Kun sähkönkulutus vähenee, niin miksi sen hinta nousee?

Eikä minkäänlaisia siirtomaksuja ollut olemassakaan.
Muttta kun päästetään bisnismiehet asialle!

Anonyymi kirjoitti:

Eikä minkäänlaisia siirtomaksuja ollut olemassakaan.
Muttta kun päästetään bisnismiehet asialle!

Mä ymmärrän , että kulut mitä kaapeloinnista syntyy, tulee maksettaviksi, mutta Oy haluaa voittoa yhä enemmän ja aina enemmän kuin ennen.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Mä ymmärrän , että kulut mitä kaapeloinnista syntyy, tulee maksettaviksi, mutta Oy haluaa voittoa yhä enemmän ja aina enemmän kuin ennen.
Beng

Se kallistuminen koskee vain sähkön siirtoa.

Anonyymi kirjoitti:

Se kallistuminen koskee vain sähkön siirtoa.

Itse sähköä olen käsittänyt.
Katso seuraavaa laskuasi ja vertaa edelliseen ja vertaa kwh a-hintaa.
Beng

Ja jos kiertoveden lämmön laskee alle 55 astetta, voi saada lahjaksi legionellan.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Ja jos kiertoveden lämmön laskee alle 55 astetta, voi saada lahjaksi legionellan.
Beng

Kämpän lämmön ale 20,niin keuhkotaudit!

Anonyymi kirjoitti:

Kämpän lämmön ale 20,niin keuhkotaudit!

Keuhkotaudin saa toiselta keuhkotautiselta kuten koronankin.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Ja jos kiertoveden lämmön laskee alle 55 astetta, voi saada lahjaksi legionellan.
Beng

Minulla lämmin vesi tulee lämminvesivaraajasta, ei se ole mitään kiertovettä.
Legionellabakteeri voi elää noin 20- 60 lämpöasteessa mutta Suomessa vuosittain esiintyvät muutamat tapaukset taitavat olla toistaiseksi kaikki ulkomaanmatkoilla saatuja.

Miksi sähkö on nyt kallista? Sähkön hinta ja sen vaihtelut ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi. Sähkön tuotannossa tarvittavien polttoaineiden vaje sekä Ukrainan sota ovat suurimmat syyt sähkön hintakehitykseen, mutta hinnan nousu selittyy yllättävän monella tekijällä.

Suomi ei ole riippumaton, yksittäinen toimija kansainvälisillä sähkömarkkinoilla. Suomi on osa pohjoismaista sähköjärjestelmää, jonka toimintaan vaikuttaa moni asia.

Päästöoikeudet

Sähkön hinnan nousuun vaikuttaa päästöoikeuksien hinnan nousu, joita myydään ja ostetaan eurooppalaisessa päästökaupassa. Päästökauppajärjestelmä on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä työkaluista, jolla pyritään vähentämään ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Päästökaupassa huutokaupataan päästöoikeuksia, jotka ovat lupia päästöille. Yhdellä päästöoikeudella saa siis tuottaa tietyn määrän päästöjä. Energiantuotantolaitosten tuottamat päästöt määrittelevät, kuinka monta päästöoikeutta niiden on vuosittain luovutettava viranomaisille. Yritykset saavat osan luvista ilmaiseksi, mutta ne myös ostavat ja myyvät päästöoikeuksiaan huutokaupassa, ja hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Sääolosuhteet

Pohjoismaiseen sähköön ja sen hintaan vaikuttaa merkittävästi sääolosuhteet. Noin puolet Pohjoismaisesta sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Kun vesivarannot ovat vajaat, korvataan vajetta kalliimmilla tuotantomuodoilla ja sähkön tuonnilla Keski-Euroopasta. Sateiden määrä vaikuttaa siis olennaisesti pohjoismaiden vesivarantoihin ja edelleen sähkön hintaan. Sateiden lisäksi myös tuuli vaikuttaa huomattavasti sähkön hintaan. Kun tuulee paljon, saadaan sähkömarkkinoille enemmän tuulivoimaloiden tuottamaa energiaa. Vastaavasti tuuleton sää nostaa sähkön hintaa.

Sähkönsiirtokapasiteetin rajoitteet

Suomi ei ole täysin omavarainen sähköntuotannossa, vaan joudumme ostamaan osan myymästämme sähköstä ulkomailta. Sähkön hintaa Suomessa on nostanut myös Pohjoismaiden sisällä voimaan tullut sähkön siirtorajoitus, joka rajoittaa Suomeen ostettavan sähkön määrää. Norjan kantaverkkoyhtiö rajoittaa vientiä Etelä-Norjasta Ruotsiin Tukholman alueelle. Tukholman alueelta taas kulkee siirtoyhteys Suomeen ja tämän vuoksi tuonnin väheneminen Norjasta säteilee suoraan Suomen sähkön hintaan. Norjan kantaverkkoyhtiön rajoitusten kestoa on vaikea arvioida.

Venäläisestä energiasta irtautuminen

Myös venäjältä siirtyy energiaa Suomeen. Energia-ala etsii parhaillaan ratkaisuja Suomen irtautumiseksi venäläisestä energiasta, mutta lopulliset päätökset ratkaistaan poliittisesti. Suomen riippuvuus venäläisestä energiasta on kuitenkin merkittävästi vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. On kuitenkin ilmeistä, että venäläisestä energiasta irtaantuminen vaikuttaa myös osaltaan sähkön hintakehitykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sähkö on nyt kallista? Sähkön hinta ja sen vaihtelut ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi. Sähkön tuotannossa tarvittavien polttoaineiden vaje sekä Ukrainan sota ovat suurimmat syyt sähkön hintakehitykseen, mutta hinnan nousu selittyy yllättävän monella tekijällä.

Suomi ei ole riippumaton, yksittäinen toimija kansainvälisillä sähkömarkkinoilla. Suomi on osa pohjoismaista sähköjärjestelmää, jonka toimintaan vaikuttaa moni asia.

Päästöoikeudet

Sähkön hinnan nousuun vaikuttaa päästöoikeuksien hinnan nousu, joita myydään ja ostetaan eurooppalaisessa päästökaupassa. Päästökauppajärjestelmä on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä työkaluista, jolla pyritään vähentämään ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Päästökaupassa huutokaupataan päästöoikeuksia, jotka ovat lupia päästöille. Yhdellä päästöoikeudella saa siis tuottaa tietyn määrän päästöjä. Energiantuotantolaitosten tuottamat päästöt määrittelevät, kuinka monta päästöoikeutta niiden on vuosittain luovutettava viranomaisille. Yritykset saavat osan luvista ilmaiseksi, mutta ne myös ostavat ja myyvät päästöoikeuksiaan huutokaupassa, ja hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Sääolosuhteet

Pohjoismaiseen sähköön ja sen hintaan vaikuttaa merkittävästi sääolosuhteet. Noin puolet Pohjoismaisesta sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Kun vesivarannot ovat vajaat, korvataan vajetta kalliimmilla tuotantomuodoilla ja sähkön tuonnilla Keski-Euroopasta. Sateiden määrä vaikuttaa siis olennaisesti pohjoismaiden vesivarantoihin ja edelleen sähkön hintaan. Sateiden lisäksi myös tuuli vaikuttaa huomattavasti sähkön hintaan. Kun tuulee paljon, saadaan sähkömarkkinoille enemmän tuulivoimaloiden tuottamaa energiaa. Vastaavasti tuuleton sää nostaa sähkön hintaa.

Sähkönsiirtokapasiteetin rajoitteet

Suomi ei ole täysin omavarainen sähköntuotannossa, vaan joudumme ostamaan osan myymästämme sähköstä ulkomailta. Sähkön hintaa Suomessa on nostanut myös Pohjoismaiden sisällä voimaan tullut sähkön siirtorajoitus, joka rajoittaa Suomeen ostettavan sähkön määrää. Norjan kantaverkkoyhtiö rajoittaa vientiä Etelä-Norjasta Ruotsiin Tukholman alueelle. Tukholman alueelta taas kulkee siirtoyhteys Suomeen ja tämän vuoksi tuonnin väheneminen Norjasta säteilee suoraan Suomen sähkön hintaan. Norjan kantaverkkoyhtiön rajoitusten kestoa on vaikea arvioida.

Venäläisestä energiasta irtautuminen

Myös venäjältä siirtyy energiaa Suomeen. Energia-ala etsii parhaillaan ratkaisuja Suomen irtautumiseksi venäläisestä energiasta, mutta lopulliset päätökset ratkaistaan poliittisesti. Suomen riippuvuus venäläisestä energiasta on kuitenkin merkittävästi vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. On kuitenkin ilmeistä, että venäläisestä energiasta irtaantuminen vaikuttaa myös osaltaan sähkön hintakehitykseen.

Lue lisää

''...joudumme ostamaan osan myymästämme sähköstä ulkomailta..''

Siis, Keravan Energia Oy joutuu ostamaan.

Hyväksytäänkö yhdeksi "tuotantotavaksi" myös tuontisähkö? Minusta niin tulisi tehdä ja silloin huomataan että Venäjältä tapahtunut erittäin edullisen sähkön ehkä noin 1000 MW keskiteholla tapahtunut tuonti on poissa pelistä. Samoin on poissa pelistä vuosikymmeniä erittäin edullisesti Venäjältä jatkunut maakaasun tuonti jolla meillä talviakudella tehtiin sähköä vähintään 1000 MW teholla ka kaukolämpöä sitäkin suuremmalla teholla.
Siis pelkästään sähköntuotannosta on poissa vähintään yht. 2000 MW edullisesti tuotettua sähkötehoa, se kaikki on nyt korvattava jollakin muulla keinoilla ja sepä maksaa ihan eri tavalla.
On aika ymmärrettävää ettei esim. nesteytettyä maakaasua ole kenenkään mahdollista tehdä ja myydä niin alhaisilla hinnoilla kuin em. Venähän kaasua saatiin. Jo pelkkä maakaasun nesteytysprosessi "syö kuormasta" eli kuluttaa kolmasosan kaikesta maaperästä nostettavasta kaasusta ja tarvitsee kuljetukseen erikoisvarustellut kalliit säiliöalukset jne. jne.
Mielenkiintoista muuten että mistä se puuttuva venäjän putkikaasu otetaan kunhan tästä talvi alkaa, em. noin 2000 MW sähkötehon ylläpitoon tarvitaan voimaloilla kaasua sellaiset 360000 kuutiometriä per tunti...se tarkoittaa nesteytettyä kaasua noin 600 kuutiota per tunti eli noin 14400 kuutiometriä vrk.
Ministeri Lintilän lausuman mukaan sellaisen kaavaillun varastolaivan lasti riittäisi Suomen tarpeisiin talven ajaksi. Todellisuudessa siinä on sen verran heittoa että se noin 80- 90000 tonnin lasti ei riitä edes maan voimaloiden tarpeisiin viikoksi. Eihän tuo paha asiantuntemusheitto ole ministerismieheltä.

Totta tietysti että vesi, tuuli jne. ovat aika edullisia poltoaineita yhä mutta kun olemme sähkömarkkinoillakin jo jossain määrin globaalissa maailmassa ja jossain väkirikkaassa keski- Euroopassa sähkö on ollut hetkittäin kymmenisen kertaa kallinpaa kuin meillä jo paljon ennen Ukrainan tiannetta ja nyt se siis lyö aaltonsa meillekin asti, järjestelmä ja systeemi on mikä on ja siinä on hyvät ja huonot puolensa ja tähän asti olemme nauttineet niistä hyvistä puolista mutta,,,
Lyhyesti sanottuna nyt maksetaan tarpeettoman kiireellä ajetusta suuresta maailmoja syleilevästä vihreydestä satumaista hintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Hyväksytäänkö yhdeksi "tuotantotavaksi" myös tuontisähkö? Minusta niin tulisi tehdä ja silloin huomataan että Venäjältä tapahtunut erittäin edullisen sähkön ehkä noin 1000 MW keskiteholla tapahtunut tuonti on poissa pelistä. Samoin on poissa pelistä vuosikymmeniä erittäin edullisesti Venäjältä jatkunut maakaasun tuonti jolla meillä talviakudella tehtiin sähköä vähintään 1000 MW teholla ka kaukolämpöä sitäkin suuremmalla teholla.
Siis pelkästään sähköntuotannosta on poissa vähintään yht. 2000 MW edullisesti tuotettua sähkötehoa, se kaikki on nyt korvattava jollakin muulla keinoilla ja sepä maksaa ihan eri tavalla.
On aika ymmärrettävää ettei esim. nesteytettyä maakaasua ole kenenkään mahdollista tehdä ja myydä niin alhaisilla hinnoilla kuin em. Venähän kaasua saatiin. Jo pelkkä maakaasun nesteytysprosessi "syö kuormasta" eli kuluttaa kolmasosan kaikesta maaperästä nostettavasta kaasusta ja tarvitsee kuljetukseen erikoisvarustellut kalliit säiliöalukset jne. jne.
Mielenkiintoista muuten että mistä se puuttuva venäjän putkikaasu otetaan kunhan tästä talvi alkaa, em. noin 2000 MW sähkötehon ylläpitoon tarvitaan voimaloilla kaasua sellaiset 360000 kuutiometriä per tunti...se tarkoittaa nesteytettyä kaasua noin 600 kuutiota per tunti eli noin 14400 kuutiometriä vrk.
Ministeri Lintilän lausuman mukaan sellaisen kaavaillun varastolaivan lasti riittäisi Suomen tarpeisiin talven ajaksi. Todellisuudessa siinä on sen verran heittoa että se noin 80- 90000 tonnin lasti ei riitä edes maan voimaloiden tarpeisiin viikoksi. Eihän tuo paha asiantuntemusheitto ole ministerismieheltä.

Totta tietysti että vesi, tuuli jne. ovat aika edullisia poltoaineita yhä mutta kun olemme sähkömarkkinoillakin jo jossain määrin globaalissa maailmassa ja jossain väkirikkaassa keski- Euroopassa sähkö on ollut hetkittäin kymmenisen kertaa kallinpaa kuin meillä jo paljon ennen Ukrainan tiannetta ja nyt se siis lyö aaltonsa meillekin asti, järjestelmä ja systeemi on mikä on ja siinä on hyvät ja huonot puolensa ja tähän asti olemme nauttineet niistä hyvistä puolista mutta,,,
Lyhyesti sanottuna nyt maksetaan tarpeettoman kiireellä ajetusta suuresta maailmoja syleilevästä vihreydestä satumaista hintaa.

Lue lisää

Lintilä on sanonut jitain mutta se nesteytetty kaasu tulee teollisuuden tarpeisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Hyväksytäänkö yhdeksi "tuotantotavaksi" myös tuontisähkö? Minusta niin tulisi tehdä ja silloin huomataan että Venäjältä tapahtunut erittäin edullisen sähkön ehkä noin 1000 MW keskiteholla tapahtunut tuonti on poissa pelistä. Samoin on poissa pelistä vuosikymmeniä erittäin edullisesti Venäjältä jatkunut maakaasun tuonti jolla meillä talviakudella tehtiin sähköä vähintään 1000 MW teholla ka kaukolämpöä sitäkin suuremmalla teholla.
Siis pelkästään sähköntuotannosta on poissa vähintään yht. 2000 MW edullisesti tuotettua sähkötehoa, se kaikki on nyt korvattava jollakin muulla keinoilla ja sepä maksaa ihan eri tavalla.
On aika ymmärrettävää ettei esim. nesteytettyä maakaasua ole kenenkään mahdollista tehdä ja myydä niin alhaisilla hinnoilla kuin em. Venähän kaasua saatiin. Jo pelkkä maakaasun nesteytysprosessi "syö kuormasta" eli kuluttaa kolmasosan kaikesta maaperästä nostettavasta kaasusta ja tarvitsee kuljetukseen erikoisvarustellut kalliit säiliöalukset jne. jne.
Mielenkiintoista muuten että mistä se puuttuva venäjän putkikaasu otetaan kunhan tästä talvi alkaa, em. noin 2000 MW sähkötehon ylläpitoon tarvitaan voimaloilla kaasua sellaiset 360000 kuutiometriä per tunti...se tarkoittaa nesteytettyä kaasua noin 600 kuutiota per tunti eli noin 14400 kuutiometriä vrk.
Ministeri Lintilän lausuman mukaan sellaisen kaavaillun varastolaivan lasti riittäisi Suomen tarpeisiin talven ajaksi. Todellisuudessa siinä on sen verran heittoa että se noin 80- 90000 tonnin lasti ei riitä edes maan voimaloiden tarpeisiin viikoksi. Eihän tuo paha asiantuntemusheitto ole ministerismieheltä.

Totta tietysti että vesi, tuuli jne. ovat aika edullisia poltoaineita yhä mutta kun olemme sähkömarkkinoillakin jo jossain määrin globaalissa maailmassa ja jossain väkirikkaassa keski- Euroopassa sähkö on ollut hetkittäin kymmenisen kertaa kallinpaa kuin meillä jo paljon ennen Ukrainan tiannetta ja nyt se siis lyö aaltonsa meillekin asti, järjestelmä ja systeemi on mikä on ja siinä on hyvät ja huonot puolensa ja tähän asti olemme nauttineet niistä hyvistä puolista mutta,,,
Lyhyesti sanottuna nyt maksetaan tarpeettoman kiireellä ajetusta suuresta maailmoja syleilevästä vihreydestä satumaista hintaa.

Lue lisää

''Varastoalus ’’Exemplar’’, tilavuus on noin 151 000 kuutiometriä, mikä vastaa täyteen lastattuna noin 68 000 tonnia LNG:ta, eli nesteytettyä maakaasua. Määrä tarkoittaa noin 1 050 gigawattituntia energiaa.

Gasgrid kertoo verkkosivuillaan, että laivan höyrystyskapasiteetti on 140 gigawattituntia päivässä ja jopa yli 40 terawattituntia vuodessa. Gasgridin mukaan tämä ylittäisi Suomen vuotuisen maakaasun käyttötarpeen.

Suomen Kaasuyhdistys kertoo sivuillaan, että maakaasun käyttö Suomessa vuosina 2021 ja 2020 oli 25 terawattituntia vuositasolla.''

''LNG eli nesteytetty maakaasu tullaan toimittamaan terminaalilaivaan tankkereilla globaaleilta markkinoilta. Odotusten mukaan tankkerit vierailisivat terminaalilla kahdesti tai kolmesti kuukaudessa.''

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sähkö on nyt kallista? Sähkön hinta ja sen vaihtelut ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi. Sähkön tuotannossa tarvittavien polttoaineiden vaje sekä Ukrainan sota ovat suurimmat syyt sähkön hintakehitykseen, mutta hinnan nousu selittyy yllättävän monella tekijällä.

Suomi ei ole riippumaton, yksittäinen toimija kansainvälisillä sähkömarkkinoilla. Suomi on osa pohjoismaista sähköjärjestelmää, jonka toimintaan vaikuttaa moni asia.

Päästöoikeudet

Sähkön hinnan nousuun vaikuttaa päästöoikeuksien hinnan nousu, joita myydään ja ostetaan eurooppalaisessa päästökaupassa. Päästökauppajärjestelmä on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä työkaluista, jolla pyritään vähentämään ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Päästökaupassa huutokaupataan päästöoikeuksia, jotka ovat lupia päästöille. Yhdellä päästöoikeudella saa siis tuottaa tietyn määrän päästöjä. Energiantuotantolaitosten tuottamat päästöt määrittelevät, kuinka monta päästöoikeutta niiden on vuosittain luovutettava viranomaisille. Yritykset saavat osan luvista ilmaiseksi, mutta ne myös ostavat ja myyvät päästöoikeuksiaan huutokaupassa, ja hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Sääolosuhteet

Pohjoismaiseen sähköön ja sen hintaan vaikuttaa merkittävästi sääolosuhteet. Noin puolet Pohjoismaisesta sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Kun vesivarannot ovat vajaat, korvataan vajetta kalliimmilla tuotantomuodoilla ja sähkön tuonnilla Keski-Euroopasta. Sateiden määrä vaikuttaa siis olennaisesti pohjoismaiden vesivarantoihin ja edelleen sähkön hintaan. Sateiden lisäksi myös tuuli vaikuttaa huomattavasti sähkön hintaan. Kun tuulee paljon, saadaan sähkömarkkinoille enemmän tuulivoimaloiden tuottamaa energiaa. Vastaavasti tuuleton sää nostaa sähkön hintaa.

Sähkönsiirtokapasiteetin rajoitteet

Suomi ei ole täysin omavarainen sähköntuotannossa, vaan joudumme ostamaan osan myymästämme sähköstä ulkomailta. Sähkön hintaa Suomessa on nostanut myös Pohjoismaiden sisällä voimaan tullut sähkön siirtorajoitus, joka rajoittaa Suomeen ostettavan sähkön määrää. Norjan kantaverkkoyhtiö rajoittaa vientiä Etelä-Norjasta Ruotsiin Tukholman alueelle. Tukholman alueelta taas kulkee siirtoyhteys Suomeen ja tämän vuoksi tuonnin väheneminen Norjasta säteilee suoraan Suomen sähkön hintaan. Norjan kantaverkkoyhtiön rajoitusten kestoa on vaikea arvioida.

Venäläisestä energiasta irtautuminen

Myös venäjältä siirtyy energiaa Suomeen. Energia-ala etsii parhaillaan ratkaisuja Suomen irtautumiseksi venäläisestä energiasta, mutta lopulliset päätökset ratkaistaan poliittisesti. Suomen riippuvuus venäläisestä energiasta on kuitenkin merkittävästi vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. On kuitenkin ilmeistä, että venäläisestä energiasta irtaantuminen vaikuttaa myös osaltaan sähkön hintakehitykseen.

Lue lisää

Miksiköhän Fingrid lopetti tehoreservi lukeman näyttämisen??

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

Anonyymi kirjoitti:

Miksiköhän Fingrid lopetti tehoreservi lukeman näyttämisen??

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

Lue lisää

No kansalaisten olisi liian heppo todeta jotta sähköpulaa ei ole olemassa ainakaan Suomessa !!

Anonyymi kirjoitti:

''Varastoalus ’’Exemplar’’, tilavuus on noin 151 000 kuutiometriä, mikä vastaa täyteen lastattuna noin 68 000 tonnia LNG:ta, eli nesteytettyä maakaasua. Määrä tarkoittaa noin 1 050 gigawattituntia energiaa.

Gasgrid kertoo verkkosivuillaan, että laivan höyrystyskapasiteetti on 140 gigawattituntia päivässä ja jopa yli 40 terawattituntia vuodessa. Gasgridin mukaan tämä ylittäisi Suomen vuotuisen maakaasun käyttötarpeen.

Suomen Kaasuyhdistys kertoo sivuillaan, että maakaasun käyttö Suomessa vuosina 2021 ja 2020 oli 25 terawattituntia vuositasolla.''

''LNG eli nesteytetty maakaasu tullaan toimittamaan terminaalilaivaan tankkereilla globaaleilta markkinoilta. Odotusten mukaan tankkerit vierailisivat terminaalilla kahdesti tai kolmesti kuukaudessa.''

Lue lisää

Jo vain, ja tuosta se on hyvin laskettavissa että tuon laivan lasti ei riitä voimalakäytössä kuin noin viideksi vuorokaudeksi kuten olen sivulla jo, klo 15:51 kirjoittanut!
Tosin olen ollut hyvin varovainen arvioidessani koko Suomen kaasua käyttävien voimaloiden yhteistehoa, todellisuudessa se on huomattavasti suurempi ja siis tilanne käytännössä vielä hankalampi. Kun sitten siitä lastist olisi riitettävä myös teollisuuden tarpeisiin osa, ei se riitä tietenkään edes sitä viittä vuorokautta eikä tietenkään riitä että sitä täydennettäisiin kahdesti- kolmasti/kk.
Niille jotka sanovat että ko. LNG menisi teollisuudelle pitää huomauttaa että jos lasti höyrystetään satamassa, se menee siihen samaiseen PUTKISTOON josta myös voimalat ovat kaasunsa ottaneet, eli putkistoon johdettava kaasu ei ole korvamerkitty teollisuudelle...

Anonyymi kirjoitti:

Jo vain, ja tuosta se on hyvin laskettavissa että tuon laivan lasti ei riitä voimalakäytössä kuin noin viideksi vuorokaudeksi kuten olen sivulla jo, klo 15:51 kirjoittanut!
Tosin olen ollut hyvin varovainen arvioidessani koko Suomen kaasua käyttävien voimaloiden yhteistehoa, todellisuudessa se on huomattavasti suurempi ja siis tilanne käytännössä vielä hankalampi. Kun sitten siitä lastist olisi riitettävä myös teollisuuden tarpeisiin osa, ei se riitä tietenkään edes sitä viittä vuorokautta eikä tietenkään riitä että sitä täydennettäisiin kahdesti- kolmasti/kk.
Niille jotka sanovat että ko. LNG menisi teollisuudelle pitää huomauttaa että jos lasti höyrystetään satamassa, se menee siihen samaiseen PUTKISTOON josta myös voimalat ovat kaasunsa ottaneet, eli putkistoon johdettava kaasu ei ole korvamerkitty teollisuudelle...

Lue lisää

Kaasusta käytetään suurinosa teollisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaasusta käytetään suurinosa teollisuudessa.

Et sitten tajua millaisia määriä kaasua tarvitaan kun aletaan tehdä voimalalla sähkö esim. 1000 MW teholla. Koko Suomenkin kaasunkäyttö on sen rinnalla näpertelyä...

Anonyymi kirjoitti:

Et sitten tajua millaisia määriä kaasua tarvitaan kun aletaan tehdä voimalalla sähkö esim. 1000 MW teholla. Koko Suomenkin kaasunkäyttö on sen rinnalla näpertelyä...

Jankutijankuti....

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sähkö on nyt kallista? Sähkön hinta ja sen vaihtelut ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi. Sähkön tuotannossa tarvittavien polttoaineiden vaje sekä Ukrainan sota ovat suurimmat syyt sähkön hintakehitykseen, mutta hinnan nousu selittyy yllättävän monella tekijällä.

Suomi ei ole riippumaton, yksittäinen toimija kansainvälisillä sähkömarkkinoilla. Suomi on osa pohjoismaista sähköjärjestelmää, jonka toimintaan vaikuttaa moni asia.

Päästöoikeudet

Sähkön hinnan nousuun vaikuttaa päästöoikeuksien hinnan nousu, joita myydään ja ostetaan eurooppalaisessa päästökaupassa. Päästökauppajärjestelmä on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä työkaluista, jolla pyritään vähentämään ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Päästökaupassa huutokaupataan päästöoikeuksia, jotka ovat lupia päästöille. Yhdellä päästöoikeudella saa siis tuottaa tietyn määrän päästöjä. Energiantuotantolaitosten tuottamat päästöt määrittelevät, kuinka monta päästöoikeutta niiden on vuosittain luovutettava viranomaisille. Yritykset saavat osan luvista ilmaiseksi, mutta ne myös ostavat ja myyvät päästöoikeuksiaan huutokaupassa, ja hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Sääolosuhteet

Pohjoismaiseen sähköön ja sen hintaan vaikuttaa merkittävästi sääolosuhteet. Noin puolet Pohjoismaisesta sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Kun vesivarannot ovat vajaat, korvataan vajetta kalliimmilla tuotantomuodoilla ja sähkön tuonnilla Keski-Euroopasta. Sateiden määrä vaikuttaa siis olennaisesti pohjoismaiden vesivarantoihin ja edelleen sähkön hintaan. Sateiden lisäksi myös tuuli vaikuttaa huomattavasti sähkön hintaan. Kun tuulee paljon, saadaan sähkömarkkinoille enemmän tuulivoimaloiden tuottamaa energiaa. Vastaavasti tuuleton sää nostaa sähkön hintaa.

Sähkönsiirtokapasiteetin rajoitteet

Suomi ei ole täysin omavarainen sähköntuotannossa, vaan joudumme ostamaan osan myymästämme sähköstä ulkomailta. Sähkön hintaa Suomessa on nostanut myös Pohjoismaiden sisällä voimaan tullut sähkön siirtorajoitus, joka rajoittaa Suomeen ostettavan sähkön määrää. Norjan kantaverkkoyhtiö rajoittaa vientiä Etelä-Norjasta Ruotsiin Tukholman alueelle. Tukholman alueelta taas kulkee siirtoyhteys Suomeen ja tämän vuoksi tuonnin väheneminen Norjasta säteilee suoraan Suomen sähkön hintaan. Norjan kantaverkkoyhtiön rajoitusten kestoa on vaikea arvioida.

Venäläisestä energiasta irtautuminen

Myös venäjältä siirtyy energiaa Suomeen. Energia-ala etsii parhaillaan ratkaisuja Suomen irtautumiseksi venäläisestä energiasta, mutta lopulliset päätökset ratkaistaan poliittisesti. Suomen riippuvuus venäläisestä energiasta on kuitenkin merkittävästi vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. On kuitenkin ilmeistä, että venäläisestä energiasta irtaantuminen vaikuttaa myös osaltaan sähkön hintakehitykseen.

Lue lisää

Ydin-, vesi-, tuuli- tai aurinkovoima ei tarvitse päästöoikeuksia.

"Miksi meidän pitää maksaa siitä, että sähkö on Saksassa kallista."

Esitä kysymys sille jota äänestit. Kerro sitten mitä vastasi.

Juuri nyt Saksassa on käytössä kolme ydinvoimalaa. Jos ei kapasiteetti riitä, poltetaan hiiltä.

Kaikki maksavat pakotteiden seuraukset, tavalla tai toisella.

Halpaa kaasua ?? Tuskinpa...

''Saksan hallitus päätti, että energiayhtiöillä on lokakuun alusta alkaen mahdollisuus välittää kaasun nousseita hankintahintoja asiakkailleen. Maan talousministeriö arvioi aiemmin, että lisämaksu kuluttajille olisi 1,5–5 senttiä kilowattitunnilta.

Hinnankorotus on voimassa huhtikuuhun 2024 asti, ja sitä tarkistetaan kolmen kuukauden välein.''

Anonyymi kirjoitti:

Halpaa kaasua ?? Tuskinpa...

''Saksan hallitus päätti, että energiayhtiöillä on lokakuun alusta alkaen mahdollisuus välittää kaasun nousseita hankintahintoja asiakkailleen. Maan talousministeriö arvioi aiemmin, että lisämaksu kuluttajille olisi 1,5–5 senttiä kilowattitunnilta.

Hinnankorotus on voimassa huhtikuuhun 2024 asti, ja sitä tarkistetaan kolmen kuukauden välein.''

Lue lisää

Niin, hän käytti sanaa "halvempaa", ei sanaa "halpa" tai "halpaa"...iso ero!
Varsinkin jos Venäjän putkikaasua saadaan Saksaan jatkossa entistä vähemmän tahi ei ollenkaan, tietää se noin automaattisesti kaasun kallista hintaa kun ei siinä ole muita vaihtoehtoja kuin tuottaa maahan sitä kallista nesteytettyä maakaasua. Nesteytetyssä maakaasussa jo pelkkään nesteyttämisprosessiin kuluu niin paljon energiaa ja vaaditaan erikoistekniikoita sekä erikoisvarusteltuja kalliita laivoja kuljetuksessa että se vähintään kaksin- kolminkertaistaa kaasun hinnan siihen edulliseen pitkään venäjältä virranneeseen lähtöpaikaltaan kaasumaisessa olomuodossa kuluttajalle asti kulkeneeseen kaasuun.
Jää nähtäväksi ensinnäkin saako Uniper ylipäätään riittävästi nesteytettyä kaasua ja maksaako sen hankinta Uniperille niin paljon että sitä pitää myydä edelleen tappiolla, vaikka siis tappiot myyntihintoja nostamalla pienenisivätkin?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, hän käytti sanaa "halvempaa", ei sanaa "halpa" tai "halpaa"...iso ero!
Varsinkin jos Venäjän putkikaasua saadaan Saksaan jatkossa entistä vähemmän tahi ei ollenkaan, tietää se noin automaattisesti kaasun kallista hintaa kun ei siinä ole muita vaihtoehtoja kuin tuottaa maahan sitä kallista nesteytettyä maakaasua. Nesteytetyssä maakaasussa jo pelkkään nesteyttämisprosessiin kuluu niin paljon energiaa ja vaaditaan erikoistekniikoita sekä erikoisvarusteltuja kalliita laivoja kuljetuksessa että se vähintään kaksin- kolminkertaistaa kaasun hinnan siihen edulliseen pitkään venäjältä virranneeseen lähtöpaikaltaan kaasumaisessa olomuodossa kuluttajalle asti kulkeneeseen kaasuun.
Jää nähtäväksi ensinnäkin saako Uniper ylipäätään riittävästi nesteytettyä kaasua ja maksaako sen hankinta Uniperille niin paljon että sitä pitää myydä edelleen tappiolla, vaikka siis tappiot myyntihintoja nostamalla pienenisivätkin?

Lue lisää

Ja näitä tappioita sitten me SUOMALAISET maksamme kokeina sähkön hintoina.
Eihän tuotanto kustannukse Suomalaisen sähkön osalta ole juurikaan nousseet

Joo, toista se oli ns, kommunismissa, vaan ei se oikein menetyksekkäästi sitten kuitenkaan pelittänyt tuolla eräässä itärajan takaisessa naapurissa se systeemi...
Mikä se on muuten tuo Nm.?

Anonyymi kirjoitti:

Joo, toista se oli ns, kommunismissa, vaan ei se oikein menetyksekkäästi sitten kuitenkaan pelittänyt tuolla eräässä itärajan takaisessa naapurissa se systeemi...
Mikä se on muuten tuo Nm.?

Lue lisää

Yksinkertaisilla ihmisillä ei ole muita vaihtoehtoja ja tapoja ajatella ja toimia kuin asioiden ääripäät. - Nm. Revi siitä, jos osaat

Anonyymi kirjoitti:

Yksinkertaisilla ihmisillä ei ole muita vaihtoehtoja ja tapoja ajatella ja toimia kuin asioiden ääripäät. - Nm. Revi siitä, jos osaat

Eli kaksinkertaiset osaavat ikään kuin interpoloida ääripäiden välimuodon, voi olla.

Anonyymi kirjoitti:

Eli kaksinkertaiset osaavat ikään kuin interpoloida ääripäiden välimuodon, voi olla.

Olen ollut kaksinkerroin, kun on pahoinvointia tai ripulia. Miten siinä interpoloit?

Anonyymi kirjoitti:

Joo, toista se oli ns, kommunismissa, vaan ei se oikein menetyksekkäästi sitten kuitenkaan pelittänyt tuolla eräässä itärajan takaisessa naapurissa se systeemi...
Mikä se on muuten tuo Nm.?

Lue lisää

Sehän on virallinen lyhenne mittayksikkö Newtonmetri
Mutta tää umpiluupää muija joka pottukuopasta käsin latoo noita omituisia "viisauksiaan"
ei ole mikään muuta kuin höperö.

Mitäpä luulisit että maksaa Saksaan tuotuna nesteytetty maakaaasu suhteessa mukavasti putkea pitkin Venäjältä vuosikymmeniä virranneeseen maakaasuun verrattuna? Aivan oikein, se maksaa paljon, paljon enemmän, nääs jo pelkästään se kaasun nesteyttämisprosessi tarvitsee ja kuluttaa yhden kolmasosan kaikesta maaperästä otettavasta kaasusta eivätkä kuljetukseen soveltuvat erikoisrakenteiset säiliöaluksetkaan aivan halpoja ole ja juoksevia kulujakin niistä on jne.
Ko. kaasua käyttävät lähes kaikki Euroopan maat, sekä voimalat, teollisuus että kotitaloudet. Saksassa yli 40 miljoonan asukkaan asunnot lämmitetään tällä kaasulla kun ei niissä juuri muita lämmityssysteemejä ole. Tämän kaasun suuri myyjä ja toimittaja Saksassa on eräs Uniper ja kun Saksan valtio ei antanut sille lupaa nostaa jaettavan kallistuneen kaasun hintaa
toiminta muuttui raskaasti tappiolliseksi. Ja koska Uniperin iso omistaja on eräs Fortum, tappioita alkoi tulla sille emoyhtiölle jne.
Asiat ovat liian mutkikkaita täällä simppelisti selitettäväksi, on futuureja eli vakuutuksia ja johdannaiskauppaa jne. eikä niitä monet selitettynäkään ymmärtäisi mutta sekin on jotain jos ymmärretään että kyllä ne tuotantokustannuksetkin ovat aidosti nousseet!

Anonyymi kirjoitti:

Mitäpä luulisit että maksaa Saksaan tuotuna nesteytetty maakaaasu suhteessa mukavasti putkea pitkin Venäjältä vuosikymmeniä virranneeseen maakaasuun verrattuna? Aivan oikein, se maksaa paljon, paljon enemmän, nääs jo pelkästään se kaasun nesteyttämisprosessi tarvitsee ja kuluttaa yhden kolmasosan kaikesta maaperästä otettavasta kaasusta eivätkä kuljetukseen soveltuvat erikoisrakenteiset säiliöaluksetkaan aivan halpoja ole ja juoksevia kulujakin niistä on jne.
Ko. kaasua käyttävät lähes kaikki Euroopan maat, sekä voimalat, teollisuus että kotitaloudet. Saksassa yli 40 miljoonan asukkaan asunnot lämmitetään tällä kaasulla kun ei niissä juuri muita lämmityssysteemejä ole. Tämän kaasun suuri myyjä ja toimittaja Saksassa on eräs Uniper ja kun Saksan valtio ei antanut sille lupaa nostaa jaettavan kallistuneen kaasun hintaa
toiminta muuttui raskaasti tappiolliseksi. Ja koska Uniperin iso omistaja on eräs Fortum, tappioita alkoi tulla sille emoyhtiölle jne.
Asiat ovat liian mutkikkaita täällä simppelisti selitettäväksi, on futuureja eli vakuutuksia ja johdannaiskauppaa jne. eikä niitä monet selitettynäkään ymmärtäisi mutta sekin on jotain jos ymmärretään että kyllä ne tuotantokustannuksetkin ovat aidosti nousseet!

Lue lisää

''...Saksassa on eräs Uniper ja kun Saksan valtio ei antanut sille lupaa nostaa jaettavan kallistuneen kaasun hintaa...

Katso viesti ylempänä, 04.09.2022 21:16

Anonyymi kirjoitti:

Mitäpä luulisit että maksaa Saksaan tuotuna nesteytetty maakaaasu suhteessa mukavasti putkea pitkin Venäjältä vuosikymmeniä virranneeseen maakaasuun verrattuna? Aivan oikein, se maksaa paljon, paljon enemmän, nääs jo pelkästään se kaasun nesteyttämisprosessi tarvitsee ja kuluttaa yhden kolmasosan kaikesta maaperästä otettavasta kaasusta eivätkä kuljetukseen soveltuvat erikoisrakenteiset säiliöaluksetkaan aivan halpoja ole ja juoksevia kulujakin niistä on jne.
Ko. kaasua käyttävät lähes kaikki Euroopan maat, sekä voimalat, teollisuus että kotitaloudet. Saksassa yli 40 miljoonan asukkaan asunnot lämmitetään tällä kaasulla kun ei niissä juuri muita lämmityssysteemejä ole. Tämän kaasun suuri myyjä ja toimittaja Saksassa on eräs Uniper ja kun Saksan valtio ei antanut sille lupaa nostaa jaettavan kallistuneen kaasun hintaa
toiminta muuttui raskaasti tappiolliseksi. Ja koska Uniperin iso omistaja on eräs Fortum, tappioita alkoi tulla sille emoyhtiölle jne.
Asiat ovat liian mutkikkaita täällä simppelisti selitettäväksi, on futuureja eli vakuutuksia ja johdannaiskauppaa jne. eikä niitä monet selitettynäkään ymmärtäisi mutta sekin on jotain jos ymmärretään että kyllä ne tuotantokustannuksetkin ovat aidosti nousseet!

Lue lisää

Hei hei... Me asumme Suomessa ja meillä oli ainakin takavuosina voimaloita riittäväti omiin tarpeisiin,
Eikä näistä venäjän kaasuputkista ole sivuhaaraa Suomeen, hoitakoon Saksa ongelmansa miten haluaa ei sen pitäsi meille kuulua !!

Anonyymi kirjoitti:

Hei hei... Me asumme Suomessa ja meillä oli ainakin takavuosina voimaloita riittäväti omiin tarpeisiin,
Eikä näistä venäjän kaasuputkista ole sivuhaaraa Suomeen, hoitakoon Saksa ongelmansa miten haluaa ei sen pitäsi meille kuulua !!

Lue lisää

Mutta eikö Neuvostoliitosta rakennettukaan 1985 valmistunutta kaasuputkea suoraan Helsingin kaupungin voimalaitokselle Vuosaareen?
Siihen putkeen on kyllä sittemmin tehty monta sivuhaaraakin...

Anonyymi kirjoitti:

Hei hei... Me asumme Suomessa ja meillä oli ainakin takavuosina voimaloita riittäväti omiin tarpeisiin,
Eikä näistä venäjän kaasuputkista ole sivuhaaraa Suomeen, hoitakoon Saksa ongelmansa miten haluaa ei sen pitäsi meille kuulua !!

Lue lisää

Niinä takavuosina sähkönkulutus oli pienempi ja silloin toiminnassaolleista voimaloista on monia purettu viimeisen 15 vuoden aikana. Puretuista ns. konventioonalisista voimaloista on purettu suurimpana Inkoon nettoteholtaan 1000 MW voimala, Kotkasta kaasuturbiinivoimala, Porista vanhempi Tahkoluodon hiili/öljyvoimala ja uudempikin oli jo purkusuunnitelmien alla mutta sepelastui vielä hetkeksi reservinäolosopimuksen ansiosta, Helsingistä vanhempi Hanasaaren voimala ja monta muuta. Sijaan ei ole rakennettu juuri mitää uutta, nyt merkittävä uudisrakennus on OL3 jota on rakennettu kuin Iiisakin kirkkoa.
Jos tulee talvi jolloin on useamman viikon kovien pakkasten jaksoja, maamme voimalat eivät kykene tekemään riittävästi sähköä, emme ole omillamme pärjääviä ja nyt kun Venäjän tuontikin lakkasi ja vaikka OL3 onnistuisikin pääsemään tuotantoon, tarvitsemme lisäksi paljon sähköntuontia Ruotsin suunnalta.
Meillä oltiin äärimmäisen tiukoilla kun hetkellisesti yhtenä talvena kulutus alkoi olla 15000 MW ja silloinkin vaikka Venäjältä saatiin siirtolinjan täydeltä sähköä ja saatiin edullista maakaasua voimaloiden polttoaineeksi ja em. nyt puretusta voimaloista (esim em. Inkoo, 1000 MW ), osa oli vielä timmissä ja tuotannossa niin lievästi sanoen tiukilla oltiin.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta eikö Neuvostoliitosta rakennettukaan 1985 valmistunutta kaasuputkea suoraan Helsingin kaupungin voimalaitokselle Vuosaareen?
Siihen putkeen on kyllä sittemmin tehty monta sivuhaaraakin...

Lue lisää

Helen eli Helsingin Energia rakensi Vuosaareen kaksi voimalaa, vuosina 1991 ja 1998.
Kaasuputki tulee mutta putkesta ei nyt tietyistä syistä tule kaasua.Joten, poltetaan kolia ja puupellettejä.

Ja mitä se kertoo tästä (talous)systeemistä, jos hinnat nousevat tällaista vauhtia oletusten ja arvailujen takia / seurauksena? - Nm. Jotain mätää

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitä se kertoo tästä (talous)systeemistä, jos hinnat nousevat tällaista vauhtia oletusten ja arvailujen takia / seurauksena? - Nm. Jotain mätää

Esim. keski- Euroopassa, Saksa suurimpana kaasun kuluttajana, kaasun hinta on viimeisten tietojen mukaan noussut yli 400 %. Eiköhän se jotenkin pyri vaikuttamaan myös kaikkien kaasulla tehtävien lopputotteiden hintaan? Lopputuotteita ovat niin voimaloiden tekemä sähkö kuin kotitalouksien lämmitykseen käyttämä kaasu sekä tuhannet teollisuuden kaasua prosesseissa apuna käyttäen valmistetut tuotteet.
Siis tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi ja nopeasti enemmän kuin edeltäviin kokonaisiin vuosiin. Spekulointi ja kaikki sähkön tuottajien futuuri- eli vakuuteut ennakkokaupat kiinteillä nyt liian alhaisiksi osoittautuneilla hinnoilla, niistä seuranneet voimakkaat vakuutusmaksujen nousut ja niiden yhä enemmän ahtaalle ajava vaikutus ja markikinoiden arvaamaton toiminta erityisesti johdannaiskaupankäynnissä ja sellainen tuo myös epävarmuutta.
Siis tuotantokustannukset ovat aidosti nousseet ja paljon mutta spekulointi kärjistää vielä tilannetta, ei ole yhtä ainoaa vaikuttavaa tekijää!

Anonyymi kirjoitti:

Esim. keski- Euroopassa, Saksa suurimpana kaasun kuluttajana, kaasun hinta on viimeisten tietojen mukaan noussut yli 400 %. Eiköhän se jotenkin pyri vaikuttamaan myös kaikkien kaasulla tehtävien lopputotteiden hintaan? Lopputuotteita ovat niin voimaloiden tekemä sähkö kuin kotitalouksien lämmitykseen käyttämä kaasu sekä tuhannet teollisuuden kaasua prosesseissa apuna käyttäen valmistetut tuotteet.
Siis tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi ja nopeasti enemmän kuin edeltäviin kokonaisiin vuosiin. Spekulointi ja kaikki sähkön tuottajien futuuri- eli vakuuteut ennakkokaupat kiinteillä nyt liian alhaisiksi osoittautuneilla hinnoilla, niistä seuranneet voimakkaat vakuutusmaksujen nousut ja niiden yhä enemmän ahtaalle ajava vaikutus ja markikinoiden arvaamaton toiminta erityisesti johdannaiskaupankäynnissä ja sellainen tuo myös epävarmuutta.
Siis tuotantokustannukset ovat aidosti nousseet ja paljon mutta spekulointi kärjistää vielä tilannetta, ei ole yhtä ainoaa vaikuttavaa tekijää!

Lue lisää

Olen erästä asiaa ihmetellyt.
Alati puhutaan energian kulutuksesta, mutta selkeää kampanjaa ei ole sen säästämiseen.
Mutta varsinainenihme on, ettei siirtomaksuista ole mainittu tavuakaan.
Sehän ei ole kulutusta. Ilman siirtoa ei voi kait kuluttaakaan.
Saisiko Caruna jotain.
Beng
Miten valvotaan osingonjaot, bonukset ja niin edelleen.
Miten valvotaan lainan takaisinmaksu.
Kyllähän kaikki tietävät, että tahallisen konkurssinkin voi masinoida.

Anonyymi kirjoitti:

Olen erästä asiaa ihmetellyt.
Alati puhutaan energian kulutuksesta, mutta selkeää kampanjaa ei ole sen säästämiseen.
Mutta varsinainenihme on, ettei siirtomaksuista ole mainittu tavuakaan.
Sehän ei ole kulutusta. Ilman siirtoa ei voi kait kuluttaakaan.
Saisiko Caruna jotain.
Beng
Miten valvotaan osingonjaot, bonukset ja niin edelleen.
Miten valvotaan lainan takaisinmaksu.
Kyllähän kaikki tietävät, että tahallisen konkurssinkin voi masinoida.

Lue lisää

Yeap, olet ihan hemmetin oikeassa. Nykyajan ihmisille säästäminen on tuntematon käsite, joten sitä pitäisi opettaa 'kädestä pitäen'. - Nm. S-tanan surullista

Anonyymi kirjoitti:

Esim. keski- Euroopassa, Saksa suurimpana kaasun kuluttajana, kaasun hinta on viimeisten tietojen mukaan noussut yli 400 %. Eiköhän se jotenkin pyri vaikuttamaan myös kaikkien kaasulla tehtävien lopputotteiden hintaan? Lopputuotteita ovat niin voimaloiden tekemä sähkö kuin kotitalouksien lämmitykseen käyttämä kaasu sekä tuhannet teollisuuden kaasua prosesseissa apuna käyttäen valmistetut tuotteet.
Siis tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi ja nopeasti enemmän kuin edeltäviin kokonaisiin vuosiin. Spekulointi ja kaikki sähkön tuottajien futuuri- eli vakuuteut ennakkokaupat kiinteillä nyt liian alhaisiksi osoittautuneilla hinnoilla, niistä seuranneet voimakkaat vakuutusmaksujen nousut ja niiden yhä enemmän ahtaalle ajava vaikutus ja markikinoiden arvaamaton toiminta erityisesti johdannaiskaupankäynnissä ja sellainen tuo myös epävarmuutta.
Siis tuotantokustannukset ovat aidosti nousseet ja paljon mutta spekulointi kärjistää vielä tilannetta, ei ole yhtä ainoaa vaikuttavaa tekijää!

Lue lisää

Ts. kuten sanoin, sähkönmyyntijärjestelmäkin on mätä. - Nm. Kuka niitä keksii

Anonyymi kirjoitti:

Olen erästä asiaa ihmetellyt.
Alati puhutaan energian kulutuksesta, mutta selkeää kampanjaa ei ole sen säästämiseen.
Mutta varsinainenihme on, ettei siirtomaksuista ole mainittu tavuakaan.
Sehän ei ole kulutusta. Ilman siirtoa ei voi kait kuluttaakaan.
Saisiko Caruna jotain.
Beng
Miten valvotaan osingonjaot, bonukset ja niin edelleen.
Miten valvotaan lainan takaisinmaksu.
Kyllähän kaikki tietävät, että tahallisen konkurssinkin voi masinoida.

Lue lisää

Hallitus sääti lain....

https://savonvoima.fi/sahkomarkkinalaki-uudistuu/

''Siirtopalvelu asiakkaille mahdollisimman alhaisin kustannuksin

Sähkömarkkinalain 19 §:n verkon kehittämisvelvollisuuteen esitetään uutta säännöstä, joka velvoittaa verkonhaltijan tuottamaan siirto- ja jakelupalvelun mahdollisimman kustannustehokkaasti. Verkon kehittämisvelvollisuudella on säädetty verkonhaltijalle velvoite ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin verkon toiminnalle säädettyjen vaatimusten ja verkon käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti. Kehittämisvelvollisuudella täsmennetään myös ne periaatteet, joiden mukaan verkonhaltijan tulee suunnitella, rakentaa ja ylläpitää verkkoaan.

Uuden säännöksen mukaan kehittämisvelvollisuuden sisältöön kuuluisi se, että verkonhaltija tuottaa siirto- ja jakelupalvelun verkkonsa käyttäjille mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Tämä tarkoittaa kustannustehokkaiden investointien ja verkkoratkaisujen tekemistä.''