltäytyvät antamasta lääkärintodistusta tällöin. Jos kuitenkin testamentti laaditaan ja asianmukaisesti todistetaan, se tulee päteväksi, ellei lakimääräinen perillinen nosta moitekannetta testamentin julistamiseksi pätemättömäksi.

Lue lisää

Ei ole mitään virhettä.

Sellaisen henkilön, joka ei koskaan ole ollut testamentintekokelpoinen, tekemä testamentti on mitätön.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mitään virhettä.

Sellaisen henkilön, joka ei koskaan ole ollut testamentintekokelpoinen, tekemä testamentti on mitätön.

14-vuotiaskaan ei ole lain mukaan ollut koskaan testamentitekokelpoinen, mutta hänen tekemänsä testamentti ei ole PK 13:1 mukaan mitätön, vaan laissa nimenomaan säädetään, että testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi jos moitekanne testamentin julistamiseksi pätemättömäksi nostetaan.

Perintökaarta näissä testamenttiasioissa noudatetaan, eikä lain vastaisia käsityksiäsi.

Anonyymi kirjoitti:

14-vuotiaskaan ei ole lain mukaan ollut koskaan testamentitekokelpoinen, mutta hänen tekemänsä testamentti ei ole PK 13:1 mukaan mitätön, vaan laissa nimenomaan säädetään, että testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi jos moitekanne testamentin julistamiseksi pätemättömäksi nostetaan.

Perintökaarta näissä testamenttiasioissa noudatetaan, eikä lain vastaisia käsityksiäsi.

Lue lisää

Et näköjään ymmärrä suomea eli sotket tahallasi asioita.

Perintökaaren mukaan testamentin saa tehdä nuorempikin (alle 18 v) , jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.

Tuollainen henkilö on testamentintekokelpoinen.

Sellaisen henkilön, joka ei koskaan ole ollut testamentintekokelpoinen, tekemä testamentti on mitätön.

Anonyymi kirjoitti:

Et näköjään ymmärrä suomea eli sotket tahallasi asioita.

Perintökaaren mukaan testamentin saa tehdä nuorempikin (alle 18 v) , jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.

Tuollainen henkilö on testamentintekokelpoinen.

Sellaisen henkilön, joka ei koskaan ole ollut testamentintekokelpoinen, tekemä testamentti on mitätön.

Lue lisää

Taidat olla heikkolahjainen, sillä 14-vuotiaista kovin harva on naimisissa tai vieläpä ollut sitä. Sitä paitsi nykyisen lain mukaan alle 18-vuotiaat eivät voi mennä naimisiin edes viranomaisluvalla.

Mutta korjaan mielelläni virheellisiä käsityksiäsi jatkossakin.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla heikkolahjainen, sillä 14-vuotiaista kovin harva on naimisissa tai vieläpä ollut sitä. Sitä paitsi nykyisen lain mukaan alle 18-vuotiaat eivät voi mennä naimisiin edes viranomaisluvalla.

Mutta korjaan mielelläni virheellisiä käsityksiäsi jatkossakin.

Lue lisää

Sellaisen henkilön, joka ei koskaan ole ollut testamentintekokelpoinen, tekemä testamentti on mitätön.

Mikä sinun on tuossa niin vaikea ymmärtää, vai oletko Lawetti? Kerro jos olet Lawetti, niin yksinkertaisuutesi on ymmärrettävää. Olette kuin kaksi marjaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sellaisen henkilön, joka ei koskaan ole ollut testamentintekokelpoinen, tekemä testamentti on mitätön.

Mikä sinun on tuossa niin vaikea ymmärtää, vai oletko Lawetti? Kerro jos olet Lawetti, niin yksinkertaisuutesi on ymmärrettävää. Olette kuin kaksi marjaa.

Lue lisää

Asia ei ole kertomallasi tavalla lain mukaan. Onko sinulla vaikeuksia viranomaisten kanssa?

Anonyymi kirjoitti:

Kohta b jaf on tullut virhe: "Mitätön testamentti on testamentti, .... (b) on henkilön tekemä joka ei koskaan edes ole ollut testamentintekokelpoinen"

Alaikäisen tai tietyissä tapauksissa alle 15-vuotiaan tekemä testamentti ei ole mitätön, vaan sitä on moitittava PK 14 luvun mukaisessa määräajassa.

"Testamentti on lisäksi mitätön siltä osin, kuin (f) se loukkaa lesken em. oikeutta tai rintaperillisen lakiosaa."

Rintaperillisen lakiosaa loukkaava testamentti ei ole mitätön. Sellainen testamentti on tehoton, jos lakiosaan oikeutettu rintaperillinen tekee lakiosailmoituksen määräajassa saatuaan testamentin laillisesti tiedoksi. Jollei po. perillinen vaadi sanotulla tavalla lakiosaa, testamentti on tehokas ja pannaan täytäntöön lakiosaa loukkaavaltakin osin.

Tehoton on myös testamentti, jos perittävä on määrännyt jonkun toisen omistamasta omaisuudesta testamentillaan. Sellaisessa tapauksessa moittiminen ei ole tarpeen.

Lue lisää

Tässäpä vähän ihan täyttä faktaa (perintökaari) "13 luku
Testamentin pätemättömyydestä
1 §

Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:

1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;

2) jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa;

3) jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai

4) jos testamentin tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.
2 §

Jos jonkin testamenttiin sisältyvän määräyksen osalta ei ole noudatettu 10 luvun 4 §:n 2 momentin säännöstä, on testamentti siltä osin pätemätön".

Tässä lisää täyttä faktaa lakiosasta : "5 § (11.10.2002/843)

Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta

( eli tarkoittaa sitä, että testamentti ei saa lainvoimaa siltä osin kuin se loukkaa lakiosaan oikeutetun oikeutta ja nyt kun luetaan lisää, niin huomataan että, jos testamentin edunsaaja suorittaa vapaaehtoisesti lakiosaanoikeutetulle lakiosaa vastaavan summan rahana JOLLEI SEN SUORITTAMISTA O L E K I E L L E T T Y TESTAMENTISSA, niin testamentti pätevöityy.

Toisaalta taas ilmaistaan, että lakiosaan oikeutetun pitää ilmaista lakiosastaan testamentin edunsaajalle siitä mitä hän haluaa saada lakiosakseen jäämistöstä, eli lakiosaa ei tarvitse vaatia, VAAN ilmoitetaan mitä halutaan saada)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.

Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä
( kuten laissa sanotaankin, PITÄÄ VEDOTA T E S T A M E N T I N TEHOTTOMUUTEEN, eikä siis ole lakiosavaatimus ja kyseisestä asiasta ei vedota oikeusistuimeen VAAN testamentinedunsaajalle).

Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa.
6 §

Jos lahjanlupauksena annettu sitoumus oli täyttämättä perittävän kuollessa, ei sitä ole saatettava voimaan sikäli, kuin se loukkaisi perillisen lakiosaa".

Eli tyyliin "arvoisa testamentin edunsaaja, kuten huomaatte testamentin suuruus määrältään, että tavaraltaan loukkaa lakiosaoikeuttani ja on tältäosin tehoton.

Koska nyt ilmoitan teille asian olevan niin, niin testamentissa mainittu purjehdusvene nimeltään 'merisusi' ja volvo kuorma-auto jossa katettu kuljetustila riittävät lakiosakseni ja joiden yhteisarvo on 105 000 euroa ( sataviisituhatta) ja vaadin kyseisiä mainittuja luovuttamaan allekirjoittaneelle samassa kunnossa kuin ne ovat olleet siirrettäessä teille tämän ilmoituksen päivämäärästä viimeistään kolmenkymmenennen päivän kuluessa".

Noin yksinkertaista se on, eikä edes tarvita aasilla-ajajaa.

T. Lawetorder Z via V

L-Höpö voi hyvinkin olla tällä kertaa ehkä oikeassa. Jos taapero tai vaikka ekaluokkalainen 7-vuotias tai 14-vuotias koululainen on tehnyt testamentin, ei se testamentti ole mitätön. Kyllä ne saa tehdä jos haluavat.

Pitää mennä oikeuteen tuomarin luokse eli pitää nostaa moitekanne testamentin julistamiseksi pätemättömäksi. Tuomari sitten lain mukaan päättää, onko taapero tai ekaluokkalainen oikeutettu tekemään testamenttia. Sitten tehdään päätös julistamisesta pätemättömäksi.

PK 13:1 pitää noudattaa myös taaperoiden ja 14-vuotiaiden.

Opettele siis itse lukemaan lakia.

Anonyymi kirjoitti:

L-Höpö voi hyvinkin olla tällä kertaa ehkä oikeassa. Jos taapero tai vaikka ekaluokkalainen 7-vuotias tai 14-vuotias koululainen on tehnyt testamentin, ei se testamentti ole mitätön. Kyllä ne saa tehdä jos haluavat.

Pitää mennä oikeuteen tuomarin luokse eli pitää nostaa moitekanne testamentin julistamiseksi pätemättömäksi. Tuomari sitten lain mukaan päättää, onko taapero tai ekaluokkalainen oikeutettu tekemään testamenttia. Sitten tehdään päätös julistamisesta pätemättömäksi.

PK 13:1 pitää noudattaa myös taaperoiden ja 14-vuotiaiden.

Opettele siis itse lukemaan lakia.

Lue lisää

Lawetorder ei näistä asioista varmaankaan tiedä mitään. :D

Mutta lain mukaan alle 18-vuotiaan tekemää testamenttia on kaikissa tapauksissa moitittava tuomioistuimessa, jos sen pätevyyden haluaa kyseenalaistaa.

Kyseessä ei myöskään ole vain moitekanteen nostamisesta, vaikka laissa niin nimenomaisesti säädetäänkin: "Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;"

Tämä säännös mahdollistaa sen, että alaikäisen testamentin tekijän lakimääräiset perilliset, jotka *yleensä* ovat hänen omat vanhempansa (jos ensisijaisia perillisiä eli rintaperillisiä alaikäisellä ei vielä ole), voivat hyväksyä alaikäisen tekemän testamentin, jolloin se tulee lainvoimaiseksi. Tässä ei ole kysymys edunvalvojien antamasta suostumuksesta/hyväksymisestä, vaan siitä, että vanhemmilla on lapsensa lakimääräisinä perillisinä oikeus hyväksyä testamentti, jonka perittävä on tehnyt. Jos lapsen vanhempi olisi kuollut, perimysjärjestyksen mukaan lapsen sisarukset tulisivat sijaantulijoina perillisasemaan. Jos sijaantuloperillisenä oleva sisarus olisi alaikäinen itsekin, hänen vanhempansa (joka olisi tod.näk. heidän molempien edunvalvoja) päättäisi sisaruksen edunvalvojana siitä, hyväksyykö sisarus po. testamentin.

Joten taaskaan ei mennyt kuin strömsössä kommentoijan kirjoitus. Korjattavaa riittää!

Vanhemmat voivat hyväksyä 14-vuotiaankin laatiman testamentin, jos he itse ovat siinä perillisasemassa lapseensa nähden, että PK 13:1 mukaisesti voivat testamentin moitekanteen laittaa vireille PK 14:5 nojalla. Lapsensa edunvalvojana heillä ei ole tätä mahdollisuutta, koska edunvalvoja ei voi mitenkään vaikuttaa edunvalvottavan testamentin tekoon laillisin keinoin. Testamentin tekeminen on henkilökohtainen oikeustoimi, jonka voi tehdä vain edunvalvottava itse. Mutta se voi tulla lainvoimaiseksi kerrotulla tavalla.

Koska testamentin todistajaksi kelpaa vähintään 15-vuotias henkilö, voivat teinit päättää, että 14-vuotias tekee testamentin ja hänen 15-vuotiaat ystävänsä toimivat testamentin todistajina. Jos mainitun teinin vanhemmat hyväksyvät lakimääräisinä perillisinä testamentin sen tekemisen jälkeen, po. testamentti saa lainvoiman.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ei näistä asioista varmaankaan tiedä mitään. :D

Mutta lain mukaan alle 18-vuotiaan tekemää testamenttia on kaikissa tapauksissa moitittava tuomioistuimessa, jos sen pätevyyden haluaa kyseenalaistaa.

Kyseessä ei myöskään ole vain moitekanteen nostamisesta, vaikka laissa niin nimenomaisesti säädetäänkin: "Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi:
1) jos testamentin tekijä 9 luvun 1 §:n mukaan ei ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään;"

Tämä säännös mahdollistaa sen, että alaikäisen testamentin tekijän lakimääräiset perilliset, jotka *yleensä* ovat hänen omat vanhempansa (jos ensisijaisia perillisiä eli rintaperillisiä alaikäisellä ei vielä ole), voivat hyväksyä alaikäisen tekemän testamentin, jolloin se tulee lainvoimaiseksi. Tässä ei ole kysymys edunvalvojien antamasta suostumuksesta/hyväksymisestä, vaan siitä, että vanhemmilla on lapsensa lakimääräisinä perillisinä oikeus hyväksyä testamentti, jonka perittävä on tehnyt. Jos lapsen vanhempi olisi kuollut, perimysjärjestyksen mukaan lapsen sisarukset tulisivat sijaantulijoina perillisasemaan. Jos sijaantuloperillisenä oleva sisarus olisi alaikäinen itsekin, hänen vanhempansa (joka olisi tod.näk. heidän molempien edunvalvoja) päättäisi sisaruksen edunvalvojana siitä, hyväksyykö sisarus po. testamentin.

Joten taaskaan ei mennyt kuin strömsössä kommentoijan kirjoitus. Korjattavaa riittää!

Vanhemmat voivat hyväksyä 14-vuotiaankin laatiman testamentin, jos he itse ovat siinä perillisasemassa lapseensa nähden, että PK 13:1 mukaisesti voivat testamentin moitekanteen laittaa vireille PK 14:5 nojalla. Lapsensa edunvalvojana heillä ei ole tätä mahdollisuutta, koska edunvalvoja ei voi mitenkään vaikuttaa edunvalvottavan testamentin tekoon laillisin keinoin. Testamentin tekeminen on henkilökohtainen oikeustoimi, jonka voi tehdä vain edunvalvottava itse. Mutta se voi tulla lainvoimaiseksi kerrotulla tavalla.

Koska testamentin todistajaksi kelpaa vähintään 15-vuotias henkilö, voivat teinit päättää, että 14-vuotias tekee testamentin ja hänen 15-vuotiaat ystävänsä toimivat testamentin todistajina. Jos mainitun teinin vanhemmat hyväksyvät lakimääräisinä perillisinä testamentin sen tekemisen jälkeen, po. testamentti saa lainvoiman.

Lue lisää

Jatkan vielä: muiden kommentoijien on hyvä ymmärtää myös se, että testamentin hyväksyminen tietenkin tapahtuu vasta perittävän kuoltua. Jollei 14-vuotias menehdy alaikäisenä ollessaan, hänen kannattaa toki tehdä uusi testamentti, jotta hänen alaikäisyyteensä liittyvä peruste testamentin moittimiselle korjaantuu.

Testamentin tekemisen kelpoisuus ei korjaannu sillä, että alaikäisenä testamentin tehnyt sen myöhemmin täysi-ikäisenä hyväksyisi, vaan hänen on tehtävä uusi testamentti. Mutta alaikäisenäkään tekemänsä testamentti ei ole ollut mitätön, vaan hänen lakimääräisillä perillisillään on oikeus kunnioittaa hänen viimeistä tahtoaan ja halutessaan testamentin tekijän kuoltua hyväksyä testamentti, jota rasittaa moiteperuste. Ja mikseivät he sitä kunnioittaisi, jos perittävä itse on täysi-ikäiseksi tultuaan ilmaissut sen edelleen vastaavan hänen viimeistä tahtoaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vielä: muiden kommentoijien on hyvä ymmärtää myös se, että testamentin hyväksyminen tietenkin tapahtuu vasta perittävän kuoltua. Jollei 14-vuotias menehdy alaikäisenä ollessaan, hänen kannattaa toki tehdä uusi testamentti, jotta hänen alaikäisyyteensä liittyvä peruste testamentin moittimiselle korjaantuu.

Testamentin tekemisen kelpoisuus ei korjaannu sillä, että alaikäisenä testamentin tehnyt sen myöhemmin täysi-ikäisenä hyväksyisi, vaan hänen on tehtävä uusi testamentti. Mutta alaikäisenäkään tekemänsä testamentti ei ole ollut mitätön, vaan hänen lakimääräisillä perillisillään on oikeus kunnioittaa hänen viimeistä tahtoaan ja halutessaan testamentin tekijän kuoltua hyväksyä testamentti, jota rasittaa moiteperuste. Ja mikseivät he sitä kunnioittaisi, jos perittävä itse on täysi-ikäiseksi tultuaan ilmaissut sen edelleen vastaavan hänen viimeistä tahtoaan.

Lue lisää

L-höpö:"Vanhemmat voivat hyväksyä 14-vuotiaankin laatiman testamentin, jos he itse ovat siinä perillisasemassa lapseensa nähden, että PK 13:1 mukaisesti voivat testamentin moitekanteen laittaa vireille PK 14:5 nojalla."

Aivan uskomatonta höpöä L-Höpöltä, siis täyttä roskaa. Nuku humalasi pois!

Perintökaari ei salli taaperoiden tekevän testamentteja eli "laadittu" testamentti on lainvastainen ja siten suoraan itsevaikuttavasti tehoton ja mitätön. Raja menee iässä 15-v sekä 18-v.

Alaikäisenä tehty testamentti ei muutu päteväksi sillä, että edunvalvoja hyväksyy kyseisen testamentin. Alaikäisenä laadittu testamentti ei myöskään pätevöidy siten, että testamentintekijä täytettyään kahdeksantoista vuotta nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy aiemmin tekemänsä testamentin. Henkilön tulee täysi-ikäisenä tehdä kokonaan uusi, lailliset muodot täyttävä jälkisäädös. (Aarnio-Kangas)

Anonyymi kirjoitti:

L-Höpö voi hyvinkin olla tällä kertaa ehkä oikeassa. Jos taapero tai vaikka ekaluokkalainen 7-vuotias tai 14-vuotias koululainen on tehnyt testamentin, ei se testamentti ole mitätön. Kyllä ne saa tehdä jos haluavat.

Pitää mennä oikeuteen tuomarin luokse eli pitää nostaa moitekanne testamentin julistamiseksi pätemättömäksi. Tuomari sitten lain mukaan päättää, onko taapero tai ekaluokkalainen oikeutettu tekemään testamenttia. Sitten tehdään päätös julistamisesta pätemättömäksi.

PK 13:1 pitää noudattaa myös taaperoiden ja 14-vuotiaiden.

Opettele siis itse lukemaan lakia.

Lue lisää

Sivullisen huomautus:

Kommentoija, joka epäilee kiistakumppaniaan L-höpöksi, on huonosti orientoitunut L-höpön kirjoituksiin, Ne nimittäin ovat yhtä sekasotkua, loputtoman pitkine asiaan vaikuttamattomien lakipykälien kopioineen. Mainittu kiistakumppani on tässä suhteessa aivan toista maata, joten hän ei voi olla epäilty L-höppänä.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vielä: muiden kommentoijien on hyvä ymmärtää myös se, että testamentin hyväksyminen tietenkin tapahtuu vasta perittävän kuoltua. Jollei 14-vuotias menehdy alaikäisenä ollessaan, hänen kannattaa toki tehdä uusi testamentti, jotta hänen alaikäisyyteensä liittyvä peruste testamentin moittimiselle korjaantuu.

Testamentin tekemisen kelpoisuus ei korjaannu sillä, että alaikäisenä testamentin tehnyt sen myöhemmin täysi-ikäisenä hyväksyisi, vaan hänen on tehtävä uusi testamentti. Mutta alaikäisenäkään tekemänsä testamentti ei ole ollut mitätön, vaan hänen lakimääräisillä perillisillään on oikeus kunnioittaa hänen viimeistä tahtoaan ja halutessaan testamentin tekijän kuoltua hyväksyä testamentti, jota rasittaa moiteperuste. Ja mikseivät he sitä kunnioittaisi, jos perittävä itse on täysi-ikäiseksi tultuaan ilmaissut sen edelleen vastaavan hänen viimeistä tahtoaan.

Lue lisää

"Jatkan vielä: muiden kommentoijien on hyvä ymmärtää myös se, että testamentin hyväksyminen tietenkin tapahtuu vasta perittävän kuoltua."

Väärin.

Kyllä testamentti voidaan hyväksyä testaattorin eläessäkin.
PK 17:1.2
"Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta."

Muun kuin rintaperillisen kohdalla testamentin hyväksymiseen ei liity mahdollisuutta saada perittävän kuoltua jotain jäämistöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vielä: muiden kommentoijien on hyvä ymmärtää myös se, että testamentin hyväksyminen tietenkin tapahtuu vasta perittävän kuoltua. Jollei 14-vuotias menehdy alaikäisenä ollessaan, hänen kannattaa toki tehdä uusi testamentti, jotta hänen alaikäisyyteensä liittyvä peruste testamentin moittimiselle korjaantuu.

Testamentin tekemisen kelpoisuus ei korjaannu sillä, että alaikäisenä testamentin tehnyt sen myöhemmin täysi-ikäisenä hyväksyisi, vaan hänen on tehtävä uusi testamentti. Mutta alaikäisenäkään tekemänsä testamentti ei ole ollut mitätön, vaan hänen lakimääräisillä perillisillään on oikeus kunnioittaa hänen viimeistä tahtoaan ja halutessaan testamentin tekijän kuoltua hyväksyä testamentti, jota rasittaa moiteperuste. Ja mikseivät he sitä kunnioittaisi, jos perittävä itse on täysi-ikäiseksi tultuaan ilmaissut sen edelleen vastaavan hänen viimeistä tahtoaan.

Lue lisää

"Jatkan vielä: muiden kommentoijien on hyvä ymmärtää myös se, että testamentin hyväksyminen tietenkin tapahtuu vasta perittävän kuoltua."

Kerro lisää tuosta valheesta.

Anonyymi kirjoitti:

Sivullisen huomautus:

Kommentoija, joka epäilee kiistakumppaniaan L-höpöksi, on huonosti orientoitunut L-höpön kirjoituksiin, Ne nimittäin ovat yhtä sekasotkua, loputtoman pitkine asiaan vaikuttamattomien lakipykälien kopioineen. Mainittu kiistakumppani on tässä suhteessa aivan toista maata, joten hän ei voi olla epäilty L-höppänä.

Lue lisää

"Kommentoija, joka epäilee kiistakumppaniaan L-höpöksi, on huonosti orientoitunut L-höpön kirjoituksiin. "

ASIA sisältö on kuitenkin molemmilla sama, eli joko valhe tai nolla.

Itse olette ihan mitätön.

Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jne jne. eli perustein, jos sitä ei ole säädetty laissa olevin perustein, eli laossa on, että 15 vuotta täyttänyt eli vaikkapa syndepäivänään joku 15 vuotta täyttåvä tekee testamentin on tällöin lain perustein tehty ja oikeusistuin ei julista pätemättömäksi.

Mutta jos sen tekee 14 vuotta täyttänyt, niin oikeusistuin julistaa testamentin pätemättömäksi, koska se ei täytä laissa olevia perusteita.

Laissa selkeästi ilmaistaan, että 15 vuotta täyttänyt henkilö on pätevä testamenttaamaan omaa hallinnassaan olevaa omaisuutta, eli vaikkapa säästämillään kesän tienesteillä ostamansa skotan joka hänen nimissään ja vaikka olisi vanhempiensa nimissä, kun on todistettu hänen sen ostaneen omilla rahoillaan.

Joten kyllä 14 vuotiaskin pystyy tekemään testamentin, mutta se laillistuu vasta kun hän täyttää 15 eli tekee testamentin ilman päivämäärää ja testamentti päivätään joko hänen täytettyään 15 taikka tehdään päivämäärältään kun hän olisi täyttänyt 15.

Yksinkertaista.

Älkää nyt viitsikö kiistellä selviöistä ja lopettaisitte sen joka kirjoittajan "law" haukkumisen, kun ette ole edes päteviä lukemanne ymmärtämiseen.

T. Lawetorder Z via V

Ps. Kohta suomessakin ruumiit lisääntyy, vaikkakin lisääntyi jo covid-rokotteiden ansiosta.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olette ihan mitätön.

Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jne jne. eli perustein, jos sitä ei ole säädetty laissa olevin perustein, eli laossa on, että 15 vuotta täyttänyt eli vaikkapa syndepäivänään joku 15 vuotta täyttåvä tekee testamentin on tällöin lain perustein tehty ja oikeusistuin ei julista pätemättömäksi.

Mutta jos sen tekee 14 vuotta täyttänyt, niin oikeusistuin julistaa testamentin pätemättömäksi, koska se ei täytä laissa olevia perusteita.

Laissa selkeästi ilmaistaan, että 15 vuotta täyttänyt henkilö on pätevä testamenttaamaan omaa hallinnassaan olevaa omaisuutta, eli vaikkapa säästämillään kesän tienesteillä ostamansa skotan joka hänen nimissään ja vaikka olisi vanhempiensa nimissä, kun on todistettu hänen sen ostaneen omilla rahoillaan.

Joten kyllä 14 vuotiaskin pystyy tekemään testamentin, mutta se laillistuu vasta kun hän täyttää 15 eli tekee testamentin ilman päivämäärää ja testamentti päivätään joko hänen täytettyään 15 taikka tehdään päivämäärältään kun hän olisi täyttänyt 15.

Yksinkertaista.

Älkää nyt viitsikö kiistellä selviöistä ja lopettaisitte sen joka kirjoittajan "law" haukkumisen, kun ette ole edes päteviä lukemanne ymmärtämiseen.

T. Lawetorder Z via V

Ps. Kohta suomessakin ruumiit lisääntyy, vaikkakin lisääntyi jo covid-rokotteiden ansiosta.

Lue lisää

Kiitos. Tuo nauratti.

Anonyymi kirjoitti:

L-höpö:"Vanhemmat voivat hyväksyä 14-vuotiaankin laatiman testamentin, jos he itse ovat siinä perillisasemassa lapseensa nähden, että PK 13:1 mukaisesti voivat testamentin moitekanteen laittaa vireille PK 14:5 nojalla."

Aivan uskomatonta höpöä L-Höpöltä, siis täyttä roskaa. Nuku humalasi pois!

Perintökaari ei salli taaperoiden tekevän testamentteja eli "laadittu" testamentti on lainvastainen ja siten suoraan itsevaikuttavasti tehoton ja mitätön. Raja menee iässä 15-v sekä 18-v.

Alaikäisenä tehty testamentti ei muutu päteväksi sillä, että edunvalvoja hyväksyy kyseisen testamentin. Alaikäisenä laadittu testamentti ei myöskään pätevöidy siten, että testamentintekijä täytettyään kahdeksantoista vuotta nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy aiemmin tekemänsä testamentin. Henkilön tulee täysi-ikäisenä tehdä kokonaan uusi, lailliset muodot täyttävä jälkisäädös. (Aarnio-Kangas)

Lue lisää

Siteeraat kirjallisuudesta kohtia, joista emme ole eri mieltä.

Vanhemmat voivat hyväksyä lapsensa lakimääräisenä perillisenä testamentin, jonka heidän lapsensa on tehnyt lapsen menehdyttyä, jos haluavat kunnioittaa lapsen viimeistä tahtoa. Käsityksesi mitättömästä testamentista ei perudtu lakiin, eikä siinä ole muutoinkaan mitään järkeä, koska testamenttiasiat ovat yksityisiä asioita, joihin viranomaisilla ei ole perusteita puuttua. Siksi lainsäädännössä onkin omaksuttu perillisten kanneoikeuteen perustuva moite testamnettia vastaan, joka olisi tehty perintökaaren 9 luvun vastaisesti.

Sinulle mallikkona juridiikka on selvästi vierasta ja kuvittele osaavasi siitä jotakin, vaikka on ilmeisen selvää, että et ole tullut lakikirjaa koskaan avanneeksikaan. Kirjoittelet kommentteja vain mutu-tuntumalla ja pieleenhän se menee jatkuvasti.

Mutta se ei ongelma täällä, koska jaksan kyllä korjata virheellisiä kommenttejasi! Jokainen voi toki itsekin tutustua lainsäädäntöön tältä osin olenhan siteerannut asiaan liittyvät lainkohdat, jotka ovat asiassa yksiselitteisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olette ihan mitätön.

Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jne jne. eli perustein, jos sitä ei ole säädetty laissa olevin perustein, eli laossa on, että 15 vuotta täyttänyt eli vaikkapa syndepäivänään joku 15 vuotta täyttåvä tekee testamentin on tällöin lain perustein tehty ja oikeusistuin ei julista pätemättömäksi.

Mutta jos sen tekee 14 vuotta täyttänyt, niin oikeusistuin julistaa testamentin pätemättömäksi, koska se ei täytä laissa olevia perusteita.

Laissa selkeästi ilmaistaan, että 15 vuotta täyttänyt henkilö on pätevä testamenttaamaan omaa hallinnassaan olevaa omaisuutta, eli vaikkapa säästämillään kesän tienesteillä ostamansa skotan joka hänen nimissään ja vaikka olisi vanhempiensa nimissä, kun on todistettu hänen sen ostaneen omilla rahoillaan.

Joten kyllä 14 vuotiaskin pystyy tekemään testamentin, mutta se laillistuu vasta kun hän täyttää 15 eli tekee testamentin ilman päivämäärää ja testamentti päivätään joko hänen täytettyään 15 taikka tehdään päivämäärältään kun hän olisi täyttänyt 15.

Yksinkertaista.

Älkää nyt viitsikö kiistellä selviöistä ja lopettaisitte sen joka kirjoittajan "law" haukkumisen, kun ette ole edes päteviä lukemanne ymmärtämiseen.

T. Lawetorder Z via V

Ps. Kohta suomessakin ruumiit lisääntyy, vaikkakin lisääntyi jo covid-rokotteiden ansiosta.

Lue lisää

Laworder on oikeassa, tietenkin. Jos taapero tai vaikka ekaluokkalainen 7-vuotias tai 14-vuotias koululainen on tehnyt testamentin, ei se testamentti ole mitätön. Kyllä ne saa tehdä jos haluavat ja ne on hyviä oikeudellisia asiakirjoja.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vielä: muiden kommentoijien on hyvä ymmärtää myös se, että testamentin hyväksyminen tietenkin tapahtuu vasta perittävän kuoltua. Jollei 14-vuotias menehdy alaikäisenä ollessaan, hänen kannattaa toki tehdä uusi testamentti, jotta hänen alaikäisyyteensä liittyvä peruste testamentin moittimiselle korjaantuu.

Testamentin tekemisen kelpoisuus ei korjaannu sillä, että alaikäisenä testamentin tehnyt sen myöhemmin täysi-ikäisenä hyväksyisi, vaan hänen on tehtävä uusi testamentti. Mutta alaikäisenäkään tekemänsä testamentti ei ole ollut mitätön, vaan hänen lakimääräisillä perillisillään on oikeus kunnioittaa hänen viimeistä tahtoaan ja halutessaan testamentin tekijän kuoltua hyväksyä testamentti, jota rasittaa moiteperuste. Ja mikseivät he sitä kunnioittaisi, jos perittävä itse on täysi-ikäiseksi tultuaan ilmaissut sen edelleen vastaavan hänen viimeistä tahtoaan.

Lue lisää

"Lawetorder ei näistä asioista varmaankaan tiedä mitään. :D"

Etkä tiedä sinäkään.

Anonyymi kirjoitti:

Siteeraat kirjallisuudesta kohtia, joista emme ole eri mieltä.

Vanhemmat voivat hyväksyä lapsensa lakimääräisenä perillisenä testamentin, jonka heidän lapsensa on tehnyt lapsen menehdyttyä, jos haluavat kunnioittaa lapsen viimeistä tahtoa. Käsityksesi mitättömästä testamentista ei perudtu lakiin, eikä siinä ole muutoinkaan mitään järkeä, koska testamenttiasiat ovat yksityisiä asioita, joihin viranomaisilla ei ole perusteita puuttua. Siksi lainsäädännössä onkin omaksuttu perillisten kanneoikeuteen perustuva moite testamnettia vastaan, joka olisi tehty perintökaaren 9 luvun vastaisesti.

Sinulle mallikkona juridiikka on selvästi vierasta ja kuvittele osaavasi siitä jotakin, vaikka on ilmeisen selvää, että et ole tullut lakikirjaa koskaan avanneeksikaan. Kirjoittelet kommentteja vain mutu-tuntumalla ja pieleenhän se menee jatkuvasti.

Mutta se ei ongelma täällä, koska jaksan kyllä korjata virheellisiä kommenttejasi! Jokainen voi toki itsekin tutustua lainsäädäntöön tältä osin olenhan siteerannut asiaan liittyvät lainkohdat, jotka ovat asiassa yksiselitteisiä.

Lue lisää

Juuri näin eli sinä Lawetorder olet oikeassa, sillä olet vankasti perehtynyt lakiin ja hyvä niin. Jos taapero tai vaikka ekaluokkalainen 7-vuotias tai 14-vuotias koululainen on tehnyt testamentin, ei se testamentti ole mitätön. Kyllä ne lapset saa tehdä jos haluavat ja ne on hyviä oikeudellisia asiakirjoja. Lapset ja taaperot ekevät paljon virallisia sopimuksia koska juuri niitä kunnioitetaan

Sen takia pikkulapsia kehotetaan tekemään testamentit, valmiiksi, sillä testamentin hyväksyminen tapahtuu vasta perittävän kuoltua.

Lapset tekevät parhaat oikeustoimet.

Kiitos Lawetorder.

Anonyymi kirjoitti:

Siteeraat kirjallisuudesta kohtia, joista emme ole eri mieltä.

Vanhemmat voivat hyväksyä lapsensa lakimääräisenä perillisenä testamentin, jonka heidän lapsensa on tehnyt lapsen menehdyttyä, jos haluavat kunnioittaa lapsen viimeistä tahtoa. Käsityksesi mitättömästä testamentista ei perudtu lakiin, eikä siinä ole muutoinkaan mitään järkeä, koska testamenttiasiat ovat yksityisiä asioita, joihin viranomaisilla ei ole perusteita puuttua. Siksi lainsäädännössä onkin omaksuttu perillisten kanneoikeuteen perustuva moite testamnettia vastaan, joka olisi tehty perintökaaren 9 luvun vastaisesti.

Sinulle mallikkona juridiikka on selvästi vierasta ja kuvittele osaavasi siitä jotakin, vaikka on ilmeisen selvää, että et ole tullut lakikirjaa koskaan avanneeksikaan. Kirjoittelet kommentteja vain mutu-tuntumalla ja pieleenhän se menee jatkuvasti.

Mutta se ei ongelma täällä, koska jaksan kyllä korjata virheellisiä kommenttejasi! Jokainen voi toki itsekin tutustua lainsäädäntöön tältä osin olenhan siteerannut asiaan liittyvät lainkohdat, jotka ovat asiassa yksiselitteisiä.

Lue lisää

L-höpö: "koska testamenttiasiat ovat yksityisiä asioita, joihin viranomaisilla ei ole perusteita puuttua."

Kuten verohallinto tai MML lainhuutoineen ei ole kiinnostunut testamentista eikä ole perusteita...!?

Viranomainen ei koskaan mitätöi virkansa puolesta testamenttia, ja siitä syystä vauvojen testamentit ovat suosittuja lainhuudatusasioissa.

Miten typerä tuo L-höpö voikaan olla.

Anonyymi kirjoitti:

L-höpö: "koska testamenttiasiat ovat yksityisiä asioita, joihin viranomaisilla ei ole perusteita puuttua."

Kuten verohallinto tai MML lainhuutoineen ei ole kiinnostunut testamentista eikä ole perusteita...!?

Viranomainen ei koskaan mitätöi virkansa puolesta testamenttia, ja siitä syystä vauvojen testamentit ovat suosittuja lainhuudatusasioissa.

Miten typerä tuo L-höpö voikaan olla.

Lue lisää

Hauskaa katsoa, miten olkiukkoja lyömällä kuvitellaan, että laki kumoutuisi.

Kirjoitin tarkoituksella 14-vuotiaasta testamentin tekijästä, koska arvasin, että olkiukkona joku esittää, että muutaman päivän ikäinen vauvakin voisi tehdä testamentin, ja koska se olisi PK 9:1 mukaan laiton, sitäkin olisi moitittava, jollei halua po. testamentin tulevan voimaan.

Ei asia näin kuitenkaan ole, olkiukkoa lyövät typerykset!

Testamentin tekemisen kannalta olennaista on se, että vain sellainen oikeustoimi voi olla olemassa, jonka tekijä voi ymmärtää oikeustoimen merkityksen. Vauvojen ja muiden pienten lasten kohdalla näin ei ole. Heidän "tekemänsä" testamentti olisi luokassa "olematon testamentti" eli testamentti olisi mitätön.

14-vuotiaan teinin kohdalla mainittu "oikeustoimen merkityksen ymmärtämättömyys" ei ole peruste pitää testamenttia mitättömänä. Sen vuoksi sitä on moititttava, jos haluaa sen kyseenalaistaa. Määräajassa laiminlyöty moitekanne aiheuttaa po. testamentin lainvoimaisuuden.

Jos asia olisi niin kuin olkiukkoja lyövät väittävät, perintökaaressa olisi oltava tällaisen testamentin mitättömyyttä koskeva säännös.

Kommentoin myös toista tietämätöntä, joka ei ollut selvästikään perehtynyt testamenttiasioihin:

"Väärin.
Kyllä testamentti voidaan hyväksyä testaattorin eläessäkin."

Nyt olet valitettavasti itse väärässä, kun puhutaan 14-vuotiaan henkilön tekemästä testamentista. Alaikäinen ei voi nimittäin vastaanottaa alaikäisyydestä johtuvasta täysivaltaisuuden puutteestaan johtuen testamentin hyväksymistä eläessään, ellei kysymyksessä ole sellainen testamentti, josta hän itse 15-vuotiaaksi tultuaan voisi määrätä laillisesti (esim. itse ansaitut varat). 14-vuotiaan tekemä testamentti ei siis voi tulla PK 17:1 ennakkoluopumisen perusteella hyväksytyksi siten, että hän itse vastaanottaa tekemänsä testamentin hyväksymisen.

14-vuotiaalla ei ole täysivaltaisuuden puuttumisen vuoksi itse mahdollisuutta vastaanottaa testamentin hyväksymistä, mutta hänen edunvalvojallaan olisi mainittu oikeus tehdä se hänen puolestaan. Kun kuitenkin vanhempi yleensä on lakimääräisessä perillisasemassa lapseensa ja samalla myös lapsensa edunvalvoja, syntyy tästä eturistiriitatilanne, jonka vuoksi lapsella olisi oltava edunvalvojan sijainen ottamassa vastaan testamentin mainittu hyväksyminen perittävän eläessä. Edunvalvojan sijaisenkaan kannalta ei olisi välttämättä lainkaan selvää, onko lapsen 14-vuotiaana laatima testamnetti sellainen, että lapsen edun mukaista olisi ottaa vastaan testamentin hyväksymistä. Voisi hyvn pitää perusteltuna, että testamentin pätevyyttä arvioitaisiin vasta lapsen kuoltua, kun tiedetäisiin, mitkä testamentin vaikutukset olisivat lapsen kannalta katsoen.

Kiitän kuitenkin yrityksestä kyseenalaistaa opetukseni testamenttiasioissa. Kysyvä oppila oppii aina paremmin kuin sellainen, joka vain pinnallisesti mutu-tuntumalla luulottelee osaavansa asiat.

Anonyymi kirjoitti:

Hauskaa katsoa, miten olkiukkoja lyömällä kuvitellaan, että laki kumoutuisi.

Kirjoitin tarkoituksella 14-vuotiaasta testamentin tekijästä, koska arvasin, että olkiukkona joku esittää, että muutaman päivän ikäinen vauvakin voisi tehdä testamentin, ja koska se olisi PK 9:1 mukaan laiton, sitäkin olisi moitittava, jollei halua po. testamentin tulevan voimaan.

Ei asia näin kuitenkaan ole, olkiukkoa lyövät typerykset!

Testamentin tekemisen kannalta olennaista on se, että vain sellainen oikeustoimi voi olla olemassa, jonka tekijä voi ymmärtää oikeustoimen merkityksen. Vauvojen ja muiden pienten lasten kohdalla näin ei ole. Heidän "tekemänsä" testamentti olisi luokassa "olematon testamentti" eli testamentti olisi mitätön.

14-vuotiaan teinin kohdalla mainittu "oikeustoimen merkityksen ymmärtämättömyys" ei ole peruste pitää testamenttia mitättömänä. Sen vuoksi sitä on moititttava, jos haluaa sen kyseenalaistaa. Määräajassa laiminlyöty moitekanne aiheuttaa po. testamentin lainvoimaisuuden.

Jos asia olisi niin kuin olkiukkoja lyövät väittävät, perintökaaressa olisi oltava tällaisen testamentin mitättömyyttä koskeva säännös.

Kommentoin myös toista tietämätöntä, joka ei ollut selvästikään perehtynyt testamenttiasioihin:

"Väärin.
Kyllä testamentti voidaan hyväksyä testaattorin eläessäkin."

Nyt olet valitettavasti itse väärässä, kun puhutaan 14-vuotiaan henkilön tekemästä testamentista. Alaikäinen ei voi nimittäin vastaanottaa alaikäisyydestä johtuvasta täysivaltaisuuden puutteestaan johtuen testamentin hyväksymistä eläessään, ellei kysymyksessä ole sellainen testamentti, josta hän itse 15-vuotiaaksi tultuaan voisi määrätä laillisesti (esim. itse ansaitut varat). 14-vuotiaan tekemä testamentti ei siis voi tulla PK 17:1 ennakkoluopumisen perusteella hyväksytyksi siten, että hän itse vastaanottaa tekemänsä testamentin hyväksymisen.

14-vuotiaalla ei ole täysivaltaisuuden puuttumisen vuoksi itse mahdollisuutta vastaanottaa testamentin hyväksymistä, mutta hänen edunvalvojallaan olisi mainittu oikeus tehdä se hänen puolestaan. Kun kuitenkin vanhempi yleensä on lakimääräisessä perillisasemassa lapseensa ja samalla myös lapsensa edunvalvoja, syntyy tästä eturistiriitatilanne, jonka vuoksi lapsella olisi oltava edunvalvojan sijainen ottamassa vastaan testamentin mainittu hyväksyminen perittävän eläessä. Edunvalvojan sijaisenkaan kannalta ei olisi välttämättä lainkaan selvää, onko lapsen 14-vuotiaana laatima testamnetti sellainen, että lapsen edun mukaista olisi ottaa vastaan testamentin hyväksymistä. Voisi hyvn pitää perusteltuna, että testamentin pätevyyttä arvioitaisiin vasta lapsen kuoltua, kun tiedetäisiin, mitkä testamentin vaikutukset olisivat lapsen kannalta katsoen.

Kiitän kuitenkin yrityksestä kyseenalaistaa opetukseni testamenttiasioissa. Kysyvä oppila oppii aina paremmin kuin sellainen, joka vain pinnallisesti mutu-tuntumalla luulottelee osaavansa asiat.

Lue lisää

Lawetti kertoo, että "heidän "tekemänsä" testamentti olisi luokassa "olematon testamentti" eli testamentti olisi mitätön."

Kerrankin olet oikeassa. Kaikkien alle 15-vuotiaiden testamentit ovat lainvastaisia ja siten mitättömiä ymmärryksen tasosta riippumatta. Alle 18-vuotiaat mutta 15, vuotta täyttäneet voivat sen sijaan testamentata sen omaisuuden, joihin heillä on erikseen määrätty oikeus.

Muu osuus oli taattua Lawettia, jonka voi jättää omaan arvoonsa.

Anonyymi kirjoitti:

Hauskaa katsoa, miten olkiukkoja lyömällä kuvitellaan, että laki kumoutuisi.

Kirjoitin tarkoituksella 14-vuotiaasta testamentin tekijästä, koska arvasin, että olkiukkona joku esittää, että muutaman päivän ikäinen vauvakin voisi tehdä testamentin, ja koska se olisi PK 9:1 mukaan laiton, sitäkin olisi moitittava, jollei halua po. testamentin tulevan voimaan.

Ei asia näin kuitenkaan ole, olkiukkoa lyövät typerykset!

Testamentin tekemisen kannalta olennaista on se, että vain sellainen oikeustoimi voi olla olemassa, jonka tekijä voi ymmärtää oikeustoimen merkityksen. Vauvojen ja muiden pienten lasten kohdalla näin ei ole. Heidän "tekemänsä" testamentti olisi luokassa "olematon testamentti" eli testamentti olisi mitätön.

14-vuotiaan teinin kohdalla mainittu "oikeustoimen merkityksen ymmärtämättömyys" ei ole peruste pitää testamenttia mitättömänä. Sen vuoksi sitä on moititttava, jos haluaa sen kyseenalaistaa. Määräajassa laiminlyöty moitekanne aiheuttaa po. testamentin lainvoimaisuuden.

Jos asia olisi niin kuin olkiukkoja lyövät väittävät, perintökaaressa olisi oltava tällaisen testamentin mitättömyyttä koskeva säännös.

Kommentoin myös toista tietämätöntä, joka ei ollut selvästikään perehtynyt testamenttiasioihin:

"Väärin.
Kyllä testamentti voidaan hyväksyä testaattorin eläessäkin."

Nyt olet valitettavasti itse väärässä, kun puhutaan 14-vuotiaan henkilön tekemästä testamentista. Alaikäinen ei voi nimittäin vastaanottaa alaikäisyydestä johtuvasta täysivaltaisuuden puutteestaan johtuen testamentin hyväksymistä eläessään, ellei kysymyksessä ole sellainen testamentti, josta hän itse 15-vuotiaaksi tultuaan voisi määrätä laillisesti (esim. itse ansaitut varat). 14-vuotiaan tekemä testamentti ei siis voi tulla PK 17:1 ennakkoluopumisen perusteella hyväksytyksi siten, että hän itse vastaanottaa tekemänsä testamentin hyväksymisen.

14-vuotiaalla ei ole täysivaltaisuuden puuttumisen vuoksi itse mahdollisuutta vastaanottaa testamentin hyväksymistä, mutta hänen edunvalvojallaan olisi mainittu oikeus tehdä se hänen puolestaan. Kun kuitenkin vanhempi yleensä on lakimääräisessä perillisasemassa lapseensa ja samalla myös lapsensa edunvalvoja, syntyy tästä eturistiriitatilanne, jonka vuoksi lapsella olisi oltava edunvalvojan sijainen ottamassa vastaan testamentin mainittu hyväksyminen perittävän eläessä. Edunvalvojan sijaisenkaan kannalta ei olisi välttämättä lainkaan selvää, onko lapsen 14-vuotiaana laatima testamnetti sellainen, että lapsen edun mukaista olisi ottaa vastaan testamentin hyväksymistä. Voisi hyvn pitää perusteltuna, että testamentin pätevyyttä arvioitaisiin vasta lapsen kuoltua, kun tiedetäisiin, mitkä testamentin vaikutukset olisivat lapsen kannalta katsoen.

Kiitän kuitenkin yrityksestä kyseenalaistaa opetukseni testamenttiasioissa. Kysyvä oppila oppii aina paremmin kuin sellainen, joka vain pinnallisesti mutu-tuntumalla luulottelee osaavansa asiat.

Lue lisää

Voi, kun tuo L-höpö jaksaa innokkaana häärätä. Hän on niin syvällä omassa ymmärtämättömyyden suossaan, että tuskin selviää sieltä koskaan. Luulen, että nyt on sopiva paikka taas nauraa.

Niin juuri lakia pitää noudattaa, eikä 14-vuotiaan PK 9:1 vastaisen testamentin tulemista päteväksi moiteajan umpeen kulumisen tai perillisten lapsen kuoltua tekemän hyvksymisen johdosta ole kyetty perustelemaan. Saahan sitä toki mutuilla, jos sillä tavalla tunetee itsensä tärkeäksi, mutta lain mukaan 14-vuotiaana tehty testamentti voi tulla lainvoimaiseksi maintuilla tavoilla.

Opetukseni onkin ollut hyväksi niille, jotka ymmärtävät testamettiasioista edes jotakin ja haluavat tärkeää lisätietoa oikeuksistaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin juuri lakia pitää noudattaa, eikä 14-vuotiaan PK 9:1 vastaisen testamentin tulemista päteväksi moiteajan umpeen kulumisen tai perillisten lapsen kuoltua tekemän hyvksymisen johdosta ole kyetty perustelemaan. Saahan sitä toki mutuilla, jos sillä tavalla tunetee itsensä tärkeäksi, mutta lain mukaan 14-vuotiaana tehty testamentti voi tulla lainvoimaiseksi maintuilla tavoilla.

Opetukseni onkin ollut hyväksi niille, jotka ymmärtävät testamettiasioista edes jotakin ja haluavat tärkeää lisätietoa oikeuksistaan.

Lue lisää

L-höpölin jutut voi ohittaa, hän ei osaa opettaa edes taaperoita. Alle 15-vuotiaiden pikkuisten lasten testamentit eivät koskaan pätevöidy, muutoin siitä olisi jo tiedossa ennakkotapauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Niin juuri lakia pitää noudattaa, eikä 14-vuotiaan PK 9:1 vastaisen testamentin tulemista päteväksi moiteajan umpeen kulumisen tai perillisten lapsen kuoltua tekemän hyvksymisen johdosta ole kyetty perustelemaan. Saahan sitä toki mutuilla, jos sillä tavalla tunetee itsensä tärkeäksi, mutta lain mukaan 14-vuotiaana tehty testamentti voi tulla lainvoimaiseksi maintuilla tavoilla.

Opetukseni onkin ollut hyväksi niille, jotka ymmärtävät testamettiasioista edes jotakin ja haluavat tärkeää lisätietoa oikeuksistaan.

Lue lisää

Pikkulapsia kehotetaan tekemään testamentit valmiiksi, sillä testamentin hyväksyminen tapahtuu vasta perittävän kuoltua. Opettajat kertovat koulussa että tenavien oikeustoimet ovat parhaat ja tosi sitovat. Tiedossa on luultavasti tuhansia suomalaisia alle kymmenvuotiaiden tekemiä testamentteja. Lapset, kysykää vaikka terveydenhoitajalta.

Perintökaari säädettiin 1965, joten esittämäsi korkeimman oiekuen ratkaisu ei voi kertoa mitään siitä, miten PK 9:1 säännöstä tulisi tulkita.

Perustelusi oli pätemätön, koska ennakkopäätös oli vanhentunut, eikä voinut koskea säännöstä, jonka kaltaistakaan ei ollut olemassakaan 1928.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari säädettiin 1965, joten esittämäsi korkeimman oiekuen ratkaisu ei voi kertoa mitään siitä, miten PK 9:1 säännöstä tulisi tulkita.

Perustelusi oli pätemätön, koska ennakkopäätös oli vanhentunut, eikä voinut koskea säännöstä, jonka kaltaistakaan ei ollut olemassakaan 1928.

Lue lisää

Miten tietämätön voi ihminen laista olla? Onko sinulla mitään koulutusta?

Perintökaari on ollut olemassa jo vuodesta 1734, silloin Suomi oli vielä osa Ruotsia. KKO:n ennakkopäätös on täysin soveltuva, siitä ei kahta sanaa.

Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on nykyisen lain mukaan aina mitätön ja alaikäisen testamentti mitätön siltä osin kuin hänellä ei ole ollut erikseen oikeutta määrätä omaisuudestaan. Alaikäisyys on siten suoraan myös mitättömyysperuste

Anonyymi kirjoitti:

Miten tietämätön voi ihminen laista olla? Onko sinulla mitään koulutusta?

Perintökaari on ollut olemassa jo vuodesta 1734, silloin Suomi oli vielä osa Ruotsia. KKO:n ennakkopäätös on täysin soveltuva, siitä ei kahta sanaa.

Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on nykyisen lain mukaan aina mitätön ja alaikäisen testamentti mitätön siltä osin kuin hänellä ei ole ollut erikseen oikeutta määrätä omaisuudestaan. Alaikäisyys on siten suoraan myös mitättömyysperuste

Lue lisää

Perintökaari säädettiin vuonna 1965. Jos sinulla on ärvdabalken nimisestä laista jotakin oikeushistoriallista kommentoitavaa, se on tietenkin kiinnostaavaa historiallisessa mielessä.

1600-luvulla täysivaltaisuuden ikäraja oli 15-vuotta ja siitä tulee v 1965 säädettyyn perintökaareenkin heijastuksena, että 15-vuotias voi itse hallitsemistaan varoista tehdä testamentin.

Tiesitkö, että testamentti piti valvoa perintökaaren mukaan vuoteen 1990 asti. Testamentin valvominen tarkoitti, että testamentti esitettiin tuomioistuimessa, jotta se voisi tulla toimeenpantavaksi. Alle 15-vuotiaan henkilön tekemän testamentin toimeenpano olisi estynyt tässä vaiheessa, mutta lainsäädännön muututtua on siirrytty pelkästään jälkikäteiseen moiteprosessiin, jolloin alle 15-vuotiaan henkilön tekemä testamentti voi tulla päteväksi.

Heheh.... ja sinullako on jokin lakialan koulutus? Salli minun nauraa!

Eduskunta lakia säätämällä tekee vaikutuksettomaksi kaikki korkeimman oikeuden ennakkopäätökset prejudikaatteina (tuomio jää toki voimaan). Ja niin on tietysti 1965 säädetyn perintökaarenkin osalta. Jokainen perintökaaren tehty muutoskin tekee monet KKO:n päätökset vaiktuksettomiksi ennakkopäätöksinä, joten vanhentuneet päätökset eivät tietenkään vaikuta lain tulkintaa mitään.

Mainitsemasi KKO:n ennakkopäätös on merkityksetön perintökaaren (L 40/1965) tulkinnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Heheh.... ja sinullako on jokin lakialan koulutus? Salli minun nauraa!

Eduskunta lakia säätämällä tekee vaikutuksettomaksi kaikki korkeimman oikeuden ennakkopäätökset prejudikaatteina (tuomio jää toki voimaan). Ja niin on tietysti 1965 säädetyn perintökaarenkin osalta. Jokainen perintökaaren tehty muutoskin tekee monet KKO:n päätökset vaiktuksettomiksi ennakkopäätöksinä, joten vanhentuneet päätökset eivät tietenkään vaikuta lain tulkintaa mitään.

Mainitsemasi KKO:n ennakkopäätös on merkityksetön perintökaaren (L 40/1965) tulkinnassa.

Lue lisää

Kenelläkään täällä ei ole, osalla vain on tavallista suuremmat luulot itsestään.

Anonyymi kirjoitti:

Heheh.... ja sinullako on jokin lakialan koulutus? Salli minun nauraa!

Eduskunta lakia säätämällä tekee vaikutuksettomaksi kaikki korkeimman oikeuden ennakkopäätökset prejudikaatteina (tuomio jää toki voimaan). Ja niin on tietysti 1965 säädetyn perintökaarenkin osalta. Jokainen perintökaaren tehty muutoskin tekee monet KKO:n päätökset vaiktuksettomiksi ennakkopäätöksinä, joten vanhentuneet päätökset eivät tietenkään vaikuta lain tulkintaa mitään.

Mainitsemasi KKO:n ennakkopäätös on merkityksetön perintökaaren (L 40/1965) tulkinnassa.

Lue lisää

"Eduskunta lakia säätämällä tekee vaikutuksettomaksi kaikki korkeimman oikeuden ennakkopäätökset prejudikaatteina."

Tuo nauratti tosi paljon - kiitos paljon! Voitko lähettää lisää näitä hyviä?

Anonyymi kirjoitti:

Heheh.... ja sinullako on jokin lakialan koulutus? Salli minun nauraa!

Eduskunta lakia säätämällä tekee vaikutuksettomaksi kaikki korkeimman oikeuden ennakkopäätökset prejudikaatteina (tuomio jää toki voimaan). Ja niin on tietysti 1965 säädetyn perintökaarenkin osalta. Jokainen perintökaaren tehty muutoskin tekee monet KKO:n päätökset vaiktuksettomiksi ennakkopäätöksinä, joten vanhentuneet päätökset eivät tietenkään vaikuta lain tulkintaa mitään.

Mainitsemasi KKO:n ennakkopäätös on merkityksetön perintökaaren (L 40/1965) tulkinnassa.

Lue lisää

Voisiko saada tuosta Eduskunnan vaikutuksettomaksi tekemisestä esimerkin?

Voisiko saada esimerkin myös jostakin sellaisesta korkeimman oikeuden tuomiosta, joka olisi varta vasten merkityksetön? Oikeuskirjallisuus auttaa asiassa.

En tosin jää pidättämään hengitystäni, Lawetorder on sen verran kova keksimään satuja.

Kiitos Lawetti. Tykkäsin.

Tämä kommentti on ihan oikein vallan kolmijako-opin kannalta katsoen. Korkeimman oikeuden päätöksiä ei kuitenkaan mitätöidä, vaan uusi lainsäädäntö, joka olisi niiden kanssa ristiriidassa tekee korkeimman oikeuden ennakkopäätökset prejudikaatteina vaiktuksettomiksi.

Maallikoita näkyy tällainen oikeusvaltiota koskeva itsestään selvyys naurattavan, mikä on itsessään tietenkin säälittävää.

Kannataa tutustua valtiosääntöoikeuteen ja perustuslain 1 luvun 3 §:ään, jossa säädetään valtiovallan kolmijaosta Suomessa.

Täysin maallikotkin voivat näitä valtiosääntöoikeuteen kuuluvia alkeiskurssilla opetettavia asioita oppia, jos on yleisesti ymmärryskykyä juridisiin asioihin ja jaksaa perehtyä riittävästi siihen, miten valtiosääntöoikeudessa asioista säädetään.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos Lawetti. Tykkäsin.

"....pikkuiset lapset ja taaperot tekevät itse omat testamenttinsa koulussa muiden lasten avustamina. Opettajanhuoneesta sitten etsitään todistajat."

Tämä taisi olla alueen huumoria.

Miten tyhmä pitäisikään olla, että tarjoaisi omaa isolla vaivalla ja kalliisti oppimaansa tietoa-taitoa täällä?
Ei se mene niin oikeassa elämässä. Sen takia täällä saa oikeita ja vääriä vastauksia, pahimpia ovat tarkoituksellisen väärät vastaukset, kun luulee tietävänsä.
Tärkeissä asioissa pitää aina kysyä oikealta lakimieheltä, tämän palstan neuvojen noudattaminen voi tulla tosi tyyriiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tyhmä pitäisikään olla, että tarjoaisi omaa isolla vaivalla ja kalliisti oppimaansa tietoa-taitoa täällä?
Ei se mene niin oikeassa elämässä. Sen takia täällä saa oikeita ja vääriä vastauksia, pahimpia ovat tarkoituksellisen väärät vastaukset, kun luulee tietävänsä.
Tärkeissä asioissa pitää aina kysyä oikealta lakimieheltä, tämän palstan neuvojen noudattaminen voi tulla tosi tyyriiksi.

Lue lisää

Jos olisi joskus jäänyt juristin tehtävästä eläkkeelle, täällä voisi auttaa kansaa. Auttaminen kuitenkin edellyttää osaamisen lisäksi hyviä hermoja, sillä välillä yksinkertaisinkaan asia ei täällä mene perille.

Foorumin muutamalle kouluja käymättömälle ja alaa tuntemattomalle vakio-besserwisserille vänkääminen ja viimeisen sanan saaminen on usein oleellista. Silloin tosiasioilla ei ole mitään merkitystä, kunhan oma kanta voittaa.

Tämä täältä asiakkaita kalastellut oli juristien pohjasakkia, jos nyt edes juristi oikeasti oli: perusasiatkin menivät häneltä pieleen.

Tietysti täkäläiset helppoheikit ottivat kaiken täydestä, kuinka muuta olisi voinut ollakaan.

Retuutat olkiukkoa. Jos kuvaamasi taaperot ymmärtävät testamentin luonteen oikeustoimena, taaperon tekemä testamentti saa lainvoiman. Taaperon testamenttia pitää moittia, mutta ellei sitä moitita, se on pätevä. Ei siis ole estettä, etteikö vaikkapa juuri kouluun menneen lapsen testamentti saisi lainvoimaa, jos siinä on esteettömät todistajat.

On yleistä, että pikkulapset testamenttaavat omaisuutensa luokkakavareilleen tai pelikavereilleen.

Anonyymi kirjoitti:

Retuutat olkiukkoa. Jos kuvaamasi taaperot ymmärtävät testamentin luonteen oikeustoimena, taaperon tekemä testamentti saa lainvoiman. Taaperon testamenttia pitää moittia, mutta ellei sitä moitita, se on pätevä. Ei siis ole estettä, etteikö vaikkapa juuri kouluun menneen lapsen testamentti saisi lainvoimaa, jos siinä on esteettömät todistajat.

On yleistä, että pikkulapset testamenttaavat omaisuutensa luokkakavareilleen tai pelikavereilleen.

Lue lisää

Tämä koko kirjoittelu on mennyt pilailuksi.

Naimattoman alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on aina mitätön, laki ei tunne muita mahdollisuuksia.

Sellainen kysymys, että kuka todistaisi pikkulapsen tekemän testamentin? No ei kukaan vastuullinen täysi-ikäinen ja tervejärkinen.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä koko kirjoittelu on mennyt pilailuksi.

Naimattoman alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on aina mitätön, laki ei tunne muita mahdollisuuksia.

Sellainen kysymys, että kuka todistaisi pikkulapsen tekemän testamentin? No ei kukaan vastuullinen täysi-ikäinen ja tervejärkinen.

Lue lisää

Varmasti joku todistaa myös lapsosen tekemän testamentin, jos todistamisen hinta on kohdallaan. Olisiko 50 tai sata euroa per nimi sopiva taksa? Tai väärentää nimet.

On jopa lapselle selvää, että alle 15-vuotiaan lapsen tekemä testamentti on aina mitätön. Jokainen aikuinen ymmärtää tämän, sitä ei tarvitse erikseen selittää.

Lainvastainen testamentti ei koskaan voi saada lainvoimaa. Viranomainen mitätöi pienen lapsen tekemän testamentin virkansa puolesta, jos paperi sinne asti menisi.

Kohdassa D testamentti on lakimääräsiten perillisten osalta hyväksytty, joten se on lainvoimainen eikä käräjäoikeudelta tarvitse kysyä lainvoimaisuutodistusta. Ihan perusasia.

Selitätlö, miksei laivoimaista testamenttia toimeenpantaisi?

Anonyymi kirjoitti:

On jopa lapselle selvää, että alle 15-vuotiaan lapsen tekemä testamentti on aina mitätön. Jokainen aikuinen ymmärtää tämän, sitä ei tarvitse erikseen selittää.

Lainvastainen testamentti ei koskaan voi saada lainvoimaa. Viranomainen mitätöi pienen lapsen tekemän testamentin virkansa puolesta, jos paperi sinne asti menisi.

Lue lisää

"Lainvastainen testamentti ei koskaan voi saada lainvoimaa."

No, kyllä saa lainvastainen testamentti lainvoiman. Esimerkiksi jos testamentin todistaja olisi esteellinen, voivat perilliset hyväksyä testamentin ja se saa lainvoiman. Tai testamentissa on muu muotovirhe. Its tekijän allekirjoituksen puuttuessa testamnettia ei tarvitse moittia, koska katsotaan, että allekirjoittamaton testamentti ei ole tullut valmiiksi eikä siten ole testamentti lainkaan (ineksistenssi).

Myös tahtovirhe korjaantuu, jollei testamenttia moitita märääajassa PK 14 lvun mukaisesti sen tiedoksiannosta lukien. Ainoastaan väkivalloin pakolla aikaan saatua testamnettia ei tarvitse moittia, koska katsotaan, ettei testamenttia ole lainkaan tehty tahdonmudostuksen selvästi puuttuessa.

"Uskottavaa? No, jos Lawetorderia on uskominen, tapaus etenee juuri näin."

Aivan. Mutta kuka tolvana uskoo L-höppänää? Täällä näitä uskovaisia kyllä näkyy riittävän. Siis tolvanoita, joiden järki ei riitä yksinkertaisenkaan säännöksen sisällön ymmärtämiseen.

Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on mitätön, koska lain mukaan hänellä EI OLE OIKEUTTA tehdä testamentti.
Perintökaari 9 luku
"Oikeudesta tehdä ja saada testamentti
1 § (3.6.1976/458)
Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."

Jos hän sen tekee, kysymyksessä EI OLE muotovirhe, mistä säädetään PK 10:1:ssä. Kielletty testamentti EI PÄTEVÖIDY siten kuin muotovirheellinen testamentti voi pätevöityä. Alle 15-vuotiaan testamentti on siten mitätön, ja sellaisena se pysyy.

Anonyymi kirjoitti:

"Lainvastainen testamentti ei koskaan voi saada lainvoimaa."

No, kyllä saa lainvastainen testamentti lainvoiman. Esimerkiksi jos testamentin todistaja olisi esteellinen, voivat perilliset hyväksyä testamentin ja se saa lainvoiman. Tai testamentissa on muu muotovirhe. Its tekijän allekirjoituksen puuttuessa testamnettia ei tarvitse moittia, koska katsotaan, että allekirjoittamaton testamentti ei ole tullut valmiiksi eikä siten ole testamentti lainkaan (ineksistenssi).

Myös tahtovirhe korjaantuu, jollei testamenttia moitita märääajassa PK 14 lvun mukaisesti sen tiedoksiannosta lukien. Ainoastaan väkivalloin pakolla aikaan saatua testamnettia ei tarvitse moittia, koska katsotaan, ettei testamenttia ole lainkaan tehty tahdonmudostuksen selvästi puuttuessa.

Lue lisää

Kun laki selvästi sanoo, että alle 15-vuotiaalla ei ole oikeutta tehdä testamenttia, niin sitten ei ole. Ei tuollainen asiakirja, vaikka sen otsikkona lukisi "Testamentti", ole mikään laissa tarkoitettu testamentti - eikä se sellaiseksi muutu millään keinoin.

Muotovirhe tahi tahtovirhe voivat korjaantua ja testamentti siten pätevöityä, mutta kielletty eli laiton "testamentti" ei millään keinolla päteväksi testamentiksi muutu.

Anonyymi kirjoitti:

"Uskottavaa? No, jos Lawetorderia on uskominen, tapaus etenee juuri näin."

Aivan. Mutta kuka tolvana uskoo L-höppänää? Täällä näitä uskovaisia kyllä näkyy riittävän. Siis tolvanoita, joiden järki ei riitä yksinkertaisenkaan säännöksen sisällön ymmärtämiseen.

Alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on mitätön, koska lain mukaan hänellä EI OLE OIKEUTTA tehdä testamentti.
Perintökaari 9 luku
"Oikeudesta tehdä ja saada testamentti
1 § (3.6.1976/458)
Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."

Jos hän sen tekee, kysymyksessä EI OLE muotovirhe, mistä säädetään PK 10:1:ssä. Kielletty testamentti EI PÄTEVÖIDY siten kuin muotovirheellinen testamentti voi pätevöityä. Alle 15-vuotiaan testamentti on siten mitätön, ja sellaisena se pysyy.

Lue lisää

Tässä asia oli oikein sanottu.

Anonyymi kirjoitti:

On jopa lapselle selvää, että alle 15-vuotiaan lapsen tekemä testamentti on aina mitätön. Jokainen aikuinen ymmärtää tämän, sitä ei tarvitse erikseen selittää.

Lainvastainen testamentti ei koskaan voi saada lainvoimaa. Viranomainen mitätöi pienen lapsen tekemän testamentin virkansa puolesta, jos paperi sinne asti menisi.

Lue lisää

Ja vielä täälläkin asia oli oikein sanottu.

Anonyymi kirjoitti:

Kohdassa D testamentti on lakimääräsiten perillisten osalta hyväksytty, joten se on lainvoimainen eikä käräjäoikeudelta tarvitse kysyä lainvoimaisuutodistusta. Ihan perusasia.

Selitätlö, miksei laivoimaista testamenttia toimeenpantaisi?

Lue lisää

Tuosta asiasta minulla ei ole mitään tietoa, joten joudun viranomaisen puolesta ihan vain arvaamaan. Olisi parempi että MML itse vastaisi kysymykseesi.

Virkamiestä koskee virkavastuu eli tavallistakin laajempi ja ankarampi oikeudellinen vastuu työstään ja sen seurauksista. Jos hän laiminlyö tai toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan, hän voi joutua teostaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Viranomaisen lisäksi myös virkamies itse on vahingonkorvausvastuussa virheensä tai laiminlyöntinsä aiheuttamista vahingoista.

Ehkä MML kaipaa lainvoimaisuustodistusta, koska se pelaa varman päälle, ja muuten asia voisi jäädä joka tapauksessa pöydälle määräämättömäksi ajaksi odottamaan. Sitä MML ei halua, koska kyseessä on pikkulapsen tekemä testamentti. Ehkä MML epäilee että edunvalvoja tai pesänhoitaja on ollut esteellinen, tai että kyseessä on tehoton tai mitätön lapsen tekemä testamentti, josta voidaan nostaa määräaikaan sitomattomia kanteita.

Pitää huomioida. että muita kanteita kuin moitekanteita voi nostaa muukin taho kuin perillinen.

Ehkä MML viittaa perintökaaren kohtaan 9:1, jonka mukaan testamentin saa tehdä se, joka on täyttänyt 18 vuotta. Kun pikkulapsi ei ole 15 vuotta täyttänyt, hän saa
tehdä testamentin vain siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Nyt nuori 13-vuotias testamentin tekijä testamenttaa isoa omaisuutta, jota hänellä ei ole oikeus edes itse hallita. Ja testamentin saajanakin on pikkulapsi.

Tai ehkä MML haluaa varata asiassa oikeuden antaa osoitus tulkintakanteen nostamiseen. Ehkä jossakin hyväksymispapereissa oli virhe, johon halutaan oikeudelta...?!

MML ehkä epäilee, että testamenttia rasittaa ineksistenssi tai omistajaristiriita, vaikka testamentissa ei olekaan näkyvää muotovirhettä. Jos lainvoimaista testamenttia ei ole, testamentin olemassaolon puuttumiseen ei edes tarvitse reagoida kanteella tai muutoinkaan. Jos testamenttina vedotaan asiakirjaan, jota ei todellisuudessa ole, asiakirja ei lainvoimaisenakaan ole saantoperuste.

Testamenttiin perustuvan saannon lainhuudatusaika alkaa siitä, kun testamentti saa lainvoiman. Luovutuksensaajalla tai oikeudenhaltijalla, joka menettää 5 §:n perusteella oikeutensa kiinteistöön, on oikeus saada tämän vuoksi aiheutuneesta vahingosta korvaus valtion varoista. Sen vuoksi valtio on asioissa tarkka, eikä myönnä lasten tekemillä testamenteilla lainhuutoja.

Ehkä MML mitätöisi testamentin ihan suoralta kädeltä virkansa puolesta ja estäisi lainhuudon hakemisen noin vain. En tiedä.

Mutta kuten sanottua, tästä asiasta en tiedä kerrassaan mitään. Kaikki yllä olevat ovat vain ihan puhtaita arvauksia.

Anonyymi kirjoitti:

"Lainvastainen testamentti ei koskaan voi saada lainvoimaa."

No, kyllä saa lainvastainen testamentti lainvoiman. Esimerkiksi jos testamentin todistaja olisi esteellinen, voivat perilliset hyväksyä testamentin ja se saa lainvoiman. Tai testamentissa on muu muotovirhe. Its tekijän allekirjoituksen puuttuessa testamnettia ei tarvitse moittia, koska katsotaan, että allekirjoittamaton testamentti ei ole tullut valmiiksi eikä siten ole testamentti lainkaan (ineksistenssi).

Myös tahtovirhe korjaantuu, jollei testamenttia moitita märääajassa PK 14 lvun mukaisesti sen tiedoksiannosta lukien. Ainoastaan väkivalloin pakolla aikaan saatua testamnettia ei tarvitse moittia, koska katsotaan, ettei testamenttia ole lainkaan tehty tahdonmudostuksen selvästi puuttuessa.

Lue lisää

Ei muotovirheinen testamentti ole lainvastainen. Miksi olisi?

Anonyymi kirjoitti:

Ei muotovirheinen testamentti ole lainvastainen. Miksi olisi?

Testamentti pätevöityy, jollei sitä säädetyin tavoin moittia. Hiljainen hyväksyntä saattaa voimaan myös erityyppisiä sopimuksia, vaikka niitä rasittaisi virhe.

Anonyymi kirjoitti:

Testamentti pätevöityy, jollei sitä säädetyin tavoin moittia. Hiljainen hyväksyntä saattaa voimaan myös erityyppisiä sopimuksia, vaikka niitä rasittaisi virhe.

Lawetti kirjoitti tarkoituksella 14-vuotiaasta testamentin tekijästä, koska hän arvasi, että olkiukkona joku esittää, että muutaman päivän ikäinen vauvakin voisi tehdä testamentin. Laki ei kuitenkaan tee eroa testamentin osalta taaperossa ja 14-vuotiaassa ja heidän ymmärryksessään. Oikeutta tehdä testamenttia ei vain ole olemassa kumpaisellakaan.

Tällaisen pakottavan lainsäädännön vastainen oikeustoimi on toisin sanoen mitätön, eikä asiasta voida osapuolten tekemin sopimuksin poiketa. Lain mukaan alle 15-vuotiaan tekemä testamentti on itsevaikuttavasti tehoton, siis olematon, ja sitä voidaan pitää mitättömänä, eikä se pätevöidy millään aikataululla.

Jos haetaan lainhuutoa, virkamiehen pitää olla tarkka. Nyt sekä testamentin tekijä että saaja ovat merkittävästi alaikäisiä, siis pieni lapsia. Suomessa täysi oikeustoimikelpoisuus eli täysivaltaisuus on henkilön täytettyä 18 vuotta, ja rajoitetusti 15 vuotta täyttäneellä tai nuoremmalla, jolla on erikseen määrätty oikeus hallita omaisuuttaan.

Virkamies varmuudella pohtii, että miten ihmeessä pienen lapsen tekemä testamentti on saanut lainvoiman. Jossakin on siis tehty varmuudella virhe. Ellei kirjaamisviranomainen hylkää lapsen tekemää testamenttia ja siten hakemusta suoraan mitättömänä, viranomainen voi osoittaa riitaisen asian tutkittavaksi oikeudenkäynnissä. Viranomaisen tulee olla varma pienen lapsen asioissa, ettei synny itselle tai valtiolle korvausvelvollisuutta.

>>> Anni saa 10 M€ arvoisen kiinteistön......Perukirja toimitetaan verottajalle, ja mitä tekee verottaja? Määrätäänkö Annille testamentin pohjalta perintövero ja minkä suuruisena?

Kysymys sille, joka pitää taaperoiden ja pikkulasten tekemiä testamentteja pätevinä. Paljonko Anni maksaa nyt perintöveroa, kun saa 10 M€:n arvoisen kiinteistön testamentilla 13-vuotiaalta poikaystävältään?

Voisiko L-Höpö vastata, niin saadaan asia kerralla kohdalleen?

Anonyymi kirjoitti:

Testamentti pätevöityy, jollei sitä säädetyin tavoin moittia. Hiljainen hyväksyntä saattaa voimaan myös erityyppisiä sopimuksia, vaikka niitä rasittaisi virhe.

Muotovirheinen testamentti voi pätevöityä, mutta ei kiellon vastaisesti tehty "testamentti". Se ei voi olla lain tarkoittama testamentti, eikä siten pätevöidy millään keinolla.

Anonyymi kirjoitti:

Muotovirheinen testamentti voi pätevöityä, mutta ei kiellon vastaisesti tehty "testamentti". Se ei voi olla lain tarkoittama testamentti, eikä siten pätevöidy millään keinolla.

Lue lisää

Löpötti sanoo, että vauvalla on oikeuksia eli vauva on oikeushenkilö.

Jos vauvalla on testamentti tai taapero tekee itse testamentin, testamentti ei ole mitätön, sillä se voi pätevöityä ellei sitä moitita. Jotta saadaan taaperon ymmärryksen taso selville, pätevyys on testautettava käräjäoikeudessa. Jos vauvan tai taaperon testamenttia ei siis pidä pätevänä, sitä on moitittava käräjäoikeudessa. Se on Löpötin mukaan ainoa tapa, sillä asiat ovat yksityisasioita. Niihin ei turhaan virkamiehiä sotketa.

Oikeustoimikelpoisuus ja testamentintekokelpoisuus vauvalta tai taaperolta puuttuu, mutta se on Löpötille vain hidaste, ei mikään todellinen este.

Kaikki lapset nyt kouluissa ja päiväkodeissa rustaamaan testamentteja. Opettajat ja hoitavat todistavat.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta asiasta minulla ei ole mitään tietoa, joten joudun viranomaisen puolesta ihan vain arvaamaan. Olisi parempi että MML itse vastaisi kysymykseesi.

Virkamiestä koskee virkavastuu eli tavallistakin laajempi ja ankarampi oikeudellinen vastuu työstään ja sen seurauksista. Jos hän laiminlyö tai toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan, hän voi joutua teostaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Viranomaisen lisäksi myös virkamies itse on vahingonkorvausvastuussa virheensä tai laiminlyöntinsä aiheuttamista vahingoista.

Ehkä MML kaipaa lainvoimaisuustodistusta, koska se pelaa varman päälle, ja muuten asia voisi jäädä joka tapauksessa pöydälle määräämättömäksi ajaksi odottamaan. Sitä MML ei halua, koska kyseessä on pikkulapsen tekemä testamentti. Ehkä MML epäilee että edunvalvoja tai pesänhoitaja on ollut esteellinen, tai että kyseessä on tehoton tai mitätön lapsen tekemä testamentti, josta voidaan nostaa määräaikaan sitomattomia kanteita.

Pitää huomioida. että muita kanteita kuin moitekanteita voi nostaa muukin taho kuin perillinen.

Ehkä MML viittaa perintökaaren kohtaan 9:1, jonka mukaan testamentin saa tehdä se, joka on täyttänyt 18 vuotta. Kun pikkulapsi ei ole 15 vuotta täyttänyt, hän saa
tehdä testamentin vain siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Nyt nuori 13-vuotias testamentin tekijä testamenttaa isoa omaisuutta, jota hänellä ei ole oikeus edes itse hallita. Ja testamentin saajanakin on pikkulapsi.

Tai ehkä MML haluaa varata asiassa oikeuden antaa osoitus tulkintakanteen nostamiseen. Ehkä jossakin hyväksymispapereissa oli virhe, johon halutaan oikeudelta...?!

MML ehkä epäilee, että testamenttia rasittaa ineksistenssi tai omistajaristiriita, vaikka testamentissa ei olekaan näkyvää muotovirhettä. Jos lainvoimaista testamenttia ei ole, testamentin olemassaolon puuttumiseen ei edes tarvitse reagoida kanteella tai muutoinkaan. Jos testamenttina vedotaan asiakirjaan, jota ei todellisuudessa ole, asiakirja ei lainvoimaisenakaan ole saantoperuste.

Testamenttiin perustuvan saannon lainhuudatusaika alkaa siitä, kun testamentti saa lainvoiman. Luovutuksensaajalla tai oikeudenhaltijalla, joka menettää 5 §:n perusteella oikeutensa kiinteistöön, on oikeus saada tämän vuoksi aiheutuneesta vahingosta korvaus valtion varoista. Sen vuoksi valtio on asioissa tarkka, eikä myönnä lasten tekemillä testamenteilla lainhuutoja.

Ehkä MML mitätöisi testamentin ihan suoralta kädeltä virkansa puolesta ja estäisi lainhuudon hakemisen noin vain. En tiedä.

Mutta kuten sanottua, tästä asiasta en tiedä kerrassaan mitään. Kaikki yllä olevat ovat vain ihan puhtaita arvauksia.

Lue lisää

"Ehkä MML viittaa perintökaaren kohtaan 9:1, jonka mukaan testamentin saa tehdä se, joka on täyttänyt 18 vuotta. Kun pikkulapsi ei ole 15 vuotta täyttänyt, hän saa
tehdä testamentin vain siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Nyt nuori 13-vuotias testamentin tekijä testamenttaa isoa omaisuutta, jota hänellä ei ole oikeus edes itse hallita. Ja testamentin saajanakin on pikkulapsi."

Paljon kirjoitat, mutta jo tässä sotkeudut pahasti!

Testamentin SAA TEHDÄ a) 18-vuotias kaikesta omaisuudestaan ja b) nuorempikin, jos on tai on ollut naimisissa sekä c) 15-vuotias siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus hallita.
PK 9:1
"Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."

Alle 15-vuotias siten EI SAA TEHDÄ testamenttia. Jos hän on tehnyt "testamentin", se ei millään keinolla pätevöidy testamentiksi (ilman lainausmerkkejä); siten tällainen "testamentti" tietenkään ei voi saada lainvoimaa, minkä perusteella se kävisi esimerkiksi lainhuudon myöntämisen perusteeksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Ehkä MML viittaa perintökaaren kohtaan 9:1, jonka mukaan testamentin saa tehdä se, joka on täyttänyt 18 vuotta. Kun pikkulapsi ei ole 15 vuotta täyttänyt, hän saa
tehdä testamentin vain siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Nyt nuori 13-vuotias testamentin tekijä testamenttaa isoa omaisuutta, jota hänellä ei ole oikeus edes itse hallita. Ja testamentin saajanakin on pikkulapsi."

Paljon kirjoitat, mutta jo tässä sotkeudut pahasti!

Testamentin SAA TEHDÄ a) 18-vuotias kaikesta omaisuudestaan ja b) nuorempikin, jos on tai on ollut naimisissa sekä c) 15-vuotias siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus hallita.
PK 9:1
"Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."

Alle 15-vuotias siten EI SAA TEHDÄ testamenttia. Jos hän on tehnyt "testamentin", se ei millään keinolla pätevöidy testamentiksi (ilman lainausmerkkejä); siten tällainen "testamentti" tietenkään ei voi saada lainvoimaa, minkä perusteella se kävisi esimerkiksi lainhuudon myöntämisen perusteeksi.

Lue lisää

"Ehkä MML viittaa perintökaaren kohtaan 9:1, jonka mukaan testamentin saa tehdä se, joka on täyttänyt 18 vuotta. Kun pikkulapsi ei ole 15 vuotta täyttänyt, hän saa tehdä testamentin vain siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Nyt nuori 13-vuotias testamentin tekijä testamenttaa isoa omaisuutta, jota hänellä ei ole oikeus edes itse hallita."

Ehkä hyväntahtoinen ihminen olisi voinut sanamuodosta ja asiayhteydestä päätellä ja jopa ymmärtää, että kyseessä oli virhe ja tarkoitukseton ristiriita, joka selviää kahden viimeinen lauseen välillä. Sarkasmi on todellakin taitolaji.

Oikea sanamuoto pitää tietenkin kuulua näin: "..... PK 9:1..... Kun pikkulapsi on (aik. väärin: ei ole) 15 vuotta täyttänyt, hän saa tehdä testamentin vain siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Nyt nuori 13-vuotias testamentin tekijä testamenttaa isoa omaisuutta, jota hänellä ei ole oikeus edes itse hallita. Ja testamentin saajanakin on pikkulapsi."

"Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita."

Alle 15-vuotiaan laatima testamentti ei millään keinoin eikä koskaan pätevöidy, vaan on automaattisesti tehoton, siis olematon ja mitätön. Sitä rasittaa pakottavan lainsäädännön mukainen materiaalinen virhe, eikä tuollaisesta lainvastaisesta oikeustoimesta voida osapuolten tekemin sopimuksin poiketa.

Innokkaiden häärääjien ja tietäjien toiveajatukset ja laintulkinnat pitää jättää omaan arvoonsa.