Mitä laatu on?

On aina pettymys katsoa huono elokuva tai syödä huono ateria.

Laadukasta elämää 80-vuotiaaksi ja sitten äkkikuolema.

Täytyy enin tietää, minkä laadusta puhutaan. Yleisellä tasolla laatu on vähän kuin "hyvinvointiyhteiskunta". Toisaalta esimerkiksi säjkölämmittäjän kannalta sähkön tärkein laatukriteeri on sen saatavuus. Pienet jännite- ja taajuuspoikkeamat ovat toisarvoisia. Tuulivoima on heikkolaatuista sähköä.

Laadulla on hintansa. Tyypillisen gallupin mukaan puolueen X kannatuksen arvioidaan olevan vaikkapa 25 %. Virhemarginaali (2s) on 1.9 %-yksikköä kumpaankin suuntaan. Tämä tarkoittaa, että 95 % todennäköisyydellä ja 95 % luotettavuudella kannatus on välillä 23.1 ... 26.9 %. Tuollaiseen tulokseen päästään 2000 satunnaisen henkilön kyselyllä. Jos mittauksen laatua halutaan parantaa, on kysyttävä suuremmalta joukolta. 100-kertainen otanta pudottaa virheen 1/10-osaan.

"Objektin laatu on seurausta objektin ominaisuuksista, mutta on usein luonteltaan subjektiivinen, ts. vaikka objektin objektiiviset ominaisuudet ovat havaittavissa, subjektit arvostavat niitä eri tavoin."

Oma pikainen hahmotelmani laaduista suhteessa määriin:

Se mitä yleensä kutsutaan "objektiiviseksi" on todellisuudessa jaettua kollektiivista subjektiivisuutta koska kyse on lähinnä vain sellaisista arvioista josta useimmat havaitsijat/kokijat ainakin riittävän samankaltaisissa kulttuureissa tai vertaisryhmissä voivat olla samaa mieltä (konsensus).

Ns. objektiivisuus on myös todennäköisesti hyvinkin lajityypillistä eli erilaisin aistivälinein varustetut oliotyypit todennäköisesti havaitsevat saman konkreettisen objektin hyvinkin eri tavoin ja muodostavat siitä omanlaisensa konsensuskokemuksen suhteessa omaan viitekehykseensä.

Yksilöiden ja lajien välisiä kognitiivisia eroja voi jossain määrin yrittää vähentää tekniikan ja tieteen avulla mutta tuskin koskaan täydellisesti ja kattavasti eli siinä mielessä tiedekään ei voi todennäköisesti tuottaa aidosti täysin objektiivista tietoa koska tieteen edellytyksenä on intersubjektiivisuus eli vain sellainen voi olla tieteellistä mikä on olemassaolevassa yhteisössä "normaalia" tai tavallista/tyypillistä ja havainto-ja hahmotuskyvyn ja metakognition puitteissa mahdollista sulkien pois esim. poikkeukselliset ns. paranormaaleiksi määrittelyt kokemustavat (kuten esim. kontrolloitu kaukonäkeminen yms. joiden olemassaolo on kiistanalaista varsinkin niiden mielestä joilla ei ole ymmärrystä eikä varsinkaan omaa kokemusta sellaisista kyvyistä. )

Jos laatua verrataan määrään niin määrä on selkeästi laskennallinen asia.
Kokemukselliset eli kunkin yksikön kvaliakokemukset ovat taas pääasiassa laadullisia koska niitä ei voida määrällisesti eikä laskennalisesti määritellä ainakaan tarkasti.

Vaikka tietotekniikan ja tekoälyn avulla voidaankin emuloida tietoiselta näyttävää käyttäytymistä niin siitä ei voi mitenkään itsestäänselvästi päätellä että tietoisuisuus olisi millään tavalla laskennallinen tai palautettavissa määrällisiin asioihin jotka ovat aina luonteeltaan ajallis-paikallisia.

Laatu liittyy yleensä tutkittavana olevan objektin ominaisuuksiin.
Ominaisuuksiltaan erilaisia asioita voidaan periaatteessa käsitellä laskennallisesti mutta jos ne ominaisuudet eroavat hyvin paljon toisistaan niin sen laskennallisuuden mielekkyys voi olla melko kyseenalaista eli esim. omenoiden ja pilvien keskinäisten määrien laskutoimitukset.

Laatu = objektien ominaisuudet, matemaattis-geometrisesti kuvattavissa (esim. topologian välinein) mutta ei vättämättä laskennallista, mahdollisesti epälokaalia kuten esim. tietoisuus jolloin hermosto,aivot ja dna toimivat tietoisuuden välittäjinä mutta eivät tietoisuuden tuottajina lokaalilla tasolla

Määrä = laskennallista, ajallis-paikallista rakennetta projisoituna tiettyyn ajanhetkeen ja paikalliseen 3d avaruuskoordinaatistoon joka saattaa olla vain pelkkä hahmotustapa ilman mitään konkreettista olemassaoloa

B

Laatu on kokemuksellinen käsite. Ts. laatukokemus voi olla mitä vain huonon ja hyvän välillä... heikko/kestävä, käytännöllinen/epäkäytännöllinen, tyylikäs/tylsä jne.... Jos objekti tekee sen, mitä sen on tarkoitus tehdä, mitä on luvattu tai mikä täyttää käyttäjän tarpeet, laatukokemus on positiivinen. Jos ei niin, laatukokemus on negatiivinen. Koska objektin laatukuvaan vaikuttavat ominaisuudet voidaan tunnistaa tarkasti käyttäjien keskuudessa, on laatukokemuksella siten myös objektiivinenkin näkökulma.

Puhtaaksikirjoittajan työn laatua kuvaa lyöntivirheiden määrä. Toisaalta täysin virheetöntä tekstiä syntyy todennäköisesti hitaammin.

Myyn juuri asuntoa. Se on huono laatuinen eli kulunut ja pinnat uusimisen tarpeessa. Ihmiset arvostavat huonokuntoisuuden eri tavoin, jolloin asunnon hinta on subjektiivinen. On vaikea sanoa, paljonko se on hinnaltaan halvempi kuin yhtä hyvä kuntoinen vastaava asunto?

Usein tuotteen todellista laatua on tavallisen kuluttajan tosi vaikea määritellä. Useammin kysymys on laatuvaikutelmasta. Kahdesta yhtä laadukkaasta tuotteesta toinen voi vaikuttaa halvalta ja toinen laadukkaalta vaikka todellinen laatu olisi tismalleen sama. Muovihan on halpa materiaali ja esim. auton sisustuksessa sitä käytetään laajasti. Toisessa autossa muovi näyttää muoviselta ja toisessa ei ja kysymys voi olla ainoastaan muovin struktuurista. Tietysti tämän tyyppinenkin suunnittelu on tavallaan sitä laatua, mutta kysymys on kuitenkin laatuvaikutelmasta.

Missä sitten se todellinen laatu punnitaan niin kelloissa. Katsokaapa YouTubesta videoita. Esim. kun verrataan laadukasta kopiota alkuperäiseen merkkituotteeseen, siinä mielestäni näkyy hyvin mitä on tuotteen laatu. Kohtuullisen kallis kopio on silmällä katsottuna lähes identtinen mutta kun tarkastellaan vähän tarkemmin, erot ovat selvästi nähtävissä ja ne kertovat (ainakin osin) siitä miksi ns. laatukello maksaa paljon. Ehkä saman tyyppisiä eroja on nähtävissä koruissa jossa se pieni ero on ratkaiseva.

Joku sanoi joskus laatupäivillä, että laatu on määriteltävissä vain sen puutteen kautta.

Entä ne yleisesti laadukkaiksi mielletyt tuotteet, joiden laatu on vähän sitä ja tätä. Mieleen tulee ainakin eräs kahvinkeitin.

Laatu on aika yksinkertaista määritellä. Luotettavuus ja toimivuus siinä tehtävässä, johon tuote, palvelu yms. on valmistettu.