Että he yhtä olisivat

Ketään ei taida kiinnostaa ihmissielujen voittaminen Jumalalle?

Kyllä se aina kristittyä kiinnostaa. Meillä on kolme alkukirkon uskontunnustusta, nämä tunnustukset hyväksyneet voisivat olla yhtä eri toiminnoissa, - vaikka omia seurakuntia ja toisistaan poikkeavia jumalanlalvelusmenojen muotoja onkin.

Kirkomme tunnustuskirjat tuntevat kolme jo varhaiskirkon ajoilta peräisin olevaa uskontunnustusta. Ne ovat peräisin kristillisen kirkon ensimmäisiltä vuosisadoilta. Niissä ilmaistaan lyhyesti kristillisen uskon ja opin keskeisin sisältö. Ne kuvaavat sitä, mikä kristilliselle uskolle on yhteistä.

Vanhin ja kirkkomme messuissa useimmin käytetty on Apostolinen uskontunnustus

Varsinainen messussa käytettävä tunnustus on Nikean uskontunnustus. Se on saanut muotonsa Nikean (325) ja Konstantinopolin (381) ekumeenisissa kirkolliskokouksissa. Tämä tunnustus on luonteeltaan yleinen eli ekumeeninen.

Athanasiuksen uskontunnustus, joka on peräisin 400-luvulta, on toinen varhaiskirkon ekumeenisista uskontunnustuksista. Se on kolmesta uskontunnustuksesta ylivoimaisesti pisin ja myös vähiten tunnettu, sillä sitä ei käytetä jumalanpalveluksessa.

Viihteeseen, menestykseen ja katteettomiin (mm. terveys) lupauksiin keskittyneet liikkeet pilkkaavat kristittyjen yhteisiä uskontunnustuksia. Niissä hoetaan Henkeä ILMAN JUMALAN PYSYVÄÄ MUUTTUMATONTA SANAA. Näin ihmisten mielikuvituksen ja harhat korvaavat Kristuksen ja myös Pyhän Hengen, joka ei puhu mitään muuta, mitä ei Raamatussa olisi jo kirjoitettu Jumalan alkuperäisessä ilmoituksessa. Toki kaikissa liikkeissä ihmiset ovat yksilöitä, emme voi kaikkia yleistää.

Kuten uskontunnustuksista näemme, niissä ei tunnusteta uskoa IHMISIIN, vaan Jumalaan, joka Kristuksessa Jeesuksessa sovitti koko maailman synnit, lunasti näin jo ensimmäiselle ihmisparille heidän lankeemuksensa jälkeen lupauksen vaimon siemenestä, joka murskaa käärmeen pään.

Tämä lahja on kuitenkin OTETTAVA VASTAAN, muutoin se jää hyödyttömäksi ja ihminen menee ikuiseen kadotukseen sovittamattominen synteineen. Tätä lahjaa ei tarvita niin kauan, kun ihmisen omatunto nukkuu, ja hän kokee olevansa riittävän hyvä. Ellei prannusta synneistä saarnata Jumalan sanan mukaisesti käy niin, että ihmiset eivät herää synnin unesta.

Moni herännytkin, ikävä kyllä, löytää konstit, joko torjua synnin nuhde, tai keksivät syynvieritysmekanismin, jolla luikertelevat pois syyllisyydestä, ilman syntinsä tunnustamista ja Kristuksen nimessä ja veressä vastaan otettua JUMALAN SANAN mukaista todistusta syntiensä anteeksiannosta. Näistä syntejään kohtaamattomista tulee omahyväisiä tekopyhiä raatajia, jotka halveksivat ja pilkkaavat uskolla Kristukseen vanhurskautetuiksi tulleita kristittyjä. Tai sitten "kaikki pelastuvat"- harhaoppisia, synneissään kuolleita paatuneita, Paavalin sanoin: tähän maailmaan mieltyneitä.😢

Määrittele nyt alkuun "eri seurakunnat"?

Tarvitseeko meidän tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa ollaksemme yhtä? Eikö jo riittäisi, että olisimme edes jonkinlaisessa sovinnossa muiden kanssa?

Tälle palstalle kirjoittelevat pääasiassa esikoislestadiolaiset (Esikoislestadiolaiset ry) ja lestadiolaisesikoiset (Esikoiset ry) sekä epämääräinen joukko eri trolliyhteisöistä.

Miksi veli sanoo veljelleen, että sinä et kuulu valittujen joukkoon? Kuinka jollakin voi olla niin suuri tieto, että tietää keitä on valittu?
Kuka on valinnan tehnyt? Eikö Hän, Kaikkivaltias, ole sen tehnyt jo ennen kuin maan perustuksiakaan oli laskettu?

On syytä katsoa kuinka suuri on Jumalan syli. Siihen mahtuu vähän enemmänkin valittuja kuin voimme mitenkään sitä käsittää? Ilmestyskirjan 7. luvussa asia todistetaan vakuuttavasti:
"Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta". Ja kaikki enkelit seisoivat piirissä valtaistuimen ja vanhinten ja neljän olennon ympärillä ja lankesivat kasvoilleen valtaistuimen eteen ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, sanoen: "Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!"