Kepulaisten poliittisten johtajien kyvyttömyys ottaa kantaa tiukassa markkinatilanteessa, on käsinkoskenteltava. Miksi Matti Vanhanen ei julista julkisessa puheessa: "En koskaan taivu paperityöläisten vaatimuksiin".
Kekkonenhan aikoinaan lopetti rautatieläisten lakon yhdellä puheella?
Kekkonenhan aikoinaan lopetti rautatieläisten lakon yhdellä puheella?
Vastaukset 17
Vanhimmat
... paperin työtaisteluiden takia valtiovallan puuttua asiaan. Ei kyseessä ole kansallinen hätätila. Valtiovallan pitää pysyä erossa työmarkkinoilta. Ne asiat kuuluvat työmarkkinaosapuolille. Niiden ei myöskään pidä sekaantua valtioelimille kuuluviin asioihin kuten lainsäädäntöön ja finanssipolitiikkaan. Viime aikoina Lipposen johdolla on asiat ja vastuut menneet sekaisin ns. kolmikantaneuvottelujen takia.
Paperin sotkuissa ei niinkään ole paperityöläisten uudet vaatimukset vaan paremminkin työnantajapuolen pyrkimys muuttaa vanhanaikaiseksi ja alan kilpailukykyä lamaannuttavaksi tullutta sopimusjärjestelmää. Paperiliitto vastustaa muutoksia. Ellei tilanne selviä, siirtyy Suomen paperiteollisuus yhä enemmän ulos.
Paperiliitto on onnistunut vuosikymmenten aikana nostamaan alan palkat elitistiselle tasolle. Yleensä korkeasti koulutettujen palkat kalpenevat niiden rinnalla. Ala häiritsee myös Paperiliiton vastustus tehtävien ulkoistamisesta. Esimerkiksi siivousta ei voi antaa siivousliikkeille, vaan se on tehtävä paperin työehtosopimusten elitistisillä palkoilla.
Nyt näyttää siltä, että alan työnantaja on nyt päättänyt ryhdistyä.
Ei Kekkonen rautatielakkoa yhdellä puheella lopettanut, vaan hän kutsui veturinkuljettajat sotaväen kertausharjoituksiin.
Palstalla on usein esitetty paperityöläisen keskiansioksi 60 000€ vuodessa.
Onko sinuklla oma käsitys siitä, mikä se keskiansio on todellisuudessa?
Tuo 60 000 kai on heitetty vain propagandamielessä, vailla minkäänlaista tietoa asiasta.
Kuinkas muuten, kun esittäjänä on ollut stara.
Lähteenä Iltasanomat 12.5 eli tänään.
Paperiduunarien keskiansio 40 774 euroa (2004) verotiedot perustuu 2003 tuloihin.
Keskiansio oli noin 35.000 euroa vuonna 2000.
Keskiansio oli noin 30.000 euroa vuonna 1996.
Jouko Ahonen 87.303 euroa
Petri Vanhala 65.326 euroa
Lähteenmäki tienasi 2002 noin 94.000 euroa.
Paperiduunari tienaa keskimäärin lähes kaksi kertaa niin paljon kuin tekstiilityöntekijä
ja kolmanneksen enemmän kuin muun teollisuuden työntekijä.
Paperiteollisuuden erikoisuuksia ovat mm saunalisä (3.13 euroa) käyttämättä jääneestä saunavuorosta lauantain ollessa työpäivä.
Suomen paperitehtailla on mm 30 pääluottamusmiestä, jotka on kokonaan vapautettu perustyöstä keskittymään ay-asioiden hoitoon. Työnantajan mukaan heistä joka neljännellä on 70.000 euroa ylittävät vuositulot.
Paperiliitossa on raivostuttu miljoonan euron hintaiseksi tulleista KULTAISISTA KÄDENPURISTUKSISTA pääsihteeri Artturi Pennaselle ja talouspäällikkö Viljo Saariselle.
Vielä hyvä kommentti paperiliiton jäseneltä:
Meidän liittoa voi syyttää ahneeksi, mutta meidän johtajat ne vasta ahneita ovatkin. Pikkupoikia me vaan ollaan. Tosin ovat johtajat palkkansa ansainneet.
Matalapalkka aloilla työskenteleville ohjeeksi tulee taistella.
Ei meillekään ole mitään ilmaiseksi tullut. TAISTOJEN TIELLÄ ON KAIKKI YRITETTÄVÄ OTTAA.
Sairaanhoitajat ja opettajat tekevät arvokasta työtä, mutta sitä ei valitettavasti mitata rahalla.
-----------------------------
Huh, huh, jopa tuli rasistista kommenttia paperiliiton hyväpalkkaisilta !
Lukekaapa päivän Iltasanomat, niin huomaatte, että Paperiliiton palkat eivät perustu kohtuuteen, eivätkä ylivertaiseen osaamiseen, vaan pelkästään ahneuteen, tehtaiden alasajamiseen ja vaikeaan asennevammaiseen suhtautumiseen työntekoa kohtaan.
Paperiliittolaiset siis edelleenkin luulevat antavansa paperille lisäarvoa kädenkosketuksellaan, vaikka kyse on pelkästään työaseman väärinkäyttämisestä.
Paperiliitto on kiristänyt hyvät palkat ja ajanut tehtaiden automatisoinnin hyvin korkealla tasolle. Paperityöläisten työolosuhteet ovat huippuluokkaa, mutta osaaminen suhteessa palkkaan ei.
Paperiliitto on vuosien kiristämisellä onnistunut kiristämään itselleen etuja, jotka ovat taakka paperitehtaille. Mutta mikä vielä pahempaa, paperiliitto on ottanut itselleen määräysvallan paperitehtaiden tuotannosta. Paperiliitto päättää tehdäänkö Suomen paperitehtailla paperia vai ei.
Paperiliitto määrää siis toisen omaisuuden käytöstä kuten omastaan.
Paperiliitto on ajautumassa itseaiheuttuun ongelmatilanteeseen, jossa paperitehtaat siirtyvät Suomesta muihin maihin tuottamaan paperia ja loput Suomeen jäävät tehtaat automatisoidaan niin pitkälle että tehdasta pystyy pyörittämään lähes omistajien omin voimin.
Tämä kehitys ei tapahdu heti, mutta pitkällä aikavälillä paperiliitto haluaa tiivistää rivinsä vähentämällä paperityöläisten määrää Suomessa.
Kannattaa lukea Iltasanomista, miten SAK:n suojissa toimiva Paperiliitto haistattaa pitkät suomalaiselle yhteiskunnalle ja käyttää härskisti asemaansa kiristääkseen suurta palkkaa yrityksestä ilman minkäälaista yrittäjäriskiä.
... paperin keskipalkaa. Sen vain tiedän, että ovat korkeimmin palkattu työväen ryhmä. Toiset suuripalkkaiset ovat ahtaajat. Molemmat ovat tuttuja tämn kevään rettelöijiä.
Paperiteollisuudella ei ollut takavuosina lakkoilla, se oli koko vientimme ydin. Eikä palkkojen osuus paperiteollisuudessa ole merkittävä. Siksi vuorineuvokset antoivat aina periksi ja homma hoidettiin sitten devalvaatiolla. Nyt ei ole devalvaation mahdollisuutta, eikä paperi ole enää niin tärkeä teollisuudelle eikä kansantaloudelle.
kovasti "tietoinen", niin kerroppas prosenttilukuina, miten jakautuu paperiteollisuuden kustannukset vaikkapa jaolla palkat sivukustannukst, raaka-aineet, energia muut.
Kehottaisin olemaan aika tarkkana, koska itselläni on eksaktia tietoa.
Niin kauan kuin eri firmojen johtajat vetävät satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen optioita vuosittain ja muutaman työvuodn jälkeen vähän yli 50:senä potkut saadessaan saavat samalla satojen tuhansien tain miljoonie eurojen kädenpuristuksia, en tunne pienintäkään sympatiaa paperiteollisuuden tai muunkaan yrityselämän johdon ruikutuksia kohtaan, vaan myötätuntoni on nytkin kokonaan paperiteollisuuden työntekijäin puolella. Pysykää lujina, toverit!
Kekkonen lopetti rautatieläisten yhden lakon yhdellä puheella kuten ensimmäisen viestin kirjoittaja kertoi. Kyse oli joskus 60-luvun lopulla tai 70-luvun alussa olleesta junansuorittajien lakosta. Presidentti Kekkonen ilmoitti silloin pitämässään televisio-puheessa, ettei hän tule allekirjoittamaan sellaista asetuksen muutosta, jotka perustuvat junansuorittajien vaatimuksille. Lakko loppui heti puheen jälkeen.
Kekkonenhan ylitti toimivaltansa useammankin kerran, kun oli kyse rautatieläisten lakoista. Yhtenä lakonmurtamaiskeinona hän käytti niissä myös kertausharjoituskutsua, jolloin rautatieläiset muistaakseni vaativat kertausharjoituksiin osallistuvien oikeuksia (ruokaa, majoituksen, asusteet jne.) ja aseistusta sekä sotilasjohdon käskytyksiä itselleen. Veturinkuljettajia ei lopulta (jos muistan oikein) onnistuttu saamaan kertausharjoituksiin, kun kutsukin niihin piti ilmeisesti sääntöjen mukaan lähettää joku aikamäärä ennen harjoituksia.
Valtiovallan tehtävänä ei ole puuttua yksityisiin sopimusjärjestelyihin, jollei niissä rikota voimassa olevaa lakia.
Joillakin aloilla työntekijäpuoli on saavuttanut erittäin hyvät työsopimukset ja lippulaivana tässä on varmasti juuri paperiala. Nykyisessä tilanteessa eduista tiukasti kiinnipitäminen johtaa siihen, että suomalaisten paperiteollisuusyritysten investointikohteiden kärjessä ei ole Suomi. Näin työntekijäpuoli sahaa myös omaa oksaansa luullen olevansa jotenkin korvaamattomia.
Palkkojen ja etujen määräytyminen työmarkkinoilla on johtanut useisiin suuriin epäoikeudenmukaisuuksiin. Naisvaltaisilla pienpalkka-aloilla ei ole ollut koskaan hurraamista ja palkat ovat monasti työn vaativuuteen ja raskauteen nähden alimitoitetut. Menestyvät liitot ovat sen sijaan yrittäneet pitää huolta esim. koulutetun väen niukkuudesta, jotta palkkataso pysyy korkealla. Tästä politiikasta tunnetaan parhaiten lääkäriliitto, joka vastustaa henkeen ja vereen lääkärien määrän lisäämistä koulutuksen avulla, vaikka tähän on ollut vuosikymmenet huutava tarve. Yhteiskunnan palkkaamailla lääkäreillä on myös täysin käsittämätön oikeus yksityispraktiikan pitoon virkatyön ohessa. Jos jossain voidaan puhua elitismistä, niin tässä.
Muutoin meillä usein kiinnitetään kovin yksipuolisesti huomiota työntekijäpuolen toimiin kuten lakkoihin. Sen sijaan vaille huomiota on usein jäänyt yritysten toiminnot, joilla yritysten omistajien osinkoja on kasvatettu, omaisuutta siirretty ulkomaille ja investointeja tehty ulkomaille. Suomalaisessa työsopimusjärjestelmässä on tehty maltillisia sopimuksia toinen toisensa perään lupauksella työpaikkojen säilymisestä ja lisääntymisestä. Työnantajapuoli ja valtiovalta sopimusten takuumiehenä eivät ole kuitenkaan kyenneet pitämään näitä lupauksiaan, joilla maltilloiset sopimukset on ostettu. Kuitenkin samanaikaisesti osingot ja varojen siirrot ulkomaille ovat moninkertaistuneet. Tuloerojen kasvu Suomessa johtuukin pääomatulojen kasvusta, ei palkkahaitarin leventymisestä.
on Oivan historian tuntemus. Kyllä Kekkonen lopetti yhdellä puheella rautatieläisten lakon. Kyseessä ei ollut veturimiesten lakko. Kertausharjoituskutsua käytettiin kyllä veturimiehiin paljon aikaisemmin.
kuinka Oiva taas tulee ja vääntelee sanomaansa. Viimeiseksi hän tietenkin väittää koklipien muutaneen hostorian.
Oiva Härkönen:
"Ei Kekkonen rautatielakkoa yhdellä puheella lopettanut, vaan hän kutsui veturinkuljettajat sotaväen kertausharjoituksiin."
:::::::::::::::
Mielipidepankki:
"Kekkonen lopetti rautatieläisten yhden lakon yhdellä puheella kuten ensimmäisen viestin kirjoittaja kertoi. Kyse oli joskus 60-luvun lopulla tai 70-luvun alussa olleesta junansuorittajien lakosta"
Observer 1:
"Kyllä Kekkonen lopetti yhdellä puheella rautatieläisten lakon. Kyseessä ei ollut veturimiesten lakko."
Tepposia
Kirjoittanut: oivahärkönen 11.5.2005 klo 22.19
On vain yksi tepponen kun en muistanut allekirjoittaneeni pari vuotta sitten jotain adressia tällä palstalla. Olisin sen ilomielin tunnustanut jos olisin vain muistanut, kyseessähän oli kansanäänestyksen vaatiminen, mitä muutenkin kirjoituksissani kannatin.
Kun teillä terroristeilla ei ole viisaampaa tekemistä niin tuota jaksatte jauhaa.
Oivalla noita "unohduksia" on silloin tällöin. Se oli vaan tässä satsissa eka.
Muistini mukaan Kekkonen piti julkisen tv-puheen, jossa ilmoitti kieltäytyvänsä allekirjoittamasta sellaista paperia (jotain eläkkeisiin liittyvää, joka oli presidentin hyväksymisen takana), mikä oli lakkoilevien rautatieläisten vaatimuksissa. Lakko loppui siihen.
Muistaakseni pääministeri Vanhanen antoi jotain neuvottelukehoituksia paperityöläisille, kun alkoi näyttää ilmeiseltä, että neuvottelutilanne kärjistyy. Miksei hän kehota työnantajia luopumaan toivottomista työelämän heikentämisvaatimuksista ja tekemään sopimuksen työntekijöiden kanssa. Ymmärrän kyllä, että työläisen kyykyttäminen tuntuu kepulaisesta hyvältä, mutta jos hyväksyy massiivisen tuen jollekin tuotannon alalle, ei luulisi olevan ylivoimaista hyväksyä työehtojen heikennysvaatimuksista kieltäytyminen tuottavaa työtä tekeville? Punamullassahan sentään ollaan (tällä hetkellä)?
palkkojen prosenttiosuudet paperiteollisuudessa? Tuppaa aina menemään hiljaisuuden puolelle Oivalla, kun pitäisi kertoa otaksumien tilalle todellista tietoa. Vai etkö keskustele "nimettömien" kanssa? Sehän sinulla on se viimeinen oljenkorsi, jos kaverille kilauttamisestakaan ei ole ollut apua. Lisävihje jakoon, se ei ole fifty-fifty.
Perseet penkkiin!
Työnantajat ovat käyneet yhä röyhkeämmäksi. Varoituksille he nauravat ja levittelevät käsiään - globalisaatio nääs.
Nykyiset työnantajat saavat mennä globalisaationsa perään Kiinaan. Uudet järkimiehet tilalle. Sellaiset järkimiehet, jotka keskustelevat asiallisesti ja ymmärtävät, että duunarillakin on ylpeytensä. Meitä pitää kohdella ihmisiksi. Emme suostu enää kuuntelemaan höpinöitä.
Jos muu ei auta me pysäytämme maan - myös toukotyöt - talonpoika ja duunari ovat tässä asiassa samassa veneessä.
Suomalainen paperityönantaja aikoo pysäyttää työt Suomessa ja häiritä tuotantoa monissa muissakin maissa. Todella edesvastuutonta pelinpolitiikkaa.
Kuten sanoit, tarpeen tullen pitää osoittaa ettei mikä hyvänsä mielivalta vieläkään ole mahdollista. Vaikka globalisaatiossa ollaankin. Kepulaisten tukeen en kyllä luottaisi missään tilanteessa, koska tuki voi hävitä juuri siinä "tiukassa paikassa".
Talonpoika seisoo (tai tässä tapauksessa paremminkin istuu) paperimiehen rinnalla tiukan paikan tullen. Traktorit ja lannanlevityskoneet pysähtyvät samalla hetkellä paperikoneiden kanssa.
-Syvä hiljaisuus.