Noin kolmannes nuorista ei yllä kasin arvosanaan millään englannin osaamisen alueella, ei luetun ymmärtämisessä, ei kuullun ymmärtämisessä, ei puhumisessa eikä kirjoittamisessa.
Ja englanti kuitenkin heille tärkein vieras kieli!
Ja englanti kuitenkin heille tärkein vieras kieli!
Vastaukset 54
Vanhimmat
Ja sitten hallitus lisää turhaa pakkoruotsia.
Pohjolassa tarvitaan hoitajia.
Tunti lisää on läpimurto, kuulemma.
Erittäin iso ongelma, ei pelkästään tämä, vaan myös se, että PISA-tulokset ovat romahtaneet.
Tämä kehityksen lasku on tapahtunut viimeisen 10 vuoden sisällä. Eikö päättäjät jo näe, missä mättää? Ihan liikaa vapautta kouluissa, jatkuvaa sometusta, ei kykyä keskittyä kunnolla mihinkään... Huono homma.
Oppilaiden perustaitojen laiminlyönti.
Ruotsi ei ole perustaito.
Ensin PersKeKo -hallitus teki rajut leikkaukset koulutukseen ja sen jälkeen tuli korona etäopetuksineen.
Olisi ihme, jos oppilaiden oppimistulokset eivät olisi heikentyneet.
Totta kai koronallakin jotain merkitystä on, mutta en usko, että pelkkä korona selittää 10 vuoden aikana heikentyneitä oppimistuloksia.
Kukaan ei ole edes yrittänyt selittää pelkällä koronalla kymmenen vuoden aikana heikentyneitä oppimistuloksia.
Kymmenen vuotta sitten pakkoruotsi siirrettiin alkamaan jo ala-asteella. Samalla aloitettiin sekoittamaan pienten koululaisten päät. Liikaa liian varhain ja kaiken lisäksi useimmille vastenmielistä ja turhaa kieltä. RKP:n Henriksson toimi silloinkin oikeusministerinä.
Lopultakin pitää saada aikaiseksi vapaa kielivalinta. -Lukekoot ruotsia ne, jotka haluavat. Silloin kyseessä ei ole pakkoruotsi.
Et ole tainnut kuulla lainkaan kielten opiskelun varhaistamisesta, kun kuvittelet, että 12-vuotiaana alkanut kieli "sekoittaa pienten koululaisten päät".
Kielten luku alkaa jo 1. luokalla, ja kieli voi olla mikä vain niissä kouluissa, joissa on suurempi tarjonta. Joissakin EU-maissa jo aiemmin. Tätä on yhtenäinen trendi EU-maissa.
Ruotsin alkamista aikaistettiin juuri siitä syystä, että mitä nuorempi oppilas on, sitä paremmin hän kielen opiskeluun suhtautuu. Juuri yläkouluun siirtynyt oppilas (etenkin poika) ei ole aina kovinkaan motivoitunut kielten opiskelija.
Mikä on muuttunut 10 vuodessa? Some on räjähtänyt käsiin. Se selittää ison osan oppimisen vaikeuksista.
Pakkoruotsin turhuus tulee näkyviin kaikkien ikäryhmien kokemuksessa.
Ruotsin varhaistus tehtiin oikeasti, jotta
- jokaiseen alakouluun oli hankittava ruotsinope - ei esim. espanjanopea, jota vahemmat toivovat
- alakouluissa harvoin yhtä laajaa kielitarjontaa kuin yläkoulussa, joten pakkoruotsin puolustajat saattoivat sanoa, ettei ruotsin tilalle pääsisi muutenkaan valitsemaan sa,ra,es kuten yläkoulussa olisi ollut mahdollista
RKP:n venkoilua
Alakouluissa opettaa espanjan opettajia jo monessa koulussa ja kunnassa. Ei ruotsin opettaminen estä espanjan opettamista.
Ruotsin opettaja ei opeta pelkästään ruotsia, vaan myös toista kieltä, useimmiten englantia. Eli sama opettaja opettaa joka tapauksessa kahta kieltä. Ruotsin opettaja voi siten olla myös espanjan opettaja.
Se että riekkuu netissä englannin kielellä ei välttämättä tarkoita samaa kuin että on kielitaitoinen.
Pakkoruotsin puolesta riekkuminen kertoo ajattelun taitojen ongelmista.
Kenen etu on opetuksessa väheksyä englantia ja pönkittää ruotsia? Ei nuorten etu!
Onko joku väheksynyt englantia? Eikö pikemminkin ihmetellä sitä, miten nuoret eivät opi englantia vaikka lukevat sitä koko kouluajan? Eikö tällaista saisi ihmetellä? Tämähän on hälyttävää ja huolestuttavaa! Ennen osattiin ja opittiin kieliä paremmin.
Ennen ei osattu paremmin.
Englantiin panostettava nyt enemmän kuin ennen. Syystä.
Suomi+on+ollut+englannin+osaamisessa+5.+sijalla+maailman+ranking-tilastossa.+Tuskin+on+enää.+Eli+englantiakin+osattiin+ennen+paremmin.
Tilastosi eivät päde.
Lukiot olivat ennen pelkkiä kielikouluja.
Kielten kirjoittamisen haikailu on järjetöntä - omaa alaa hakeva nuori keskittyy kirjoituksissa nyt muuhun. Hyvä.
Kaikista ei voi tulla kieltenopettajia.
Sinulla ei taas ole esittää ensimmäistäkään faktatietoa, tai edes loogista päätelmää näistä asioista.
"Tietosi" ovat (jälleen) pelkkää mutua.
Ja mitä tulee kielten yo-kirjoittamiseen, niin ammattilaisten näkemys on tässäkin ihan päinvastainen kuin mitä esität: Matematiikan rooli on niin korostunut todistusvalinnassa, että sellaisiinkin yliopiston oppiaineisiin, joilla ei ole mitään tekemistä matikan kanssa, vaaditaan matikan suorite. Eli yo on liian matikka-painotteinen tällä hetkellä, ei suinkaan kielipainotteinen.
'Kaikista ei voi tulla kieltenopettajia.'
Kielitaitoisesta ihmisestä voi tulla lääkäri, sairaanhoitaja, insinööri, toimittaja, matkaopas... Oikeastaan ihan mitä vain. Kieliataito on kysytty taito ja auttaa monessa ammatissa.
Oleellista useimmille on muu ammattiin liittyvä osaaminen ja englanti - ei muu kielitaito.
Kaikki on tärkeää: ammattitaito, kieliataito, sosiaaliset taidot jne. Nämä eivät sulje toisiaan pois eivätkä kilpaile keskenään. Esim. jonkin yksittäisen kielen, vaikkapa saksan, taito voi olla ratkaiseva jossakin työnhaussa, kun haetaan vaikkapa insinööriä.
Sitä suuremmalla syyllä pakkoruotsin sijaan itse valittu kieli.
Niin se nyt on, eikä oppikirjoja ollut kuin yksi kielissäkään ja siinä oli kaikki tarvittava.
Sitten tuli vuosittain vaihtuvat seitsemän kirjan selevitykset kaikkine mahdollisine, mutta ei se oppiminen siitä parantunut.
Onko opetussuunnitelmissa jotain vikaa ?
Metodiikassa ? Tavoitteissa ?
Mielenkiinnon puute voi johtua siitäkin jos opetuksen sisältö ei toteudu x
sitä kokemusta tuovana että tästä voisi olla hyötyäkin. Kielissä etenkin se jos se pyrkisi
soveltavaan kielitaitoon, välillä yliteoretisoinnin kustannuksella.
Kouluissa kyllä opitaan jos sisältö koetaan hyödylliseksi.
Muistissa on eräät kuuluisat kokeilut joukko-opilla ym. muilla matematiikankin
harharetkillä...
Ettei olisi toistunut muuallakin ?
Pakkoruotsia luetaan
(ruotsinkielisten itsensäkin mukaan)
ruotsinkielisten yhteiskunnallisen aseman turvaamiseksi.
EI oppilaan tai opiskelijan omaksi hyödyksi.
Englanti ja itse valittu kieli, olisivat oppilaan tai opiskelijan etu.
Niin, englanti ja itse valittu kieli - ei pakkoruotsi.
Ruotsi+on+palvelupakkokieli+4,7%:n+vähemmistön+palvelemiseksi
Paljonko alle ÄO 90:lla pitäisi saada, että olisit tyytyväinen?
RKP uhraisi suomenkielisten englannin säilyttääkseen pakkoruotsin.
Suomi ja englanti ovat nuorten etu, pakkoruotsi ei.
Ja vain nuorten oma etu voi olla kieltenopetuksen lähtökohta.
Laitatko faktatiedon tästä esille - tutkimus tai uutinen käy.
Vai taasko tarjoat omaa mutua, valeuutista?
Meille suomalaisille ehdotti Folktingetin Gestrin Ylen Obs-keskustelussa:
"Uhratkaa englanti, ei ruotsia."
Tämä+lause+on+irrotettu+asiayhteydestään+ja+siksi+on+mahdotonta+sanoa,+mitä+tämä+henkilö+tarkkaan+tarkoittaa.
Nipistä englantia omiltasi, älä yritä enää heikentää meidän lastemme englannintaitoa.
Jo tämä seiskan keskiarvo kertoo, ettei englantia ole tarpeeksi.
Ei englantia ole vähennetty, vaan päinvastoin LISÄTTY. Nyt sitä luetaan 12 vuotta, 10 vuoden sijaan. Kas kun et ole tätä vielä tajunnut.
Eli sinunkin pitäisi jo tässä vaiheessa tajuta, että "pakkoruotsi" ei ole syynä englannin taidon heikkenemiseen.
Suomenkielisten koulujen englanti on tärkein kieltenopetuksen painopiste.
Sen lisäksi vain itse valittuja kieliopintoja.
Englannin osaamista ei saa heikentää.
Winwin, yhteinen ilo, suomi & englanti
Tätä se pakkoruotsi teettää - kiva kiva
Näin ei saa päästää käymään.
Vahva englanti on lastemme oikeus.
Yritä nyt hyvä mies herätä näkemään, että enkku on aivan turha kieli, ja lisäksi roskakieli, jota tarvii muutaman sanan vain turistina.
Geopoliittiisesti tarvittavat kielet ovat ruotsi, venäjä ja saksa, ja jos siitä halutaan laajentaa, niin kiina.
Suomen kieltä ei tarvita mihinkään; järkevintä korvata ruotsilla, joka siis äidinkieli.
Vieraina kielinä tulee saksa (EU:n isoin kieli ja talous kunnossa ja osaavasta työvoimasta pula, kunhan luopuvat ensin enkusta, niin saavatkin sitä työvoimaa), venäjä, norja, tanska ja kiina.
Höpsistä töppösiin.
Tärkeimmät vieraat kielet suomalaisille: englanti, saksa ja venäjä.
Englanti on nuorten tärkein kielitaito
Tätä ei saisi tapahtua
Näinhän ei saisi päästä käymään
Englannin osaamisen lasku.
Kallis hinta pakkoruotsille muun rahanmenon lisäksi.
Näin on päässyt käymään, mutta pakkoruotsia lisätään.
Li Anderssonista tullaan muistamaan, että hän tuhosi Suomen nuorten kieliosaamisen.
Oletko Gaussin käyrästä koskaan kuullut?
Tähän se pakkoruotsi johtaa - tärkeämmät opinnot jäävät vähemmälle
Englannin vähättely kostautuu vielä, nuorten tappio