Voiko masennuksesta ikinä parantua?

En tiedä voiko masennuksesta parantua, mutta paljon voi ainakin tehdä pahan olon lievittämiseksi. Olet huomannut, että tyttäresi psyykenlääkkeet eivät ole masennusta poistaneet. Se johtuu siitä, että masennuslääkkeet eivät vaikuta masennuksen taustalla oleviin fysiologisiin prosesseihin, vaan vain piilottavat oireita. Viime kuussa HS julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin tutkimuksesta, joka osoitti perusteettomaksi väitteen, että masennuksen syy olisi serotoniinin vaje aivoissa: https://www.hs.fi/tiede/art-2000008971519.html

Sen sijaan masennuksen on tutkimuksilla todistettu olevan yhteydessä matala-asteiseen tulehdustilaan aivoissa ja mielialan olevan yhteydessä suoliston bakteerikantaan, haitalliset bakteerit aiheuttavat ihmiselle pahaa oloa ja hyödylliset hyvää oloa. Tästä ja muista henkistä pahaa oloa aiheuttavista terveysongelmista kertoo esimerkiksi psykiatri Kelly Broganin kirja ”Hoida kehoasi, voita masennus”. Toisaalta voit löytää myös netistä paljon tietoa siitä, miten muokata ruokavalionsa sellaiseksi, ettei se ruoki hiljaista tulehdusta eikä haitallisia bakteereja suolistossa, esimerkiksi tästä: https://cdhf.ca/health-lifestyle/10-ways-to-strengthen-your-microbiome/

Koska masennus ei liity serotoniiniin, SSRI-lääkkeet aiheuttavat serotoniinin liikamäärän niitä syövän masennuspotilaan aivoissa. Serotoniinin suuri pitoisuus aivoissa turruttaa tunteita, joka on niiden pääasiallinen vaikutus. Lääkityksen alkuvaiheessa tämä koetaan usein helpotuksena, koska voimakkaita negatiivisia tunteita tuntenut ihminen saa niihin helpotusta. Lääkityksen jatkuessa ihminen taas alkaa kaivata positiivisia tunteita, jotka tunteiden turruttaminen ylimääräisellä serotoniinilla on lähestulkoon poistanut hänen tunnemaailmastaan.

Kun katsoo masennuslääkkeiden sivuvaikutuslistaa, näkee periaatteessa masennuksen oireet. Yleensä nämä sivuoireet tulkitaan kuitenkin sairaudesta johtuviksi. Mielestäni tyttäresi ei voi parantua masennuksesta niin kauan kuin hän syö tunteita turruttavaa annosta psyykenlääkkeitä, koska se on masennuslääkkeiden aiheuttama oire, epänormaali tila. Joten nyt olisi aika tervehdyttää häntä sen verran, että hän pärjäisi pienemmällä määrällä niitä. Mielestäni masennuslääkkeitä olisi parempi syödä sen verran, että tunteet pysyvät ihmisen itsensä mielestä ”sopivan suuruisina”, eivät liian voimakkaina eikä niin, että positiiviset tunteet ovat miltei kadonneet.

Älä tunne itseäsi avuttomaksi, yritä tehdä asialle jotain! Anna tyttäresi tehdä kaikki päätökset, mutta mitä enemmän tietoa hänelle annat, sitä enemmän se motivoi. Liikunta on yhtä tehokasta masennuksen hoidossa kuin masennuslääkkeet, ja päivittäinen kävelylenkki riittää. Käy vaikka tyttäresi kanssa kävelyllä. Jos tyttärelläsi on väsymystä, maailmassa on paljon ravintolisiä, joilla voi parantaa mitokondrioiden toimintaa. Alkuun pääsee ehkä kapryylihapolla, joka on MCT-rasvahappo, sekä lisäämällä oliiviöljyä ruokavalioon. Jos ymmärrät englantia hyvin, selitys löytyy täältä: https://www.youtube.com/watch?v=9GP5MChn_tw . Kalaöljy Omega-3:n riittäväksi saamiseksi, että aivoilla on riittävästi DHA:ta korjata itseään. Suoliston hyviä bakteereja saa syötettyä syömällä paljon kasviksia ja sen lisäksi hieman maitohappobakteereja sisältäviä ruokia, kuten hapankaalia. Kasvikset, hapankaali ja oliiviöljy on kätevää laittaa samaan salaattiin. ;) Yksi tärkeä juttu on myös, että koska tyttäresi masennus alkoi varhaisteininä, sen syy saattaisi olla PMDD, jos masennus alkoi hieman sen jälkeen, kun tytöllä alkoivat kuukautiset.

Kerroit siitä, että tyttäresi päätyy ilman lääkkeitä sängyn pohjalle. Kyse ei välttämättä ole siitä, että tyttö ei pärjäisi ilman lääkkeitä. Yleensä lääkärit ohjeistavat lopettamaan lääkitykset liian nopeasti. Kun lääke lopetetaan liian nopeasti, nopea aivokemian muutos aiheuttaa voimakasta pahaa oloa, jonka lääkäri sitten tulkitsee ”masennuksen palaamiseksi”. Todellisuudessa kyse on lopetusoireista. Joten. Tyttäresi saattaisi pystyä vähentämään lääkkeitään jo nyt, jos hän niin jostain syystä haluaisi, äärimmäisen hitaalla annosten vähentämisvauhdilla.

Kerroit, että et kestä katsella tyttäresi pahaa oloa. Kestätkö kuunnella sitä? Onko tyttäresi saanut kaikki nämä vuodet kertoa sinulle huolenaiheistaan suruistaan, oletko validoinut hänen tunteitaan? Paha olo ei aina ole pelkkää fyysistä, joskus siihen liittyy psyykkisiäkin juttuja, kun lapsi ei ole purkanut tunteitaan kenellekään ja ne ovat kasvaneet hänen päänsä sisällä hyvin suuriksi. Jos et itse jaksa kuunnella, jaksaisiko tytön toinen vanhempi? Älä edes ajattele tytön laittamista sairaalaan, ettei sinun tarvitsisi nähdä hänen pahaa oloaan. Sieltä sairaalasta ei tule kuin vahva lääkitys, jolla on vielä pahempia sivuvaikutuksia. Mieluummin kannattaa yrittää saada hänet kiinnittämään huomionsa omiin hyviin ominaisuuksiinsa, koska ihmisen mieliala ja ajatukset itsestä korreloivat keskenään.

N25, 14 vuotta kokemusta. Melankolikkokin on iloinen, kun luo uutta ja tutkii asioita.

Ap, ymmärrän oikein hyvin. Meillä tilanne sellainen ettei ole vuosiin pystynyt käymään koulua. Läheisenä kärsin tästä kovasti ja apu nyt on mitätöntä mielenterveyspuolelta. Nuori aikuinen on vain kotona ja kärsii useista mielenterveysongelmista. Itse olen opiskellut yön tunteina psykoosista, pakko oireista, ahdistuksesta ym.mistä minulla ei ole ollut mitään kokemusta, mutta olen halunnut tietää mitä minun pitää tehdä. En kuitenkaan ole lääkäri enkä terapeutti vaan huolestunut äiti joka on jaksamisen äärirajoilla kun mikään ei auta.

Masennuksesta kuntoudutaan, ei parannuta. Masennus helpottaa siinä vaiheessa kun se masentava tunne/ olosuhde muuntuu toiseksi.

Masennuksesta voi parantua.Itse parannuin silleen että masennuksen syyt poitusivat elämästä.Lääkkeitä kokeiltiin mutta ne eivät poistaneet masennuksen syitä jotka olivat konkreettisia.