Lueskelen tässä juuri kaikkien aikojen myydyintä filosofista teosta "Zen ja moottoripyörän kunnossapito", joka tarkastelee laadun olemusta.
Objektin laatu on seurausta objektin ominaisuuksista, mutta on usein luonteltaan subjektiivinen, ts. vaikka objektin objektiiviset ominaisuudet ovat havaittavissa, subjektit arvostavat niitä eri tavoin.
Objektin laatua on vaikea määritellä filosofisesti. Siihen voidaan liittää sellaisia elementtejä kuin virheettömyys, kestävyys, ajattomuus, esteettisyys, viihdyttävyys, inter alia, mutta yleispätevän määritelmän antaminen on lienee mahdotonta.
Laadun arviointi on mahdollista, mutta lopputulos on aina joissain määrin luonteltaan subjektiivinen.
Laatu vaikuttaa objektin arvoon, vaikkakaan ei täysin objektin arvoa määritä. Laatu vaikuttaa myös objektista saatavissa olevaan hyötyyn, vaikkakaan ei täysin objektin hyötyä määritä.
Objektin laatu on seurausta objektin ominaisuuksista, mutta on usein luonteltaan subjektiivinen, ts. vaikka objektin objektiiviset ominaisuudet ovat havaittavissa, subjektit arvostavat niitä eri tavoin.
Objektin laatua on vaikea määritellä filosofisesti. Siihen voidaan liittää sellaisia elementtejä kuin virheettömyys, kestävyys, ajattomuus, esteettisyys, viihdyttävyys, inter alia, mutta yleispätevän määritelmän antaminen on lienee mahdotonta.
Laadun arviointi on mahdollista, mutta lopputulos on aina joissain määrin luonteltaan subjektiivinen.
Laatu vaikuttaa objektin arvoon, vaikkakaan ei täysin objektin arvoa määritä. Laatu vaikuttaa myös objektista saatavissa olevaan hyötyyn, vaikkakaan ei täysin objektin hyötyä määritä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
On aina pettymys katsoa huono elokuva tai syödä huono ateria.
Laadukasta elämää 80-vuotiaaksi ja sitten äkkikuolema.
-elän 100-vuotiaaksi, ellen sitä ennen kuole, lauloi Tapio Rautavaara
Juicella oli korkealaatuinen maksa. Hän totesikin, että se kestää koko elämän.
Täytyy enin tietää, minkä laadusta puhutaan. Yleisellä tasolla laatu on vähän kuin "hyvinvointiyhteiskunta". Toisaalta esimerkiksi säjkölämmittäjän kannalta sähkön tärkein laatukriteeri on sen saatavuus. Pienet jännite- ja taajuuspoikkeamat ovat toisarvoisia. Tuulivoima on heikkolaatuista sähköä.
Esimerkiksi musiikkiesityksessä hyvää laatua luulisi olevan, että soitetaan tismalleen säveltäjän kirjoittamien nuottien mukaan. Mutta monien mielestä "tulkinta" on juuri sitä, mikä tekee esityksestä laadukkaan.
Nuotit eivät ole eksakteja. Vaikka soittaa nuottien mukaan, tulkinnalle jää aina tilaa.
Korjaan. Nuottikirjoitus ei ole eksaktia.
Kerrotaan, että Unto Mononen saattoi rahapulassaan kirjoittaa iskelmän melodian wc-paperille. Kyllä kai tuollainen tuotos on melko yksikäsitteinen. Sovittajat sitten tekevät oman osansa. Esim. Satumaasta ei tullut hittiä ensimmäisellä yrittämällä. Vasta Reijo Taipaleelle sovitettu versio räjäytti potin.
Laadulla+on+hintansa.+Tyypillisen+gallupin+mukaan+puolueen+X+kannatuksen+arvioidaan+olevan+vaikkapa+25+%.+Virhemarginaali+(2s)+on+1.9+%-yksikköä+kumpaankin+suuntaan.+Tämä+tarkoittaa,+että+95+%+todennäköisyydellä+ja+95+%+luotettavuudella+kannatus+on+välillä+23.1+...+26.9+%.+Tuollaiseen+tulokseen+päästään+2000+satunnaisen+henkilön+kyselyllä.+Jos+mittauksen+laatua+halutaan+parantaa,+on+kysyttävä+suuremmalta+joukolta.+100-kertainen+otanta+pudottaa+virheen+1/10-osaan.
Laadulla on määrittelijänsä. Koska valtarintama haluaa pitää valtansa, he luovat kuvan laadustaan, sekä sitä tukevat kriteerit. Laadun ja kriteeristön tueksi luodaan niitä tukevat ehdot ja ehdottomuudet, sekä uhkakuvat, eli johdatellaan heille tärkeät kansalaiset kokemaan vastuullisuutta, miten laadun säilyttämiseksi tulee toimia oikein. Tämän prosessin onnistumistasoa mitataan esim. gallupilla. Gallupin julkaistu tulos, joka tukee julkista laatumääritelmää, on viesti kansalaisille, että on toimittu vastuullisesti, jolla kansalaiset ohjataan toimimaan jatkossakin vastuullisesti, esim. vaaleissa.
Valtarintaman ns. Poliittinen Laatu tänäpäivänä on kuin markkinatuote mainoksissa ja kaupan hyllyllä; kaunis, huomiota herättävä pakkaus, sekä huomioarvoa, houkuttelevuutta ja kiinnostusta herättävät teemat, sekä muut ideat, kuten esim. sosiaalinen hyväksyntä, glamour, mielikuvalliset palkinnot jne. = tuotteen laadun mielikuvallinen nosto. Ts. kun kahdesta paskajöötistä toisen sokeroi ja koristelee strösselillä, sekä liimaamalla siihen tarran "tuote valmistettu parhaista raaka-aineista, joita kaikki arvostavat!", se todennäköisesti herkutellaan herkkuna, kun taas aito ydintuote, paskajööti sellaisenaan, koetaan syötäväksi kelpaamattomaksi.
"Minäkin äänestin SDP:tä. Äänestäthän sinäkin (TAI MUUTEN....!)."
"Objektin laatu on seurausta objektin ominaisuuksista, mutta on usein luonteltaan subjektiivinen, ts. vaikka objektin objektiiviset ominaisuudet ovat havaittavissa, subjektit arvostavat niitä eri tavoin."
Oma pikainen hahmotelmani laaduista suhteessa määriin:
Se mitä yleensä kutsutaan "objektiiviseksi" on todellisuudessa jaettua kollektiivista subjektiivisuutta koska kyse on lähinnä vain sellaisista arvioista josta useimmat havaitsijat/kokijat ainakin riittävän samankaltaisissa kulttuureissa tai vertaisryhmissä voivat olla samaa mieltä (konsensus).
Ns. objektiivisuus on myös todennäköisesti hyvinkin lajityypillistä eli erilaisin aistivälinein varustetut oliotyypit todennäköisesti havaitsevat saman konkreettisen objektin hyvinkin eri tavoin ja muodostavat siitä omanlaisensa konsensuskokemuksen suhteessa omaan viitekehykseensä.
Yksilöiden ja lajien välisiä kognitiivisia eroja voi jossain määrin yrittää vähentää tekniikan ja tieteen avulla mutta tuskin koskaan täydellisesti ja kattavasti eli siinä mielessä tiedekään ei voi todennäköisesti tuottaa aidosti täysin objektiivista tietoa koska tieteen edellytyksenä on intersubjektiivisuus eli vain sellainen voi olla tieteellistä mikä on olemassaolevassa yhteisössä "normaalia" tai tavallista/tyypillistä ja havainto-ja hahmotuskyvyn ja metakognition puitteissa mahdollista sulkien pois esim. poikkeukselliset ns. paranormaaleiksi määrittelyt kokemustavat (kuten esim. kontrolloitu kaukonäkeminen yms. joiden olemassaolo on kiistanalaista varsinkin niiden mielestä joilla ei ole ymmärrystä eikä varsinkaan omaa kokemusta sellaisista kyvyistä. )
Jos laatua verrataan määrään niin määrä on selkeästi laskennallinen asia.
Kokemukselliset eli kunkin yksikön kvaliakokemukset ovat taas pääasiassa laadullisia koska niitä ei voida määrällisesti eikä laskennalisesti määritellä ainakaan tarkasti.
Vaikka tietotekniikan ja tekoälyn avulla voidaankin emuloida tietoiselta näyttävää käyttäytymistä niin siitä ei voi mitenkään itsestäänselvästi päätellä että tietoisuisuus olisi millään tavalla laskennallinen tai palautettavissa määrällisiin asioihin jotka ovat aina luonteeltaan ajallis-paikallisia.
Laatu liittyy yleensä tutkittavana olevan objektin ominaisuuksiin.
Ominaisuuksiltaan erilaisia asioita voidaan periaatteessa käsitellä laskennallisesti mutta jos ne ominaisuudet eroavat hyvin paljon toisistaan niin sen laskennallisuuden mielekkyys voi olla melko kyseenalaista eli esim. omenoiden ja pilvien keskinäisten määrien laskutoimitukset.
Laatu = objektien ominaisuudet, matemaattis-geometrisesti kuvattavissa (esim. topologian välinein) mutta ei vättämättä laskennallista, mahdollisesti epälokaalia kuten esim. tietoisuus jolloin hermosto,aivot ja dna toimivat tietoisuuden välittäjinä mutta eivät tietoisuuden tuottajina lokaalilla tasolla
Määrä = laskennallista, ajallis-paikallista rakennetta projisoituna tiettyyn ajanhetkeen ja paikalliseen 3d avaruuskoordinaatistoon joka saattaa olla vain pelkkä hahmotustapa ilman mitään konkreettista olemassaoloa
B
Laatu on kokemuksellinen käsite. Ts. laatukokemus voi olla mitä vain huonon ja hyvän välillä... heikko/kestävä, käytännöllinen/epäkäytännöllinen, tyylikäs/tylsä jne.... Jos objekti tekee sen, mitä sen on tarkoitus tehdä, mitä on luvattu tai mikä täyttää käyttäjän tarpeet, laatukokemus on positiivinen. Jos ei niin, laatukokemus on negatiivinen. Koska objektin laatukuvaan vaikuttavat ominaisuudet voidaan tunnistaa tarkasti käyttäjien keskuudessa, on laatukokemuksella siten myös objektiivinenkin näkökulma.
Pomo sanoi kurssilla: "Laatu on sitä, että homma tulee kunnolla tehtyä".
Niin, "laatu" käsitetään usein synonyymiksi "hyvälle". Esim "laatutuote" käsitetään hyväksi tuotteeksi, vaikka "laatu" tarkoittaa vain ominaisuuksia tai niistä muodostuvaa kokonaisuutta, miten tuote/yms. toimii käytössä ja miten se koetaan. Jopa Wikipediassakin laatumääritelmä on ristiriitainen ja osittain väärä. Jos laatu tarkoittaisi todella vain hyvää, olisi esim. kysymys "minkälaatuinen tuote" merkityksetön, koska vastauksen täytyisi aina olla "se on hyvä tuote". Jos siihen vastataan "se on heikko tuote", niin silloin laatu -termin merkitys muuttuu, jolloin termi "laatu" täytyykin lopulta ymmärtää yleiskäsitteenä tuotteen/palvelun/suorituksen/jne ominaisuuksista, olivat ne hyviä tai huonoja.
Minkälaatuinen? Hyvälaatuinen! Huonolaatuinen! Laatutuote? Laadukas?
Puhtaaksikirjoittajan työn laatua kuvaa lyöntivirheiden määrä. Toisaalta täysin virheetöntä tekstiä syntyy todennäköisesti hitaammin.
Myyn juuri asuntoa. Se on huono laatuinen eli kulunut ja pinnat uusimisen tarpeessa. Ihmiset arvostavat huonokuntoisuuden eri tavoin, jolloin asunnon hinta on subjektiivinen. On vaikea sanoa, paljonko se on hinnaltaan halvempi kuin yhtä hyvä kuntoinen vastaava asunto?
Usein tuotteen todellista laatua on tavallisen kuluttajan tosi vaikea määritellä. Useammin kysymys on laatuvaikutelmasta. Kahdesta yhtä laadukkaasta tuotteesta toinen voi vaikuttaa halvalta ja toinen laadukkaalta vaikka todellinen laatu olisi tismalleen sama. Muovihan on halpa materiaali ja esim. auton sisustuksessa sitä käytetään laajasti. Toisessa autossa muovi näyttää muoviselta ja toisessa ei ja kysymys voi olla ainoastaan muovin struktuurista. Tietysti tämän tyyppinenkin suunnittelu on tavallaan sitä laatua, mutta kysymys on kuitenkin laatuvaikutelmasta.
Missä sitten se todellinen laatu punnitaan niin kelloissa. Katsokaapa YouTubesta videoita. Esim. kun verrataan laadukasta kopiota alkuperäiseen merkkituotteeseen, siinä mielestäni näkyy hyvin mitä on tuotteen laatu. Kohtuullisen kallis kopio on silmällä katsottuna lähes identtinen mutta kun tarkastellaan vähän tarkemmin, erot ovat selvästi nähtävissä ja ne kertovat (ainakin osin) siitä miksi ns. laatukello maksaa paljon. Ehkä saman tyyppisiä eroja on nähtävissä koruissa jossa se pieni ero on ratkaiseva.
Joku sanoi joskus laatupäivillä, että laatu on määriteltävissä vain sen puutteen kautta.
Usein puolison tms. kanssa harrastettua seksiä, sanotaan että "vietimme laatuaikaa".
Mutta sehän on vain henk.koht. näkemys. Saattaa olla myös toiselle pettymys. Joskus teeskennelläänkin, toista mielistelläkseen.
Eikä ehkä kummallakaan ole todellista tietoa oikeasta laadusta. Ehkä myös kohde on susiruma, jolloin "laatu" siinä tilanteessa on vain oman kuvittelun varassa. Voi tietysti tuntua jostain paikasta hyvältä, vaikka muuten hirvittää.
Ehkä asia alkaa tuntua laadulta vasta siinä vaiheessa, kun akti on ohi ja kaukana takana.
Ehkä todellista laatua ei ole ollutkaan, eikä vielä keksittykään?
Entä ne yleisesti laadukkaiksi mielletyt tuotteet, joiden laatu on vähän sitä ja tätä. Mieleen tulee ainakin eräs kahvinkeitin.
Laatu on aika yksinkertaista määritellä. Luotettavuus ja toimivuus siinä tehtävässä, johon tuote, palvelu yms. on valmistettu.